Matkalla hiilineutraaliuteen – Swecon suunnittelema puurakenteinen Lidl avautuu Riihimäelle

Havainnekuva Riihimäen Lidlin myymälästä. Kuva: Sweco

Enemmän puuta, vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Lidl tuo Suomeen jo Ruotsissa kokeillun puurakenteisen myymälän.

Lidl rakentaa Riihimäelle ensimmäisen puurakenteisen myymälänsä Suomessa. Sweco on ollut vastuussa myymälärakennuksen kokonaissuunnittelusta. Avajaisia on tarkoitus viettää Kulmalan puistokadulla loppuvuodesta 2021.

Myymälärakennuksen teräsrakenteet on korvattu puulla lattiasta ylöspäin. Myös ulkoseinät ja kattorakenteet ovat puuta. Materiaalivalinnan taustalla on osin Swecon aiemmin Lidlille tekemä hiilijalanjälkilaskenta, joka kartoitti erilaisilla rakenteilla toteutettujen tyyppimyymälöiden ympäristövaikutusta.

”Saimme Swecon tuottamasta työkalusta hiilijalanjäljet eri rakennusmateriaaleille, ja se oli yhtenä perusteena, kun päätimme puurakenteisesta myymälästä”, kertoo Lidlin rakentamisen tiiminvetäjä Ossi Jarmas.

Puurakenteisen myymälän rakennusmateriaaleista aiheutuva hiilijalanjälki on neljänneksen pienempi verrattuna teräkseen ja betoniin. Jarmaksen mukaan puurakenteisen myymälän pilottiprojekti sopii hyvin Lidlin tavoitteeseen olla oman toimintansa osalta hiilineutraali vuonna 2025.

Swecon vähähiilisyyden asiantuntija Kari Nöjd oli vastuussa Lidlille tehdystä tyyppimyymälöiden hiilijalanjälkilaskennasta. Nöjdin mukaan puun käyttö rakentamisessa on yksi hyvä keino, kun tavoitellaan hiilineutraaliutta.

”Ennen kuin puuta käytetään rakentamiseen, se kasvaa ja hengittää hiiltä pois ilmakehästä. Hiili pysyy sitoutuneena puuhun koko sen olemassaolon ajan. Se kasvattaa rakennuksen hiilikädenjälkeä, eli positiivista ilmastovaikutusta”, Nöjd sanoo.

Puurakentamisen yhteiskunnallinen vaikutus

Swecon Susanna Friman toimi hankkeen vastaavana rakennesuunnittelijana ja projektipäällikkönä. Jo aiemmin hän oli päässyt Ruotsin Swecon kautta mukaan hankkeisiin, joissa suunniteltiin Lidlille puurakenteiset myymälät Visbyyn ja Sigtunaan.

Friman näkee, että Suomen ensimmäisellä puurakenteisella Lidl-myymälällä on kokoaan isompi yhteiskunnallinen vaikutus. Aiemmin tämän kokoluokan puurakentamista on nähty Suomessa lähinnä julkisella puolella, kuten koulurakennuksissa. Friman arvelee, että syynä toistaiseksi melko vähäiseen puurakentamiseen on, että jokainen projekti on vielä tässä vaiheessa uniikki ja suunniteltava tarkoin erikseen. Betonikerrostalojen rakentamisesta puolestaan on kokemusta jo kymmenien vuosien ajalta.

”On hienoa nähdä, että myös yksityisellä puolella nähdään puurakentamisen hyödyt ja uskalletaan ottaa sitä käyttöön”, Friman sanoo.

Vaikka puisilla rakenteilla voi vähentää hiilidioksidipäästöjä, Friman korostaa, että kaikki suunnittelu tehdään rakennuksen tarpeet edellä. Puu ei taivu kaikkeen, kuten perustuksiin ja kiinnikkeisiin.

”Tarkoitus on hyödyntää puuta silloin, kun se toimii parhaiten”, Friman sanoo.

Lidlin Jarmaksen mukaan yhtiön tarkoituksena on toimia vastuullisesti ja olla etunenässä vähentämässä rakentamisen ympäristövaikutuksia. Jarmas toteaa, että Suomen ensimmäinen puurakenteinen Lidl on pilottiprojekti, jolla kartoitetaan kokemuksia siitä, miten puiset rakenteet vaikuttavat rakennuksen suunnitteluun, aikatauluun, prosessiin ja hintaan. Tähän mennessä kokemus Swecon suunnittelusta ja yhteistyöstä elementtitoimittajien kanssa on ollut positiivinen.

