:KATSO VIDEO: RAMIRENT TOIMITTAA KOKONAISRATKAISUN URBAN ESCAPE STOCKHOLM -HANKKEESEEN – RUOTSIN MIELENKIINTOISIMPAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Ramirent on allekirjoittanut AMF Fastigheter -kiinteistöyhtiön kanssa sopimuksen kokonaisratkaisun toimittamisesta Urban Escape Stockholm –hankkeeseen, joka kattaa koneet ja niihin liittyvät palvelut. Sopimus on voimassa 2014–2018, ja se on arvoltaan noin 40 miljoonaa euroa muodostuen toimituksista AMF Fastigheter sekä muille yhteistyökumppaneille.

Urban Escape Stockholm -hankkeen myötä AMF Fastigheter rakentaa uutta tulevaisuuden urbaania tilaa Hamngatanin, Regeringsgatanin ja Brunkebergstorgin väliseen kortteliin. Hankkeeseen kuuluu viisi rakennusta, neljä katua ja kaksi aukiota. Alueelle rakennetaan kesän 2014 ja kevään 2019 välisenä aikana toimistoja, hotelleja, liiketiloja, ravintoloita, tapaamispaikkoja ja palveluita, jotka lisäävät alueen rakennuspinta-alan nykyisestä 95 000 neliömetristä 130 000 neliömetriin.

Ramirentin projektitiimi vastaa työmaalla muun muassa suunnittelusta ja tarveanalyysista. Hankkeen aikana Ramirent toimittaa turvallisuus- ja työympäristöratkaisuja sekä vastaa hankkeen logistiikan, sähköntoimituksen ja lämmityksen optimoinnista. Lisäksi Ramirent kouluttaa rakennustyöntekijöitä käyttämään koneita turvallisesti. Toimitukseen sisältyy myös nostimet, hissit, rakennustelineet ja putoamissuojat. Työmaalla sijaitsevan toimipisteen kautta mahdollistamme nopeat koneiden toimitukset.

Ramirent Ruotsin toimitusjohtaja Erik Alteryd toteaa: ”Olemme hyvin iloisia AMF Fastigheter -yhtiön kanssa tekemäämme sopimukseen. Ramirentin toimeksianto vastaa hyvin strategista pyrkimystämme tarjota muutakin kuin koneita. 60 vuoden kokemuksemme, laaja konevalikoimamme ja palvelutarjontamme avulla voimme tuottaa asiakkaidemme tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. Nykyään osallistumme myös rakennustyömaiden turvallisuuden ja energiatehokkuuden suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Optimoimme kuljetukset, mikä lyhentää odotusaikoja. Lisäksi tarjoamme koulutusta asiakkaan henkilöstölle. Oikeanlainen ajattelu jo hankkeen alkuvaiheessa parantaa hankkeen laatua ja pienentää odottamattomien tapahtumien mahdollisuutta. Sen vuoksi Ramirent haluaa olla mukana nimenomaan Urban Escapen Stockholm kaltaisissa hankkeissa, joissa asiakas voi keskittyä ydinliiketoimintaansa ja Ramirent takaa, että hankkeen toteuttava työmaa toimii mahdollisimman tehokkaalla ja kestävällä tavalla”.

Ramirentilla on aiempaa kokemusta vastaavanlaisista hankkeista Ruotsissa esimerkiksi Bolidenin Garpenbergin kaivoksen laajennustöiden yhteydessä.

Lisätietoja Urban Escape Stockholm -hankkeesta

http://urbanescape.se

YIT:lle 4. peräkkäinen voitto Satakunnan työturvallisuuskilpailussa

c6le2dfpq5gibn9yl5ze

Kuvassa Tähtikulman ja Karjarannan palvelutalohankkeen henkilöstöä, vas. Keijo Aaltonen, Jarmo Ruohonen, Soili Männistö, Pasi Moilanen, Jali Silfver ja Juha Oksa

YIT:n voittokulku Satakunnan työturvallisuuskilpailussa jatkui jo neljättä vuotta peräkkäin, kun As oy Porin Tähtikulma palkittiin eilen kilpailun voittajatyömaana. Myös YIT:n toinen hanke Karjarannan palvelutalo ylsi palkintosijoille kolmannella tilallaan.

Porin Pasaasikortteliin valmistunut Tähtikulman kerrostalotyömaa jatkoi voitokasta perinnettä, sillä YIT:n eri työmaat Pasaasikorttelissa ovat vieneet työturvallisuuskilpailun voiton viimeisen kolmen vuoden ajan. Pitkäjänteinen ja tasaisen varma työturvallisuustyö on tuottanut tulosta.

”Asenteet työturvallisuuteen ovat muuttuneet viime vuosina paljon, ja työporukkamme on esimerkillisesti mukana turvallisessa työnteossa. Työturvallisuus on osa ammattitaitoamme”, toteaa Pasaasikorttelin työmaita luotsannut työmaapäällikkö Jali Silfver.

Motto ”tiedä ennen kuin toimit” kuvaa hyvin Tähtikulman työmaan onnistumisia tuoneita toimintatapoja. Työturvallisuussuunnitelmat ja eri työvaiheiden ennakkosuunnittelu tehdään huolellisesti ja kaikkiin vaaratekijöihin varaudutaan.

