Tikkurilantien hankkeelle kunniamaininta Tekla BIM Awards 2014 -kilpailussa

Destian ja Siltanylundin toteuttama Tikkurilantie sai kunniamaininnan Tekla BIM Awards 2014 -kilpailussa. Destia vastasi hankkeen kokonaistoteutuksesta Siltanylundin vastatessa siltasuunnittelusta. Tietomalleja käytettiin työmaalla monipuolisesti.

– Tikkurilantien hanke on uraauurtava silta- ja väylähanke mallintamisessa. Osaamisemme pääsi näyttävästi esille Tekla BIM Awards 2014 -kilpailussa. Olimme ainoa infra-alan osallistuja, kertoo Destian projektijohtaja Pasi Nurminen .

Arvioijat olivat kiinnittäneet huomiota erityisesti mallien hyödyntämiseen työmaan toiminnassa, kuten työkoneautomaation käyttö sekä uutena asiana siltojen tukitelineiden mallintaminen. Tikkurilantie pääsee jatkoon myös globaalissa Tekla BIM Awards -kilpailussa.

Tikkurilantien ST-hanke Vantaalla oli ensimmäinen laaja mallintamishanke infra-alalla. Tikkurilantie yhdisti Tikkurilan ja Aviapoliksen alueet Marja-Vantaan keskustaan. Hanke sisälsi kadun, Vantaanjoen ylittävän sillan, paalulaattojen, alikulkukäytävän ja siihen liittyvän kaukalon rakentamisen ja suunnittelun. Hanke aloitettiin vuonna 2011 ja se valmistui 2013. Hanke oli Suomen ensimmäisiä infrahankkeita, jonka tarjouspyynnössä edellytettiin tietomallin käyttöä suunnittelussa ja rakentamisessa.

– Hankkeessa kaikki rakenteet suunniteltiin mallintamalla. Mallien käyttöä pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman paljon työmaalla. Väylärakenteet toteutettiin luonnollisesti työkoneautomaatiolla ja työnjohto hyödynsi monipuolisesti sillan tietomallia rakennusvaiheessa. Saimme erityisesti työmaateknologian hyödyntämisestä arvokasta kokemusta seuraaviin hankkeisiin, jatkaa Nurminen.

A-Insinöörien Albergan toimisto on Suomen viihtyisin ja energiatehokkain toimitila 2014

ains_alberga_img_1108

ERA17-toimintaohjelma ja Green Building Council Finland (GBC Finland) julkistivat järjestämänsä kilpailun voittajat FinnBUILD Awards Party -gaalasssa Messukeskuksessa 2.10. Kilpailijoiden suorituksia arvioitiin GBC Finlandin kahdella Rakennusten elinkaarimittarilla, energiankulutuksella (ostoenergian kulutus) ja käyttäjätyytyväisyydellä (sisäympäristöön tyytyväiset: lämpöviihtyvyys, huoneilman laatu sekä valaistus- ja ääniolosuhteet).

Toimisto sijaitsee A-Insinöörien rakennesuunnittelemassa ja NCC:n rakentamassa Alberga Business Parkin A-talossa, joka sai lokakuussa 2012 kansainvälisen BREEAM ympäristöluokituksen Very Good -tason tunnustuksen. Kyseessä on Suomen toinen ja pohjolan kolmas Very Good -rakennus. Rakennus valmistui vuoden 2011 lopulla.

5g1d3742

Suomen viihtyisin ja energiatehokkain toimisto 2014 -kilpailua varten selvitettiin paitsi toimiston energiakulutuslukuja, teetettiin A-Insinöörien Albergan henkilöstölle käyttäjätyytyväisyyskysely. Kyselyyn vastasi 40 % toimiston työntekijöistä, jotka olivat sisäympäristössä tyytyväisiä erityisesti sisäilman laatuun ja valaistukseen. Avotoimistoille tyypillisesti ääniolosuhteissa koettiin jonkin verran parantamisen varaa, mutta tähän saatiin pikavauhtia hyvät kehitysehdotukset A-Insinöörien oman akustiikkasuunnittelun asiantuntijoilta.

Työntekijöiden tarpeet on otettu huomioon toimitilojen suunnittelusta lähtien ja henkilöstön käyttökokemuksia kuunnellen pystytään edelleenkin kehittämään toimistoa entistä toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Tilojen sisustusratkaisuissa on kiinnitetty erityistä huomiota innovatiivisuutta ja kommunikointia edistävän ympäristön luomiseen.

