Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt julkaistu rakentajien käyttöön

Energiatehokas rakentaminen vaatii yhteistyötä ja kokonaisuuksien hallintaa. Rakennuttajan tulee tehdä järkeviä päätöksiä ja pitäviä sopimuksia. Suunnittelijoiden on ymmärrettävä energiatehokkaan rakentamisen periaatteet ja osatekijät. Rakentajien on lopulta toteutettava suunnitelmat työmailla huolellisesti.

BUILD UP Skills Finland -hankkeessa on koottu energiatehokkaan rakentamisen parhaita käytäntöjä koulutuspaketiksi, joka sisältää kymmenen kalvosarjaa ja työmaaoppaan. Koulutuspaketissa pureudutaan erityisesti energiatehokkaan rakentamisen kahteen peruspilariin – tiiviiseen rakennukseen ja talotekniikan toimivuuteen.

Koulutuspaketissa on esitelty laadukkaan sekä kustannus- ja energiatehokkaan rakentamisen käytännöt. Aineistoista on hyötyä kaikille rakennusalalla toimiville. Ottamalla ne käyttöön rakennuksen käytönaikainen energiankulutus pienenee.
Sarjakuvamainen työmaaopas

Työmaaopas esittelee keskeisimpiä energiatehokkaan rakentamisen vaiheita havainnollisesti. Oppaassa on ohjeita muun muassa puuseinän eristämiseen mineraali- ja puhallusvillalla sekä muovieristeillä, talotekniikan läpivienteihin ja energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen. Heidi Sumkinin havainnolliset piirrokset helpottavat asian sisäistämistä. Opas on helppo tulostaa kokonaisuutena tai yksittäisinä ohjekortteina.

Työmaaopas sopii käytettäväksi esimerkiksi työhön perehdyttämiseen tai erikoisurakoiden aloituspalavereissa. Opas on tehty ensisijaisesti ammattityövoiman täydennyskoulutuksen tarpeisiin, mutta sopii monipuolisesti eri rakennusalan toimijoiden käyttöön.
Kalvosarjoissa yksityiskohtaisia ohjeita

Koulutuspaketin kalvosarjojen aiheita ovat muun muassa rakennustyömaan sääsuojaus, rakenteiden energiakorjaukset ja kivitalon energiatehokkaat liitokset. Ne sisältävät yksityiskohtaisia teknisiä piirroksia liitoksista ja aiheeseen liittyviä tehtäviä. Kalvosarjat soveltuvat parhaiten luokkahuoneopetukseen, mutta myös rakennusalasta hiukan tietävän itseopiskeluun. Rakennusalan kouluttajat ja opettajat voivat hyödyntää kalvosarjoja kokonaisuutena tai poimia käsiteltävään aihealueeseen sopivat osuudet.

Lataa maksuttomat materiaalit osoitteesta motiva.fi/BUSkoulutusmateriaalit

Meilahden peruskorjattu potilastorni avautuu potilaille

Meilahden tornisairaalan mittava kolmivuotinen peruskorjaus valmistui vuodenvaihteessa 2014-2015. Sairaala on nyt varusteltu, ja väistötiloissa olleet osastot palaavat sairaalaan tämän vuoden aikana kahdessa erässä

​Muutot käynnistyivät 13.4. Ensimmäisenä potilastorniin muuttavat huhtikuun aikana läheisessä vuodeosastosiivessä ja Kolmiosairaalassa väistössä olleet verisuonikirurgian, sydän- ja thoraxkirurgian, kardiologian ja neurologian toiminnot sekä Meilahden leikkaus- ja anestesiaosaston tiloissa väistössä olleet sydänkirurginen teho-osasto ja valvontaosasto.

Toinen muuttoaalto ajoittuu myöhäissyksyyn. Silloin Meilahteen palaavat Kirurgisen sairaalan tiloissa väistössä olleet vatsaelinkirurgiset vuodeosastot.

Tehohoidolle ja tehovalvonnalle lisää tiloja

Peruskorjauksessa erityisesti tehohoitoon ja -valvontaan on luotu lisäkapasiteettia, sillä raskasta tehohoitoa ja tehovalvontaa tarvitsevien potilaiden määrä on HUS-alueella kasvussa. Entisten teho- ja tehovalvontaosastojen lisäksi avataan uusi teho- ja tehovalvontaosasto 1. kerrokseen syyskuussa, minkä jälkeen osa nykyisistä tiloista remontoidaan. Täydessä laajuudessaan Meilahden tornisairaalan tehohoidon ja –valvonnan tilat ovat käytössä vuonna 2016.