”Olemme määrätietoisesti panostaneet asenteiden muokkaukseen ja työturvallisen työyhteisön kehittämisen jo pidemmän aikaa esimerkiksi pitämällä työturvallisuusasiat esillä kaikissa yksikkömme tilaisuuksissa”, kertoo Lounais-Suomen aluejohtaja Jyrki Meri.

Työturvallisuuskilpailun järjestivät Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Talonrakennusteollisuuden Satakunnan piiri sekä Rakennusliiton Satakunnan aluejärjestö.

Posted in:

Timo Mantila Lakea Oy:n toimitusjohtajaksi

Timo_Mantila__200px

Lakea jatkaa suomalaisen asumisen kehittämistä

Vakaassa kasvussa olevan Lakea Oy:n toimitusjohtajaksi nousee Timo Mantila. Hänen tavoitteenaan on, että Lakea hakee kilpailukykyä jatkossakin tuottamalla uudenlaisia asumisen malleja.

– On tärkeämpää kehittää tuotteita pitkällä tähtäimellä kuin hakea nopeita voittoja. Pitkäjänteisellä toiminnalla ja aidolla halulla kehittää asiakkaiden tarvitsemia tuotteita varmistetaan asumisen korkea laatu ja toiminnan kannattavuus, toteaa Timo Mantila (37v.).

Lakea Oy:n hallitus valitsi perusteellisen valintaprosessin päätteeksi Mantilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Keijo Ullakon siirtyessä eläkkeelle. Mantila ottaa tehtävät vastaan 1.8.2015.

Mantila on ollut mukana kehittämässä Lakeaa nykymuotoonsa. Yhtiön teknisenä johtajana hän on toiminut vuodesta 2010. Rakennusalan vankkaa kokemusta hänellä on myös Etelä-Suomen isoista rakennushankkeista muun muassa PPTH:n eli nykyisen Ruukin palveluksessa.

– Yrityksen pitää pysyä vakaalla ja hallitulla kasvu-uralla, jotta voidaan jatkossakin tarjota töitä niin omalle organisaatiolle kuin välillisesti laajalle joukolle rakennusalan toimijoita, korostaa Mantila.

Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntotuotannossa on Mantilan mukaan Lakean tulevaisuus. Tuotanto keskitetään asukasluvultaan kasvaviin keskuksiin. Myös pääkaupunkiseudulta etsitään sopivia tontteja. Toimintaprosesseja tullaan kehittämään siten, että pystytään toteuttamaan yhä isompia kokonaisuuksia keskittyen kokonaisurakoinnin hallintaan.

– Lisäksi puurakentamista tullaan jatkamaan erityisesti asumisen kehittämisen kautta. Tavoitteenamme on luoda kilpailijoihin verrattuna erilaista asuntotuotantoa ja olla jatkossakin suunnan näyttäjä. Samalla periaatteella jatkamme Omaksi-rahoitusmallin kehittämistä vapaarahoitteiseen tuotantoon, linjaa Mantila.

Mantilan mukaan yhtiön etuna on osaava henkilöstö, jonka merkitystä hän korostaa nyt ja tulevaisuudessa.
– Vain motivoituneen henkilöstön kautta tapahtuu kaikki se, mitä hallitus linjaa toiminnan tavoitteiksi. Pidän tärkeänä tehtävänäni saada henkilöstö mukaan jatkossakin toiminnan kehittämiseen, korostaa Mantila.

Lakean hallituksen puheenjohtaja, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki uskoo Mantilan potentiaaliin toimia Lakean kaltaisen asiantuntijaorganisaation vetäjänä.

– Kokonaisuutena arvioiden Mantila täyttää haastavan tehtävän vaatimukset erinomaisesti ja uskon, että hänen johdollaan Lakea jatkaa vakaalla kehitystiellä. Hallittu ja kannattava kasvu ovat nyt toiminnan keskiössä. Toimialan muutoksiin ja tarpeisiin pitää pystyä vastaamaan jatkossakin ennakoivasti, toteaa Rasinmäki.

Lakean kasvu on ollut voimakasta toimitusjohtaja Keijo Ullakon aikana vuodesta 2008 lähtien. Tämänpäiväisessä hallituksen kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös, joka osoitti yhtiön historian parasta tulosta.

– Tulos on syntynyt hyvien osaajien yhteistyön tuloksena, kun henkilöstö on pystynyt vaikeina taloudellisina aikoina kurottamaan huippusuorituksiin. Uskon, että yhtiö pystyy Mantilan johdolla vastaamaan myös tuleviin haasteisiin, jotka liittyvät erityisesti pääomien hankintaan, toteaa Keijo Ullakko.

Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia rakennuttavat Helsingin Hernesaareen sauna- ja ravintolakeitaan

22b8fdc2-07ed-49db-a258-c45ed83e4d83-main_image

Hernesaaren sauna- ja ravintolakeitaan rakennuttajat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva Juuso Syrjä

Helsingin Hernesaareen odotettu yleinen sauna- ja ravintolakokonaisuus konkretisoituu ensi kevääseen mennessä, kun terasseineen pinta-alaltaan yli 1800 neliömetriä käsittävän ja harjakorkeudeltaan 9 metriin nousevan uudisrakennuksen rakennustyöt alkavat huhtikuun alussa. Muotoilultaan huomiota herättävään rakennukseen tulee aidon savusaunan lisäksi kaksi muuta puulämmitteistä saunaa, ympärivuotinen terassiravintola ja paljon merelliseen ajanviettämiseen houkuttelevia elementtejä. Sauna- ja ravintolakompleksin rakennuttajat ovat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia.