”Tämä on upea ja ansaittu voitto, jossa käyttäjänäkökulman lisäksi voimme olla ylpeitä A-Insinöörien osaamisesta kohteen rakennesuunnittelijana. Rakennusten elinkaari-  ja työviihtyvyyshaasteiden edessä Green Building Council Finlandin huomionosoitus on asia, jota voimme hyödyntää myös markkinoinnissa ja rekrytoinnissa.”, kiittää A-Insinöörien rakennesuunnittelun toimialajohtaja Seppo Raiski, joka lukeutuu myös Albergan toimiston tyytyväisiin käyttäjiin.

GBC Finlandin tiedote voittajista:

http://figbc.fi/suomen-viihtyisin-ja-energiatehokkain-toimitila-2014-voittajat-selvilla/

Rakennuksen hanke-esittely A-Insinöörien kotisivuilla:

http://www.ains.fi/node/387

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan uusien tilojen suunnittelukilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy

varrella_virran

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan uusien tilojen suunnittelukilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy

Suomen yliopistokiinteistöt Oy järjesti Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan tilojen suunnittelua ja Linnanmaan kampuksen kehittämistä koskevan kutsukilpailun. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy kilpailutyöllään Varrella virran. Kilpailun tulos julkistettiin Oulussa 3.10.2014.

Perustelujen mukaan Varrella Virran on taitavasti ja eläytyen laadittu ehdotus. Ehdotuksessa on huomioitu johdonmukaisesti koko yliopistokampuksen parantamistarpeet: suunnitelmassa on esitetty toiminnallista ja visuaalista kehittämistä ulkoalueelta 2T-ovelle ja siitä yliopiston pääaulaan johtavalle käytävälle. 2T-ovesta on kehitetty selkeästi koko yliopistoa palveleva pääsisäänkäynti. Myös keskeiselle ulkoalueelle avautuvien ns. koneen lamellin ja pajasiiven julkisivujen kehittämistä on ideoitu.

Arkkitehtuurin tiedekunnan tilat sijoittuvat 2T-ovelta alkavan pääkäytävän varteen siten, että julkisluonteisimmat tilat avautuvat käytävän suuntaan. Pääosan maantasokerroksen tiloista muodostavat opiskelijoiden työtilat, ns. studiot. Studioiden työtilat on jäsennelty vuosikursseittain, ja studioita käytetään myös opetustilanteissa. Pääaulan tuntumaan arkkitehtuurin tiedekunnan tilojen viereen on esitetty yhteiskäyttöön tarkoitettuja luentosaleja.

Keskellä arkkitehtuurin tiedekunnan tiloja on valokatteinen Agora-tila, joka on esitetty rakennettavaksi nykyisen Luna-kirjaston sisäpihan paikalle. Agora on monitoiminen ”olohuone”, joka kokoaa yhteen tiedekunnan opiskelijat, opetushenkilökunnan ja tutkijat. Agoraa voidaan hyödyntää monipuolisesti muun muassa näyttelykäytössä ja workshopeissa sekä vierailuluentojen ja erilaisten yleisötilaisuuksien pitopaikkana.

Ehdotuksessa on toiseen kerrokseen esitetty toimistotiloja henkilökunnan käyttöön.

Suunnittelukilpailun tavoitteena oli löytää arkkitehtuurin tiedekunnan uusille tiloille Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella soveltuva ratkaisu ja kehittää yleisesti Linnanmaan kampuksen tiloja ja koko kampusaluetta. Kilpailulla tavoiteltiin vetovoimaista, viihtyisää ja inspiroivaa opiskelu- ja työympäristöä sekä koko kampuksen keskeisen sisäänkäyntialueen profiilin nostoa.

Kilpailulla haettiin myös yleisesti näkemyksiä modernien yliopistorakennusten ja erityisesti Linnanmaan kampuksen korjaamiseen ja ajanmukaistamiseen rakennuskokonaisuuden arvot huomioivalla tavalla.

Kilpailussa käsitelty alue sijoittuu Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen itäosaan nykyisiin konetekniikan ja tiedekirjasto Lunan tiloihin. Sisätilojen lisäksi kilpailualueeseen kuului myös rakennusvaiheen II itäpuolinen ulkoalue.

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan tilojen suunnittelua on tarkoitus jatkaa kilpailun voittaneen työn pohjalta. Tiedekunta muuttaa nykyisistä Oulun keskustassa sijaitsevista tiloista Linnanmaalle vuonna 2016.

”Tyytyväisenä voin todeta, että kilpailuun saatiin neljä erittäin hyvää ehdotusta ja että näissä kaikissa ehdotuksissa oli hyviä oivalluksia, joita tulemme lopullisessa suunnittelussa varmasti hyödyntämään. Ratkaisut kunnioittavat olemassa olevaa rakennusta”, toteaa kampuskehitysjohtaja Juha Uotila Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä.