– Lisääntyvällä tehohoitopaikkamäärällä voimme paremmin vastata väestön ikääntymisen ja toimenpide-/hoitoindikaatioiden laajenemisen aiheuttamaan lisäkysyntään. Tehohoidon paikkamäärä saadaan väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnalliselle tasolle, kertoo tehohoidon ylilääkäri, linjajohtaja Ville Pettilä.

Uudistuksia tukitoimintoihin

Monet kliiniseen toimintaan liittyvät tukitoiminnot on peruskorjauksen aikana suunniteltu uudelleen. Tavoitteena on uusien toimintamallien testauksella löytää sujuva, turvallinen, laadukas hoitoprosessi potilaalle sekä henkilöstölle toimintamalli, jossa kaikkien ammattiryhmien osaamista hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Tukitoiminnoissa siirtyminen osastokohtaisista ratkaisuista keskitettyihin malleihin parantaa osaltaan mahdollisuuksia hyödyntää uudistettuja tiloja joustavasti. Uudistuksia tehdään mm. kalusto- ja ruokahuoltoon.

Tehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa

Meilahden tornisairaalan peruskorjauksessa toteutettiin monia energiatehokuutta merkittävästi parantavia ratkaisuja.  Energiatehokkuutta on parannettu mm. energiavirtojen kierrätyksellä ja talteenotolla, maalämpö- ja maakylmäjärjestelmien energiatuotolla sekä hyödyntämällä aurinkolämpöä.

Tornisairaalan julkisivu on suojeltu asemakaavalla. Tästä syystä uudistettuun sairaalaan rakennettiin kaksoisjulkisivu, jolla saatiin sekä parannettua rakennuksen energiatehokkuutta että säilytettyä suojeltu ulkoasu. Lisäksi rakennukseen vaihdettiin nykyaikaiset ikkunat. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen arvioidaan pienentyvän peruskorjauksen myötä noin 25 prosentilla ja sähköenergian viidellä prosentilla.

Tikkurila avaa uudenlaisen tuotantokonseptin mukaisen tehtaan Kazakstanissa

681883

Kuva Tikkurilan Kazakstanin tehtaalta

Tikkurila laajentaa tuotantoverkostoaan avaamalla huhtikuussa 2015 uuden tehtaan Almatyssa Kazakstanissa. Tehdas valmistaa rajattua valikoimaa vesiohenteisia kauppa- ja rakennusmaaleja paikallisten markkinoiden tarpeisiin.

“Tämä investointi tukee Tikkurilan kannattavan kasvun strategiaa. Paikallinen valmistus mahdollistaa liiketoimintamme kasvattamisen Kazakstanissa ja sen lähialueilla. Lisäksi hanke on erinomaisesti linjassa Kazakstanin vihreän talouden ohjelman kanssa”, toteaa Tikkurilan toimitusjohtaja Erkki Järvinen. “Kazakstanin talouskasvu on ollut varsin hyvää viime vuosina, ja uskomme maalinkulutuksen kasvavan nykyiseltä varsin alhaiselta tasolta. Lisäksi meitä tukee kazakstanilaisten lisääntyvä kiinnostus korkealuokkaisia, turvallisia ja ympäristön kannalta kestäviä tuotteita kohtaan.”

Tehdas on Tikkurilan kehittämän uudenlaisen tuotantokonseptin pilottihanke. Konsepti mahdollistaa tuotannon käynnistämisen uudella markkinalla nopeassa aikataulussa. Konseptille on ominaista verrattain pieni ja joustava tuotantoyksikkö, joka keskittyy valmistamaan rajattua määrää vesiohenteisia tuotteita. Alhainen alkuinvestointi sekä matalat käyttökustannukset pienentävät uudelle markkinalle menon riskiä. Investoinnin arvo on alle miljoona euroa.

