Marian sairaala-alue uudistuu – tulossa asuntoja ja palveluita

bad88dd4-3bfb-4e74-a4af-992dc901b121-main_image

Marian sairaala-alue ilmakuvassa 2010.

Marian sairaala-alueelle etsitään uutta käyttöä. Täydennysrakentamista suunnitellaan sekä asumiseen että toimitiloille ja palveluille. Alue halutaan kytkeä paremmin ympäröivään kaupunkiin.

Sairaalatoiminta historiallisella alueella päättyi syksyllä 2014. Tyhjilleen jääneille säilyville rakennuksille etsitään uutta käyttöä. Kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokkaat rakennukset suojellaan myös sisätilojen osalta.

Mechelininkadun vilkas liikenne aiheuttaa haittoja erityisesti alueen lounaisosassa. Se edellyttää erityisratkaisuja täydennysrakentamisessa.

Alueen itäosa on parhaiten suojassa melulta ja päästöiltä. Sinne on alustavasti suunniteltu sosiaali- ja terveysviraston monipuolista palvelukeskusta, jonne tulisi ryhmäkoteja muistisairaille sekä palveluita esimerkiksi kotona asuville ikääntyneille. Rakentamisajaksi on arvioitu vuotta 2023. Päätöstä toteuttamisesta ja toiminnoista ei ole vielä tehty.

Marian sairaalan alue halutaan kytkeä liikenteellisesti ja toiminnallisesti paremmin ympäröivään kaupunkiin. Lastenkodinkadun jatkeeksi ehdotetaan siltaa Baanan yli alueelle. Pohjoisesta avataan kulkuyhteys korttelin läpi. Mechelininkadun alittavaa polkupyörätunnelia sekä Porkkalankadun liikennejärjestelyjä tutkitaan.

Lisäksi keskustellaan Baanan eteläpään ja Työmiehenpuistikon kehittämisestä. Palvelukeskuksen kivijalkaan voi syntyä Baanan tasolle avautuvaa ja sitä elävöittävää toimintaa. Puisia sairaalarakennuksia voi olla mahdollista siirtää esimerkiksi Työmiehenpuistikkoon.

Fira laajentaa asuntoliiketoimintaansa ryhmärakentamiseen

Rakennusalaa uudistava Fira laajentaa asuntoliiketoimintaansa kerrostalojen ryhmärakentamiseen. Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennuttajina. Ryhmärakentamisessa ihmisten vaikutusmahdollisuudet oman kotinsa ja rakennuksen yhteisten tilojen ratkaisuihin ovat laajemmat kuin perinteisessä uudisasuntotuotannossa. Ryhmärakennuttamista edistävä laki astuu voimaan syyskuussa 2015.

– Ryhmärakentaminen on palvelulähtöinen tapa rakentaa omistusasuntoja. Grynderit ovat perinteisesti hallinneet uusien omistusasuntojen markkinoita, mutta nyt ryhmärakentaminen tarjoaa ihmisille erilaisen vaihtoehdon. Se on fiksumpaa rakentamista, jossa hinta määräytyy todellisten rakennuskustannusten eikä alueen yleisen hintatason mukaan. Täten hinta on usein edullisempi kuin muissa uudisrakennuskohteissa. Hintoihin ei ole lisätty näkymätöntä katetta, vaan asiakas tietää, mistä hinta muodostuu. Näemme tällaisessa asuntorakentamisessa paljon kasvun mahdollisuuksia, sanoo Firan toimitusjohtaja Jussi Aho.

Ryhmärakennuttamista edistetään Suomessa syyskuussa 2015 voimaan tulevalla lailla, jonka tarkoituksena on parantaa hankkeisiin osallistuvien yksilöiden oikeudellista asemaa ja helpottaa myös ryhmärakennushankkeiden rahoitusta. Firan ryhmärakentamishankkeet ovat ensisijaisesti kerrostaloja Helsingin alueella. Fira toimii ryhmärakentamishankkeissa sekä ryhmärakennuttamiskonsulttina että pääurakoitsijana, eli yhtiö tuottaa koko rakentamisprosessin palveluna.

– Usein luullaan, että ryhmärakentamiseen voivat ryhtyä vain rakentamisen asiantuntijat tai ihmiset, joilla on jo valmis ryhmä kasassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kun ryhmärakentaminen tuotetaan palveluna, Fira vastaa kokonaisuudesta: ryhmän muodostamisesta, tontin hankinnasta, rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Ryhmärakentamishankkeessa mukana olevat yksilöt voivat halutessaan keskittyä vain ja ainoastaan oman kotinsa ratkaisujen miettimiseen, mutta he pääsevät silti nauttimaan ryhmärakentamisen hyödyistä, kuten kustannussäästöistä ja vaikuttamismahdollisuuksista, kertoo Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo.

REDIn kuusi asuintornitaloa nimetty – 132 metriä korkea Majakka valmistuu vuonna 2018

Kalasataman keskuksen eli REDIn kuusi asuintornitaloa ovat saaneet nimet. Merihenkinen sekstetti on seuraava: Majakka, Loisto, Kapteeni, Luotsi, Kartta ja Kompassi. REDIn asuintornien nimet valittiin kilpailulla, johon tuli satoja ehdotuksia.

”Valittujen nimien yhteisenä teemana on merenkulku. Käsitteet liittyvät ihmisten johdattamiseen suojaisalle redille eli sataman ankkurointialueelle. Samalla tavalla REDIn korkeat talot auttavat tulevaisuudessa ihmisiä suunnistamaan kohti modernia kaupunkiasumista, palveluita, viihtymistä ja shoppailua”, SRV:n asuntojen myyntijohtajaMarja Kuosma sanoo.

Asuintornien rakentaminen aloitetaan 35-kerroksisesta Majakasta, jonka ennakkomarkkinointi alkaa syksyllä 2015 ja joka valmistuu samoihin aikoihin kauppakeskuksen kanssa syksyllä 2018. Pian perässä kumppanina seuraa Loisto.

REDIstä kiinnostuneet potentiaaliset asukkaat saivat ideoida tornien nimiä kilpailussa, joka järjestettiin syksyllä REDIn uutiskirjeen tilanneille. Ehdotuksia tuli runsaasti.

”Majakka oli ylivoimaisesti ehdotetuin nimi. Muutenkin meri ja purjehdus inspiroivat osallistujia. Myös stadin slangi oli edustettuna nimiehdotuksissa”, Kuosma kertaa.

REDIin tulevien toimisto- ja hotellitornien nimiä ei ole vielä päätetty, mutta sama merellinen teema tulee jatkumaan myös niiden nimissä.

Suomen korkein asuinkerrostalo nousee lähes 132 metriin

SRV:n rakentama REDI muodostuu kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista sekä kauppakeskuksesta. Tornitaloissa on 20–35 kerrosta. Korkein niistä nousee 131,7 metriin. Se on valmistuessaan Suomen korkein asuinkerrostalo.

SRV on koonnut sijoittajaryhmän REDIn kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen toteuttamista varten. REDIn rakennustyöt käynnistyvät laajamittaisesti huhtikuun aikana. Kokonaisuudessaan REDI valmistuu vaiheittain vuoteen 2023 mennessä.

www.srv.fi
www.redi.fi

Posted in:

Meri-Rastilaan suunnitellaan lisää asuinrakentamista

6054a7ae-372c-4c3e-b366-0e6952d938f7-main_image

Suunnittelualueen rajaus. Asemakaavan muutos koskee metroaseman ympäristöä, liikekeskusta ja toria, nykyistä kerrostaloaluetta, katualueita sekä asuinalueen sisäisiä puistoja. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Meri-Rastilan nykyiselle asuinalueelle kaavaillaan uutta asuinrakentamista. Tavoitteena on, että 10–15 vuoden kuluessa alueelle valmistuisi asuntoja noin 3 300–4 600 asukkaalle. Uusille taloille etsitään rakentamispaikkoja metroaseman, liikekeskuksen ja torin ympäristöstä, puistoalueilta sekä asuintonteilta nykyisten rakennusten lomasta.

Kaupungin tavoitteena on saada lisää asuntoja erityisesti raideliikenteen varteen. Rastilan metroaseman ympäristössä asuu nykyisin noin 5 000 asukasta, kun esimerkiksi Vuosaaren metroaseman läheisyydessä asukkaita on yli 11 000.

– Täydennysrakentaminen toisi myös uusia asumisvaihtoehtoja nykyisille asukkaille, esimerkiksi esteettömiä asuntoja hissitaloissa, arkkitehti Linda Wiksten kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo.

Wikstenin mukaan uusi rakentaminen täydentäisi lisäksi asuntojen omistus- ja kokojakaumaa. Täydennysrakentaminen voi olla myös keino rahoittaa osa nykyisten rakennusten remonteista.

Suunnittelussa selvitetään kaupan palveluiden ja pienyrittäjien tilojen lisäämistä sekä kaupungin palveluiden riittävyyttä – esimerkiksi koulun laajennus tai uusi päiväkoti voi olla tarpeen. Alueen keskeiset vetovoimatekijät halutaan säilyttää. Niitä ovat esimerkiksi vehreät kävelyreitit, yhteisöllinen leikkipuisto ja turvalliset reitit kouluihin.

Puistot, kadut ja aukiot kuntoon

Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseen liittyy lisärakentamisen mahdollistavan asemakaavan lisäksi Helsingin lähiöprojektin koordinoima kehittämishanke, jonka tarkoituksena on parantaa alueen puistoja, aukioita, katuja ja metroaseman ympäristöä sekä edistää asukastoimintaa.

– Kun alueelle saadaan lisää asukkaita, myös ympäristön kehittämiseen on paremmat mahdollisuudet kohdistaa resursseja, projektipäällikkö Tero Santaoja Lähiöprojektista sanoo.

Halton Group osti yhdysvaltalaisen ilmanpuhdistusyhtiön

Suomalainen perheyhtiö Halton Group laajentaa teknologiaosaamistaan kansainvälisesti kasvavissa sisäilmastoratkaisuissa.  

Halton Group on ostanut yhdysvaltalaisen Air Scrubbers Inc:in, joka on erikoistunut ammattikeittiöiden ilmanpuhdistusratkaisuihin. Yhtiö sijaitsee Sandfordissa, North Carolinan osavaltiossa, ja sen liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa. Kaupassa koko yhtiön osakekanta siirtyi Haltonin omistukseen 27.3.2015 alkaen. Yhtiön toiminta siirtyy osaksi Halton Foodservice- liiketoiminta-aluetta. Halton Foodservice on erikoistunut ammattikeittiöiden sisäilmastoratkaisuihin ja toimitti vuonna 2014 sisäilmastoratkaisut noin 5000 ammattikeittiöön ympäri maailmaa.

”Air Scrubbers on terävästi fokusoitunut teknologiayritys, jonka osaaminen laajentaa kansainvälistä tuote- ja palvelutarjontaamme”, sanoo Halton Groupin hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen.

Yhdysvaltalaisyhtiön tuotteissa käytettyä elekrostaattista suodatustekniikkaa aiotaan jatkossa hyödyntää osana Haltonin kokonaisratkaisuja.

”Yrityskauppa tukee osaltaan Haltonin visiota kehittyä valittujen erityisalueidensa parhaaksi osaajaksi maailmassa. Tavoitteemme on edelleen vahva kasvu kaikilla liiketoiminta-alueillamme”, Halttunen toteaa.

Espoon keskukseen lisää asuntoja

Suviniitty korttelisuunnitelma 2014_CMYK_29720_2

 

Kuva: Näkymä korttelin sisäpihalta/Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy

Espoon keskuksessa Suviniityn alueen rakentaminen jatkuu. Alueelle tullaan rakentamaan kerrostaloja noin 450 asukkaalle.

Suviniitystä kehittyy korkeatasoinen ja omaleimainen asuinalue aseman ja liikekeskuksen läheisyydessä. Asuinrakennusten keskelle tulee viihtyisät autottomat korttelipihat.Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää 13.4. kolmen kerrostalotontin vuokrauksesta ja kahden kerrostalotontin varauksesta Suviniitystä.

Kolmelle tontille rakennetaan vapaarahoitteisia omistusasuntoja, yhdelle tonteista asumisoikeusasuntoja ja yhteen tulee nuorisoasuntoja. Alueelle tulee myös päiväkoti ja neuvola. Kohteen rakentaminen alkaa ensi vuoden alussa.

Kaupunki omistaa Suviniityn uuden asemakaava-alueen. Kaupunki järjesti alueen viidestä ensivaiheessa toteutettavasta tontista julkisen rakennusliikkeille ja rakennuttajille suunnatun hakumenettelyn. Suviniittyyn kohdistuvia hakemuksia saapui kaupungille kaikkiaan 16 kappaletta.

Suviniityn pysäköinti on keskitetty kahteen pysäköintilaitokseen, joista ensimmäisen rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana. Pysäköintilaitokseen on suunniteltu mahdollisuutta vuokrata ylin kerros kattoviljelyä varten.

Loput kaupungin omistamista asuinkerrostalotonteista tullaan luovuttamaan lähivuosien aikana, jolloin alue ja siihen liittyvät puistoalueet toteutuvat kokonaisuudessaan.

Caverion ja Teollisuuden Voima jatkavat kunnossapitoyhteistyötä

Caverion on tehnyt kolmivuotisen sopimuksen Teollisuuden Voima Oyj:n kanssa Eurajoella sijaitsevien Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden kunnossapitopalveluista. Osapuolet ovat sopineet, ettei sopimuksen arvoa julkisteta.

Sopimus kattaa kunnossapitopalveluja sähköistyksen, automaation, teollisuusasennusten ja prosessiputkistojen osalta. Palvelut painottuvat ydinvoimalaitosten vuosihuoltoihin, ja ne sisältävät teknisen huollon ja kunnossapidon ohella asiantuntijapalveluja sekä projektien toteutuksia.

Sopimus on jatkoa yhteistyölle, joka alkoi jo ydinvoimalaitosyksiköiden rakennusvaiheessa 1970-luvulla. Tavoitteena on edelleen yhdessä kehittää palveluiden sisältöä sekä turvallista työskentelyä.

”Olemme tyytyväisiä uudesta sopimuksesta, joka jatkaa pitkään kestänyttä hyvää yhteistyötä palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Turvallisuusosaaminen, jonka merkitys korostuu erityisesti ydinvoimalaitoksissa, edellyttää määrätietoista kehittämistä. Uusittu sopimus kertoo asiakkaamme luottamuksesta osaamiseemme”, kertoo kunnossapitopalveluista Caverionin
Teollisuuden ratkaisut -divisioonassa vastaava johtaja Tapio Waris.

“Teollisuuden Voima Oyj varmistaa toimintansa jatkuvuutta pitkäaikaisin yhteistyösopimuksin hyvien ja osaavien kumppaneiden kanssa”, kommentoi Teollisuuden Voiman tuotantojohtaja Mikko Kosonen.

Teollisuuden Voima kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin.

Destia voitti kunnossapitoalue 8:n (Ylä-Savo) urakkakilpailutuksen

Liikennevirasto ja Destia Rail Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Itä-Suomen rataverkon kunnossapitoalue 8:n hoito jatkuu Destialla. Sopimus allekirjoitettiin 10.4.2015.

Kunnossapitoalue 8:n rataverkon kunnossapitourakka kattaa noin 535 raidekilometriä. Rataverkon keskeisimmät osuudet ovat Pieksämäki–Kuopio–Iisalmi ja Varkaus–Joensuu.

Urakka alkaa 1.11.2015 ja päättyy 30.10.2020. Hankkeen kokonaiskustannusarvo on noin 30 miljoonaa euroa.

– Destia jatkaa urakoitsijana Itä-Suomen kunnossapitoalue 8:n urakassa (Ylä-Savo). Voitto tukee vahvaa markkina-asemaamme radan kunnossapidossa, kertoo toimitusjohtaja Jorma Paananen .

Destia vastaa myös rataverkon kunnossapitoalueista 4 (Rauma-Pieksämäki), 5 (Haapamäen tähti), 10 (Keski-Suomi) ja 1.5.2015 alkavista 11 (Kainuu) sekä 12 (Lappi).

Eteran ja Hartelan rakentama myymäläkiinteistö harjakorkeudessa

Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Hartela Oy:n rakentama myymäläkiinteistö on noussut harjakorkeuteen Turussa. Elokuussa valmistuva kiinteistö tulee lähes kokonaan XXL Sports & Outdoor Oy:n käyttöön.

Myymäläkiinteistö rakentuu kauppakeskus Skanssin yhteyteen. Skanssi sijaitsee Turku-Helsinki-moottoritien varrella Turun keskusta-alueen kaakkoispuolella. Myymäläkiinteistön rakentaja on Hartela Oy, ja kiinteistö tulee Eteran omistukseen.

Kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 4 100 neliötä. Se tulee lähes kokonaan urheiluliike XXL Sports & Outdoor Oy:n käyttöön. Rakentaminen alkoi syyskuussa 2014, ja myymälä valmistuu elokuussa 2015.

”XXL:n tavaratalo tulee osaksi Skanssin kauppakeskusta ja muodostaa siten merkittävän lisän Skanssin tarjontaan. XXL:n tavarataloista on lyhyessä ajassa muodostunut jo käsite. Myymälän sijainti ja käyttäjä ovat kiinteistösijoittajan kannalta houkuttelevia”, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta sanoo.

”Hartela on vahva liiketilojen rakentaja, ja yhteistyö Eteran kanssa on ollut mutkatonta. Harjakorkeuteen edennyt rakennus tulee osaltaan täydentämään Turun liiketilatarjontaa ja yli kymmenen vuotta kehitettyä Skanssin aluetta”, Hartela Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kolehmainen kertoo.

”Selkeä tavoite on alusta alkaen ollut avata XXL Turun markkina-alueella, ja nyt pääsemme aloittamaan rekrytoinnit ja tavaratalon sisustamisen hyvin pian. XXL-konsepti on otettu vastaan muissa kaupungeissa erinomaisesti ja uskomme, että extra-edulliset urheilun huippumerkit ovat toimiva yhtälö myös Turussa. Yhteistyö ja rakentaminen XXL Skanssin osalta on toiminut suunnitelmien mukaisesti. Liiketilan yhteys Skanssin kauppakeskukseen tuo varmasti synergiaetuja ja tekee alueesta kuluttajalle vielä mielenkiintoisemman”, XXL:n toimitusjohtaja Toni Stigzelius sanoo.

Ekokem rakentaa Kiertotalouskylän Riihimäelle

Merkittävä laitosinvestointi luo uutta työtä Riihimäelle

Kiertotalouskylä vie Suomen uudelle tasolle yhdyskuntajätteiden kierrättämisessä ja hyödyntämisessä

Ekokemin tehdasalueelle Riihimäelle rakentuu kiertotalouskylä, jossa yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen muovijalostamon ja biojalostamon kautta. Investoinnin kokonaisarvo on noin 40 M€, ja se on Suomelle konkreettinen askel kohti kiertotaloutta.

Ekokemin Ekojalostamon kaivuutyöt alkoivat Riihimäellä tällä viikolla. Ensi kesänä rakennusvaiheeseen etenevät myös muovijalostamo sekä biojalostamo. Valmistuessaan vuoden 2016 lopulla jalostamot muodostavat Kiertotalouskylän. Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylässä on 120–160 työpaikkaa. Valmistuessaan laitokset työllistävät noin 40 henkilöä.
– Tulevaisuudessa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi, joissa toisen jäte on toisen raaka-aine. Riihimäen Kiertotalouskylä on meidän harppauksemme siihen suuntaan. Ekojalostamossamme yhdyskuntajätteestä erotellaan noin 37 prosenttia biojätettä, 7 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Nämä virrat hyödynnetään ja jalostetaan teollisuuden raaka-aineiksi ja energiaksi. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste 96–98 prosenttiin, kertoo strategiajohtaja Mari Puoskari Ekokemiltä.

Ensimmäinen sekajätteestä eroteltua biojätettä käsittelevä laitos

Kiertotalouskylän biojalostamon rakentaa Biotehdas Oy, joka on ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys. Riihimäelle nousee yrityksen viides biotehdas.
– Investointi on meille tähän asti merkittävin, sillä nyt rakennettava biojalostamo on Suomen ensimmäinen biotehdas, jossa käsitellään sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä, kertoo toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi Biotehdas Oy:stä. Investoinnin arvo on noin 14,5 M€, ja laitos työllistää noin 15 henkilöä.
Biokaasuprosessi on tehokkain tapa hyödyntää biojätteet: Riihimäen jalostamossa jätteistä tuotetaan biokaasua. Lisäksi talteen saadaan ravinteita, kuten typpeä. Taustalla on kotimainen, innovatiivinen Watrec Oy:n tekniikka.
–  Haluamme viedä suomalaisen biojätteenkäsittelyn kestävälle pohjalle. Tämä on resurssiviisas ratkaisu. Suomessa jää yhdyskuntajätteen seassa hyödyntämättä vuosittain n. 400 000 tonnia biojätettä. Kiertotalouskylässä pystymme ensimmäisen kerran hyödyntämään tehokkaasti tämän materiaalivirran, Suvilampi sanoo.

Pakkausmuovit kotitalousjätteestä teollisuuden raaka-aineeksi

Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit, myös kotitalousmuovipakkaukset, joiden keräys alkaa vuoden 2016 alussa 500 keräyspisteessä valtakunnallisesti. Kotitalouksien muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy. Vuoden 2016 alusta voimaan tulevan säädöksen myötä tuottajayhteisöillä on velvollisuus huolehtia kuluttajien muovipakkausten keräämisestä ja kierrättämisestä.
– On aivan erinomainen asia, että Suomeen rakennetaan muovinkäsittelylaitos. Se auttaa meitä saavuttamaan asetetut kierrätystavoitteet. Suomalainen ympäristö- ja jätehuolto tarvitsee tällaisia tulevaan tähtääviä hankkeita, sanoo toimitusjohtaja Vesa Soini Suomen Uusiomuovi Oy:stä.
Suomessa syntyy muovipakkauksia arviolta 117 000 tonnia vuosittain.
– Hyödyt tulevat ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita. Lisäksi kierrätyksessä muoviin sitoutunut öljy pysyy kierrossa materiaalina, Mari Puoskari sanoo.