”Swecon kanssa on tehty hyvää yhteistyötä jo aiemmin. Sweco tuntee meidän toimintakulttuurin ja vaatimustason ja pystyy kokeneena rakennesuunnittelijana tarjoamaan jo hyväksi todettuja ratkaisuja”, Jarmas sanoo.

Sama tuttu asiakaskokemus pienillä lisäyksillä

Vaikka Riihimäen Lidlin rakentamisessa teräs ja betoni vaihdettiin puurakenteisiin, tavoitteena oli silti luoda myymälän asiakkaille samanlainen kokemus kuin missä tahansa Lidlin myymälässä.

”Myymälämme on hyvin pitkälti konseptoitu ja sama hyvä laatutaso ja asiakaskokemus on saavutettava kaikissa myymälärakennuksissa”, Jarmas sanoo.

Pieniä erikoisuuksia uuteen myymälärakennukseen kuitenkin tulee. Suunnittelussa kassa-alueelle lisättiin paljasta puuta sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Lisäksi Jarmas paljastaa, että myymälän katolle on tulossa 300 aurinkopaneelia.

Jarmas toivoo, että muutkin toimijat tarttuisivat puurakentamiseen – onhan hallituksenkin tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Pilotoimalla ja kokeilemalla saadaan jatkuvasti lisätietoa puun mahdollisuuksista rakentamisessa.

Swecon arkkitehdit suunnittelivat Kuninkaantammeen ekologisen asuinkorttelin

TA ASOY Taidemaalarinkatu 1. Havainnekuva: Sweco

Luoteis-Helsingissä sijaitsevalle Kuninkaantammen asuinalueelle valmistuu vuoden lopulla Swecon arkkitehtien suunnittelema asumisoikeusasuntokortteli. Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota uusiutuvan energian käyttöön ja pilotoitiin innovatiivisia hulevesiratkaisuja.

Kuninkaantammi on uusi energia- ja vihertehokas asuinalue Vantaanjoen ja Keskuspuiston kupeessa. Ympäristöasiat on huomioitu jo alueen kaavoituksessa, ja energiaviisaus ohjaa suunnittelua ja rakentamista. Kuninkaantammesta halutaan luoda vuoteen 2025 mennessä viihtyisä ja monimuotoinen asuinalue noin 5 500 helsinkiläiselle.

Kaavamääräykset luovat pohjan hiilineutraalille rakentamiselle

Kuninkaantammi on edelläkävijä monessa ilmastokysymyksessä. Asemakaava velvoittaa matalaenergiarakentamiseen ja uusiutuvan energian käyttöön. Lisäksi alueella yhdistetään urbaania miljöötä ja pikkukylän tunnelmaa. Spiraalin muotoisen katuverkon uloin kehä on ajotietä ja sisäkehä kävelyvyöhykettä. Tavoitteena on, että ihmiset liikkuvat pääasiassa julkisilla, pyöräillen ja kävellen.

Kuninkaantammessa on pilotoitu useita Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaan liittyviä ratkaisuja, jotka ohjaavat tulevaisuuden kaavoitusta.

”Hiilineutraaliustavoite saavutetaan vain, jos uusiutuvaa energiaa pystytään tuottamaan paikallisesti selvästi nykyistä enemmän”, kertoo Kuninkaantammen asemakaavoituksen tiimipäällikkö Suvi Tyynilä. Kuninkaantammessa hyödynnetään aurinkoenergiaa rakennusten kattopinnoilla. ”Tulevaisuudessa kaavalla voidaan myös velvoittaa osallistumaan keskitettyihin alueellisiin energialaitoksiin, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa.”

Kuninkaantammen kaavalla halutaan kannustaa kunnianhimoiseen tekemiseen, kuten alittamaan raja-arvot. Energiatehokkuuden lisäksi puhutaan viher- ja materiaalitehokkuudesta, ja kaava velvoittaa käyttämään parkkihallien louhinnasta syntyvää kiviainesta tonteilla.

”Vain puolet pihoista on sijoitettu pysäköintihallien kansien päälle, jolloin maanvaraisille alueille voidaan rakentaa hulevesipuutarhoja ja istuttaa suuria puita, mikä parantaa alueen vihertehokkuutta”, Tyynilä sanoo.

