Caverion vastaa arviolta yli 20 miljoonan euron arvoisesta projektin toteutuksesta sekä teknisestä huollosta ja kunnossapidosta Norjan puolustusvoimien kiinteistövirastolle (NDEA)

Caverion on allekirjoittanut Norjan puolustusvoimien kiinteistöviraston (NDEA) kiinteistönhallintayksikön (Forsvarsbygg utleie) kanssa kaksi sähköistyksen puitesopimusta, joiden yhteisarvo on arviolta yli 20 miljoonaa euroa. Sopimuksiin sisältyy heikkojänniteprojektien toteutus sekä tekninen huolto ja kunnossapito useissa NDEA:n omistamissa kiinteistöissä. Sopimukset ovat nelivuotisia, mutta kumpikin osapuoli voi halutessaan päättää sopimuksen kahden vuoden kuluttua. Sopimusten arvo on noin 5,2 miljoonaa euroa kunakin vuonna.

NDEA on Norjan Puolustusministeriön alainen hallintovirasto. Viraston tärkeimmät tehtävät liittyvät puolustusvoimien kiinteistö- ja maaomaisuuden suunnitteluun, rakentamiseen, hallinnointiin, vuokraamiseen ja myyntiin. NDEA:n kiinteistönhallintayksikkö vastaa yli 17 000 kiinteistön, rakennuksen ja laitoksen ylläpidosta ja vuokraamisesta. Omaisuuden kokonaispinta-ala on 3,8 miljoonaa neliömetriä – taistelu- ja puolustusasemista leirialueisiin ja sotilashenkilöstölle tarkoitettuihin asuntoihin.

Nämä kaksi sopimusta koskevat seitsemää aluetta eri puolilla Norjaa.

”Olemme tehneet yhteistyötä NDEA:n kanssa jo useiden vuosien ajan, ja yksi tärkeimmistä syistä näiden sopimusten saamiseen on vahva paikallinen läsnäolomme: meillä on Norjassa yli 50 toimipistettä. On suuri kunnia olla mukana Norjan vanhimpiin ja historiallisesti merkittävimpiin kuuluvien rakennusten ylläpidossa”, sanoo Knut Gaaserud, Caverion Norjan divisioonajohtaja.

NDEA kuuluu Caverionin Julkinen sektori -asiakassegmenttiin.

Quattro Mikenti Group sai uuden toimitusjohtajan

nimytsliukkonen

Quattro Mikenti Group Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 23.3.2015 alkaen DI Kimmo Liukkonen, 49 vuotta.

Liukkonen on viimeksi toiminut Kaukomarkkinat Oy:n vt. toimitusjohtajana ja tätä ennen EMC Talotekniikan toimitusjohtajana. Hän on työskennellyt aikaisemmin talotekniikka-alan johtotehtävissä YIT Kiinteistötekniikalla ja ABB:llä.

Liukkosen edeltäjänä Quattro Mikenti Group Oy:ssä toimi Henri Juva, joka jatkaa työskentelyä hallituksen puheenjohtajana.

Quattro Mikenti Group Oy on talotekniikkakonserni

Quattro Mikenti Groupin emoyhtiö. Konserniin kuuluu kahdeksan

tytäryritystä, jotka toimivat Suomessa kymmenellä paikkakunnalla ja Venäjällä Pietarissa ja Moskovassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2014 noin 64 miljoonaa euroa ja se työllistää alihankkijat mukaan luettuna yhteensä 490 henkeä.

A-Insinöörit vahvistaa suunnitteluteknologista osaamistaan

print_bzfObvrJWq

A-Insinöörit on nimennyt 1.1.2015 alkaen DI Arto Möttösen CIO, chief informational officerin tehtävään. Nimitys vahvistaa A-Insinöörien suunnitteluteknologista osaamista ja tukee yrityksen kasvutavoitteita. – Tavoitteenamme on palvella asiakkaitamme ensiluokkaisen laadukkaasti ja arvoa tuottavasti. Möttösen nimityksen ansiosta pystymme varmistamaan entistä paremmin, että lupaus toteutuu, A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen kertoo.

Möttösen vastuulla CIO:n tehtävässä on jatkossa suunnittelu-, projektinjohto- ja tiedonhallintaohjelmistojen sekä koko ICT:n hallinta ja kehitys. Lisäksi tehtävä kattaa BIM (Building Information Modelling) ja VDC (Virtual Design and Construction) eli tietomallinnuksen hyödyntämiskokonaisuuden hallinnan. – Tuemme asiakkaitamme, suunnittelijoitamme ja rakennuttajiamme tietomallinnuksen tehokkaassa käytössä, Möttönen kertoo tiiminsä tehtävistä.