“Tehtaassa hyödynnetään tehokasta toimintamallia ja uusia teknologioita. Kysynnän ja asiakastarpeen mukaan joustava tuotanto mahdollistaa hyvän asiakaspalvelun. Pientenkin erien valmistaminen onnistuu tehokkaasti ja toisaalta kapasiteettia pystyy lisäämään kohtuullisen helposti”, toteaa Tikkurilan toimitusketjusta vastaava johtaja Petri Miettinen. “Tehokkuutta tuo myös Kazakstanin tehtaan logistiikan, tuotannon ja hankintojen ohjaaminen Pietarista, missä meillä on paljon valmistusta. Lisäksi saavutamme säästöjä logistiikkakustannuksissa.”

Tikkurila on toiminut Kazakstanissa vuodesta 2006 lähtien, ja yhtiö työllistää siellä tällä hetkellä noin 30 henkilöä. Tikkurila on Kazakstanin markkinajohtaja premium-tuotteissa ja ensimmäinen länsimainen maaliyhtiö, joka aloittaa siellä paikallisen tuotannon. Kazakstan on järjestyksessään Tikkurilan kymmenes valmistusmaa.

 

Kalasataman REDIn rakentaminen on käynnistynyt – Suomen suurimman kaupunkirakentamishankkeen avainluvut hätkähdyttävät

SRV on käynnistänyt Kalasataman REDIn rakentamisen huhtikuussa. SRV rakentaa Helsingin itäiseen kantakaupunkiin tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton pysäköintilaitoksesta. Kyseessä on Suomen suurin kaupunkirakentamisen hanke Suomessa. Seuraavassa ainutlaatuisen rakennustyömaan avainluvut:

Rakennustyömaa on käynnistynyt 3 hehtaarin montun louhimisella. Tämä maanrakennusvaihe kestää reilun vuoden. Kaikkiaan montusta poistetaan noin 900 000 kiintokuutiota massaa. Työmaalta lähtee päivittäin melkein 200 louheenkuljetusautoa. Alueen läpi kulkeva metroliikenne joudutaan pysäyttämään rakentamisen aikana 0 kertaa, koska räjäytykset ajastetaan tiuhaan kulkevan metron liikennöinnin mukaan.

”REDIn työmaa lähtee nyt vauhdilla etenemään. Joka päivä työmaan vahvuus kasvaa”, projektijohtajaMarkku Muhonen kertoo. ”Työmaa ja louhittavan montun laajuus tiuhaan liikennöivän Itäväylän ja metrolinjan ympärillä tuovat omat haasteensa, mutta kyllä tässä on lähdetty innoissaan hommiin.”

Tornitalojen rakentaminen alkaa yhtä aikaa kauppakeskuksen rakentamisen kanssa, vaikka tämä ei heti näy ulospäin. Tornitalojen rungot ankkuroidaan kallioon jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Käytännössä kallioon porataan noin 20 metriä syvät reiät, joihin tornitalojen kulmissa sijaitsevat ankkurit pujotetaan. Lopuksi ankkurit vielä valetaan kiinni kallioon betonilla ja jännitetään.

REDIn työmaa tuo mukanaan myös Suomessa ennennäkemättömiä uutuuksia maailmalta. Esimerkiksi työmaan torninosturit ovat huomattavan kokoisia: korkeimmillaan torninosturit kohoavat 145 metrin korkeudelle, kun 132-metrinen torni on harjakorkeudessaan vuonna 2017. Lisäksi tornien ulkolaidoille kiinnitetään rakennusvaiheessa sky deckiksi kutsutut massiiviset suojakankaat, jotka suojaavat työntekijöitä tuulelta, tavaroiden tippumiselta ja korkeanpaikankammolta.

REDIn rakennustyömaalla tulee työskentelemään yhtä aikaa enimmillään 1 000 ihmistä. Koko rakennusaikana työmaalla ehtii työskennellä yhteensä 10 000 työntekijää. Suomalaiset rakennusmiehet tulevat pääkaupunkiseudulle tyypillisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, esimerkiksi Oulusta, Lapista ja Pohjois-Karjalasta. Noin 30 prosenttia REDIn työntekijöistä tulee ulkomailta – pääosin Virosta ja muista Baltian maista.

”Kaiken tämän rakentamisen ja suunnittelun hallitsemiseksi käytämme 3D-tietomallia”, projekti-insinööriMatias Korpela kertoo. REDI onkin Suomen suurin tietomallikohde. ”Tietomalli mahdollistaa aiempaa tarkemman tarvike- ja määräluettelon, aikataulun sekä laadukkaammat työmaasuunnitelmat, kun tietomalliin on syötetty kootusti kaikki REDIn ja lähiympäristöön liittyvät suunnitelmat.”

