Lemminkäinen ja AS Tallinnan Vesi ovat sopineet Tihasen (Merimetsän) kokoojaviemäritunnelin korjauksesta Tallinnassa. Urakan arvo on noin 6 miljoonaa euroa. Työt alkavat välittömästi ja valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä.
Tunneli on Tallinnan keskustan vesihuoltoverkoston osa, joka ohjaa Mustamäen ja Kristiinen kaupunginosien jäte- ja hulevedet Paljassaaren vedenpuhdistuslaitokselle.
Urakkaan sisältyy 10 metriä syvällä kulkevan tunnelin vaurioituneiden osien korjaus ja häiriöttömän toiminnan varmistaminen.
”Urakoitsijan valinnassa ratkaisi pohjarakentamisen osaaminen ja luotettavuus sekä erityisesti se, että Lemminkäinen pystyy hoitamaan urakan kokonaisuudessaan suunnittelusta valmiiksi asti”, sanoo toimitusjohtaja Karl Brookes Tallinnan Vedestä.
IT on hankkinut tontin Prahan 5. kaupunginosasta ja aloittaa kerrostalon rakentamisen tontille. Hankkeen arvo on noin 15 miljoonaa euroa, ja sen on määrä valmistua keväällä 2017. Seitsemänkerroksiseen kerrostaloon rakennetaan lähes 100 asuntoa ja maanalainen pysäköintihalli.
Hankittu tontti sijaitsee Prahan kantakaupungissa, keskeisellä sijainnilla erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Erityisen hankkeesta tekee se, että normaalien huoneistojen lisäksi kohteeseen rakennetaan loft-asuntoja sekä kaksikerroksisia huoneistoja.
Hankoon kohoaa kesän aikana kuvan mukainen venehalli, jonka teräsrungosta ja julkisivupellityksistä vastaa Teräselementti Oy.
Pirkanmaalainen teräsrakentamisen asiantuntija Teräselementti Oy toimittaa rungon ja julkisivupellitykset Hankoon valmistuvalle 10 000 m² kokoiselle venehallille. Kohde valmistuu tulevan kesän aikana.
Teräselementti Oy on rakentamassa Suomen suurinta venehallia. Hangossa on ollut kova tarve veneiden säilytystilalle ja halli nouseekin erinomaiselle paikalle merenrannan tuntumaan. Venehallin on tilannut veneiden säilytykseen ja huoltoon erikoistunut Oy Hanko Boat Yard Ab.
Teräselementin myyntipäällikkö Terhi Hakolan mukaan teräs soveltuu hallin runkomateriaaliksi monestakin syystä.
– Tämän kohteen suunnittelussa tuli huomioida erityisesti tilan tarve. Teräs mahdollistaa sen, että hallin keskelle tulee mahdollisimman vähän pilareita. Näin ollen veneiden siirtämiselle ja käsittelylle jää paljon tilaa. Samoin teräs on materiaalina hyvin kestävää, Hakola kertoo.
Toimitusjohtaja Veikko Salli Hanko Boat Yardilta on ollut yhteistyöhön tyytyväinen. Tulevan hallin myötä yrityksen on mahdollista palvella entistä isompaa veneilijäkuntaa.
– Hanke on edennyt Teräselementin kanssa erinomaisesti, sillä he ovat kuunnelleet tarpeitamme ja vieneet projektia eteenpäin niiden mukaisesti. Uusille avarille tiloille on käyttöä, sillä palvelumme sisältävät kaiken aina veneiden noutamisesta puhdistukseen, tarkastukseen, huoltoon ja talvisäilytykseen, Salli jatkaa.
Hanko Boat Yardin halli nousee Hangonkylän läheisyyteen Hankoniemen pohjoispuolelle ja sen runkomateriaalit ja julkisivupellit toimitetaan Teräselementin tehtaalta Lempäälästä. Hallista voi saada säilytyspaikan joko ostamalla osakkuuden tai vuokraamalla tilan.
Hanko Boat Yardin taustavoimina ovat pitkän linjan veneilijät, Molok-jätejärjestelmän kehittäjä Veikko Salli, venealan konkari Georg Berger sekä hankolainen logistiikan asiantuntija Peter Wickman.