Kilpailuun oli kutsuttu neljä arkkitehtitoimistoa: Arkkitehdit NRT Oy (Helsinki), Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy (Helsinki), Arkkitehtitoimisto Laatio Oy (Oulu) ja Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy (Seinäjoki). Kilpailuaika oli 28.4.–13.6.2014.

Tekla BIM Awards 2014 voitto OP:n pääkonttorille – Sweco mukana projektiryhmässä

vdesdlx11dsz2yd2ixnw

OP:n pääkonttori on voittanut arvostetun Tekla BIM Awards 2014 kilpailun. Kohde palkittiin Suomen parhaana rakentamisen tietomallinnuskohteena. Sweco Rakennetekniikka vastasi kohteen rakennesuunnittelusta ja detaljoinnista. Sweco Talotekniikka vastasi kohteen LVIA-suunnittelusta.

Helsingin Vallilaan rakentuva OP:n pääkonttori on osa OP-Pohjola-ryhmän suurhanketta Vallila 2015, jossa alun perin OKO:n hallitsemaan kortteliin saneerataan ja rakennetaan tilat kaikille OP-Pohjolan pääkaupunkiseudun toiminnoille, yhteensä yli 3 000 työntekijälle. Uudisrakennuksen laajuus on noin 58 000 m² ja peruskorjattavan osan noin 30 000 m². Uudisrakennusosassa on neljä maanalaista paikoituskerrosta ja seitsemän maanpäällistä kerrosta. Rakennustyöt valmistuvat keväällä 2015.

Kohteen geometria teki rakennesuunnittelusta haastavaa

Kohteen kilpailuun ilmoittaneen Sweco Rakennetekniikan suunnittelutoimeksiantoon kuuluvat sekä uudisrakennusosa että peruskorjattava osa. Kohteen maanalaiset kerrokset tehdään paikalla valaen, ja paikallavalutasot ovat jälkijännitettyjä. Maanpäällisissä kerroksissa kantava runko muodostuu teräsliittopilareista, teräsristikoista ja -palkeista sekä ontelolaattatasoista.

Rungon epäsymmetrinen geometrinen muoto, pystysuorien rakennusosien vinous sekä vaihtelevat rakennejärjestelmät asettavat geometrian mallintamiselle haasteita. Tästä huolimatta koko kantava rakennusrunko on tehty mallintaen, ja myös paikallavalujen raudoitukset on mallinnettu perustuksissa, väestönsuojassa sekä jäykistävissä kuiluissa.

Tietomallia hyödynnetty laaja-alaisesti – myös tiedonkulussa

Tietomallin laaja-alainen hyödyntäminen hankkeessa on onnistunut erinomaisesti, ja hankalasta geometriasta huolimatta rakenneosien mittatarkkuus ja paikalleen sopiminen on toteutunut hyvin. Edellytykset onnistumiselle on luotu huolellisella suunnittelun ja mallintamisen organisoinnilla sekä johtamisella niin yksittäisen suunnittelualan kuin koko suunnittelu- ja rakentamisryhmän sisällä. Rakenne- ja taloteknisten järjestelmien rakennettavuuden ja yhteensopivuuden näkökulmasta mallintaminen on luonut selvää lisäarvoa toteutusvaiheessa.

Merkittävänä menestystekijänä oli rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoiden sekä erityisesti Sweco Rakennetekniikan ja Sweco Talotekniikan mallinnusosaaminen ja yhteistoiminta. Eri materiaaleista koostuvan rungon suunnittelua on tehty samanaikaisesti samaan malliin mallintaen eri toimipisteissä.

”Swecolle mallinnus ei ole pelkkää teknologiaa, vaan meidän tapamme tehdä töitä. Mallinnuksesta hyötyvät kaikki osapuolet: tuottavuus kasvaa, suunnitelmien laatu paranee ja yhteistyö eri osapuolten välillä helpottuu. Tieto on aina ajan tasalla ja kaikkien käytettävissä”, Swecon tietomallinnuksesta vastaava Thomas Grönholm kertoo.

Myös projektinjohtourakoitsija, tuoteosatoimittajat ja työmaa ovat hyödyntäneet mallia hankinta-, tuotanto-, toimitusaikataulu- ja tehtäväsuunnittelussa sekä kommunikoinnissa eri osapuolten välillä. Työmaalta saatuja 3D-tarketietoja on pystytty hyödyntämään mallin kautta suoraan suunnittelussa. Tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välinen vuorovaikutteinen palaute on ohjannut yhteistoimintaa menestyksekkäästi.