Hulevesiratkaisut tekevät hyvää ympäristölle ja ihmisille

Kaavoituksella voidaan vaikuttaa laajasti kaupunkirakentamisen hiilijalanjälkeen ja helpottaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Viherkatot ovat yksi kasvava trendi.

”Kuninkaantammessa kaikissa matalissa piharakennuksissa on oltava viherkatot, ja uusilla kaava-alueilla määräys koskee myös korkeampia asuinrakennuksia”, Tyynilä kertoo. Lisäksi Kuninkaantammi on kaupunkitulvien ennaltaehkäisyn ja hulevesiratkaisujen pilottialue. ”Sade- ja sulamisvesiä viivytetään tonteilla esimerkiksi hulevesipuutarhoissa ja ohjataan vasta sitten alueelliseen hulevesijärjestelmään.”

Kuninkaantammen ensimmäisiltä asukkailta on saatu positiivista palautetta pihojen viihtyisyydestä, ja hyvät käytänteet ovat alkaneet levitä muualle Helsinkiin. Tyynilän ideologiaan kuuluukin keksiä pakollisten järjestelmien ympärille keinoja kaupunkikuvan rikastamiseksi. ”Hulevesipilotti on osoittanut, että synergia toimii. Samat ratkaisut, jotka auttavat torjumaan ilmastonmuutosta, parantavat asukkaiden viihtymistä”, Tyynilä sanoo.

Taidemaalarinkadulle rakennetaan värikkäitä ekokoteja

Swecon arkkitehdit osallistuivat Kuninkaantammen hankesuunnitteluun ja asemakaavan toteutettavuuden tarkistamiseen sekä voittivat TA-Yhtiöiden arkkitehtuurikutsukilpailun.

”Suunnittelimme Taidemaalarinkadulle 67 kerros- ja rivitaloasunnon asumisoikeusasuntokorttelin, jolle leimallisia ovat vinot kattoprofiilit. Ne mahdollistavat jopa kuusimetriset huonekorkeudet ja parvitilat”, kertoo Swecon arkkitehti Anne Lehtinen. ”Meille on sydämen asia suunnitella toimivia, valoisia ja tilavia koteja ilman hukkaneliöitä.”

Taidemaalarinkadun arkkitehtisuunnittelussa korostettiin kaavamääräysten mukaisia ekologisia valintoja. ”Sähkölaitteet ja valaisinjärjestelmät ovat energiatehokkaita, ja kiinteistösähköä tuotetaan kattojen aurinkopaneelien uusiutuvalla energialla”, Lehtinen sanoo. Lisäksi huomiota kiinnitettiin lämmöntalteenottoratkaisuihin ja huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon.

Asuinkorttelin muurattu julkisivu myötäilee Taidemaalarinkadun kaarevaa muotokieltä. Kokonaisuus on asemakaavan mukaisesti värikäs ja monimuotoinen. ”Käytimme kadun puolella melkein 20 rappaussävyä!” Lehtinen kertoo. Pihan puolella avautuu toisenlainen maailma, jossa sinisin sävyin rapatut seinät korostavat hulevesipuutarhan raikasta ja rauhoittavaa tunnelmaa. ”Lisäksi olemme hyödyntäneet sisäpihalla ja parvekkeilla puuverhoilua. Puurakentaminen on ilmaston näkökulmasta aina suositeltava valinta.”

Arkkitehtuuri muuttuu energiaratkaisujen mukana

Ilmastonmuutoksen torjunta ja energiamurros vaikuttavat arkkitehtisuunnitteluun koko ajan enemmän. Lainsäädäntö ohjaa suunnittelua eniten, mutta Anne Lehtinen uskoo, että tulevaisuudessa arkkitehdeillä on paljon muitakin mahdollisuuksia kehittyä energia-asioissa.

”Kaupunki- ja täydennysrakentamisessa pääasia on valita rakennuksen paikka tontilla niin, että lämmöltä voidaan sopivasti suojautua tai sille voidaan avautua. Sen jälkeen samaa ideaa toteutetaan pienemmillä keinoilla, kuten oikein valituilla ikkunoilla ja parvekkeiden sijoittelulla. Sopivat lämpötilat varmistetaan simuloinneilla.”

Lehtisen mukaan rakentamisessa tullaan kiinnittämään jatkossa yhä enemmän huomiota energiatehokkuuden lisäksi siihen, miten rakennetaan ja minkälaisilla materiaaleilla. ”Esimerkiksi purkujätteitä pitää pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin.”