Hernesaaren yleinen sauna sai alkunsa vuonna 2009 Helsingin kaupungin osallistuttua Itämeren risteilymatkailua kehittävään selvityshankkeeseen. Suomen ja Helsingin tulisi raportin mukaan konkretisoida asemansa saunan kotimaana ja tarjota ulkomaisille vierailleen helppo mahdollisuus kokea aito saunaelämys uintimahdollisuuksineen. Hernesaaren sauna- ja ravintola on malliesimerkki tämän tarpeen täyttämisestä. Siitä tulee paitsi merellinen olohuone kaupunkilaisille, myös käyntikortti koko Suomelle: kuumimman matkailusesongin aikana Hernesaaren laituriin saapuu neljännesmiljoona ulkomaista risteilymatkailijaa. Heidän laivasta rantaan houkuttelemisekseen Avanto Arkkitehdit Oy on suunnitellut puusta saunan, jonka huomiota herättävä orgaaninen muoto sulautuu ainutkertaisella tavalla Hernesaaren rantamaisemaan.

“Helsinki on merellinen kaupunki ja meidän rantaviivamme on maailman mitassakin ainutlaatuisen hieno. On todella hienoa, että meille syntyy Hernesaaren saunan kaltaisia hankkeita, jotka avaavat rannan kaupunkilaisten käyttöön, ilahduttavat matkailijoita ja ovat vieläpä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia”, kertoo kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho. Sauna- ja ravintolahanke on Hernesaaren rakentamisen pioneeriprojekti ja alueen sydän. Sen ympärille suunniteltujen puisto- ja asuinalueiden rakennustöiden on tarkoitus alkaa 2020.

1bf9e290-50ed-4fbc-9771-3d0614f5d36d

Hernesaaren sauna- ja ravintolakeidas. Suunnittelu Avanto Arkkitehdit Oy Ville Hara ja Anu Puustinen, rakennuttaja Kidvekkeli Oy Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva: Mikko Hovi

Aidot puusaunat meren rannalla, keskellä kaupunkia

Sauna- ja ravintolakeitaasta luodaan kohtauspaikka kaupunkilaisille vieraineen. Savusauna ja perinteinen kertalämmitteinen ovat jatkuvassa käytössä ja kolmas sauna lämpenee ryhmille tilauksesta.

”Merellisestä mielikuvasta huolimatta Helsingin rannoilla on ollut yllättävän vähän palveluita. Tästä tulee selkeästi paikka, jossa ihminen ja luonto kohtaavat. Meri tulee konkreettisti asiakkaiden iholle, kun osa terassista rakennetaan suoraan veden päälle ja saunoista on ympärivuotinen pääsy mereen,” kertoo Antero Vartia ja lisää, että luonto ja ympäristö otetaan huomioon alusta saakka: ”Selvitämme tarkasti, mistä metsästä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin, hyödynnämme omaa aurinkoenergiaa, käytämme lasiseinissämme energiatehokkaimpia ikkunoita ja saunojen puukiukaista suunnitellaan vähäpäästöiset. On selvää, että ravintola tulee tarjoamaan vastuullisesti pyydettyä kalaa ja käyttämään mahdollisimman lähellä tuotettuja muita raaka-aineita.”

Jasper Pääkkönen visioi, että ensi keväänä aukeava, tällä hetkellä vielä työnimellä Löyly kehittyvä kohde tulee vetämään puoleensa hyvinkin monipuolista asiakaskuntaa. Saunassa ollaan perinteisesti totuttu käymään niin perheenjäsenten, ystävien kuin liikekumppaneidenkin kanssa ja nyt lista laajenee entuudestaan.

”Paikan oltava kaikkien helposti lähestyttävissä. Sinne voi tulla yhtä hyvin kokoustamaan ja työpalaveriin, kuin rennosti kavereiden kanssa oluelle tai yksinkertaisesi nauttimaan huikeasta merimaisemasta. Kansainvälisyyttä korostaa se, että kaupunkilaiset ja turistit mahtuvat sulassa sovussa saunomaan Suomen arvokkaimpiin kuuluvalla paikalla. Suomesta löytyy yli 5 miljoonaa saunomisen asiantuntijaa, mutta uskomme, että tästä tulee parasta, mitä yleisissä kaupunkiolosuhteissa on mahdollista toteuttaa”, lisää Jasper Pääkkönen ja kertoo myös opiskelevansa saunanlämmittämisen salat tulisijamestarin opissa.

–       Rakennuksen ovat suunnitelleet Avanto Arkkitehdit Oy:n Ville Hara ja Anu Puustinen

–       Rakennuttajana toimii Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian yhteisyritys Kidvekkeli Oy

–       Yksityisellä rahoituksella toteutettavan ja keväällä 2016 valmistuvan sauna- ja ravintolakeskuksen kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa.

