RAKENNUSPARKKI

Tampereen Tammelan stadionista ja sen ympäristöstä järjestetty suunnittelukilpailu on ratkaistu. Kilpailun voitti ehdotus nimeltä Hattutemppu. Kunniamaininnan sai ehdotus nimeltä Lynx Lynx. Kilpailulla haettiin korkeatasoista ja kustannusneutraalia ratkaisua stadionin uusimiseksi siten, että sen ympärille voidaan myös rakentaa. Tampereen kaupunki ja Lemminkäinen Oy järjestivät kilpailun yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa.

Kilpailun tavoitteena oli suunnitella Tammelaan uusi 6000 – 7000 katsojan jalkapallostadion, joka oheistoimintoineen on käytännöllinen ja kaupunkikuvaa kehittävä, mittakaavaltaan inhimillinen ja myös arkiliikuntaa edistävä sekä olemassa olevan ympäristön kaupunkirakenteellisia ja rakennustaiteellisia arvoja kunnoittava kokonaisuus. Voittajaehdotuksessa tavoitteissa onnistuttiin parhaiten.

Hattutempun tekijät ovat JKMM Arkkitehdit sekä Ramboll Oy ja Trafix Oy. Kunniamaininnan saaneen Lynx Lynxin tekijöiksi paljastui nimimerkin takaa työryhmä, jossa olivat Avanto Arkkitehdit Oy, White arkitekter AB sekä Ramboll Oy ja Sito Oy.

Voittajaehdotus on arviointipöytäkirjan mukaan kokonaisidealtaan selkeä, arkkitehtuuriltaan raikas, nykyaikainen ja mittakaavallisesti erittäin onnistunut, ympäristön lähtökohdat huomioon ottava ja paikkaan soveltuva kokonaisuus. Toimintojen sijoittelu on ehdotuksessa onnistunut.

Hattutempussa kenttä on sijoitettu pohjois-eteläsuuntaisesti. Rakentamisen volyymi on sijoitettu kentän pitkille sivuille Salhojankadun ja Tammelan puistotien varrelle.

Vaaleaksi rapattuine kivirakenteisine pintoineen ehdotuksen asuinosia voidaan pitää eräänlaisena modernina ja raikkaana tulkintana 50-luvun molemmin puolin rakennetuista Kalevan torni- ja lamellitaloista. Asuntojen pohjaratkaisut ovat selkeitä ja toimivia. Porrastettujen rakennusmassojen koloihin sijoitetut oleskelupihat ovat ehdotusten
parhaimmistoa ja niillä on tuotu lisäarvoa asumiseen. Liiketilat on sijoitettu luontevasti pääkadun varteen.

Kilpailuun tuli kuusi ehdotusta, jotka ovat olleet myös yleisön nähtävänä kaupungin verkkosivuilla. Tuomaristo kiitti ehdotusten korkeaa tasoa, joka täytti kilpailun tavoitteita hyvin ja tuotti yllättävänkin erilaisia ratkaisuja esimerkiksi stadionista.

Hankkeelle asetetun kustannusneutraalisuuden tavoitteen osalta kaikki ehdotukset ovat suunnilleen samalla viivalla. Yksikään ehdotus ei ole puhtaasti kustannusneutraali. Tavoitteesta jäädään alustavien laskelmien mukaan n. 4 milj. euroa. Erot eri ehdotusten välillä ovat pienet.

Hattutemppua jatkokehitellään

Tuomaristo suosittelee yksimielisesti, että voittanut ehdotus Hattutemppu valitaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Ehdotus antaa realistisen ja joustavan pohjan jatkokehittelylle ilman, että vaarana on alkuperäisen idean katoaminen.

Jatkokehittelyssä tulisi tuomariston mielestä rakentamisen määrää vähentämällä sovittaa rakentaminen vielä paremmin lähialueen asuinrakennukset huomioonottavaksi.

Tuomaristo on kuunnellut tammelalaisia, ja heidän näkemyksiään tulisikin huomioida jatkoprosessissa siinä laajuudessa, kuin se toteuttamisen taloudelliset ja muut reunaehdot mahdollistavat. Keihään kärkenä hanke tulisi edetä kuitenkin jalkapallon ehdolla.

Tuomaristo korostaa elinkaariajattelua, jalkapallostadionin on oltava toimiva kokonaisuus myös 25 vuoden kuluttua. Jatkokehittely tehdään asemakaavoituksen yhteydessä.

» Tammelan stadionin suunnittelukilpailu

Työsuojeluviranomainen aloittaa lokakuussa työntekijäluetteloiden tehovalvonnan Etelä-Suomen rakennustyömailla. Harmaan talouden torjuntaan liittyvät valvontaiskut tehdään yhteistyössä poliisin kanssa. Loppuvuoden aikana iskuja tehdään eri puolilla Etelä-Suomea.