Arkkitehtisuunnittelussa on myös nähtävillä, miten kaupunkirakentamisessa siirrytään vähitellen passiivitaloista aktiivitaloihin. ”Kiinteistöt voivat jo tuottaa osan tarvitsemastaan energiasta itse ja jatkossa yhä useammin paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa voidaan jakaa myös muille kiinteistöille tai valtakunnan verkkoon”, Lehtinen sanoo.

Muuramen kirkko on Vuoden 2017 valaistuskohde

nrtzepokmm7nezfyt7tx

Vuonna 1929 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema Muuramen kirkko edustaa pohjoismaista klassismia ja on tärkeä seudun kulttuuriperinnölle. Nyt voimme ihastella peruskorjattua kirkkoa ja sen kaunista valaistusta, jossa näkyy Swecon valaistus- ja sähköasiantuntijoiden kädenjälkiKohde on voittanut juuri Vuoden 2017 valaistuspalkinnon.

VALO-talossa Helsingissä 9.11.2017 järjestetyssä Sähkösuunnittelijat NSS ry:n asiantuntijaseminaarissa julkistettiin ja palkittiin Vuoden valaistuskohde 2017 -kilpailun voittajat. Kilpailun ulkovalaistussarjan voitti Muuramen kirkko, ja sisävalaistussarjan voiton vei Helsingin Sataman Länsiterminaali.

Tuomaristo piti tärkeänä, että Muuramen kirkko on suunniteltu ja toteutettu tarkasti nykyaikaisella projisointitekniikalla välttäen hukkavaloa. Sopivassa suhteessa toteutettu muiden pintojen valopesu tuo myös koko kirkon näkyviin muodostaen tasapainoisen ja hillityn kokonaisvaikutelman.

Aallon rakennus nukkuu arvokkaasti – siluetti näkyy kauniisti Muurameen asti

Alvar Aallon työtä kunnioittaen kirkon julkisivun valaistus suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä Alvar Aallon säätiön kanssa. ”Emme lähteneet tekemään loistavaa lyhtyä, vaan julkisivuvalaistusta, jossa kirkon siluetti näkyy hillitysti Muurameen asti. On hienoa, että kohteemme valaistus on huomioitu ja saimme upean tunnustuksen siitä”, Swecon valaistussuunnittelijat Ari Peltola ja Mikko Pekonen kertovat hymyillen. ”Kirkko on itse asiassa ensimmäinen Aallon rakennus, johon on tehty julkisivuvalaistus, koska Aallon mukaan rakennusten täytyy saada nukkua öisin”, Peltola jatkaa.

”Valaistussuunnittelijoina kiinnitämme luonnollisesti huomiota hajavalon hallintaan ja energiatehokkuuteen. Suunnitteluvaiheessa mallinsimme koko kirkon ja kokeilimme erilaisia valaistustapoja ja valaisimia simulaation avulla. Kirkon julkisivuvalaistuksessa on käytetty muun muassa tarkkarajaisia projektoriheittimiä, joilla valo saadaan kohdistettua tarkasti suunniteltuihin kohtiin. Tällä tavalla saimme poistettua ympäristöön karkaavan valon kokonaan”, Pekonen kuvailee kirkon valaistuksen suunnitteluprosessia.

Vuoden valaistuskohde -kilpailu kannustaa laadukkaisiin valaistusratkaisuihin

Vuoden valaistuskohde -kilpailu järjestettiin nyt kuudennentoista kerran. Voittajakohteet jatkavat Suomen ehdokkaina pohjoismaiseen Nordisk Lyspris -kilpailuun.

Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. Näissä kohteissa valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukeva ja täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset. Myös teknisten ratkaisujen luova käyttö, ekologiset tekijät sekä ympäristön huomioiminen ovat olleet keskeisessä asemassa valaistuskohteiden valinnassa.

Valaistus 2017 -kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat:
– Tapio Kallasjoki, Metropolia Ammattikorkeakoulu; Suomen Valoteknillinen Seura ry, tuomariston puheenjohtaja
– Mikko Östring; RAKLI ry
– Helena Aalto, KT Interior Oy; Sisustusarkkitehdit SIO ry
– Esa Kauppi, Oulun kaupunki; Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry
– Veli-Pekka Vitikka; Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
– Jonne Järvinen, Insinööritoimisto Stacon Oy; Sähkösuunnittelijat NSS ry
– Ville Hasanen, Rexel Finland Oy; Sähköteknisen Kaupan Liitto ry

Sweco mukana maailman suurimman hirsikampuksen suunnittelussa

d8njuy1ly5prxpaibjsv

Pudasjärven hirsikampus on maailman suurin hirsikampus ja samalla poikkeuksellinen mallinnuskohde. Sweco on ollut mukana hankkeen rakennesuunnittelussa sekä sähkösuunnittelussa. Hirsikampus voitti tiistaina Tekla BIM Awards 2016 yleisöäänestyksen ja sai kilpailuraadin kunniamaininnan tietomallinnuksen erityispiirteiden ansiosta.