YIT on allekirjoittanut sopimukset viiden kerrostalokohteen rakentamisesta LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky -rahastolle. Nyt tilauskantaan kirjattavien kohteiden arvo on yhteensä noin 35 miljoonaa euroa, ja ne valmistuvat syksyyn 2016 mennessä. Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle rakennettaviin kohteisiin valmistuu noin 210 asuinhuoneistoa.
Kohteet ovat osa YIT:n ja LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky:n maaliskuussa 2015 allekirjoitettua puitesopimusta yli 550 vapaarahoitteisten vuokra-asunnon rakentamisesta pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle. Hankekohtaiset sopimukset allekirjoitetaan ennen kunkin kohteen aloittamista. Koko puitesopimuksen arvo on yli 100 miljoonaa euroa.
Saadut tilaukset tammi–maaliskuussa olivat 387,4 milj. euroa (412,8).
Liikevoitto oli -18,1 milj. euroa (-17,3), mikä oli -6,2 prosenttia (-6,2) liikevaihdosta.
Katsauskauden tulos oli -19,6 milj. euroa (-19,9).
Osakekohtainen tulos oli -0,96 euroa (-1,04).
Liiketoiminnan rahavirta oli 10,7 milj. euroa (-102,2).
Tilauskanta katsauskauden lopussa oli 1 617,3 milj. euroa (1 901,2).
Omavaraisuusaste oli 37,9 % (32,5) ja nettovelkaantumisaste 50,5 % (98,9).
Sidottu pääoma oli 554,4 milj. euroa (691,1).
Korollinen nettovelka oli 198,7 milj. euroa (364,2).
Vuoden alusta yhtiö siirtyi uuteen segmenttijakoon. Lemminkäisen neljä liiketoimintasegmenttiä ovat: päällystys, infraprojektit, Suomen talonrakentaminen ja Venäjän toiminnot.
Avainluvut, IFRS
1-3/2015
1-3/2014
Muutos
1-12/2014
Liikevaihto
M€
289,6
279,2
10,4
2 044,5
Päällystys
M€
64,4
60,0
4,4
907,5
Infraprojektit
M€
58,9
59,6
-0,7
286,0
Suomen talonrakentaminen
M€
131,3
115,9
15,4
539,0
Venäjän toiminnot
M€
18,6
16,0
2,6
196,1
Muut erät
M€
16,4
27,7
-11,3
115,9
Liikevoitto
M€
-18,1
-17,3
-0,8
36,3
Päällystys
M€
-27,0
-20,1
-6,9
32,2
Infraprojektit
M€
0,8
1,9
-1,1
7,2
Suomen talonrakentaminen
M€
7,3
6,1
1,2
9,3
Venäjän toiminnot
M€
1,1
-1,4
2,5
19,7
Muut erät
M€
-0,3
-3,7
3,4
-32,2
Liikevoitto-%
%
-6,2
-6,2
1,8
Päällystys
%
-41,8
-33,5
3,5
Infraprojektit
%
1,3
3,2
2,5
Suomen talonrakentaminen
%
5,5
5,3
1,7
Venäjän toiminnot
%
6,0
-8,8
10,1
Tulos ennen veroja
M€
-23,8
-24,5
0,7
-1,7
Jatkuvien toimintojen tulos
M€
-19,6
-20,2
0,6
-5,0
Katsauskauden tulos
M€
-19,6
-19,9
0,3
18,1
Jatkuvien toimintojen tulos/osake
€
-0,96
-1,05
0,09
-0,68
Katsauskauden tulos/osake
€
-0,96
-1,04
0,08
0,40
Liiketoiminnan rahavirta1)
M€
10,7
-102,2
112,9
-54,8
1) 1–3/2014 ja 1–12/2014: Liiketoiminnan rahavirta sisältää asfalttikartelliin liittyviä maksettuja vahingonkorvauksia 60 milj. euroa.
Avainluvut, IFRS
31.3.2015
31.3.2014
Muutos
31.12.2014
Tilauskanta, jatkuvat toiminnot
M€
1 617,3
1 901,2
-283,9
1 456,1
Sidottu pääoma
M€
554,4
691,1
-136,7
590,4
Taseen loppusumma
M€
1 206,4
1 306,5
-100,1
1 257,8
Korollinen nettovelka
M€
198,7
364,2
-165,5
213,6
Omavaraisuusaste1)
%
37,9
32,5
37,1
Nettovelkaantumisaste2)
%
50,5
98,9
51,8
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk
%
13,2
-5,7
13,5
1) Omavaraisuusaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 3/2015: 24,6 %, 3/2014: 20,3 % ja 12/2014: 24,6 %.
2) Nettovelkaantumisaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 3/2015: 132,0 %, 3/2014: 218,7 % ja 12/2014: 128,4 %
Ohjeistus vuodelle 2015
Tulosohjeistus vuodelle 2015 pysyy ennallaan. Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna (36,3 milj. euroa).
Toimitusjohtaja Casimir Lindholm:
”Vuoden ensimmäisen neljänneksen tappio kasvoi edellisvuodesta, mihin en voi olla tyytyväinen”, toteaa Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm. ”Päällystys-segmentissä kannattavuuttamme heikensivät vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaukset sekä yksittäisten projektien kateheikennykset. Alkuvuoden tilauskantamme on kuitenkin kasvanut viime vuotta nopeammin etenkin Suomen, Ruotsin ja Norjan päällystyksessä. Lisäksi infrarakentamisen kysyntä on edelleen hyvä päämarkkina-alueellamme. Jatkamme kuluvana vuonna operatiivista tehokkuuttamme parantavia toimenpiteitä, ja saatamme loppuun Deliver 2014 -kustannussäästöohjelman. Uskon, että tavoittelemamme 30 miljoonaa euroa kevyempi kulurakenne näkyy täysimääräisenä vuoden 2015 operatiivisessa tuloksessamme.”
”Suomen talonrakentamisessa tulostamme paransi pääkaupunkiseudun asunto- ja toimitilatuotanto. Epävarman markkinatilanteen johdosta olemme vähentäneet omaperusteisten asuntojen aloituksia. Venäjän toiminnoissa kannattavuuttamme paransi hyvin sujunut asuntomyynti toimintaympäristön epävakaudesta huolimatta. Päätimme kuitenkin luopua rakennuttajan roolista suunnitteilla olevasta noin 2 000 asunnon kohteessa Pietarissa, jossa riskitaso olisi ollut meille liian suuri. Neuvottelut hankkeen muista toteutusvaihtoehdoista ovat käynnissä.”
”Sidottu pääomamme on pienentynyt selvästi viime vuodesta. Olemme mm. tehostaneet laskutustamme, myyneet ydinliiketoimintaan kuulumattomia omaisuuseriä sekä optimoineet asuntotuotantoamme markkinatilannetta ja riskinsietokykyämme vastaavaksi. Pääomien vapautuminen yhdessä hyvin sujuneen asuntomyynnin kanssa näkyivät myös positiivisena liiketoiminnan kassavirtana. Aiempaa vahvempi tase ja yksittäisten projektien riskitason pienentäminen antavat meille hyvän pohjan liiketoimintamme kehittämiselle ja kilpailuasemamme vahvistamiselle”, toteaa Lindholm.
Markkinanäkymät
Suomessa kokonaisrakentamisen määrä vuonna 2015 pysynee edellisvuoden tasolla. Korjausrakentaminen kannattelee koko talonrakentamista. Infrarakentamisen markkinatilannetta tukevat kasvukeskusten käynnissä olevat ja tulevat suurhankkeet. Julkisen sektorin heikko taloustilanne saattaa vähentää perusväylänpidon panostuksia ja kasvattaa valtion väyläinfran korjausvelkaa entisestään. Kasvava inframarkkina Skandinaviassa houkuttelee maihin suuria keskieurooppalaisia rakennusliikkeitä, mikä lisää alan hintakilpailua. Venäjällä taloudellinen ja poliittinen tilanne pysyy edelleen epävarmana ja ruplan heilahtelu lisää liiketoimintaympäristön epävakautta. Hinnat nousevat palkkoja nopeammin, mikä heikentää kuluttajien ostovoimaa ja voi hidastaa asunnonostoaikeita. Baltian maissa infrarakentamisen markkinatilanne pysynee nykyisellään.
Lemminkäinen on voittanut alkuvuodesta tämän vuoden valtiollisia päällystystöitä yhteensä noin 160 miljoonan euron arvosta Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa.