–       Ympärivuotisen ravintola-kahvilan pinta-ala on 246 m2 ja saunaosaston koko 332m2.

–       Rakennuksen bruttoala on 1070m2.

–       Rakennuksen kattavan ”hulmun” alaista sekä taivasalla olevaa avonaista terassipintaa tulee rakennuksen ympärille ja päälle yhteensä yli 1800m2.

–       Asiakaspaikkoja on noin 600.

–       Hernesaaren sauna ja ravintola tulee operoidessaan työllistämään noin 40 henkilöä.

–       Saunojen kolme erillistä löylyhuonetta istuttavat kymmeniä saunojia.

–       Kolme saunaa ovat: savusauna, kertalämmitteinen ja jatkuvalämmitteinen.

Raksakamera työmaalta: http://www.raksakamera.fi/382302014/fi/

Fira-konserni: Suomalaiset melko tyytyväisiä rakentamisen laatuun, mutta tyytymättömiä rakennusyhtiöiden toimintaan

Suomalaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä rakentamiseen. Lähes puolet, eli 48 prosenttia pitää suomalaista rakentamista melko laadukkaana. Suomalaisten näkemykset rakentamisesta selviävät rakennusyhtiö Firan ja putkiremontteja tarjoavan Fira Palvelujen Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vaikka rakentamiseen ollaankin melko tyytyväisiä, on itse rakentamisprosessissa silti parantamisen varaa. Noin 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, etteivät rakennusyhtiöt kanna riittävästi vastuuta toiminnastaan. Moni suomalainen ei myöskään luota siihen, että rakennusyhtiöt toimivat niin kuin on sovittu.

– Oli mielenkiintoista nähdä, mitä suomalaiset ajattelevat yleensä rakentamisesta ja rakentamisen laadusta. Oli iloinen yllätys, että suomalaiset suhtautuvat rakentamiseen näinkin myönteisesti, toteaa Firan toimitusjohtajaJussi Aho.

Vaikka lähes puolet suomalaisista on tyytyväisiä rakentamisen laatuun, yli neljäsosa ilmaisi kuitenkin olevansa tyytymätön siihen.

– Rakentaminen on tuotantolähtöistä, jolloin usein käy niin, että rakennusten käyttäjät jäävät toissijaisiksi. Tarvitaan asiakaspalvelua ja uudenlaista liiketoimintaa, joka tuottaa parempia ratkaisuja ja nostaa asiakkaan keskiöön. Kaiken kaikkiaan asiakkaat tarvitsevat parempia rakennuspalveluita, Aho toteaa.

Suomalaisten mielestä pahin putkiremontti on se, jota ei ole vielä tehty

Monet uudisrakentamiseen liitetyt ongelmat pätevät myös putkiremontteihin. Suomalaisten mukaan asukkaat kuitenkin otetaan putkiremonteissa huomioon kohtalaisen hyvin, mutta budjetissa pysymiseen, aikataulun pitävyyteen ja asioiden hoitumiseen sovitun mukaisesti suhtaudutaan melko kriittisesti. Kriittisimpiä ovat ne, joilla ei ole kokemusta putkiremontista.

– Alalla on selvästi luottamus- ja viestintäongelma, jos putkiremontit jo kokeneet suhtautuvat putkiremonttiin myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole siitä omaa kokemusta. Kenties pitkä päätös- ja putkiremonttiprojekti ja sitä edeltäneet mahdolliset vesivahingot pyyhkiytyvät mielestä, kun palkintona on uusittu kylpyhuone. Suomalaisten mielestä pahin putkiremontti näyttää olevan se, jota ei ole vielä tehty, toteaa Fira Palveluiden toimitusjohtaja Sami Kokkonen.

Putkiremontin kokeneet vastaajat kertoivat, että kolmasosassa putkiremonteista aikataulut pettivät. Yleisin viivästymisaika oli 3–4 viikkoa ja syy putkiremontin pääurakoitsijassa. Noin joka kuudes putkiremontti ei pysynyt budjetissa, yleisimmin se ylittyi enintään 10 prosenttia.

– Putkiremonteissa ja kaikissa rakentamisprojekteissa pitäisi katsoa kokonaisuutta, eikä erillisten vaiheiden osaoptimointia. Viivästyminen ja budjetin ylittyminen ei ole ihme, jos jokainen alan toimija keskittyy vain oman palikkansa hoitamiseen, eikä kukaan kanna vastuuta kokonaisuudesta. Yhteen hiileen puhaltamalla myös asukkaat saisivat parempia putkiremontteja, sanoo Kokkonen.

Ryhmärakentaminen vielä kohtalaisen tuntematon asunnon hankkimisen muoto

Kyselytutkimuksen perusteella vain 15 prosenttia suomalaisista tunnistaa ryhmärakentamisen terminä. Tämä siitäkin huolimatta, että eduskunta on juuri kyselyn teettämishetkellä hyväksynyt lakiehdotuksen ryhmärakentamisesta. Uusi laki astuu voimaan 1.9.2015 parantaen ryhmärakentajien lainturvaa ja hankkeiden rahoituskelpoisuutta.