Nimitys vastaus rakentamisen arvoketjun tarpeisiin

Nimitys tukee A-Insinöörien tuottamien palvelujen tuottavuuden ja laadun kehitystä.
– Asiantuntijoillamme on oltava ajantasaiset työkalut ja ohjelmisto-osaaminen, joiden avulla voimme tuottaa arvoa asiakkaan rahalle, A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen sanoo.

Möttönen itse on tyytyväinen nimitykseen. – Uusi tehtäväni on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Haluan ennen kaikkea uudessa tehtävässäni varmistaa, että A-Insinöörit pystyy olemaan teknologioiden osalta kilpailukykyinen verrattuna kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailijoihin, hän täsmentää.

Arto Möttönen on työskennellyt osana A-Insinöörit konsernia vuodesta 2001 lähtien. CIO:n tehtävään hän siirtyy ohjelmistopäällikön paikalta.

Arto Möttönen

• valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 1987 pääaineena rakennusstatiikka
• työskennellyt opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen ohjelmistotalossa
• ennen A-Insinööreille siirtymistään työskennellyt Huurre Groupilla vastaten suunnittelujärjestelmien käyttöönotosta
• aloittanut A-Insinööreillä vuonna 2001 rakennesuunnittelun kehityspäällikkönä, josta siirtynyt ohjelmistopäällikön tehtäviin.
• 1.1.2015 lähtien nimitetty CTO, chief informationl officerin tehtävään

ARA:n selvitys: Valtion tukeman asuntotuotannon merkitys kasvaa matalasuhdanteessa

2015-03-23 12_42_29-Selvitys2_2015_ARAtuotanto2014.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

ARA:n eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan valtion tukeman asuntotuotannon merkitys kasvaa matalasuhdanteessa. Vuonna 2015 rakennetaan arviolta 25 000 asuntoa, joista ARA-tuotannon osuus on noin kolmannes. Esimerkiksi vuonna 2011 rakennettiin runsaat 30 000 asuntoa, joista ARA-tuotannon osuus oli vain noin viidennes.

Asuntotuotannon kokonaismäärä on ollut laskussa vuodesta 2010, joten ARA-tuotannolla on keskeinen rooli uusien asuntojen rakentamisen ja alan työllisyyden kannalta.

Vuoden 2014 aikana ARA rahoitti yhteensä 7 380 asuntoa, joista asumisoikeusasuntoja oli 1932. Vuonna 2014 aloitetuista asumisoikeusasunnoista kolme neljästä valmistuu Helsingin seudulle.

– Asumisoikeusasuminen on yksi ratkaisu erityisesti pääkaupunkiseudulla vallitsevaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaan. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n arvion mukaan ARA:n yhtäläinen tuki vuokra- ja asumisoikeusasunnoille sekä valtion täytetakauksen nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen mahdollistaisi entistä suuremman asumisoikeusasuntojen tuotannon, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .

Pyykkösen mukaan myös asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmästä luopuminen nopeuttaisi asuntojen saatavuutta.

– Tällä hetkellä asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmä on kuntien vastuulla. Jos asumisoikeusyhtiöt voisivat hoitaa asukasvalinnan itse, asunnon saanti nopeutuisi ja byrokratia vähenisi. Myös kuntien kustannukset pienenisivät, kun tarve ylläpitää jonotusnumerojärjestelmää poistuisi, Pyykkönen jatkaa.

ARA-tuotanto 2014-selvitys on ladattavissa osoitteessa www.ara.fi(pdf) .

 

Destia toteuttaa Imatran vesivoimalaitoksen padon peruskorjauksen

Destia Oy on solminut sopimuksen Fortumin kanssa Imatran vesivoimalaitoksen padon peruskorjauksesta. Hanke toteutetaan vuosina 2015–2018.

– Peruskorjaushankkeen myötä Suomen suurimman vesivoimalaitoksen vuonna 1929 valmistuneen padon turvallisuus ja luotettavuus paranevat ja padon käyttöikä pidentyy useilla kymmenillä vuosilla, projektipäällikkö Heikki Puuska Fortumista kertoo.

– Tässä mittavassa betonirakentamisen suunnittele ja toteuta –urakassa hyödynnetään monipuolisesti Destian palkittua tietomallintamisosaamista, toteaa Destian rakennuspäällikkö Ilkka Kaarakainen .

