Aro Systems toteutti Hotel Torni Tampereen talotekniikkajärjestelmien sähköistyksen

Suomen korkein asuinrakennus, 87,5 metriä korkea Solo Sokos Hotel Torni Tampere avataan asiakkaille 15. lokakuuta 2014. Tampereen rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevan 25-kerroksisen hotellin sähkötyöt toteutti Aro Systems.

Sähkötyöt sisälsivät perussähköistyksen, muuntamot, varavoimajärjestelmät, yleiskaapeloinnit ja paloilmoittimet. Työt aloitettiin kesäkuussa 2013, ja ne valmistuivat alkusyksystä 2014.

Korkea rakentaminen asetti vaatimuksia sekä työmaalla kulkemiselle että materiaalilogistiikalle.

”Kulkemiseen rakennuksen sisällä palaa aikaa, joka on pois varsinaisesta työnteosta. Pyrimme siksi minimoimaan liikkumisen kerrosten välillä. Toisaalta ennakkosuunnittelu oli tehtävä tavanomaista tarkemmin. Esimerkiksi erilaiset kalusteet, kuten pistorasiat, kytkimet ja valaisimet, tilattiin työmaalle kerroksittain”, Aro Systemsin Tampereen alueen talotekniikkapalveluiden johtaja Harri Lindström sanoo.

Korkeassa rakennuksessa turvallisuusvaatimukset ovat tavanomaista tiukemmat. Aro Systems vastasi myös hätäkuulutus-, paloilmoitin- ja sprinklerijärjestelmien sekä varavoimajärjestelmän sähköasennuksista.

Aro Systemsin urakan arvo oli yli kolme miljoonaa euroa, ja sen tilaaja oli pääurakoitsija SRV. Hankkeen rakennuttaja on työeläkeyhtiö Elo.

”Aro Systemsin työn laatu oli hyvä, ja yhteistyö työnjohdon kanssa sujui erinomaisesti. Tämän kokoinen projekti ei etene ilman hyvää yhteistyötä. Arolla oli asialla vanhat kokeneet asentajat, mikä näkyy sekä kädenjäljessä että työmoraalissa”, sanoo SRV:n työmaavalvoja Antti Salonen .

Hotellin tilat tulevat SOK:n matkailu- ja ravintolaliiketoimintayhtiö Sokotelin käyttöön. Hotellissa on yhteensä 305 huonetta. Uudisosan vieressä olevassa 140 vuotta vanhassa veturitallissa sijaitsevat ravintola- ja kongressitilat.

Naantalin suuren voimalaitoshankkeen rakennustyöt toteutetaan allianssina

Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettava teollisuushanke saatiin vauhtiin, kun Turun Seudun Energiatuotanto valitsi uuden CHP-voimalaitoksen rakentajiksi ”Polte”-ryhmän, johon kuuluvat A-Insinöörit, Insinööritoimisto AX-LVI ja YIT. Voimalaitos sijaitsee Naantalissa ja se valmistuu vuonna 2017. Hankkeen investointikustannus on noin 260 miljoonaa euroa. A-Insinöörit vastaa ryhmittymässä laitoksen rakenne- ja geoteknisestä suunnittelutyöstä ja allianssin päättämistä suunnitteluhankinnoista.

Allianssissa sopimusosapuolet muodostavat yhteisen organisaation, jonka päämäärä on sovittujen avaintulostavoitteiden saavuttaminen. Allianssin pääperiaatteita ovat tiimin kertyvän osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen, keskinäinen luottamus ja toimiva innovaatiotoiminta. Parhaimmillaan hankkeessa saavutetaankin todellisia kustannushyötyjä, kun projektiryhmittymän välinen kommunikointi on avointa ja sujuvaa.

“Valitsimme hankkeeseen osapuolten välistä yhteistyötä korostavan allianssimallin, koska perinteisellä tavalla toteutettuna vastaavanlaiset urakat ovat olleet aikataulultaan ja kustannuksiltaan haasteellisia. Allianssissa tieto kulkee avoimesti osapuolten välillä ja kustannukset sekä aikataulut ovat kaikkien nähtävillä ”open book”-periaatteella. Toimimalla näiden periaatteiden mukaan pystymme toteuttamaan hankkeen kustannustehokkaammin. Arvostan allianssiin valitun ryhmittymän asiantuntemusta niin suunnittelun kuin rakentamisenkin osalta. Uskon, että saamme tällä allianssiryhmittymällä innovatiivisia ratkaisuja kehitys- ja toteutusvaiheessa sekä parhaimman lopputuloksen hankkeen valmistuttua.” kertoo Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Bastman.