– Lakimuutos on asunnon hankkimista pohtivan kannalta merkittävä asia. Ryhmärakentamisessa asiakas on keskiössä ja toimii kotinsa rakennuttajana, jonka ansiosta asunnon hankintahinta on pienempi ja vaikutusmahdollisuus ratkaisuihin suurempi. Lisäksi ryhmärakentamisessa voidaan halutessa panostaa yhteisön syntymiseen aivan uusilla tavoilla. Rakennusalalla tehtävämme onkin nostaa ihmisten tietoisuutta ryhmärakentamisesta varteenotettavana vaihtoehtona perinteisille gryndiasunnoille, toteaa Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo.

Taloustutkimuksen alkuvuonna 2015 toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1176 suomalaista, ja näistä yli puolella oli omakohtaista kokemusta joko uudis- tai korjausrakentamisprojekteista.

Fira-konserni teetti tutkimuksen selvittääkseen pitävätkö rakennusalaan yleisesti liitetyt ongelmat paikkansa. Tutkimustuloksia hyödynnetään konsernin toiminnan kehittämisessä.

Kyselytutkimuksen tuloksia pähkinänkuoressa:

Rakentaminen on Suomessa laadukasta

56 prosenttia suomalaisista täysin tai jokseenkin samaa mieltä

Rakennusprojektit pysyvät Suomessa aikataulussa

45 prosenttia suomalaisista täysin tai jokseenkin samaa mieltä

Rakennusprojekteissa voi luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitusti

37 prosenttia suomalaisista jokseenkin tai täysin eri mieltä

Rakennusprojektit pysyvät hyvin niille asetetuissa budjettiraameissa

39 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä

Mitkä ovat rakennusalan suurimmat haasteet

61 prosenttia vastasi, etteivät rakennusyhtiöt kanna riittävästi vastuuta toiminnastaan

Putkiremonteissa huomioidaan asukkaat riittävästi koko projektin ajan

27 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä

Putkiremontit pysyvät hyvin niille määritellyissä budjettiraameissa

32 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä, 44 prosenttia ei osannut vastata

Putkiremonteissa voi luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitusti

36 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä

Putkiremontit pysyvät hyvin aikataulussa

38 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä

Ryhmärakentaminen terminä tuttu vain 15 prosentille suomalaisista

Constille uusia sopimuksia hotelleista kirkkoihin ja sairaaloista taiteilijakoteihin – tilauskanta yli 170 miljoonaa

b2f1aa7ee43474de_400x400ar

Marko Holopainen Consti Yhtiöt

Suomen johtava korjausrakentaja Consti Yhtiöt solmi alkuvuoden aikana useita sopimuksia korjausprojekteista. Ne työllistävät tasaisesti Constin kaikkia osa-alueita, kertoo toimitusjohtaja Marko Holopainen.

Suomalainen kiinteistökanta on tullut korjausikään. Se näkyy myös korjausrakennusyhtiö Constin työlistalla – kohteina on kaikenlaisia merkittäviä kiinteistöjä ympäri maata.

– Helsingissä olemme voittaneet muun muassa Lallukan taiteilijakodin ja Hilton Strand -hotellin peruskorjausurakat sekä useiden arvokiinteistöjen julkisivu- ja kattourakoita. Mäntsälän kirkkoon rakennamme uuden vesikaton, kertoo Consti Yhtiöiden toimitusjohtaja Marko Holopainen.

– Turussa etenee vauhdikkaasti muun muassa Haliskylän opiskelija-asuntokerrostalojen laaja korjaushanke, jossa tilaajana on Turun ylioppilaskyläsäätiö. Lisäksi Consti on valittu toteuttamaan talotekniikkaurakoita Järvenpään uudelle terveyskampukselle, Ydinturvallisuustaloon Espoossa, Opetustaloon Helsingin Pasilassa sekä lukuisiin asunto-osakeyhtiöihin.

Ensimmäiset FLOWALL-tekniikkaseinäpilotit ovat käynnistyneet maaliskuussa kolmessa Vantaan Myyrmäessä ja Espoon Matinkylässä sijaitsevassa kohteessa.

Tilauskanta kasvaa erityisesti Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Turun alueella

Marko Holopainen kertoo, että Constin tilauskanta on kasvanut tasaisesti ja oli vuoden vaihteessa jo noin 170 miljoonaa euroa.

– Vahvuutemme on markkinoiden monipuolisin osaaminen ja tarjooma. Uudet sopimukset työllistävät kaikkia liiketoiminta-alueitamme eli korjausurakointia, julkisivuja, talotekniikkaa ja huoltoa, Marko Holopainen toteaa.

SRV:n REDI-hanke käynnistyy kauppakeskuksen rakentamisella

RV:n kehittämä REDI-hanke Helsingin Kalasataman metrokorttelissa käynnistyy. Hankkeen kauppakeskus- ja pysäköintilaitososien rakentamiseksi on allekirjoitettu pankkisyndikaatin kanssa 225 miljoonan euron projektiluottoa koskeva sopimus. Projektiluoton myöntäneen syndikaatin muodostavat Pohjola Pankki Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj ja Helaba Landesbank Hessen-Thüringen pääjärjestäjinä sekä Danske Bank Oyj ja Swedbank AB syndikaatin muina jäseninä.

Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakennuttavan konsortion pääomasijoitusosuudet jakautuvat siten, että SRV:n osuus on 40 prosenttia, Ilmarisen 30 prosenttia, OP-Pohjola-ryhmän ja ryhmän hallinnoiman rahaston osuus on 15 prosenttia sekä LähiTapiolan osuus 15 prosenttia. Lisäksi SRV on myöntänyt rakentamista varten 15 miljoonan euron vakuudettoman projektiluoton. Projektiluottojärjestelyjen myötä aiemmin ehdollisena allekirjoitettu sopimus sijoittajakonsortion yhteissijoittamisesta kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen toteuttamiseksi astuu nyt voimaan.

Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen investoinnin kokonaisarvo on 480 miljoonaa euroa, josta 240 miljoonaa euroa rahoitetaan omistajien pääomasijoituksilla. Loput investoinnista katetaan nyt sovituilla projektiluotoilla.

SRV on allekirjoittanut myös noin 390 miljoonan euron urakkasopimukset kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen toteuttamisesta. Rakentaminen käynnistyy laajamittaisesti huhtikuun 2015 kuluessa. Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen on määrä avautua syksyllä 2018. SRV vastaa kohteen suunnittelusta, rakentamisesta ja vuokraamisesta.

Kauppakeskus- ja pysäköintilaitososien käynnistymisen myötä lähtevät liikkeelle myös REDI-hankkeen muiden osien rakentaminen. SRV:n suunnitelmissa on rakentaa kauppakeskuksen päälle kuusi asuintornia sekä toimisto- ja hotellitornit. Asuintorneihin tulee arviolta yhteensä 1 200 asuntoa, joista valtaosa suunnataan kuluttajamarkkinoille.

Kahden ensimmäisen asuintornin rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2016, kun kauppakeskuksen rakennusvaihe teknisesti mahdollistaa sen. Ensimmäisen tornin arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä ja toisen tornin vuonna 2019 kysyntätilanteesta riippuen. Asuntojen ennakkomarkkinointi alkaa syksyllä 2015.

REDIn arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoden 2023 aikana markkinatilanteesta riippuen. Kauppakeskuksen, pysäköintilaitoksen ja tornien yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan nousevan yli miljardin euron.

Posted in:

Ikkuna- ja ulko-ovivalmistaja Piklas satsaa digiälyyn – tehokas tiedonhallinta tuo kasvua ja kymmeniä uusia työpaikkoja Pyhännälle

Piklas Oy valmistaa Pyhännällä ikkunoita ja ulko-ovia. Yhtiö on kehittänyt viime vuosina toimintaansa vahvalla otteella ja vuonna 2014 yhtiö kasvoi 44 %:a liikevaihdossaan. Piklas Oy on ottanut viimeisen vuoden aikana 50 uutta työntekijää palvelukseensa ja lisäksi avannut uuden ulko-ovitehtaan. Yhtenä keskeisenä tekijänä kasvuun ja sen hallintaan on yhtiön hyödyntämä digiäly eli tietotekniikkaa käyttävien useiden rinnakkaisten järjestelmien yhteen sovitettu käyttö palveluketjussa. Viimeisin digiälyn käyttöönottokohde on ollut ulko-ovituotannon tiedonhallintaketju, joka on toteutettu yhteistyössä tamperelaisen ohjelmisto-osaajan Joiner Solutions Oy:n kanssa.

”Kuluttaja tuskin huomaakaan, että hän verkkokaupassamme ovitilausta tehdessään muodostaa sekä ovilasin ostotilauksen että työstökoneen jyrsintäohjelman,” kuvaa nykyaikaisen tehtaan tiedonhallintaa yhtiön toimitusjohtaja Erkki Tolvanen. ”Aiemmin tieto käsiteltiin monessa portaassa: oli jälleenmyyjä, tehtaan tilauskäsittelijä, tuotannonsuunnittelija, ohjelmoija, ostaja, laskuttaja, jotka kaikki naputtelivat tilauksen tietoja, mutta missään näistä vaiheista ei syntynyt lisäarvoa asiakkaalle, vaan ainoastaan kustannuksia, jotka näkyivät tuotteen hinnassa. Nyt tiedonhallinnan kehittymisen myötä välikädet ja välikäsittelijät jäävät pois, ja tilausta käsittelevät tuotannon ammattityöntekijät. Kustannustehokkuus on aivan toisella tasolla,” jatkaa Tolvanen. ”Lisäksi mallistoa rakentaessamme digitaalisen älyn käyttäminen on tarjonnut huikeat mahdollisuudet. Vapaa väri- ja mittamaailma tulee yhtäkkiä käden ulottuville. Meillä on jokaista ovimallia kohden 44 leveysmittaa ja 60 korkeusmittaa ja pitkälti yli 200 värivaihtoehtoa. Ja ulko-ovimalleja on yli 60 kappaletta. Tämä tekee malliston laajuudeksi yli 30 miljoonaa vaihtoehtoa. Miettikää sen hallintaa perinteisin menetelmin ja varasto-ohjatusti. Ei tule mitään, perinteisten järjestelmien sijaan on käytössä oltava tehokasta älyä.”

