Niclas Sacklén nimitetty Caverion-konsernin johtoryhmään

ns_220_290

Niclas Sacklén, 45, MBA, insinööri, on nimitetty Caverionin Eastern Europe -divisioonan johtoon sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi (Group Senior Vice President and CEO of Division Eastern Europe). Hän raportoi Caverionin konsernijohtajalle Fredrik Strandille ja aloittaa tehtävässään viimeistään 1.6.2015.

Niclas Sacklén siirtyy Caverionille ABB:n Marine & Ports -liiketoimintayksiköstä San Diegosta, Yhdysvalloista, jossa hän on toiminut erilaisissa johtotehtävissä vuodesta 2011, viimeksi globaaleista satamapalveluista vastaavana johtajana (Vice President, Global Port Services)  ja  Amerikan alueen satamapalveluista vastaavana johtajana (Interim Regional Manager, Americas).

Sacklénilla on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisistä palveluliiketoiminnan johtotehtävistä eri yhtiöissä. Näihin lukeutuvat muun muassa Huurre-konserni, jossa Sacklén vastasi toiminnoista Keski- ja Itä-Euroopassa ja Suomessa sekä Munters-konserni, jossa hän vastasi toiminnoista Suomessa ja Singaporessa.

“Olen erittäin tyytyväinen, että Niclas Sacklén on päättänyt liittyä joukkoomme. Hänellä on vahvaa osaamista sekä näyttöjä menestyvän palveluyrityksen rakentamisesta ja kehittämisestä usealla eri mantereella.  Hän on tärkeässä asemassa pyrkiessämme vahvistamaan toimintaamme Itä-Euroopassa”, sanoo Caverionin konsernijohtaja Fredrik Strand.

Eastern Europe -divisioonaan kuuluu Caverionin liiketoiminta Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Romaniassa.

Pöyrylle Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-yhteysvälin suunnittelutoimeksiantoja

Pöyry on saanut Länsimetro Oy:ltä Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-yhteysvälin kalliorakennus-, geotekniikka- ja rakennesuunnittelua koskevat toimeksiannot. Läntisellä osalla palveluihin kuuluvat ratalinjan, kahden maanalaisen aseman, maanalaisen varikon ja kuiluyhteyksien rakennesuunnittelu. Itäisen osalla palveluihin kuuluvat ratalinjan, sille sijoittuvien kuilujen ja kolmen maanalaisen metroaseman kalliorakennus- ja geotekninen suunnittelu. Metrolinjan kokonaispituus on noin 7 kilometriä. Rakennesuunnittelutoimeksiannon Pöyry toteuttaa konsortiossa Ramboll Finland Oy:n kanssa.

Länsimetro Matinkylä-Kivenlahti kulkee Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa. Siitä tule osa pääkaupunkiseudun metrojärjestelmää. Länsimetron Matinkylä Kivenlahti välillä arvioidaan valmistuvan liikenteelle vuonna 2020. Valmistuttuaan Länsimetro kuljettaa170.000 matkustajaa päivässä ja vähentää osaltaan ajoneuvoliikennettä ja liikenteen päästöjä. Metrotunnelien suunnittelu edellyttää monipuolista kalliorakennus-, geo- ja rakennesuunnittelun osaamista.

Pöyry toimittaa suunnittelupalveluita myös Länsimetron ensimmäiselle osalle, joka on parhaillaan rakenteilla ja valmistuu liikenteelle 2016. Osan pääteasema on Matinkylä.

“Pöyryn kokemus maanalaisista raideliikennehankkeista auttaa meitä saavuttamaan tämän hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle asetetut tavoitteet”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.

“Turvallisuus, toimivuus ja tehokkuus ovat pääosissa, kun suunnittelemme ratkaisuja raide- ja tieverkoille sekä maanalaiseen rakentamiseen. Länsimetron luottamus osaamistamme kohtaan ja yhteistyön jatkuminen on meille kunnia-asia”, sanoo Pöyryn infrasuunnittelun johtaja Mikko Inkala.