”Uskomme Polte-ryhmän ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n muodostaman allianssin pystyvän luomaan uudenlaista yhteistoimintakulttuuria teollisuusrakentamiseen ja allianssimaisella toiminnalla pääsevän niin kustannus- kuin muihinkin avaintulostavoitteisiin. Olemme iloisia saadessamme olla mukana tässä ryhmittymässä”, kehuu A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen.

Lemminkäinen rakentaa Etelä-Karjalan Osuuspankille pääkonttorin Lappeenrannassa

Lemminkäinen rakentaa Etelä-Karjalan Osuuspankille pääkonttorin Lappeenrannan keskustaan. Rakennushanke toteutetaan kaksivuotisena projektinjohtourakkana, joka alkaa lokakuussa 2014 ja päättyy lokakuussa 2016. Urakan arvo on yli 15 miljoonaa euroa.

”Lappeenrannan ydinkeskustan kehittämistä on suunniteltu vuosia. Alkava urakka on alueen ensimmäinen konkreettinen hanke, joka käynnistää koko alueen kehittämisen. Uskomme, että ydinkeskustasta muodostuu elinvoimainen alue laajoine palveluineen kaikkien lappeenrantalaisten iloksi”, sanoo Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm.

Rakennushanke toteutetaan tontille, jonka Lemminkäinen myi aiemmin syksyllä Etelä-Karjalan Osuuspankille.

 

Rakentajien työttömyystilanne synkkenee yhä

Rakennusalan työttömyys synkkeni edelleen syyskuun aikana. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä sai syyskuun aikana ansiosidonnaista päivärahaa jo 13,2 % eli 7687 henkeä.

Tämän kehityksen valossa tulevasta talvesta näyttäisi tulevan vielä kehnompi kuin edellistalvesta. Viime vuoden syyskuuhun verrattuna rakentajien työttömyys oli nyt 1,4 prosenttiyksikköä korkeammalla. Alkutalvesta on tämän kehityksen mukaan työttömänä noin 24-25 % rakentajista.

Työttömyys on lisääntynyt elokuuhun verrattuna lähes koko Suomessa. Jonkinlaisena valopilkkuna tässä pimeydessä voi pitää sitä, että pääkaupunkiseudun työttömyys pysähtyi entiselleen 9,2 prosenttiin.

Omaksi murheelliseksi tapauksekseen erottuu nyt Kainuu, jonka työttömyys nousi jo 26 prosenttiin. Lapissa ansiosidonnaista sai 17,8 % ja Oulussa 16% rakentajista.

Keski-Pasilaan suunnitteilla asuntoja ratapihan tilalle

yittriplanakymalounaasta
Kuva:YIT
Keski-Pasilaan suunnitellaan asuntoja 3 000 asukkaalle ja toimitiloja 1 000 työntekijälle puretun ratapihan paikalle. Ratapihakortteleiksi kutsuttu alue sijaitsee Pasilan sillan kupeeseen nousevan Tripla-liikekeskuksen pohjoispuolella.

Tavoitteena on rakentaa Ratapihakortteleista monipuolinen ja kantakaupunkimainen alue, jossa asuminen, toimistot ja liiketilat yhdistyvät uusilla tavoilla – esimerkiksi samoissa kortteleissa ja rakennuksissa. Monipuolisuutta tavoitellaan muun muassa suunnittelemalla erityyppisiä kortteleita, kuten ruutukaavaan istuvia umpikortteleita sekä kukkulan muotoja myötäileviä rinnekortteleita. Rakennukset Ratapihakortteleissa olisivat pääosin 6–15-kerroksisia.

Alueen identiteettiä vahvistetaan monipuolisella kattoarkkitehtuurilla. Kattoja on esimerkiksi tarkoitus ottaa aktiiviseen käyttöön ja toteuttaa viherkattoina, jotka näkyvät ympäröivistä korkeista rakennuksista. Viherkatoilla myös viivytetään sade- ja sulamisvesiä, mikä helpottaa alueen hulevesien hallintaa.

Ratapihakortteleiden kaavoituksesta järjestetään keskustelutilaisuus tiistaina 14. lokakuuta kello 17.30–19.30 näyttely- ja infotila Laiturilla, Narinkka 2. Alueen kaavaluonnos on esillä 14.–28. lokakuuta Pasilan kirjastossa, Laiturilla ja Kaupungintalolla sekä verkko-osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Keskusteluun voi osallistua samaan aikaan myös verkossa osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut.

Kaavaluonnos viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi loppuvuodesta. Suunnittelua jatketaan lautakunnan hyväksymän luonnoksen ja saadun palautteen pohjalta.