Kohti teollista internetiä

”Digitalisaation sanotaan vievän työpaikkoja,” toteaa Piklas Oy:n tuotantopäällikkö Paulus Sydänmetsä ” kuitenkin meidän kokemuksemme mukaan  tilanne on täsmälleen toisinpäin. Olemme pystyneet ja pystymme jatkossakin lisäämään työntekijöiden määrää kustannustehokkuutemme antaessa meille kilpailuetua. Kysymys on siitä, että perinteiset hallinnolliset toimihenkilötehtävät vähenevät digitalisaation myötä suhteessa työtä suorittaviin eli jalostusarvoa tuoviin työpaikkoihin, sen sijaan työtä suorittavat työpaikat lisääntyvät voimakkaasti kuten meilläkin on tapahtunut.”

Piklas Oy ja Joiner Solutions Oy ovat yhdessä kehittäneet verkkokauppaa ja digiälyä jo parin vuoden ajan. Lopputuloksilta odotetaan yrityksissä paljon. ”Teollinen internet on tulevaisuutta, joten jatkossa menestystä hakevien yritysten on verkostoiduttava entistä syvemmin, toimintaa ohjaavia järjestelmiä myöten. Piklas kulkee tässä kehityksen etulinjassa”, toteaa verkkokauppasovelluksen kehittäneen yhtiön toimitusjohtaja Hannu Puro Joiner Solutions Oy:stä.

Suomalainen perheyhtiö Piklas on alallaan keskisuuri toimija, joka valmistaa vuosittain noin 70 000 ikkunaa ja ulko-ovea. Piklas-ikkunoiden tuotanto alkoi Pyhännän Rakennustuote Oy:n osana jo 1970-luvun alussa. Vuodesta 2006 Piklas Oy on toiminut omana yhtiönä osana PRT-Forest –konsernia. Piklaksen laaja tuotevalikoima kattaa sekä nykyaikaisen matalaenergiarakentamisen vaatimuksiin soveltuvat puualumiini-ikkunat ja ulko-ovet, että perinteiset mökki-ikkunat ja -ovet. Piklas on keskittynyt toimimaan erityisesti teollisuusyritysten ja kaupan kanssa, iso osa tuotteista päätyykin suomalaisiin koteihin mm. talotehtaiden toimituksissa. Kasvavaa kuluttajakauppaa palvelemaan Piklas avasi ikkunoiden verkkokaupan vuonna 2014 ja viimeisimpänä investointina Piklas käynnisti ulko-ovitehtaan alkuvuonna 2015.

Liikevaihto vuonna 2014 oli 12,1 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 90.

www.piklas.fi.

Destia toteuttaa Alakorkalon jäteaseman laajennustöiden toisen vaiheen

Alakorkalon jäteasemalla aloitetaan huhti-toukokuussa jäteaseman kaksivaiheisen laajennustyön toinen osa. Laajennuksessa valmistaudutaan polttokelpoisen jätteen käsittelyyn ja kuormaamiseen jätteenpolttolaitokselle kuljettamisesta varten. Toisen vaiheen laajennusurakan kustannusarvio on noin 759 000, 00 (alv. 0 %). Urakan toteuttaa Destia Oy. Laajennustyössä tilaajahankintoina jäteasemalle hankitaan lisäksi toinen ajoneuvovaaka sekä kuormalavoja, joten laajennuksen kokonaishinta-arvio on noin 1 M€.

Laajennusten taustalla uudistunut jätelaki
Alakorkalon jäteaseman kaksivaiheinen laajennus pohjautuu vuoden 2016 alusta voimaantulevaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. Sen jälkeen kaatopaikoille ei saa sijoittaa orgaanista tai biohajoavaa jätettä, kuten tekstiilejä. Kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa orgaaniset ja biohajoavat jätteet muodostavat metaania, joka on voimakas ilmaston lämpenemistä aiheuttava kasvihuonekaasu.

Napapiirin Residuum Oy:n toimialueella siirrytään jätteenpolttoon vuoden 2015 lopulla. Polttoon siirtymisen myötä jätteiden lajittelun tärkeys korostuu entisestään, jotta erityisesti polttoon soveltumattomat jätteet kuten esimerkiksi lasit, metallit, sähkölaitteet ja muut palamattomat jätteet saadaan ohjattua erilleen polttokelpoisesta jätteestä.

Taustaa ensimmäisestä laajennustyöstä:
Rovaniemen Alakorkalon jäteaseman ensimmäisessä laajennustyössä jäteasema-alueelle valmistui vanhan jätelaiturin läheisyyteen toinen lajittelulaituri Ekokieppi. Ekokiepin rakennusurakka valmistui loka-marraskuun vaihteessa ja sen toteutti A. ja E. Koukkula Oy. Urakan kustannukset olivat noin 650.000 €. Ekokiepin valmistumista juhlittiin noin 200 kävijän voimin avajaisissa 5.12.2014.

Ekokieppi palvelee jäteasemalle vastaanotettavien veloituksettomien jätteiden vastaanottopaikkana. Jäteaseman asiakkaat voivat käydä ”keventämässä kuormaansa” ensin Ekokiepissä ja ajaa vasta sen jälkeen ajoneuvovaa’alle punnituttamaan mahdolliset maksulliset jätteet.