Tilausten yhteisarvo on 3,9 MEUR. Tilaukset kirjataan Alueelliset toiminnot -liiketoimintalinjan vuoden 2014 neljännen neljänneksen tilauskantaan.

Länsimetro jatkuu länteen Swecon ohjauksessa

dyulvyf8espiwlwhukgt

Länsimetro jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen. Sweco valittiin Länsimetron kakkosvaiheen rakennuttajakonsultiksi. Toimeksianto sisältää viiden maanalaisen aseman, Sammalvuoren metrovarikon ja seitsemän kilometrin pituisen metrotunnelin rakennuttamistehtävät. Toimeksiannon arvo on noin 19 MEUR.

“Länsimetron ensimmäisen vaiheen louhinnat päättyivät helmikuussa ja rakentaminen on jo pitkällä. Seuraavan osuuden käynnistäminen nyt on edullista,” toteaa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen. ”Sweco PM toimii rakennuttajakonsulttina myös sen ensimmäisessä vaiheessa ja yhteistyö on sujunut hienosti. Tästä on hyvä jatkaa vauhdilla eteenpäin.”

Maan alla kulkeva Länsimetro avaa uusia maankäyttömahdollisuuksia sekä tehostaa pääkaupun-kialueella itä-länsisuunnan liikennettä. Metron ensimmäinen vaihe Ruoholahdesta Matinkylään avataan liikenteelle syksyllä 2016. Seuraava Matinkylä – Kivenlahti osuus on seitsemän kilometriä pitkä. Kokonaan maan alla kulkevan metrolinjan varrelle tulee viisi asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Lisäksi Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. Rakennustyöt ovat alkaneet välittömästi työtunneleiden rakentamisella. Länsimetron kakkosvaiheen kustannukset ovat 801 miljoonaa euroa (marraskuun 2013 hintataso) ja se valmistuu vuonna 2020.

”Osaaminen on karttunut ja työryhmät ovat tottuneet työskentelemään yhdessä. Asiakkaan kanssa on jo ensimmäisen vaiheen aikana ratkottu monia kiperiä kysymyksiä, joten pääsemme välittömästi jatkamaan töitä kakkosvaiheen parissa. Pienillä säädöillä saadaan aikaan vieläkin parempi lopputulos,” toteaa projektijohtaja Kari Auranen Sweco PM:ltä. ”Meillä on hyvä porukka ja on hienoa jatkaa hommia heidän kanssaan.”

Länsimetro on edelleen Suomen suurin infrahanke, jonka kokonaiskustannukset Ruoholahdesta Kivenlahteen ovat 1,8 miljardia euroa. Töiden ollessa vilkkaimmillaan hanke työllistää yli 2 000 rakennusalan ammattilaista.

Asuntosäätiö rakennuttaa uutta Keimolanmäkeä

2014-12-22 12_35_37-5d1dfc27-b9eb-418a-89c2-c150bb6b0524.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy ja Skanska ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteensä 131 asunnon rakentamisesta Vantaan Keimolanmäkeen. Asunnot tulevat Keimolan vanhan moottoriradan paikalle, uudistuvan Kivistön palvelujen tuntumaan.

Alueen katujen muodot ja nimet noudattelevat vanhan moottoristadionin nimiä. Nimistöperinteen mukaisesti uudet rakennuskohteetkin ovat Lähtöruutu ja Maaliviiva osoitteessa Keimolankaarre 9 A-D. Alueen maamerkiksi jää moottoriradan valvontatorni, joka modernisoidaan.

Hanke muodostuu kahdesta 8-10 kerroksisesta kerrostalosta. Lähtöruutuun rakennetaan asumisoikeusasuntoja ja Maaliviivaan korkotuettuja vuokra-asuntoja, yhteensä 131 uutta kotia.

Rakennustyöt alkavat heti vuoden 2015 alussa ja projektit saadaan päätökseen loka-marraskuussa 2016.

Julkisivumateriaaleina taloja hallitsee retropintainen poltettu, pellavanvärinen tiili. Lisäksi talojen julkisivuissa käytetään betonia ja alumiinia, johon painetaan porrashuoneiden kohdalla autonrengaskuvio. Rengaskuvio on erilainen jokaisen porrashuoneen kohdalla. Hankkeen pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy.