Peruskorjaustöiden ensimmäisessä vaiheessa tämän vuoden aikana korvataan säännöstelypadolla oleva nykyinen kapea silta uudella leveämmällä sillalla. Uusi patosilta mahdollistaa ajoneuvojen käytön patolaitteiden huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöissä. Vuonna 2016 uusitaan padon sektoriluukku ja sitä seuraavina vuosina kunnostetaan padon valssiluukut. Betonipatorakenteiden kunnostus tehdään vaiheittain vuosien 2015–2018 aikana.

Sweco valittu Äänekosken Biotuotetehtaan pääkonsultiksi

Sweco Industry Oy ja Sweco Rakennetekniikka Oy ovat solmineet aiesopimuksen 20.3.2015 Metsä Fibre Oy:n kanssa Äänekosken Biotuotetehtaan projektipalveluista ja toteutussuunnittelusta. Metsä Fibre Oy:n Äänekosken Biotuotetehtaan rakentamista koskeva investointipäätös tehdään tämän kevään aikana. Varsinainen suunnittelusopimus allekirjoitetaan tehtaan investointipäätöksen jälkeen.

Swecon yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Neste Jacobs Oy, jolla on mittava osaaminen suurten prosessiteollisuushankkeiden toteuttajana.

Kokonaispalveluiden työllisyysvaikutukset ovat noin 200 henkilötyövuotta, ja niiden kotimaisuusaste on 100 prosenttia.

”Aiesopimus jatkaa erinomaisesti jo esisuunnittelussa alkanutta yhteistyötä Metsä Fibren kanssa projektissa, joka tulee olemaan kautta aikain suurin metsäteollisuuden kertainvestointi Suomessa. Tekninen laatu, energiatehokkuus, ympäristönäkökohdat ja työturvallisuus ovat pääosassa hankkeen toteutuksessa ja suunnittelussamme. Swecon valinta pääkonsultiksi on suuri luottamuksen osoitus Metsä Fibreltä”, toteaa Swecon metsäliiketoiminnan johtaja Pekka Alamattila.

Caverion toimittaa Pori Energialle uuden sähköaseman

Caverion on sopinut Pori Energia Sähköverkot Oy:n kanssa uuden 110/20 kV -sähköaseman toimittamisesta Porin Kaanaaseen. Sopimukseen sisältyy projektin johtaminen ja toteutus: kohteen pääsuunnittelu, maanrakennus- ja rakennustyö, laitetoimitukset, asennukset, voimajohtojärjestelyt, kaapelointityöt, koestukset, käyttöönoton ja vanhan aseman purkutyöt. Caverion on kohteen pääurakoitsija. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Kohteen suunnittelutyö alkaa maaliskuussa 2015 ja uusi sähköasema on valmis syksyllä 2016. Hankkeessa Caverion toimittaa kaikki sähköistys- ja teollisuusasennukset. Kaanaan uusi sähköasema korvaa vanhan olemassa olevan sähköaseman. Aseman saneeraus liittyy verkon perusparannushankkeeseen ja uusi asema vahvistaa lähialueen sähkönjakelua sekä parantaa sähkönjakelun toimintavarmuutta.

”Kaanaan sähköaseman uusinta on Pori Energia Sähköverkkojen kuluvan vuoden suurin yksittäinen verkostoinvestointi. Valmistuessaan se parantaa osaltaan koko Meri-Porin alueen sähköverkon käyttövarmuutta. Uusittu sähköasema vastaa alueen kehittyviä asumisen ja teollisuuden tarpeita tulevinakin vuosikymmeninä”, kertoo Pori Energia Sähköverkkojen toimitusjohtaja Pekka Ohrankämmen.

”Olen erittäin tyytyväinen uudesta sopimuksesta Pori Energia Sähköverkkojen kanssa. Solmittu sopimus on meille tärkeä avaus 110/20 kV:n sähköasemien toimituksessa Satakuntaan ja vahvistaa näin Caverionin palvelutarjontaa alueella”, kertoo Caverionin Teollisuuden ratkaisut -divisioonan sähköautomaatiopalveluista vastaava johtaja Mikko Luoma.

Pori Energia Sähköverkot Oy kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin.

Caverion toteuttaa talotekniikan kokonaistoimitukset kahteen toimistokiinteistöön Helsingissä

Caverion on tehnyt sopimuksen kahden kiinteistöosakeyhtiön kanssa talotekniikan kokonaistoimituksista kahteen toimistokiinteistöön Helsingissä. Kiinteistöosakeyhtiöiden (KOY Helsingin Hämeentie 33 ja KOY Helsingin Vilhonvuorenkatu 6) omistaja on varainhoitoyhtiö Aberdeen Asset Management Finland Oy. Toimitus kattaa lämmitys-, vesi ja viemäri-, ilmanvaihto ja ilmastointi-, sähköistys- ja automaatiojärjestelmien asennustyöt. Projektin toteutuksen lisäksi Caverion vastaa projektin johtamisesta. Sopimuksen arvo on yhteensä noin 5 miljoonaa euroa.