Kun koko tornitaloalue on valmis vuonna 2023, on siinä 1200 asuntoa.Kauppakeskus REDIssä on kaupallista liiketilaa 64 000 m². Kauppakeskuksen odotetaan tavoittavan jopa yli 12 miljoonaa kävijää ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotenaan.  Koko Kalasataman REDI-hankkeen arvo on yli miljardi euroa.

YIT valittiin Oulun yliopiston hammaslääketieteen rakennuksen rakentajaksi

YIT on allekirjoittanut urakkasopimuksen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa Oulun yliopiston Kontinkankaan kampuksen hammaslääketieteen ja suun terveydenhoidon uudisrakennuksen rakentamisesta. Urakkasopimuksen arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Rakentaminen aloitetaan keväällä 2015 ja hanke valmistuu marraskuussa 2016.

Uudet, noin 10 000 neliömetrin laajuiset tilat nousevat lääketieteellisen tiedekunnan Kontinkankaan päärakennuksen yhteyteen. Valmistuvia tiloja käyttävät Oulun kaupungin suunterveydenhuolto, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos ja Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutus.

Rakennuskustannukset nousivat maaliskuussa 0,5 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2015 maaliskuussa 0,5 prosenttia edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 1,2 prosenttia. Tarvikepanosten hinnat nousivat 0,2 prosenttia ja muiden panosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100:

rki_2015_03_2015-04-15_tie_001_fi_001

Helmikuusta maaliskuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi pysyi lähes ennallaan. Työpanosten ja tarvikepanosten hinnat nousivat hieman. Muiden panosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia edellisestä kuukaudesta.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Valtiolta 27 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja perusparannukseen

Liikunta-asioista vastaava puolustusministeri Carl Haglund on myöntänyt 27 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja avustamiseen. Avustuksilla tuetaan erityisesti laajoille käyttäjäryhmille tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kustannusarvioltaan yli 700 000 euroa hankkeista ja myönsi nyt 24:lle eri hankkeelle tukena yhteensä 16 880 000 euroa. Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisinvestointeja ministeriö tukee 2,4 miljoonalla eurolla. Lisäksi aluehallintovirastoille myönnettiin yhteensä 7 720 000 euroa jaettavaksi edelleen niissä päätettäviin liikuntapaikkahankkeisiin.

Ministeriön avustukset kohdennettiin perusliikuntapaikkoihin, lähinnä uimahalleihin ja liikuntahalleihin. Suurimmat avustukset myönnettiin uimahallihankkeisiin. Valtakunnallisesti merkittävistä hankkeista avustuksen sai moottoriurheilukeskus KymiRing Iitissä ja Lahden urheilukeskuksen peruskorjaus vuoden 2017 hiihdon MM-kisoja varten.

Ministeri Haglund on ilahtunut siitä, että kaikki liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuodelle 2015 merkityt hankkeet ovat hakeneet avustusta ja niille se myös voitiin myöntää.

– Minusta tämä kertoo siitä, että kunnat, huolimatta taloudellisista vaikeuksistaan, ovat valmiit panostamaan liikunnan ja urheilun olosuhteisiin ja näkevät ne tärkeänä osana hyvinvointia. Tutkimuksilla on osoitettu, että liikunnan olosuhteiden rakentaminen ja kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin, sanoo Haglund.

Haglund toivoo, että aluehallintovirastojen avustuksilla voidaan tukea erityisesti lähiliikuntapaikkahankkeita. Avustuksia harkittaessa painopisteenä ovat arkiliikuntaa ja matalan kynnyksen liikuntaa palvelevat hankkeet. Myös uusien, nuorisokulttuuristen liikuntalajien olosuhteiden kehittämistä ministeri pitää tärkeänä.

– Näin voimme valtionhallinnon taholta olla mukana ehkäisemässä eri-ikäisten liikkumattomuutta ja liikunnasta syrjäytymistä, toteaa Haglund. Toivottavaa on, että aluehallintovirastot pystyisivät osoittamaan merkittäviä avustuksia sellaisiin hankkeisiin, joilla on myös työllistävää vaikutusta.