Ekokiepissä vastaanotetaan veloituksetta kotitalouksien keräyslasit, -paperit, -kartongit, pahvit, metallit, käytetyt sähkölaitteet, kodin tavanomaiset vaaralliset jätteet, ajoneuvojen renkaat sekä kierrätyspuuta ja painekyllästettyä puuta. Lisäksi jäteasemalla edelleen vastaanotetaan puutarhajätteitä sekä risu- ja oksajätteitä veloituksetta. Maksulliset jätteet kuten seka- ja rakennusjätteet sekä puujätteet vastaanotetaan vanhalle lajittelulaiturille ja maksetaan entiseen tapaan painoperusteisen vastaanottohinnaston mukaan. Muita maksullisia jätteitä ovat esimerkiksi betoni- ja tiilijätteet sekä yritysten vaaralliset jätteet.

Nahoilleen puristetut urakat tärväävät LVI-urakoinnin tuloksen

Hankkeiden pilkkominen ja pitkät alihankintaketjut nakertavat LVI-urakoinnin kannattavuutta. Kasvava putkiremonttien tarve työllistää kohtuullisesti urakoitsijoita, mutta kehnolla hinnalla.

Yli puolella LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastanneista uudisrakentaminen oli heikoissa kantimissa. Tilanteen ei odoteta juurikaan paranevan lähikuukausina, sillä kaupungistumisen ja kasvukeskusten kysynnän mahdollisesti virkistämä uudisrakentaminen näkyy viiveellä LVI-urakoinnissa.

Sen sijaan kolmannes LVI-urakoitsijoista pitää korjausrakentamisen tilannetta hyvänä: kasvava kiinteistöjen korjausvelka putkiremontteineen pitää odotuksia yllä. Heikkona tilanteen näkee 25 %, mutta syksyä kohti enää 8 % uskoo tilanteen huononevan.

Aliurakointi syö kannattavuutta

Toimitusjohtaja Jari Syrjälä LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä pitää LVI-urakoinnin kannattavuuskehitystä huolestuttavana: vuonna 2012 kannattavuus oli heikko 16 %:lla, 2013 jo 27 %:lla ja 2014 peräti 33 %:lla vastaajista. Tarkastelujaksolla 2006 – 2013 käyttökate, liike- ja nettotulos ovat puolittuneet.

Vuosina 2012 – 2014 keskimäärin 63 LVI-alan yritystä teki konkurssin. Syrjälän mukaan tilanne pahenee mikäli yleisistä sopimusehdoista poikkeavat lisäehdot ja päätoteuttajamalli aliurakkakilpailutuksineen kasvattavat siivuaan.

– Malleissa, joissa pääurakoitsija hoitaa talotekniikan alihankintana, korostuvat halpa hinta sekä juuri ja juuri riman ylittävät – tai alittavat – ratkaisut. Näissä toteutuksissa lopputulos ei ole yleensä tilaajan kannalta paras mahdollinen. Sen sijaan rakennuttaja voisi tehdä taloteknisistä töistä sopimukset suoraan alan yritysten kanssa.

Raaka-ainehintojen lasku ei näy tuotehinnoissa

Kuparin ja öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet puoleen viime kesästä. Valitettavasti se ei näy tuotehinnoissa. Vastanneista vain 17 % ilmoitti, että raaka-aineiden hinnanlaskua on siirretty tarvikehintoihin. Kupari- ja muoviputket muodostavat merkittävän osan tarvikekustannuksista.

– Kustannukset nousevat, mutta kiinteähintaiset urakat eivät jousta. Vaarana on kierre, jossa aiempia kannattamattomia urakoita yritetään paikata matalakatteisilla projekteilla, Syrjälä huomauttaa.

LVI-urakoinnin hintataso on laskenut viime syksystä jopa 41 %:lla vastaajista. Aallonpohja lienee näkyvissä, sillä hintatason laskun jatkumista ennustaa enää vain 16 %.

Alkaako elpyminen vuoden lopulla?

LVI-urakoinnin tilauskannan lasku jatkuu. Vuosi sitten täystyöllistävä tilauskanta oli 4,3 kuukautta, nyt enää 3,4 kuukautta. Syksyä kohti mennään kuitenkin positiivisissa tunnelmissa: 41 % urakoitsijoista odottaa tilauskannan kasvavan.

Muista rakennusaloista poiketen LVI-alan työllisyys on kohtuullinen: lomautettuna on keskimäärin 6 % alan työvoimasta. LVI-urakoitsijat arvelevat työntekijämäärän jopa kasvavan hieman syksyä kohti.

– Vastauksista on nähtävissä varovaista uskoa, tai ainakin toivoa, tulevaan. Parhaassa tapauksessa vuoden lopulla rakentaminen ja talotekniikka alkavat toipua, Jari Syrjälä ennustaa.

Tutustu LVI-asennusalan suhdannekyselyn tuloksiin:
http://www.slideshare.net/LVI-TU/lvisuhdannekysely-kevt-2015

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n maaliskuussa 2015 toteuttamaan LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastasi 89 jäsenyritystä. Vastausprosentti oli 33.