Toimistokiinteistöjen kokonaispinta-ala on 11 000 bruttoneliömetriä. Peruskorjauksen yhteydessä 1960 ja 1980 -luvuilla valmistuneiden rakennusten koko talotekniikka uusitaan täysin. Työt valmistuvat vuoden 2015 lopussa.

Aberdeen Asset Management Finland Oy  kuuluu Caverionin asiakassegmenttiin Kiinteistöjen omistajat ja kiinteistökehittäjät.

 

YIT on hankkinut tontin merkittävää aluekehityshanketta varten Prahasta, Tšekistä

YIT on hankkinut noin 9 hehtaarin tontin Prahan 9. kaupunginosasta aluekehityshanketta varten. Tonttikauppa on merkittävä askel Tšekin liiketoiminnan kasvun mahdollistajana ja tukee YIT:n strategiaa kasvattaa CEE-maiden painoarvoa kolmantena maantieteellisenä tukijalkana. Tontti maksetaan erissä usean vuoden aikana.

Tontille on suunnitelmissa rakentaa yhteensä lähes 900 asuntoa, asuinpinta-alaltaan noin 57 000 neliömetriä. Hanke toteutetaan useassa vaiheessa. Ostettu tontti sijaitsee yhdessä kaupungin nopeimmin kehittyvistä alueista Rokytka-joen varrella. Seudun hyvät joukkoliikenneyhteydet, viheralueet ja palvelujen läheisyys tekevät siitä houkuttelevan asuinalueen.

Työturvallisuuspäivä pysäyttää Parman tehtaat

Suomen johtavan betonituotevalmistaja Parma pysäyttää huomenna perjantaina tuotannon kaikilla tehtaillaan ympäri Suomea. Taustalla on jo perinteinen, koko henkilöstöä koskeva työturvallisuuspäivä. Työt seisahtuvat huomenna myös muissa Consolis-konsernin yksiköissä eri puolilla Eurooppaa.

Parman tuotanto pysähtyy huomenna perjantaina 20. maaliskuuta kaikilla tehdaspaikkakunnilla. Syynä on koko Consolis-konsernin kattava työturvallisuuspäivä, jossa betonituotteiden valmistuksen sijaan keskitytään työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin.

Päivän ohjelmassa on perinteisten tapaturmariskien ja työpistekartoitusten ohella käytännön turva- ja ensiapuharjoituksia sekä asiantuntijaluentoja. Tarjolla on myös liikunta- ja fysio-ohjeita sekä mm. kahvakuula- ja keppijumppaa.

Toimitusjohtaja Hannu Tuukkalan mukaan jo perinteeksi muodostuneella turvallisuuspäivällä on selkeä paikkansa Parman ja Consoliksen toimintakulttuurissa. Sen merkitys on sisäistetty hyvin myös henkilöstön puolella.

”Tämä on Consolikselta iso satsaus, kun liki 10 000 työntekijää yli 30 maassa ja jokaisessa tehtaassa keskittyy tuotannon sijaan työturvallisuusasioihin. Se kertoo, että asia on konsernitasolla todella tärkeä”, Tuukkala toteaa.

Parma oman alansa kärkeä

Suomalaisen betoniteollisuuden tavoitteena on nousta työturvallisuudessa alan kansainväliseksi tiennäyttäjäksi. Parmassa toimenpideohjelma on kattanut työympäristöön, johtamiseen, koulutukseen ja seurantaan liittyvän jatkuvan parantamisen kokonaisuuden.

Tulokset myös näkyvät, sillä tapaturmataajuus on pudonnut noin kolmasosaan vuoden 2007 lähtötasosta. Betoniteollisuuden järjestämässä vuosittaisessa työturvallisuuskilpailussa Parma on ollut ykköstilalla 2012 ja 2013 elementtitehtaat -sarjan yritysvertailussa.

”Olemme tehneet jo vuosien ajan määrätietoista työtä työturvallisuuden eteen ja tavoitteita on vain yksi eli nollatoleranssi. Käytännössä työturvallisuus on päättymätön hanke, joka alkaa joka aamu omasta itsestä ja peiliin katsomisesta. Se on myös aina kytköksissä työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työn laatuun”, Tuukkala muistuttaa.