– Keimolanmäen alueen rakennuttaminen tukee Asuntosäätiön strategiaa monipuolisten asuntoalueiden toteuttamisessa, toteaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen ja jatkaa aluehankkeen olevan jatkoa Vantaan kaupungin kanssa tehdylle hyvälle yhteistyölle.

Asuntosäätiö on määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään asumisoikeutta varteenotettavana asumismuotona ja jatkuvasti rakennuttanut uusia asumisoikeusasuntoja. Tähän liittyy myös Suomen Asumisoikeus Oy:n osto aiemmin tänä vuonna.

Yhdessä Lähtöruutu ja Maaliviiva omilta osiltaan vastaavat kohtuuhintaisten asuntojen kysyntään pääkaupunkiseudulla.

Rakentamisen tiedonantovelvollisuuden noudattamisessa pahoja puutteita

Verohallinto aloitti marraskuussa rakentamisen tiedonantovelvollisuutta koskevat verotarkastukset. Peräti 40 prosenttia tarkastetuista yrityksistä oli laiminlyönyt urakkatietojen ilmoittamisen. Lähes joka toinen tarkastettu yritys sai selvityspyynnön puuttuvista tai virheellisistä tiedoista.

Verohallinnon verotarkastajat tekivät marraskuussa valtakunnallisesti 98 tarkastusta rakentamisen tiedonantovelvollisuuden noudattamisen selvittämiseksi. Tarkastukset tehtiin lähinnä rakennusalan yrityksiin ja työmaille.

Tulosten mukaan 40 prosenttia yrityksistä oli laiminlyönyt urakkatietojen ilmoittamisen. Lähes joka toisessa kohteessa annettiin kehotus korjata urakka- tai työntekijätietoilmoituksia. Kaikissa kohteissa annettiin ohjausta oikeaan tiedonantomenettelyyn.

– Tarkoituksena on jatkossakin selvittää, onko yritykselle muodostunut tiedonantoon liittyviä velvollisuuksia sekä tarkastaa annettujen tietojen oikeellisuus. Lainsäädännön ja valvonnan kärki kohdistuu harmaaseen talouteen ja laiminlyönnit on vahvasti sanktioitu. Tahallisesta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä ilmoituskohtaisesti jopa 15 000 euron laiminlyöntimaksu, ylitarkastaja Pekka Muinonen Verohallinnon Verotarkastusyksiköstä kertoo.

Valtakunnalliset tarkastuskäynnit ovat osa Verohallinnon toimia, joiden tavoitteena on harmaan talouden kitkeminen rakennusalalta. Osaan tarkastuksista osallistui myös Eläketurvakeskuksen tarkastajia, jotka valvoivat tarkastuskäynneillä työnantajien työntekijän eläkelain (TyEL) mukaista vakuuttamista.

Tiedonantovelvollisuutta koskeva poikkeusmenettely päättyy vuoden vaihteessa

Tammikuusta lähtien yritysten on ilmoitettava rakentamisilmoituksissaan kaikki lakisääteiset tiedot.

– Heinäkuussa voimaan astuneen menettelyn alkuvaiheessa yrityksillä oli mahdollisuus ilmoittaa vain osa rakentamisilmoituksen tiedoista, mutta tammikuusta lähtien ei voi enää antaa puutteellisia ilmoituksia, Muinonen painottaa.

Verohallinnon tietoon on uuden menettelyn kautta tullut tähän mennessä kymmeniä tuhansia selvitettäviä tapauksia. Selvitettävänä ovat esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verotuskysymykset.

Kaikki rakennustyötä tilaavat ilmoitusvelvollisia

Heinäkuun alussa voimaan astuneen lainsäädännön myötä rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien tulee ilmoittaa työmaakohtaisesti kuukausittain Verohallinnolle rakentamispalvelujen urakkatietoja.

– Varsin monenlaiset yritykset toimivat rakennustyön tilaajina tai päätoteuttajina. Esimerkiksi kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt ovat usein rakennustyön tilaajina ja siten tiedonantovelvollisia, Muinonen muistuttaa.