Myös muut Swecon kohteet menestyivät Tekla BIM Awards -kilpailussa

OP:n pääkonttorin lisäksi Sweco Rakennetekniikka on ollut mukana myös muissa voitokkaissa mallinnuskohteissa: kolmen parhaan kohteen joukkoon ylsivät PuuMERA Kivistö, Euroopan suurin puinen asuinkerrostalo, sekä Rajamäen Uimahalli. Niin ikään kunniamaininnalla palkittiin Tikkurilan ST-hanke, jossa Vantaan Tikkurilan ja Aviapoliksen alueet yhdistettiin sillan ja alikulkukäytävän avulla Marja-Vantaan keskustaan.

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen talonrakennusalan yrityksissä uudis- ja korjausrakentamisen urakoiden arvo oli 14,3 miljardia euroa vuonna 2013. Talonrakennustöistä 6,1 miljardia euroa kohdistui korjausrakentamiseen. Talonrakennusalalla korjausrakentamisen pää- tai aliurakoista kertyneistä tuotoista hieman yli puolet kertyi erikoistuneen rakennustoiminnan yrityksissä.

Talonrakennusalan yritysten uudis- ja korjausrakentaminen 2013:

kora_2013_01_2014-10-03_tie_001_fi_001

Vuonna 2013 varsinaisen talonrakentamisen pääurakointiin keskittyvien suurten yritysten liiketoiminnan tuotoista pääosa koostui asuin- ja muiden rakennusten uudisrakentamisesta. Vastaavasti pienemmillä talonrakennusyrityksillä ja erikoistuneen rakennustoiminnan yrityksillä korjausrakentamisen osuus kaikista urakoista on suurempi.

Talonrakennusalan ammattirakentajien tehdyt työtunnit pysyivät korjausrakentamisessa edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2013 aikana tehtiin korjausrakentamisessa 47 prosenttia kaikista talonrakennusalan tehdyistä työtunneista.

Korjausrakentamisen urakoista 53 prosenttia kohdistui muiden kuin asuinrakennusten korjauksiin. Isot rakennusyritykset keskittivät korjausurakkansa muiden kuin asuinrakennusten, kuten toimisto-, liike-, julkisten- ja teollisuusrakennusten korjauksiin. Muita rakennuksia korjattiin yhteensä 3,3 miljardilla ja asuinrakennuksia 2,9 miljardilla eurolla.

Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto perustuu otokseen vähintään 5 hengen rakennusyrityksistä. Tiedustelussa on mukana noin 1 000 yritystä. Tiedustelu on uudistettu vuoden 2012 tietoja julkistettaessa. Vuodet 2012 ja 2013 ovat keskenään vertailukelpoisia.

Lähde: Rakennusyritysten korjaukset. Tilastokeskus

Kannelmäen puistoja suunniteltu arkiliikkujille paremmaksi

kannelmaen_kaupunkipuisto_raportti_low2

Kannelmäen ytimessä sijaitseviin puistoihin on suunniteltu useita toiminnallisia parannuksia yhdessä asukkaiden kanssa.  Tavoitteena on kuntolenkki, jonka varrelta löytyisi ulkoliikuntapisteitä. Lisäksi nykyisen liikuntapuiston alueelle ehdotetaan lähiliikuntapaikkaa. Kannelmäen kaupunkipuiston yleissuunnitelma on valmistunut ja siihen voi tutustua verkossa (www.lahioprojekti.hel.fi).

Suunnitelma on laadittu yhteistyössä eri hallintokuntien ja asukkaiden kanssa. Työn tilaajana on toiminut Helsingin kaupungin lähiöprojekti. Yhteistyöhankkeessa on mukana kaupunkisuunnitteluvirasto, liikuntavirasto, Lähiöprojekti, opetusvirasto ja rakennusvirasto.

Kannelmäen kaupunkipuisto on hallintokuntarajat ylittävä yhteistyöprojekti jonka tavoitteena on parantaa Kannelmäen keskustan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia ja aktivoida asukkaita omatoimiseen arkiliikuntaan. Kaupunkipuiston ydinalueen muodostaa Vanhaistenpuiston, Leikkipuisto Kannelmäen ja niiden lähellä sijaitsevan Kannelmäen liikuntapuiston muodostama kokonaisuus.

Yleissuunnitelmassa voi perehtyä alueen valokuviin ja asukkaiden kahdessa tilaisuudessa antamiin ideoihin ja parannustarpeisiin. Tavoitteena on toiminnallisten korjausten lisäksi parantaa myös puistoalueiden yleisilmettä ja viihtyisyyttä. Suunnitelmassa on esitetty, että Leikkipuisto Kannelmäki peruskorjataan ja sen välineistö uusitaan. Vanhaistenpuiston käytävät, valaistus ja koira-aitaus uusitaan ja alueelle tehdään opastettu kuntolenkki. Liikuntapuistoon on esitetty lähiliikuntapaikka.