Pudasjärven hirsikampus on toteutettu elinkaarimallilla ja suunnitteluratkaisuissa on huomioitu ratkaisujen pitkäaikaiskestävyys. Puurakenteiden toteutettavuus on ollut merkittävässä osassa valintoja tehtäessä ilman että toiminnallisuudesta tai arkkitehtuurista on tarvinnut tinkiä. Hirsi on myös poikkeuksellinen runkomateriaali näin isossa julkisessa hankkeessa, ja edellyttää tarkkaa valmistautumista muun muassa liittymärakenteiden ja asennusten osalta.

Hanke on tiettävästi ensimmäinen täydellä tietomallikaavalla toteutettu puurakentamiskohde Suomessa. Erityisesti puurakentamisen suunnittelussa ja tiedon siirrossa puuosatuotantoon on hyödynnetty mallinnuksen mahdollisuuksia ennen näkemättömässä laajuudessa.

Tietomallinnus on mahdollistanut suunnitteluratkaisujen toistamisen vaihtelevissa tilanteissa hyvällä onnistumisprosentilla. Tietomallinnuksen avulla laaditut tarkat sähköiset lähtötiedot tuotantosuunnittelua varten ovat mahdollistaneet virheettömän ja sujuvan ketjun tiukassa toimitusaikataulussa.

”Tietomallin hyödyntäminen uudella toimintatavalla ja täydellä tietomallikaavalla varmisti tietoketjun sujuvuuden ja portaattomuuden sekä mahdollisti näin hankkeen onnistumisen”, kertoo Swecon rakennesuunnittelija Harri Moilanen.

Pudasjärven hirsikampus nousi Tekla BIM Awards 2016 yleisön suosikiksi tiistaina 21.6 ylivoimaisella ääni enemmistöllä. Yleisö kommentoi valintaansa muun muassa sillä, että kohteen hirsirakenteet olivat mallinnettu ja niitä oli käytetty hankkeen tuotantovaiheessa hyväksi, mikä oli erityisen kiinnostavaa ja inspiroivaa. Hirsikampus sai myös tuomariston kunniamaininnan.

Sweco vahvistaa rakennuttamisosaamistaan Pohjanmaalla

Sweco PM Oy ostaa Altenia Oy:n liiketoiminnan. Altenia on vastannut Contria Oy:n rakennuttamistoimialasta, joka liiketoimintakaupan myötä siirtyy Swecolle 1.6.2016 alkaen. Contria Oy:n toimitusjohtajana toiminut Tom Eriksson siirtyy Sweco PM:n Vaasan aluetoimiston johtajaksi ja vastaa liiketoiminnasta Pohjanmaan alueella.

”Kauppa antaa meille resurssit ja mahdollisuudet toiminnan laajentamiseen osana johtavaa eurooppalaista yritystä ja henkilökunnallemme tarjoutuu uusia mahdollisuuksia kehittymiseen kaupan myötä. Pohjalaisen rakennusalan asiantuntemuksen lisäksi voimme toivottavasti myös tuoda muuta osaamista Sweco PM:lle”, sanoo Altenian hallituksen puheenjohtaja Tom Eriksson.

“Kaupan myötä vahvistamamme osaamistamme ja laajennamme palveluitamme uusille alueille. Altenialla on alueen johtava projektinjohto-osaaminen ja näkemyksemme tulevista kehityssuunnista sopivat hyvin yhteen. Rakennuttamisen lisäksi avainhenkilöt ovat panostaneet pitkäjänteisesti erityisesti kustannushallinnan menettelyiden kehittämiseen ja tästä näemme hyödyn PM:lle laajemminkin”, toteaa Sweco PM:n toimitusjohtaja Maija Jokela.

Sweco PM on Suomen johtava projektinjohdon ja rakennuttamisen edelläkävijä, joka tarjoaa kaikki rakennuttamiseen ja projektinjohtoon liittyvät asiantuntijapalvelut. Yritys työllistää yli 170 asiantuntijaa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa ja nyt myös Vaasassa.