 

Delete aloittaa tänään 9.10.2014 Metsä Fibren Äänekosken vanhan sellutehtaan purkutyöt

piipunpurku

Purkutyö on osa Metsä Groupin mittavaa, Suomen metsäteollisuuden historian suurinta, noin 1,1 miljardin biotuotetehdas-investointia. Deleten sopima purku-urakka on keväällä 2015 päätettävän jätti-investoinnin ensimmäinen urakkasopimus. Tänään alkavasta ja noin puoli vuotta kestävästä purkuhankkeesta vastaa biotuotetehtaan projektiorganisaatio ja pääurakoitsijana toimii teollisuuden purkutöihin erikoistunut Delete.

–  Hankkeen tässä vaiheessa valmistaudutaan uuden biotehtaan mahdolliseen rakentamiseen purkamalla sen tieltä vanhan sellutehtaan rakennukset.Purkutyöt käynnistyvät pitkäpuomikoneen voimin Keittämörakennuksesta, jossa teemme heti sekä ulko- että sisäpurkutöitä. Hoidamme myös kaikki haitta-ainepurkutyöt kuten asbestityöt urakan alussa. Kaikki materiaali lajitellaan purkukohteessa kierrätystä ja jätteenkäsittelyä varten. Betonin ja tiilen murskaamme kohteessa jatkokäyttöön, kertoo purusta Deleten liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.

Kohde on mittavan kokoinen, purettavien rakennusten yhteenlaskettu tilavuus on noin 250 000 m3, eli kyseessä on noin 2,5 kertaa Eduskuntatalon kokoinen kokonaisuus. Delete myös poistaa purettavien tehdasrakennusten rakenteita puoli metriä maanpinnan alapuolelle.

–  Pääosin betonista ja tiilestä rakennetuista tehdasrakennuksista saadaan arviolta 82 000 tonnia murskattua betonia ja 17 000 tonnia murskattua tiiltä. Lisäksi kohteesta saadaan terästä, rautaa ja muita metalleja noin 20 000 tonnia. Metallia syntyy paljon muun muassa teräsrunkoisen kattilan purusta. Purkutyöt vaativat järeän kaluston rakennusmateriaalien takia. Luonnollisesti Delete vastaa omalta osaltaan myös siitä, että ympäristöhaitat minimoidaan ja työturvallisuus taataan. Muun muassa pölyäminen estetään kastelulla, kertoo Deleten toimitusjohtaja Jussi Niemeläkohteen materiaalimääristä ja työtavoista.

Äänekosken sellutehtaan purkutyö lyhyesti

  • Tehdasalueelta puretaan vuonna 1961 käyttöön otetun Äänekosken sulfaattisellutehtaan rakennukset.
  • Tuotanto vanhassa tehtaassa on päättynyt vuonna 1985. Tämän jälkeen tehtaan sisältä on purettu tuotantolaitteet.
  • Delete purkaa kohteessa rakennuksia, joiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 250 000 m3, eli kyseessä on noin 2,5 kertaa Eduskuntatalon kokoinen rakennuskokonaisuus
  • Delete poistaa myös purettavien tehdasrakennusten rakenteita puoli metriä maanpinnan alapuolelle.
  • Purun ensimmäinen vaihe kestää puoli vuotta.

Viimeiset vapaarahoitteiset asunnot rakenteille Jyväskylän Savelaan

Skanska käynnistää uusien kerrostalokotien rakentamisen Jyväskylän Savelaan. As. Oy Jyväskylän Postikartano valmistuu alkuvuodesta 2016. Kyseessä ovat viimeiset Savelaan rakennettavat vapaarahoitteiset asunnot.

Postikartano täydentää Savelan alueen kokonaisuuden, jota on rakennettu vuodesta 2010.

Kahdeksankerroksiseen rakennukseen tulee yhteensä 47 kotia, jotka ovat kooltaan 39,5−69 neliötä. Postikartanon kokonaisuuteen kuuluu myös 55 erillisinä osakkeina myytävää autopaikkaa, joista osa on katettuja.

”Postikartano täydentää hienosti Skanskan alueelle toteuttamien asuintalojen sarjan. Savelan alue on rakentunut vauhdilla, ja asukkaat ovat ottaneet sen omakseen. Nyt alkavat olla viimeiset mahdollisuudet käsillä, jos haluaa muuttaa Savelaan uuteen asuntoon. Aikaisemmin käynnistyneessä projektissamme Postimestarissa, joka valmistuu nyt lokakuun lopussa, on enää muutama asunto vapaana”, toteaa yksikönjohtaja Jorma Mustakangas Skanskalta.

Savelan kymmenen talon kortteli koostuu kahdeksankerroksisista pistetaloista ja nelikerroksisista lamellitaloista. ”Olemme rakentaneet alueelle sekä asuntotuotantoa muille rakennuttajille että omia projektikehityskohteitamme. Postikartano vie päätökseen omat projektikehityshankkeemme Savelassa”, jatkaa Mustakangas.