Ennen toteutusta on Kannelmäen kaupunkipuistosta, kuntolenkistä ja liikuntapuistosta laadittava toteutukseen tähtäävät rakennussuunnitelmat. Jatkosuunnittelun ja toteutuksen aikataulu riippuu eri hankkeiden rahoituksesta ja kunkin yhteistyötahon omista resursseista.

Rakennusvirasto käynnistää Vanhaistenpuiston ja Leikkipuisto Kannelmäen jatkosuunnittelun tänä syksynä. Suunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2015. Sekä rakennusviraston että liikuntaviraston korjauksille on tarkoitus hakea rahoitusta Helsingin kaupungin lähiörahastosta vuonna 2015. Mikäli hanke saa rahoitusta, toteutukseen tähtäävien rakennussuunnitelmien laadinta voisi käynnistyä vaiheittain vuonna 2015-2016 ja toteuttaminen sen jälkeen.

http://lahioprojekti.hel.fi/sites/default/files/files/Julkisentilansuunnitelmat/kannelmaen_kaupunkipuisto_raportti_low2.pdf

Vuoden liikuntateko 2014 on Seinäjoen Monitoimihalli

Vuoden liikuntateko 2014 -palkinnon on voittanut Seinäjoen Monitoimihalli. Kilpailun tulos julkistettiin tänään FinnBuild Awards -gaalassa Messukeskuksessa Helsingissä. Arena-messuihin liittyvän 5000 euron palkintostipendin voittajalle lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Seinäjoen Monitoimihalli on monipuolinen harjoitushalli, jossa on mm. tekonurmikenttä, juoksusuora, pituushyppypaikka, heittoseinä, korkeus- ja seiväshyppypaikka sekä monitoimialue, jossa voi harjoitella mm. cheerleedingia, futsalia, salibandya, sulkapalloa ja tennistä. Lisäksi hallissa on trampoliini ja siirrettävä ajanottolaitteisto erilaisia mittauksia ja testauksia varten. Halli on tehty yhteistyössä paikallisten eri lajien urheiluseurojen kanssa.

– Halli suunniteltiin seurojen asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä ja on monipuolisuutensa takia ainutlaatuinen. Käytimme seurojen asiantuntijoita hyväksi löytääksemme oikeat materiaalit ja suorituspaikkojen parhaan teknisen toteutuksen, kertoo Seinäjoen Monitoimihalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Pölkky.

Kilpailun tuomaristo antoi Monitoimihallille kiitosta toteutustavasta. Ennakkoluuloton seurojen välinen yhteistyö nähtiin uudenlaisena mallina siitä, miten kuntien ja kaupunkien vastuu liikuntapaikkojen rakentamisesta siirtyy osin kolmannelle sektorille.

– Hallin toimittajan Saltexin kanssa kävimme ratkaisut läpi ja hyödynsimme myös heidän kokemusperäistä tietoaan. Pyrimme löytämään parhaat materiaalit, koska laskimme hallin käyttöiän näillä materiaaleilla olevan ainakin 20 vuotta, sanoo Pölkky.

Monitoimihalli palvelee Seinäjoen lisäksi kaikkia maakunnan seuroja ja harrastajia. Sillä on erittäin suuri merkitys alueen urheilutoiminnalle.

– Hankkeessa mukana olevissa seuroissa on noin 1200 urheilijaa. Lisäksi se toimii lähiliikuntapaikkana, kaikki kuntoilijat ja harrastusporukat voivat varata sieltä vuoroja. Seinäjoen talousalueella on pulaa talvella harjoittelupaikoista, joten monitoimihallin voidaan sanoa tulleen todellakin tarpeeseen, Pölkky arvelee.

Vuoden liikuntateko -palkinto myönnetään liikuntapaikalle tai sen osalle, jonka rakentamisessa tai korjaamisessa on kehitetty tai toteutettu jotain uutta. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin liikuntapaikkarakentamisen innovaatioita ja edistää liikuntapaikkojen ja liikuntaolosuhteiden kehittämistä.

Voittajan valitsi liikuntaan ja liikuntapaikkoihin perehtynyt ammattilaisraati, johon kuuluivat Suomen Liikunnan ammattilaiset ry:n toiminnanjohtaja Reijo Häyrinen (raadin puheenjohtaja), Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n tekninen asiantuntija Ilpo Johansson, Helsingin kaupungin liikuntaviraston hankesuunnittelija Asko Rahikainen, Suomen Työväen Urheiluliiton pääsihteeri Janne Ollikainen sekä Messukeskuksen myyntipäällikkö Risto Wuolle. Kilpailu järjestettiin nyt neljättä kertaa.