Swecolle EPCM-toimeksianto Joutsenoon rakennettavasta natriumkloraatin tuotantolinjasta

Sweco on saanut Kemiralta toimeksiannon natriumkloraattitehtaan suunnittelu- ja hankintapalveluista sekä rakentamisen johtamisesta EPCM-toteutusmallilla. Joutsenon tehtaan investoinnin arvo on 50-60 miljoonaa euroa.

”Olemme Swecolla ylpeitä voidessamme osallistua tämän hankkeen toteuttamiseen. Pitkäaikainen yhteistyömme Kemiran kanssa saa näin jatkoa”, toteaa Sweco Industry Oy:n toimitusjohtaja Erik Skogström.

”Uusi tuotantolinja toteutetaan Kemiran omalla teknologialla ja EPCM-partnerin detaljisuunnittelulla”, kertoo Jarmo Savolainen Kemiralta.

SOIHTU-projekti käynnistyy kesäkuussa 2016 ja tuotantoyksikön odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Uuden tuotantolinjan rakennuttaminen työllistää rakennusvaiheessa arviolta noin 200 henkilöä.

Natriumkloraatista valmistetaan sellutehtaissa kloorioksidia, jota käytetään sellun valkaisussa. Kemira Chemicalsin Joutsenon tehtaalla tuotetaan myös useita muita sellu- ja paperi-teollisuudessa käytettäviä kemikaaleja.

Swecon kohde palkittu rakentamisen Ruusu 2015 -palkinnolla

t2ynzlhxeo8i0ju0nf4y

OP-Pohjolan uusi pääkonttori on saanut Rakentamisen Ruusu 2015 -palkinnon.

Palkinto myönnettiin ”paikan haltuun ottavasta, korkeinta kansainvälistä tasoa edustavasta, mutta samalla suomalaista modernia perinnettä kunnianhimoisesti jatkavasta arkkitehtuurista, jossa myös rakenteiden suunnittelu on olennainen osa kokonaisuutta.”

Rakentamisen Ruusu on Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan vuosittain antama tunnustus, joka myönnetään poikkeuksellisen laadukkaasta Helsingin rakennettuun ympäristöön liittyvästä työstä. Rakentamisen Ruusun avulla rakennuslautakunta ja Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto nostavat esille kohteita ja henkilöitä, jotka ovat edistäneet rakentamisen kulttuuria.

Vuotuinen tunnustuspalkinto jaettiin jo 21.kerran. Palkinnon luovuttivat Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan puheenjohtaja Kauko Koskinen ja apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Swecolta palkintoa oli vastaanottamassa hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Anssi Kolehmainen. ”OP-Pohjola on kohteena maailman huippua ja ansaitsi tämänkin tunnustuksen. Rakennus oli rakenneteknisesti haastava ja vahva näyttö eri suunnittelualueidemme osaamisesta ja yhteistyöstä”, Kolehmainen kertoo.

Sweco mukana Kouvolan suurimmassa kehittämishankkeessa

ekgkjjmvu7htlsrsfykl

Kouvolaan rakennettavasta Ratamokeskuksesta tulee moderni sosiaali- ja terveyspalveluiden keskus, jossa yhdistetään erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto sekä sosiaalipalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Sweco PM toimii hankkeen rakennuttajakonsulttina.

Ratamokeskukseen rakennetaan täydellinen 150 potilaspaikkainen uusi sairaala, joka kattaa kaikki toimivan sairaalan tarvitsemat yksiköt, kuten leikkaussalit, tehohoidon, kuvantamisen ja ensiavun. Ratamoon sijoittuvat myös perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.

Sijoittamalla terveydenhuollon keskitetyt palvelut saman katon alle pystytään asiakasta palvelemaan yksilöllisesti ja hänen tarpeidensa mukaisesti. Asiakas välttyy turhalta asioinnilta monissa toimipisteissä. Palvelu ja toiminta ovat tehokasta ja kaikki toiminnalliset yksiköt sijaitsevat lähellä. Myös perinteiset raja-aidat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalvelujen välillä saadaan häivytettyä.