Lisäksi yhteisellä rakennustyömaalla toimivan tiedonantovelvollisen tulee antaa kuukausittain työmaakohtaisesti työntekijöihin liittyviä tietoja.

Tahallisesta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä ilmoituskohtaisesti maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni lokakuussa

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston mukaan rakennuslupia myönnettiin kuluvan vuoden lokakuussa yhteensä 1,9 miljoonalle kuutiometrille, joka on 43 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Myönnetyt rakennusluvat, milj. m3, liukuva vuosisumma

ras_2014_10_2014-12-19_tie_001_fi_001

Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni lokakuussa 40 prosenttia vuodentakaisesta. Myös rakennusten aloitukset olivat hyvin alhaisella tasolla. Asuinrakennuksiin kohdistuneet uudisrakennustöiden aloitukset vähenivät vuoden 2014 lokakuussa 38 prosenttia vuoden takaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi

Vuoden 2014 lokakuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 19 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakentamisen volyymi väheni samaan aikaan 17,4 prosenttia.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin aikasarjat uudistetaan myöhemmin keväällä 2015. Nyt julkistetut Uudisrakentamisen volyymi-indeksin tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia edelliseen julkistukseen nähden, koska lähdeaineiston laatu on parantunut merkittävästi. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin tiedot on päivitetty vuoden 2014 osalta uudella aineistolla.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendi

ras_2014_10_2014-12-19_tie_001_fi_002

Pysyvä rakennustunnus käyttöön – Parempi kokonaiskuva rakennuskannasta

Väestörekisterikeskus on ottanut käyttöön pysyvän rakennustunnuksen koko väestötietojärjestelmässä ja käyttöönotto on muuttanut rakennus- ja asuntotuotantotilaston sisältöä. Aiemmin aineiston tarkastelu keskittyi yksittäisiin rakennuslupiin, mutta uuden aineiston myötä näkökulmana on rakennus, siihen kohdistuvat rakennusluvat ja niiden rakennusvaiheet.

Aineisto on päivitetty vuodesta 1995 alkaen ja aikasarjat on aggregoitu uudistuneesta aineistosta . Tässä yhteydessä aineisto on tarkentunut ja siihen on tehty korjauksia. Nyt käytössä oleva aineisto saattaa joiltain osin olla vielä puutteellista ja täydentyä tulevien kuukausien aikana.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Skanska rakentaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle 47 asuntoa Myllypuroon

Skanska rakentaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle ATT:lle kahden kerrostalon kokonaisuuden Myllypuroon. Taloihin tulee yhteensä 47 asuntoa, ja niiden rakentaminen käynnistyy arviolta helmikuussa 2015.

Helsingin Asumisoikeus Oy Kiviparin kerrostalot tulevat osoitteeseen Kiviparintie 5 a. Talot ovat 4−5-kerroksisia ja niiden pihakannen alle tulee kylmä autohalli, jossa on 19 autopaikkaa. Asuntoalaa taloissa on yhteensä noin 3 300 neliötä. Asuntojen pinta-ala on keskimäärin 70,5 neliömetriä ja niiden koot vaihtelevat 42 neliömetristä 115 neliömetriin. Talojen julkisivumateriaali on pääosin rapattua tiiltä.

Uudet asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa arviolta huhtikuussa 2016.

Skanska on aikaisemmin toteuttanut ATT:lle Myllypuroon puiseen kaupunkikylään ensimmäisessä rakennusvaiheessa 85 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, jotka valmistuivat syksyllä 2012. Toisen vaiheen hanke käsitti 39 loppuvuodesta 2013 valmistunutta hitas-asuntoa.

Skanska ja ATT ovat myös tehneet esisopimuksen kahden uuden asuntokohteen toteuttamisesta puiseen kaupunkikylään. Heka Myllypuro Ryynimyllynkatu 2:ssa ja Haso Ratasmyllyssä on yhteensä 93 asuntoa, joihin kuuluu pienkerrostaloja, rivitaloja ja paritaloja. Rakennustyöt alkavat tammikuussa 2015, ja kohde valmistuu syksyllä 2016.