Suomen Messusäätiö jakaa joka vuosi noin 400.000 eurolla palkintoja suomalaisen elinkeinoelämän edistämiseen. Näitä ovat mm. Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto ja Kaj Franck -muotoilupalkinto sekä yllämainittu Vuoden Liikuntateko -palkinto.

Vuoden paras putkiremontti 2014 -kilpailu ratkesi

Vuoden paras putkiremontti 2014 -kilpailun voittaja on Helsingin Kulosaaressa sijaitseva, vuonna 1960 valmistunut As Oy Risto Rytin tie 28.

Hanke toteutettiin uuden ajattelun mukaisesti KVR-urakkana, perinteisen putkiremontin ja viemäreiden sisäpuolisen saneerauksen yhdistelmänä. Saneerausmuoto valittiin kunto- ja rakennetutkimuksen perusteella.

”KVR-urakka nopeutti hankkeen läpiviemistä, vähensi samalla riskejä ja lisätöitä. Hankesuunnittelun alussa tehtiin mm. asukaskysely yhteisten tilojen sisustussuunnitelmasta ja taloyhtiölle perustettiin nettisivut”, kertoi kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Juhani Siikala palkitsemistilaisuudessa FinnBuild-messuilla torstaina.

Vuoden paras putkiremontti 2014 -kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin ja palkita taloyhtiöiden parhaiten toteuttamia putkiremontteja. Tavoitteena on edistää innovatiivisuutta ja kustannustehokasta laatua, sillä Suomessa toteutetaan vuosittain putkiremontteja yli 330 miljoonan euron arvosta.

As Oy Risto Rytin tie 28 Bostads Ab muodostuu kahdesta vuonna 1960 rakennetusta punatiilisestä asuintalosta, joissa on yhteensä kuusi rappua ja 54 huoneistoa. Rakennuksen asuinpinta-ala on noin 3500 m2. Taloyhtiön putkiremontti pysyi aikataulussa ja budjetissa. Hankkeen kokonaiskustannukset lisätöineen olivat 700 euroa huoneistoneliöltä.

Uudessa valossa

Putkiremontissa kiinnitettiin erityistä huomiota tilojen sisustussuunnitteluun niin talon valmistumisvuosikymmenen kuin yhteisten tilojen estetiikan ja viihtyisyyden näkövinkkelistä. Suunnitelmissa perehdyttiin pitkien pimeiden käytävien viihtyvyyden parantamiseen ja valoisuuden lisäämiseen.

Myös rappukäytävien ilme ja seinien, hissien ja porrastasanteiden värimaailmat uudistettiin. Valaistuksesta tehtiin liiketunnistimien ja valaisinvalintojen avulla ekologinen, sähköä säästävä ratkaisu.

As Oy Risto Rytin tie 28 yhteistilojen muutokset lisäsivät niin sauna-, pesuhuone-, pyykki- kuin pyöräkellari- ja kellarikomerotilojenkin tunnelmaa. Näillä putkiremontin yhteydessä toteutetuilla toiminnallisilla ja esteettisillä ratkaisuilla taloyhtiö nosti merkittävästi kiinteistön arvoa.

Kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimi RI, ekonomi Juhani Siikala (AKHA ry) ja jäseninä vaikuttivat rakennusneuvos Ben Grass (AKHA ry), kehityspäällikkö Jari Virta (Kiinteistöliitto), neuvontainsinööri Jaakko Laksola (Kiinteistöliitto Uusimaa), päätoimittaja Asko Sirkiä (Kiinteistölehti) ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio (Kiinteistöliitto).

Asemakeskuksen kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti ReConnecting Tampere

reconnectingtampere2

Tampereen Asemakeskuksen kansainvälinen suunnittelukilpailu on ratkaistu. Kilpailun tuomaristo piti ehdotuksista kehityskelpoisimpana tanskalais-suomalaisen kilpailuryhmän työtä nimeltään ReConnecting Tampere. Tampereen kaupunki järjesti yhdessä Liikenneviraston, Senaatti-kiinteistöjen ja VR Yhtymä Oy:n kanssa kilpailun Tampereen aseman seudun suunnittelusta.

Voittajaehdotuksen tekijäryhmän muodostivat Cobe Aps (Tanska), pääsuunnittelijana arkkitehti Dan Stubbergaard, Ramboll Finland Oy, liikennesuunnittelijana insinööri Jouni Lehtomaa sekä Lunden Architecture Oy ja Newsec Valuation Oy.