Skanskalla on vielä toistaiseksi menossa useita eri rakennushankkeita Savelassa: As. Oy Jyväskylän Postimestarin lisäksi Laajavuorentie 6:n 40 asuntoa TA-Asumisoikeus Oy:lle ja Vehkakatu 12:n 43 asuntoa TA-Yhtymä Oy:lle. Laajavuorentie 6 ja Vehkakatu 12 valmistuvat vuonna 2015. Kun Savelan rakentaminen on saatu päätökseen, korttelissa on kaiken kaikkiaan noin 350 asuntoa.

Savela sijaitsee 2,5 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Alueen palvelut ovat toimivat, ja sen lähellä sijaitsee paljon suuria työpaikkoja.

Töölön kisahallin kattorakenteiden kunto selvitetään loka-marraskuussa

17f59afd-9065-48a4-b83e-2dcda9efe74a-main_image
Helsingin kaupungin aineistopankki,kuvaaja Seppo Laakso
Rakennusvalvonta selvittää parhaillaan kisahallin kattorakentajaa ja -suunnitelmia, jonka jälkeen asiantuntijat tutkivat ja varmistavat katon turvallisuuden.Tällä hetkellä vaaraa ei ole.

Media otti esille Töölön kisahallin kattorakenteiden turvallisuuden viikonloppuna 4.-5. lokakuuta. Rakennusvalvonta selvittää parhaillaan kisahallin kattorakentajaa ja -suunnitelmia, jonka jälkeen asiantuntijat tutkivat ja varmistavat katon turvallisuuden. Tutkimustyö toteutetaan loka-marraskuussa 2014. Viimeistään joulukuussa 2014 liikuntavirasto tietää perusteellisesti kattorakenteiden nykykunnon. Tällä hetkellä vaaraa ei ole. Liikuntavirasto tiedottaa kun tutkimustyö on tehty.

Caverion toimittaa yli 5 miljoonan arvosta ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiä autonvalmistajalle Saksassa

Caverion on sopinut saksalaisen autonvalmistajan kanssa ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien asentamisesta valmistajan yhden tehtaan laajennukseen Saksassa. Sopimuksen arvo on 5,5 miljoonaa euroa ja se kattaa projektin toteutuksen. Asennustyöt on jo aloitettu, ja ne valmistuvat helmikuussa 2015.

Kiinteistön kerrosala on noin 68 500 neliömetriä, ja sitä tullaan käyttämään autorunkojen valmistus- ja logistiikkatilana. Ilmanvaihtojärjestelmässä on yhdeksän kattoon asennettavaa ilmastointilaitetta, joiden kunkin teho on 150 000 kuutiometriä tunnissa. Ne jakavat tuloilman 245 poistoputkeen.

”Projektin myötä osoitamme kykymme vastata tiukkoihin toimitusaikoihin ja valmiutemme työskennellä vaativissa kiinteistöissä; tässä kohteessa laitteiden kokoaminen tapahtuu jopa 17 metrin korkeudessa”, kertoo Caverionin paikallistoimiston johtaja Peter Möbius.

iLOQ palkittiin Finnbuildin rakennetun ympäristön kasvuyritys -sarjassa

iloq

Kuva: iLOQ

Finnbuild Awards -palkintogaalassa 2.10. palkittiin yrityksiä useissa eri sarjoissa. Tekesin sarjassa “Rakennetun ympäristön kasvuyritys” valinta osui oululaiseen, uudenlaisia lukkoja kehittävään iLOQiin.

– iLOQ on tuonut markkinoille ICT:tä hyödyntävän ainutlaatuisen lukitusjärjestelmän. Järjestelmä soveltuu monenlaisiin kohteisiin, esimerkiksi taloyhtiöihin, liikekiinteistöihin, sairaaloihin ja teollisuuteen. iLOQin liikevaihdon kasvu 2012-2013 oli peräti 68%. Rohkeasti uudenlaisilla ideoilla voidaan näköjään tuoda kasvua ja kansainvälistymistä perinteisenä pidetyille aloille. Juuri tämmöisiä esimerkkejä tarvitsee Suomi ja rakennusala, kertoo palkinnon luovuttanut kasvuyritysalueen johtaja Reijo Kangas Tekesistä.

iLOQin elektromekaaninen lukkojärjestelmä saa energiansa avaimen työntöliikkeestä eikä tarvitse ulkoista virtaa. Kaikki avaimet ja lukot ovat ulkoisesti identtisiä, mutta kuhunkin ohjelmoidaan oma salattu digitaalinen tunnuksensa. Pääomasijoituksia yritys on kerännyt noin yhdeksän miljoonaa euroa.

iLOQ voitti myös 2013 Deloitten Technology Fast 50 -kilpailun. Tekes on rahoittanut yrityksen tuotekehitystä.