Avustuksia varten Etelä-Suomen aluehallintovirastolle myönnettiin 3 450 000 euroa, Lounais-Suomen 650 000 euroa, Länsi- ja Sisä-Suomen 1 600 000 euroa, Itä-Suomen 700 000 euroa, Pohjois-Suomen 670 000 euroa ja Lapin aluehallintovirastolle 650 000 euroa.

Sweco mukana Tapiolan keskuksen monimuotoisessa uudistamisessa

aikqnlbubnrefo4ciiwo

Sweco on mukana Tapiolan keskuksen perusteellisessa ja poikkeuksellisen laajassa modernisoinnissa. Tapiolan perinteisen kaupunkikeskuksen uudistus on aloitettu jo vuonna 2009 ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 1 mrd. euroa.

Useasta osasta koostuvassa hankkeessa toteutetaan korkeatasoiset joukkoliikenneterminaalit, toimivat pysäköinti- ja huoltojärjestelyt, monipuoliset palvelut, asuinrakennukset sekä viihtyisät jalankulkualueet ja kohtaamispaikat.

Viihtyisä kaupunkikeskus on valmiina vasta 2020-luvulla, mutta hankkeen ensimmäinen vaihe alkaa olla jo takana.

Laaja projekti – paljon voitettuja haasteita

Sweco toimii pitkäkestoisen ja vaativan hankkeen vastaavana rakennesuunnittelijana. Ensimmäisen vaiheen projekteista Ainoa Kauppakeskus, Tapionaukion pysäköintilaitos sekä väliaikainen bussiterminaali ovat jo valmistuneet. Myös Suomen suurin yhdellä kertaa rakennettu kalliopysäköintilaitos 1663 lämpimällä autopaikalla alkaa olla rakenteiden osalta jo valmiina, mutta se avataan vasta ensi vuoden alkupuolella.

Iso suunnittelukokonaisuus, pitkä projekti ja sen varrella useasti vaihtuneet tekijät ovat tuoneet hankkeeseen haasteita, mutta vahvistaneet myös uusia toimintatapoja. ”Eri osapuolten vaihtuvuus johtuu monista luonnollisista tekijöistä, mutta hankkeelle tärkeät projektin hallinnasta vastaavat henkilöt ovat kuitenkin pysyneet tiimissä mukana. Meillä Swecolla uudet henkilöt saadaan nopeasti mukaan, kun suunnitteluperusteet ja työskentelyohjeet ovat jatkuvasti päivitettynä ja koko suunnitteluryhmän käytössä”, kertoo projektissa mukana oleva Swecon projektipäällikkö Henri Huoso.

Tapiola park kokonaisuudessaan valmistumassa

Tapiola parkista Tapionaukion pysäköintilaitos on jo valmiina ja käytössä. Se oli rakenteellisesti erittäin vaativa suunnittelukohde.

”Yhteensovittaminen muiden rakenteilla olevien hankkeiden sekä suojeltavien rakennusten kanssa oli haasteellista, koska muut projektiin liittyvät hankkeet olivat vasta hakemassa muotoaan. Alueen ympärillä on suojeltavien rakennusten lisäksi suojeltavia puita, jotka vaikuttivat työnaikaiseen pohjaveden hallintaan”, vastaava rakennesuunnittelija Jyrki Jauhiainen Swecolta kertoo.

Kohteessa on mukana kaikki perustamistavat; maanvaraiset-, pienpaalu-, suurpaalu-, kallionvaraiset seinä- ja pilariperustukset sekä kaivonrengasperustukset. Puolet lattioista on tehty maanvaraisena kuitubetonilattiana, toinen puoli 400-700mm paksuna vedenpainelaattana, joka pidetään paikoillaan vedennostetta vastaan kallioon jännitetyillä kallioankkureilla ja yläpohjan omalla painolla.

Kallioluolapysäköintihankkeessa suunnittelutyö on keskittynyt pysäköintitilojen suunnittelun lisäksi erilaisten yhteyksien, kuten ilmanvaihdon ja talotekniikan, tekemiseen. Kallioluolassa on myös massiivisilla rakenteilla ja paksuilla paineseinillä suunniteltu yhteisväestösuoja sekä Suomen ensimmäinen liukuporrasyhteys kallion sisältä suoraan kaupunkikeskuksen sydämeen.