Tehovalvonnan syynä on viime heinäkuussa työturvallisuuslakiin tullut lisäys, jonka mukaan päätoteuttajan on pidettävä ajantasaista luetteloa kaikista rakennustyömaalla työskentelevistä. Työntekijäluettelosta tulee selvitä muun muassa työntekijän nimi, veronumero ja työnantaja sekä työskentelyn alkamis- ja päättymispäivä. Toisesta maasta lähetettyjen työntekijöiden osalta pitää selvitä myös lähettävän yrityksen edustaja ja tämän yhteystiedot Suomessa.

Työnjohdon pitää siis tietää aiempaa paremmin, ketä rakennustyömaalla työskentelee ja kuka on työntekijän todellinen työnantaja.

“Luettelointivelvollisuuden ansiosta alihankintaketjut tulevat aiempaa läpinäkyvimmiksi, ja samalla pimeän työvoiman käyttö työmailla vaikeutuu.  Päätoteuttaja ei voi vedota siihen, ettei se ole ollut tietoinen alempien tasojen työntekijöistä tai heidän työnantajayrityksistään”, kertoo ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Työntekijäluettelon lisäksi valvontaiskuilla tarkastetaan, että jokaisella työntekijällä on veronumerollinen tunnistekortti. Tunnistekortteja ja työntekijäluetteloita koskevista laiminlyönneistä poliisi voi määrätä sakkoja työnantajalle, rakennuttajalle tai päätoteuttajan edustajalle.

Työsuojeluviranomaisen rooli harmaan talouden torjunnassa on kasvanut

Työsuojeluviranomaisen rooli harmaan talouden torjunnassa on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Se on valvonut ulkomaisen työvoiman käyttöä vuodesta 2005, tunnistekortteja vuodesta 2006, tilaajavastuulakia vuodesta 2007 ja tunnistekorttien veronumeroita vuodesta 2012. Työntekijäluetteloiden valvonta alkoi heinäkuussa 2014.

Työsuojeluviranomainen tekee harmaan talouden torjuntaan liittyvää valvontaa kaikilla aloilla. Erityisesti valvonta kohdistuu rakennusalalle, ravintoloihin sekä siivous- ja kuljetusalan yrityksiin.

Esimerkiksi tunnistekorttien valvonta on tehonnut hyvinkin nopeasti. Vuonna 2013 työsuojelutarkastajat tarkastivat Etelä-Suomen rakennustyömailla tunnistekortit 6 395 työntekijältä, ja näistä 93 prosentilla tunnistekortti oli kunnossa. Vuonna 2011 vastaava luku oli vain 75 prosenttia.

“Parannus on huomattava, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että olemme viime vuosina kohdistaneet valvontaa erityisesti niille työmaille, joissa laiminlyöntien todennäköisyys on suurin”, Rajamäki kertoo.

Tunnistekorttien ja ulkomaisen työvoiman valvonnassa työsuojelutarkastajat tekevät paljon yhteistyötä poliisin kanssa. Poliisin mukanaolo tarkastuksilla nopeuttaa valvontaa ja vähentää paperityötä, koska tällöin poliisi voi kirjoittaa laiminlyönneistä sakkoja heti paikan päällä.

1.7.2014 voimaan tullut lisäys työturvallisuuslakiin: Luettelo yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä (52 b §)

Porin Latokartanontien hoivakodin rakennustyöt etenevät aikataulussa. Tontin raivaus on tehty ja paalutustyöt sekä pohjaviemäreiden asennus ovat käynnissä. Perustustöiden pariin päästään muutaman viikon sisällä. Valmis hoivakoti työllistää 30 – 40 uutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaista Porissa. 

Väinölän kaupunginosan vehreisiin maisemiin valmistuvaan ARA-rahoitteiseen hoivakotiin pääsee muuttamaan viimeistään loppukesästä 2015. Attendo Latokartanoksi nimetty hoivakoti tarjoaa 60:lle ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevalle ikäihmiselle kodin ja hoivapalvelut. Attendon Mummola-konseptin mukaiseen hoivakotiin rakennetaan muun muassa oma keittiö, jonne palkataan myös oma kokki. Ruokahuoltoon satsaaminen tukee sekä ikäihmisten hyvinvointia että hoivatyötä. 

– Porissa ympärivuorokautiseen hoivaan jonotetaan ja tähän tarpeeseen haluamme osaltamme yhteistyökumppaneidemme kanssa vastata. Meillä on useita vastaavanlaisia hoivakoteja Porin lähialueilla kuin nyt rakenteilla oleva. Käytännön toimissa näen runsaasti synergiaetuja, sanoo hoivapalveluiden aluejohtaja Sari Huhtinen. 

Hoivakodissa tilaajana ja omistajana toimii Kiinteistö Oy Artun Hoiva-asunnot , rakennuttajatehtävistä vastaa Suomen Aluerakennuttaja Oy ja pääurakoitsijana toimii Hartela Oy. 

– Rakennamme Poriin koteja, joissa toivomme ikäihmisten viihtyvän. Yhteistyökumppanimme kanssa suunniteltu talo palvelee vuosikymmenien ajan porilaisia, toteaa Artun Hoiva-asuntojen toimitusjohtaja Risto Pontela. 

Hoivakodin asukaspaikkojen täyttäminen on jo aloitettu. Työntekijöiden rekrytointi tapahtuu keväällä.