Maarakennusalan kustannukset laskivat 0,1 prosenttia marraskuussa vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 0,1 prosenttia vuoden 2013 marraskuusta vuoden 2014 marraskuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -4,2 prosentista betonirakenteiden 2,0 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, marraskuu 2014

Indeksi 2010=100 Pisteluku Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 111,9 -0,1
Pohjarakenteet 108,7 -1,1
Maarakenteet 112,6 0,9
Kalliorakenteet 114,0 1,6
Päällysteet 111,8 -4,2
Kunnallistekniset järjestelmät 111,7 -0,4
Betonirakenteet 114,3 2,0
Tekniset ja muut järjestelmät 106,4 -0,1
Murskaustyöt 1) 111,2 -1,0
Teiden ylläpito 1) 112,6 1,1
Katujen ylläpito 1) 112,6 0,9
Ratojen ylläpito 1) 111,5 0,4
Ylläpito yhteensä 1) 112,4 0,9

1) erillisindeksi
Kokonaisindeksin laskuun marraskuussa vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Maa- ja kiviaineksien kallistuminen hidasti kustannusten laskua.

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

NCC toteuttaa 58 asuntoa OP-vuokratuotto –erikoissijoitusrahastolle Kuopioon

a8bf6b33aa708b64_800x800ar

NCC ja OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto ovat allekirjoittaneet sopimuksen 58 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisesta Kuopion Pappilanmäkeen. Kohteen rakentaminen käynnistyy alkuvuonna 2015 ja asunnot valmistuvat kesällä 2016.

Asunto Oy Kuopion Papinpihan kaksi taloa rakennetaan Ruustinnankujan varteen viimeisinä NCC:n viiden talon ryppäästä. Aikaisemmin rakennetut kolme taloa ovat omistusasuntoyhtiöitä.

– OP-vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto tarjoaa mahdollisuuden vaivattomaan asuntosijoittamiseen asiakkailleen. Toisaalta haluamme tarjota vuokralaisillemme korkeatasoisia ja laadukkaita asuntoja, sanoo salkunhoitaja Antero Tenhunen Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:stä, joka toimii rahaston neuvonantajana. As Oy Papinpiha istuukin erikoissijoitusrahaston strategiaamme erinomaisesti jatkaa Tenhunen.

– Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyön jatkumisesta OP-Pohjola-ryhmän kanssa. NCC rakentaa parhaillaan OP-vuokratuotolle kohdetta myös Kuopion Saaristokaupunkiin, kommentoi kiinteistökehitysjohtaja Markus Pitkänen .

Posted in:

Caverion vastaa Fingridin sähköasemien peruskunnossapidosta Lapissa

Caverion ja kantaverkkoyhtiö Fingrid ovat tehneet sopimuksen Lapin kantaverkkoalueen sähköasemien peruskunnossapidosta vuosille 2015–2017. Teknisen huollon ja kunnossapidon sopimus sisältää Lapin alueen sähköasemien peruskunnossapidon, kuten laitteiden huollot ja asematarkastukset. Fingrid on jakanut kantaverkkonsa kahdeksaan sähköasemien kunnossapitoalueeseen, joista Lapin alue on pohjoisin.

Sopimus mahdollistaa myös erillisprojektien saamisen Lapin kantaverkkoalueella, jonne Fingrid Oyj on tekemässä lisäinvestointeja lähivuosina.

”Uusi sopimus mahdollistaa toimintamme kehittämisen vastaamaan paremmin myös Fingridin tarpeita. Sopimuskauden aikana pyrimme toimintamme laajentamiseen Lapin lisäksi myös muille Fingridin alueille”, sanoo kehitysjohtaja Jukka Luotolinna Caverion Industriasta.

”Turvallisuus on yksi toimintamme kulmakivistä ja olemme huomioineet myös Caverionin toimenpiteet työturvallisuuden kehittämiseksi. Syntyneellä sopimuksella koemme saavamme lisäarvoa myös jatkossa kehitykseen päivittäisen perustyön lisäksi”, kertoo Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela.

Fingrid kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin.