Merkittävä laitosinvestointi luo uutta työtä Riihimäelle
Kiertotalouskylä vie Suomen uudelle tasolle yhdyskuntajätteiden kierrättämisessä ja hyödyntämisessä
Ekokemin tehdasalueelle Riihimäelle rakentuu kiertotalouskylä, jossa yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen muovijalostamon ja biojalostamon kautta. Investoinnin kokonaisarvo on noin 40 M€, ja se on Suomelle konkreettinen askel kohti kiertotaloutta.
Ekokemin Ekojalostamon kaivuutyöt alkoivat Riihimäellä tällä viikolla. Ensi kesänä rakennusvaiheeseen etenevät myös muovijalostamo sekä biojalostamo. Valmistuessaan vuoden 2016 lopulla jalostamot muodostavat Kiertotalouskylän. Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylässä on 120–160 työpaikkaa. Valmistuessaan laitokset työllistävät noin 40 henkilöä.
– Tulevaisuudessa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi, joissa toisen jäte on toisen raaka-aine. Riihimäen Kiertotalouskylä on meidän harppauksemme siihen suuntaan. Ekojalostamossamme yhdyskuntajätteestä erotellaan noin 37 prosenttia biojätettä, 7 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Nämä virrat hyödynnetään ja jalostetaan teollisuuden raaka-aineiksi ja energiaksi. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste 96–98 prosenttiin, kertoo strategiajohtaja Mari Puoskari Ekokemiltä.
Ensimmäinen sekajätteestä eroteltua biojätettä käsittelevä laitos
Kiertotalouskylän biojalostamon rakentaa Biotehdas Oy, joka on ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys. Riihimäelle nousee yrityksen viides biotehdas.
– Investointi on meille tähän asti merkittävin, sillä nyt rakennettava biojalostamo on Suomen ensimmäinen biotehdas, jossa käsitellään sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä, kertoo toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi Biotehdas Oy:stä. Investoinnin arvo on noin 14,5 M€, ja laitos työllistää noin 15 henkilöä.
Biokaasuprosessi on tehokkain tapa hyödyntää biojätteet: Riihimäen jalostamossa jätteistä tuotetaan biokaasua. Lisäksi talteen saadaan ravinteita, kuten typpeä. Taustalla on kotimainen, innovatiivinen Watrec Oy:n tekniikka.
– Haluamme viedä suomalaisen biojätteenkäsittelyn kestävälle pohjalle. Tämä on resurssiviisas ratkaisu. Suomessa jää yhdyskuntajätteen seassa hyödyntämättä vuosittain n. 400 000 tonnia biojätettä. Kiertotalouskylässä pystymme ensimmäisen kerran hyödyntämään tehokkaasti tämän materiaalivirran, Suvilampi sanoo.
Pakkausmuovit kotitalousjätteestä teollisuuden raaka-aineeksi
Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit, myös kotitalousmuovipakkaukset, joiden keräys alkaa vuoden 2016 alussa 500 keräyspisteessä valtakunnallisesti. Kotitalouksien muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy. Vuoden 2016 alusta voimaan tulevan säädöksen myötä tuottajayhteisöillä on velvollisuus huolehtia kuluttajien muovipakkausten keräämisestä ja kierrättämisestä.
– On aivan erinomainen asia, että Suomeen rakennetaan muovinkäsittelylaitos. Se auttaa meitä saavuttamaan asetetut kierrätystavoitteet. Suomalainen ympäristö- ja jätehuolto tarvitsee tällaisia tulevaan tähtääviä hankkeita, sanoo toimitusjohtaja Vesa Soini Suomen Uusiomuovi Oy:stä.
Suomessa syntyy muovipakkauksia arviolta 117 000 tonnia vuosittain.
– Hyödyt tulevat ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita. Lisäksi kierrätyksessä muoviin sitoutunut öljy pysyy kierrossa materiaalina, Mari Puoskari sanoo.