”Varsinaisen pysäköintirungon muodostavat pilarit hallien sivuilla ja tasorakenteen vedenpitävästi jälkijännitetyt paikallavalupalkit ja -laatat.Koko runko on optimoitu käytettävyyden ja materiaalimenekin näkökulmasta kestävän kehityksen ajatuksen mukaisesti”, Henri Huoso kertoo.

Sweco mukana viemässä Tapiolaa kohti uutta kukoistusta

Uudistushanke jatkuu ja Sweco vie Tapiolaa kohti uutta kukoistusta. Liikenneratkaisut menevät maan alle ja myös Tapiolan uusi metroasema tulee kytkeytymään Tapiolan palveluihin ja bussiterminaalin saumattomasti. ”Liikenteen ja pysäköinnin saaminen maan alle mahdollistaa koko Tapiolan keskustan uudistumisen”, kertoo Jyrki Jauhiainen. ”Kun tähän lisätään vielä Ainoa Kauppakeskuksen monipuoliset palvelut, on Tapiola entistäkin houkuttelevampi paikka asua, yrittää ja viihtyä.”

Prisma tulee ankkuriksi YIT:n ja Hartelan Hertsi-hankkeeseen Helsingin Herttoniemeen

print_f9flFkmWKu

Havainnekuva Hertsistä

HOK-Elanto on solminut vuokrasopimuksen YIT Rakennus Oy:n ja Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa noin 8 500 neliömetrin suuruisen Prisma-ketjun myymälän sijoittamisesta Itäväylän ja kauppakeskus Megahertsin väliin jäävälle rakentamattomalle tontille. Tontti on osa YIT:n ja Hartelan muodostamaa yhteishanketta, jossa ne yhteistyössä vastaavat Hertsi-nimisen lähipalvelukeskuksen kehittämisestä, käyttäjähankinnasta ja toteuttamisesta. Prisman lisäksi keskukseen tulee tiloja noin 40 käyttäjälle ja korttelissa ennestään toimiva kauppakeskus Megahertsi yhdistetään toiminnallisesti uuteen Hertsi-lähipalvelukeskukseen.

”HOK-Elanto kehittää verkostoaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tarjotakseen asiakasomistajilleen palveluja monipuolisesti ja kattavasti. Se edellyttää, että olemme mukana, kun uudet asuinalueet tai liikenneväylien risteyskohdat luovat uutta kysyntää. Hertsin sijainti on liikenteellisesti erinomainen Prisman palvelutarjonnalle, toteaa HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen.

Hertsiin tulee kokonaisuudessaan noin 20 000 neliömetriä vuokrattavaa liike- ja palvelutilaa. Keskuksen alle sijoitetaan noin 800 pysäköintipaikkaa, joista 140 varataan liityntäpysäköintikäyttöön. Lisäksi polkupyörille on tulossa pysäköintipaikkoja lähes 300. Liike- ja palvelutilojen yläpuolelle rakennetaan kolme asuinrakennusta, joissa on yhteensä noin 250 asuntoa.

”Olemme tyytyväisiä, että Hertsin ensimmäinen vuokraussopimus allekirjoitettiin juuri HOK-Elannon Prisman kanssa. Uskomme Prisman toimivan vetovoimaisena ankkurivuokralaisena Hertsi-kokonaisuudelle.Hertsin rakennustyöt on näillä näkymin tarkoitus aloittaa vuonna 2016. Päätös rakentamisen tarkemmasta käynnistysajankohdasta tehdään myöhemmin”, toteavat Heikki K. Hannukkala YIT:stä ja Tapio Rantanen Hartelasta.

Herttoniemen metroaseman ja Hertsin välille luodaan yhteys Itäväylän ylittävää katettua kävelysiltaa pitkin, jolloin keskukseen pääsee helposti niin jalan kuin autolla hyvien liikenneyhteyksien ansiosta.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi marras-tammikuussa lähes 3 prosenttia

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi marras-tammikuussa 2,9 prosenttia ja myynnin määrä 2,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin liikevaihto väheni 2,2 prosenttia.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008):

rlv_2015_01_2015-04-14_tie_001_fi_001

Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla. Suurinta kasvu oli maa- ja vesirakentamisen toimialalla, 5,1 prosenttia. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto 2,2 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi maa- ja vesirakentamisessa 6,4 prosenttia. Talonrakentamisessa myynnin määrä lisääntyi 2,0 prosenttia ja erikoistuneessa rakennustoiminnassa 1,4 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2015, tammikuu, Tilastokeskus