Uusi sairaala tuottaa tulevaisuuden hyvinvointipalveluja

Suomessa rakennetaan harvoin uusia tämän kokoluokan sairaaloita. Kouvolalaiset saavat jatkossa saman katon alta tehohoitoa, hammaslääkäripalveluita ja erilaisia sosiaalipalveluita,” kertoo projektipäällikkö Kalevi Pietilä Sweco PM:ltä. ”Ratamokeskus luo tehokkaasti tulevaisuuden hyvinvointipalveluita.”

Rakennushankkeena Ratamokeskus on mielenkiintoinen ja kooltaan merkittävä. Tämän hetken laajuustavoite on 40 000 brm2 ja rakentamisen kustannusarvio sairaalalaitteineen noin 114 miljoonaa euroa.

”Sairaalan rakentamisessa on aina omat erityispiirteensä, jotka rakennuttajakonsultin on tunnettava perusteellisesti,” Pietilä jatkaa. ”Vastaamme hankkeessa yleis- ja toteutussuunnittelun ohjauksesta ja valmistelemme rakentamisen aloittamista muun muassa kilpailuttamalla urakoitsijat ja laatimalla urakka-asiakirjat. Myös rakennuttaminen ja valvonta sisältyvät toimeksiantoomme. Vaativimpia töitä ovat sairaalajärjestelmien rakennuttaminen ja testaus, jotka kestävät noin 2-3 kuukautta. Sairaalan tekniikka ja laitteet testataan perusteellisesti ennen toiminnan aloittamista.”

Urakoitsijat kilpailutetaan elo-syyskuun aikana ja maanrakennustyöt alkavat syksyllä 2015. Ratamokeskus palveluineen on kouvolalaisten käytössä syksyllä 2018.

REDIn tornit nousevat Kalasatamaan – Sweco mukana alueen vaativassa urbanisoimisessa

1493564_677758582294115_2678407841845273999_o

Kalasataman ytimeen, metroaseman ympärille suunnitellaan urbaania ja ekologista asuinkokonaisuutta, REDIä, joka nousee vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta REDI on kaikkea lähellä ja hyvä esimerkki kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta.

Mittava projekti käsittää kauppakeskuksen, 2 000 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen, kuusi asuintornia, hotellitornin sekä toimitilatornin. Kohteen toteuttaa SRV.

Sweco on korkean rakentamisen osaaja

Sweco Rakennetekniikka toimii projektissa vastaavana rakennesuunnittelijana ja vastaa kahdeksan tornitalon ja kauppakeskuksen suunnittelusta. Korkeimmillaan yli 135 metristen ja 23-35 –kerrosta korkeiden talojen suunnittelussa hyödynnetään Swecon vahvaa korkean rakentamisen ja mallintavan suunnittelun osaamista. Kohde on hybridirakennus, johon sijoitetaan päällekkäin erilaisia toimintoja erittäin haastavassa ympäristössä.

Hankkeen toteutus aloitettiin jo vuonna 2011, mutta työ keskeytyi 2012 kaavavalituksen vuoksi. Työmaa käynnistyi uudelleen keväällä 2015 ja tällä hetkellä kohteessa tehdään louhintatöitä. Ensimmäiset anturat valetaan elokuussa ja rungon teräsrakenteiden asennus alkaa marraskuussa 2015.

Sweco parhaimmillaan haasteellisissa hankkeissa

Kohteen laajuus ja pitkäkestoisuus tekevät siitä sekä mielenkiintoisen että haastavan. Kohde tehdään kokonaisuudessaan mallintamalla kaikkien suunnitteluosapuolten kesken, mikä vaatii suunnittelijalta erityistä osaamista. Työpiirustusvaiheessa on mukana rakennesuunnittelijoita useista Swecon toimipisteistä. ”Suunnittelijakuntamme on niin osaavaa ja oma-aloitteista, että tietojenhallinta ja työnjako tulevat varmasti onnistumaan hyvin”, kertoo hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä rakennesuunnittelija Veikko Leino.

Haasteita näin vaativassa kohteessa riittää. Erilaisten päällekkäisten toimintojen (kellarien pysäköintitilat, kauppakeskus sekä asuintornit) yhteensovittaminen rakenteellisesti on erittäin haastavaa, koska kaikilla edellä mainituilla toiminnoilla on erilainen optimaalinen runkorakenne ja jännevälit.

”Kaavamääräysten vuoksi tornit ovat muodoltaan varsin omaleimaisia. Taloja ei ole muotoiltu tuulikuormien minimoimisen periaatteilla vaan muotoilussa on menty kaupunkikuvallisen näyttävyyden ehdoilla. Tämän takia taloihin on suunniteltu huomattavan pitkiä ulokkeita, jotka asettavat rakennesuunnittelulle merkittäviä haasteita”, Leino kuvailee.