Suomessa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yhteensä 45 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin puolta jaossa olleista päällystystöistä. Norjassa Lemminkäinen voitti valtion päällystysurakoita 72 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa noin kolmasosaa jaossa olleista päällystystöistä. Ruotsissa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yli 20 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 15 prosenttia jaossa olleista päällystystöistä.
Lemminkäisen alkuvuodesta voittamien valtiollisten päällystysurakoiden osuus kasvoi verrattuna viime vuoteen Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.
Tanskassa Lemminkäinen voitti valtion päällystysurakoita yli 12,5 miljoonan euron arvosta. Suurin urakka on Herningin ja Holstebron välillä kulkevan moottoritien kahden ensimmäisen vaiheen päällystystyöt. Työt ajoittuvat vuosille 2015–2017.
Baltian maissa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yhteensä 11 miljoonaa euroa. Virossa urakoihin sisältyy suurimpien teiden rakennus- ja päällystystöitä. Latviassa päällystystyöt keskittyvät A2-tielle, joka kulkee Riikasta Viron rajalle. Liettuassa päällystystyöt sijoittuvat Vilnan ja Klaipedan kaupunkien alueille.
Vantaan Tikkurilan asemanseutu on muuttunut, kun pitkään työmaana olleelle paikalle on vanhan ja vaatimattoman asemarakennuksen rinnalle noussut palveleva asemakeskus useine toimintoineen. Dixi sijaitsee yhdellä Suomen vilkkaimmista asemapaikoista ja on tänä vuonna valmistuvan uuden Kehäradan ansiosta yksi pääkaupunkiseudun liikenteen tärkeimmistä solmukohdista.
Sweco toimi Dixin ensimmäisen vaiheen vastaavana rakennesuunnittelijana. Kohteen on toteuttanut YIT Rakennus Oy.
Sweco parhaimmillaan vaativissa hankkeissa
Hanke oli rakenteellisesti erittäin haastava sisältäen lukuisan määrän erityisen vaativia rakenneratkaisuja. Sweco vastasi rakennesuunnittelun lisäksi jälkijännitettyjen rakenteiden, teräsrungon sekä betonielementtien tuote- ja valmisosasuunnittelusta.
Itse rakennuspaikka ja sen ympäristö asettivat projektin suunnittelulle suurimmat haasteet. ”Rakennuksen sivut rajoittuvat rataan ja katuun, joten junat ja muut kulkuneuvot liikkuvat todella lähellä. Pohjoispäässä olevan bussiterminaalin toiminnalliset vaatimukset toivat lisäksi omat haasteensa projektiin”, kertoo Swecon projektipäällikkö Juha Kutvonen.
Myös muut toiminnalliset tekijät sekä suunnitteluperusteet ja normistot asettivat lukuisia teknisiä vaatimuksia. ”Vaativimmatkin rakenneratkaisut pystyttiin kuitenkin optimoimaan kustannustehokkaiksi ja tuotantoystävällisiksi suunnitteluryhmän ja tilaajan myötävaikutuksella. Eri suunnittelualat kattavan suunnittelu- ja lähtötietoaikataulun sekä YIT:n suunnittelunohjauksen ansiosta myös aikataulu piti”, Kutvonen jatkaa.
Hankkeen kaikki rakenneosat tietomallinnettiin, mikä varmisti korkean laatutason ja rungon nopean asennuksen. ”Lopputuloksena syntyi tyylikäs ja turvallinen maamerkki, joka on ollut mielenkiintoisena suunnittelukohteena vertaansa vailla. Juuri tämänkaltaisia, erityisen vaativia toimeksiantoja toivomme, sillä niissä olemme parhaimmillamme”, Kutvonen summaa.
Liikevaihto laski ensimmäisellä neljänneksellä 5,8 prosenttia 133,2 miljoonaan euroon (1-3/2014: 141,5).
Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 15,3 (13,0) miljoonaa euroa eli 11,5 (9,2) prosenttia liikevaihdosta.
Liikevoitto (EBIT) oli 15,2 (13,8) miljoonaa euroa eli 11,4 (9,8) prosenttia liikevaihdosta.
Osakekohtainen tulos oli 0,30 (0,17) euroa.
Tilikauden 2015 ohjeistus ennallaan
Tikkurila arvioi tilikauden 2015 liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jäävän vuoden 2014 tasosta.