Aatekilpailun luonteen takia mikään kilpailuehdotuksista ei käy suoraan jatkosuunnittelun pohjaksi, mutta voittajaehdotuksessa ratkaistiin parhaiten kilpailuohjelmassa esitettyjä tavoitteita. Alueen suunnittelua viedään eteenpäin sen pohjalta. Seuraavaksi tehdään yleissuunnitelma vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa.

Järjestäjät hakivat kilpailulla yhteistä visiota alueen kehittämisestä ja tulevien toimenpiteiden suuntaviivoista. Kilpailijoiden tehtävänä oli esittää ideoita aseman seudun liikenteellisen, toiminnallisen, kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen ratkaisun löytämiseksi.
Samalla heidän tuli sijoittaa Sorinsillalta Erkkilänsillalle ulottuvalle kilpailualueelle 100 – 120 000 kerrosneliömetriä uutta rakentamista, johon sisältyvät uuden Asemakeskuksen toiminnot.

Neljä viidestä kilpailuun kutsutusta kansainvälisestä suunnitteluryhmästä laati korkeatasoiset ehdotukset alueen kehittämiseksi. Niiden antamien ideoiden perusteella arvioiden alue voidaan uudistaa kaupungin valtimoksi, joka välittää päivittäin tuhansien matkustajien virtoja ja tarjoaa joustavia palveluja eri matkaketjujen sujuvalle toiminnalle.

Samalla alueelle voidaan toteuttaa työpaikkojen, palvelutoimintojen ja asumisen keskittymä, josta muodostuu kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti korkeatasoisen kokonaisuus.

Voittaja yhdistää keskustaa rohkeasti

ReConnecting Tampere esittää innovatiivisen kaupunkirakenteellisen perusratkaisun, jossa kaupunkimainen sekoittunut rakenne jatkuu rautatiealueen yli. Ehdotus on monipuolinen, toiminnallisesti houkutteleva ja visionäärinen kokonaisuus. Ennen kaikkea ehdotuksessa on riittävästi energiaa ja uskallusta uudenlaiselle näkemykselle alueen suunnittelusta.

Rohkea ratkaisu sisältää useita huomattavia haasteita, mutta määränpää on selvä – yhdistynyt kaupungin keskusta sekä yhdistetty asema- ja kaupunkikeskus. Voimakas visio tarjoaa hyvän lähtökohdan suunnitelman jatkokehittämiselle.

Liikenteellisenä kokonaisuutena ReConnecting Tampere on kilpailutöistä vakuuttavin. Sen liikenneverkkoratkaisu poikkeaa kuitenkin nykyisistä suunnitelmista, mikä aiheuttaa ongelmia toteutuksen vaiheistuksessa.

Pitkällä aikavälillä työssä esitetty keskustakehän laajentaminen itään on todennäköisesti mahdollista. Ehdotuksessa jää ratkaisematta joukko nykyisiä liikenteellisiä ongelmia kuten Asema-aukio sekä Hämeenkadun ja Rautatienkadun liittymä. Samoin kävely-yhteyksien kehittäminen itä-länsisuunnassa ja pyöräily-yhteyden kehittäminen kilpailualueen eteläosassa jää työssä vähälle huomiolle.

Toimivat matkaketjut ja uutta luonnetta

ReConnecting Tampere -ehdotuksen eri tasoille sijoitetut asemakeskustoiminnot muodostavat selkeän kokonaisuuden, jossa kaikki eri liikennemuotojen matkaketjut toimivat sujuvasti. Työssä esitetty asemakeskuskonsepti istuu hyvin myös olemassa olevaan henkilöratapihan yleissuunnitelmaan ja toteuttaa keskustan kehittämisohjelman tavoitteita.

Kilpailuehdotus on kaupunkikuvaltaan mieleenpainuva esitys. Uusi iso aseman edustan puisto on merkittävä kaupunkirakenteellinen elementti.

Kannen länsireuna luo jännittävän taustan rautatieasemalle. Arkadien kaartuvat puiset pinnat ja rakenteet luovat lämpimän tunnelman ja toimivat hyvin asemarakennuksen punatiilijulkisivujen kanssa. Laiturialueen katos ja arkadit ovat vaikuttavia ja luovat alueelle vahvaa uutta luonnetta.

Rakennussuojelun kannalta ehdotus vaatii kehittämistä. Suunnitelma aiheuttaa merkittävän muutoksen arvokkaiden veturihallien edustaan, ja tavara-aseman siirto esitetyllä tavalla ei ole toteuttamiskelpoinen ajatus.

Ehdotus antaa kuitenkin mahdollisuuden uuden arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön synnylle. Samalla se elvyttää asemapuistojen rakentamisen perinteen. Kulttuurihistoriallisia piirteitä katoaa kaupunkimaisemasta, mutta tilalle syntyy koko keskustan kannalta merkittäviä kaupunkimaisemaelementtejä: uusi puisto ja radan päälle rakennetut kaupunginosat.