Lisäksi kauppakeskuksen läpi kulkee kaupunkimoottoritie ja metrorata, joka on toiminnassa keskeytyksettä koko hankkeen ajan.

Lisää kohteesta voit lukea www.redi.fi.

SWECO: Varhaisen välittämisen malli myös sairaalakiinteistön hallintaan

exxeu8ywvfyhq6vtji95

Varhaisen välittämisen toimintamalli tunnistaa riskit, epäkohdat ja potentiaaliset kehittämismahdollisuudet jo varhaisessa vaiheessa sekä puuttuu ongelmiin ennen kuin on liian myöhäistä. Mallia voi soveltaa myös sairaalakiinteistöihin. Oikea-aikaisilla ja -sisältöisillä investointipäätöksillä tuetaan sairaalan toiminnallisia sekä teknisiä tavoitteita ja saavutetaan tehokas, pitkälle tulevaisuuteen muuntojoustava sairaala.

Sairaalahankkeen laajuus ja kustannustaso päätetään usein aivan liian varhain ja aivan liian epävarmoilla tiedoilla. Rakennusinvestointi on vain yksi kuluerä – suurin osa kustannuksista syntyy itse toiminnasta.

Terveydenhuollon kiinteistöjen peruskorjaus- tai uudisrakennushankkeiden investointipäätös tulisi tehdä vasta, kun kiinteistön omistajalla ja toimijalla itsellään on selkeä näkemys tulevaisuuden tarpeista, toiminnasta ja vaatimuksista.

Pitkän aikavälin masterplan-suunnitelmaa tulisi tarkastella sairaala-alueen hoitotoiminnan ja logististen näkemysten lisäksi myös hoitovastuualueen alueellisen kehittymisen, väestö- ja tautiennusteiden sekä tulevaisuuden hoitomuototrendien näkökulmista unohtamatta myöskään lainsäädännön kehitystä.

Sairaalakiinteistössä keskeistä toiminnallinen käytettävyys

Koska sairaalakiinteistö on monimutkainen toiminnallinen kokonaisuus, on päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi saatava luotettava toiminnallinen vaatimusmalli. Käyttäjien osallistaminen mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa varmistaa toiminnallisen käytettävyyden, johon liittyvät hoitoprosessien lisäksi myös tukipalveluiden sujuvuus, logistiset ratkaisut sekä toimintaa tukeva teknologia – unohtamatta asiakaslähtöisyyden vaikuttavuutta.

Myös nopeasti kehittyvät hoitomuodot ja –tekniset järjestelmät asettavat tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen mm. toimintavarmuuden, muuntojoustavuuden, modulaarisuuden ja elinkaarikustannusten osalta.

Tekninen vaatimusmalli määrittää tarpeet ja kustannustason

Kiinteistön tekninen vaatimusmalli, niin uudis- kuin peruskorjauskohteissa, määrittää kiinteistölle tavoitteita, jotka mahdollistavat teknisesti toimivan ja terveen kiinteistön. Vaatimustavoitteita ovat esim. valaistusolosuhteet, lämpöviihtyvyys, akustiikka ja sisäilma sekä kiinteistöä ja toimintaa palvelevat ICT-tekniset järjestelmät.

Kun rakenne-, talotekniikka- ja ICT-järjestelmät ovat hyvin suunniteltuja, tilat muuntuvat myös joustavasti tarpeen ja käytön mukana.

Sairaalasuunnittelu ja -rakennuttaminen Swecon vahvaa osaamisaluetta

Swecon asiantuntijat ovat terveydenhoitoalan rakennusten suunnittelun ja rakennuttamisen erityisosaajia.

Swecon kehittämät uudet projektijohtamisen, suunnittelun ja rakentamisen menetelmät sekä niitä tukevat apuvälineet, kuten fasilitointi, tietomallinnus ja Sweco Cave, parantavat ja syventävät kommunikointia hankkeen osapuolten kesken sekä havainnollistavat luotettavasti tulevan toimintaympäristön.

Uusien toimintatapojen ja sairaalan toimintaympäristön tuntevien asiantuntijoiden ansiosta Sweco pystyy merkittävästi vaikuttamaan kiinteistöjen ja toiminnan elinkaarikustannuksiin.

Oikea-aikaisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa toimintakustannuksiin