Mielipiteitä kerätään yleissuunnitteluun

Seuraavassa vaiheessa asemakeskusalueelle laaditaan yleissuunnitelma. Kilpailun järjestäjät neuvottelevat sen tekemisestä voittajaehdotuksen tekijöiden kanssa. Yleissuunnitelmatyöllä jatketaan asemanseudun kehittämistä valtion ja Tampereen seutukunnan maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksen mukaisesti.

Osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa yleissuunnitelmaan samaan tapaan kuin yleiskaavan suunnitteluprosessissakin. Kaupunki kerää yleisön mielipiteitä päättyneestä kilpailusta ja kilpailuehdotuksista yleissuunnitelmaa varten jo nyt.

Kilpailutyöt ja niiden arvostelupöytäkirja ovat näytteillä Galleria Nottbeckissä, Finlaysonin Media 54 rakennuksessa 3.–17.10.2014 arkisin kello 14–18. Mielipiteitä voi jättää näyttelytilassa kirjallisesti. Samaan aikaan aineisto on nähtävänä myös kaupungin Internet-sivuilla, osoitteessa www.tampere.fi/travelandservicecenter
Siellä mielipiteitä voi jättää e-lomakkeella.

Suomen suurin IT-tukkuri ALSO Finland rakentaa uuden logistiikkakeskuksen Pirkkalaan

a29550dc34e3b77e_800x800ar

Kymmenien miljoonien investoinnilla panostetaan palveluun kotimaassa

Suomen suurin IT- ja kulutuselektroniikan tukkuri ALSO Finlandin uusi logistiikkakeskus rakennetaan Pirkkalaan. Yksityiskohdat vuosi sitten julkistetusta Pirkanmaalle rakennettavasta keskuksesta kerrottiin tänään ALSO Expossa, pohjoismaiden suurimmassa IT-alan ammattilaistapahtumassa.

Logistiikkakeskus valmistuu vuonna 2016 Pirkkalan kuntaan Linnakallion alueelle. Kyseessä on kymmenien miljoonien eurojen investointi. Tarkkaa summaa ei julkisteta. ALSO Finland työllistää Suomessa 200 ihmistä.

”Paikallisuus on vahva kilpailuetumme. Toimitamme tilaukset seuraavana päivänä tilauksesta ympäri Suomen. Otamme asteittain käyttöön myös saman päivän toimitukset. Kartoitimme eri vaihtoehtoja uudeksi sijainniksi naapurimaat mukaan lukien. Meille tuli selväksi, että kun nykyinen palvelulupaus nopeista toimituksista halutaan säilyttää, paras valinta meille oli Pirkkala”, ALSO Finlandin toimitusjohtaja Mervi Airaksinen sanoo.

”Olemme todella tyytyväisiä, että ALSO valitsi uusien toimitilojensa sijaintipaikaksi Tampereen seudun esillä olleiden vaihtoehtojen joukosta. Erityisen iloisia olemme, että juuri Pirkkala tarjosi yhtiön mielestä parhaat edellytykset tulevalle toiminnalle. ALSO on pienyritysvaltaiselle Pirkkalalle erittäin merkittävä, sillä yrityksestä on tulossa kunnan suurin yksityinen työnantaja. Pirkkalan kunta tekee kaikkensa tukeakseen yrityksen menestyksekästä toimintaa”, Pirkkalan pormestari Helena Rissanen sanoo.

”Linnakallion yritysalue sijaitsee poikkeuksellisen hyvällä paikalla. Rakennamme alueelle uudentyyppistä kaupan kokonaisuutta, joka koostuu tässä vaiheessa kolmesta osasta. Osista julkistettiin jo aiemmin syyskuussa Itellan logistiikkahanke. Tässä suhdannetilanteessa tällaiset investoinnit ovat erittäin tervetulleita”, Rissanen jatkaa.

”IT- ja kulutuselektroniikan ostopaikat ja -tavat muuttuvat. Kansainvälinen peli kovenee ja kauppa siirtyy verkkoon. Uusi logistiikkakeskus tarjoaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa logistista konseptiamme vastaamaan muuttuvan markkinan tarpeisiin. Verkkokaupan kasvun myötä yksittäisen tilauksen koko pienenee ja toimitettavien tilausten ja toimituspisteiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Otamme uudessa logistiikkakeskuksessamme nämä muutokset huomioon. Uusi logistinen konseptimme on kilpailuedun lähde niin meille kuin jokaiselle asiakkaallemmekin”, Airaksinen kertoo.