Avainluvut
(Milj. euroa)
1-3/2015
1-3/2014
Muutos-%
1-12/2014
Tuloslaskelma
Liikevaihto
133,2
141,5
-5,8 %
618,4
Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä
15,3
13,0
17,6 %
64,2
Liikevoitto-% (EBIT-%) ilman kertaluonteisia eriä
11,5 %
9,2 %
10,4 %
Liikevoitto (EBIT)
15,2
13,8
10,4 %
63,7
Liikevoitto-% (EBIT-%)
11,4 %
9,8 %
10,3 %
Tulos ennen veroja
17,5
11,8
47,3 %
63,3
Kauden tulos
13,3
7,3
81,4 %
48,3
Muita keskeisiä tunnuslukuja
Tulos per osake, euroa
0,30
0,17
81,7 %
1,10
Sidotun pääoman tuotto (ROCE), %, rullaava
23,5 %
25,4 %
22,9 %
Rahavirta investointien jälkeen
-13,6
-4,8
-182,2 %
49,9
Korollinen nettovelka kauden lopussa
57,3
53,8
6,5 %
47,4
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
32,8 %
30,6 %
24,6 %
Omavaraisuusaste, %
39,4 %
39,1 %
49,5 %
Henkilöstö kauden lopussa
3 215
3 186
0,9 %
3 142
Toimitusjohtaja Erkki Järvinen:
“Vuoden alku oli kahtiajakoinen. SBU Westin tulos oli vahva hyvän volyymikehityksen tukemana. SBU Eastin alueella epävakaa tilanne jatkui, ja valuuttakurssien vaikutuksesta euromääräinen liikevaihtomme laski mutta vastaavasti myös kustannustasomme aleni.
Konsernin myyntivolyymit jäivät hieman vertailukautta pienemmiksi Venäjän alhaisemman kysynnän johdosta. Kysyntä laski sekä Tikkurila- että Teks-brändin tuotteissa Venäjällä, missä korotimme kauppa- ja rakennusmaalien hintoja kuluvan vuoden alussa. Suurimmat haasteemme liittyvät Venäjään, missä markkinatilanne jatkunee heikkona vielä pitkään.
Lännessä volyymimme kasvoivat lähinnä Ruotsin hyvin käynnistyneiden ulkomaalien ennakkotoimitusten vetämänä. Myyntimixin suotuisalla kehityksellä etenkin Puolassa oli myönteinen vaikutus liikevaihtoon. Läntiset markkinamme kehittyvät vakaasti, mutta maalimarkkinoiden yleinen kasvuvauhti on matalalla tasolla.
Jatkamme suunnitelmien mukaisesti toimia markkina-asemamme vahvistamiseksi ja toimintamme tehostamiseksi kaikissa toimintamaissamme. Koko tilikauden ohjeistus säilyy ennallaan, koska meille keskeisimmät kuukaudet ovat vielä edessä.”
Näkymät vuodelle 2015
Geopoliittiset jännitteet, alhainen öljyn hinta ja heikko rupla tekevät toimintaympäristöstä vaikean vuonna 2015. Venäjän talouden arvioidaan laskevan selvästi, ja EU-alueelle odotetaan hidasta toipumista. Venäjällä maalinkysynnän odotetaan laskevan ja alemman hinta- ja laatukategorian tuotteiden suhteellisen markkinaosuuden kasvavan. EU-alueen kysynnän odotetaan säilyvän lähellä viime vuoden tasoa. Tikkurila korottaa hintojaan lähinnä Venäjällä kompensoidakseen osin, ei täysimääräisesti, heikon ruplan vaikutuksia. Myynti- ja markkinointipanostuksia jatketaan aiempien vuosien tapaan markkina-aseman vahvistamiseksi. Kustannusten taso on jatkuvassa seurannassa.
Ohjeistus vuodelle 2015
Tikkurila arvioi tilikauden 2015 liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jäävän vuoden 2014 tasosta.
Meilahden tornisairaalan mittava kolmivuotinen peruskorjaus valmistui vuodenvaihteessa 2014 -2015. Ensimmäiset osastot muuttivat potilastorniin huhtikuun puolivälissä. Uudistetussa potilastornissa on yhteensä 360 vuodepaikkaa. Tehohoitoon ja -valvontaan on luotu lisäkapasiteettia. Monet kliiniseen toimintaan liittyvät tukitoiminnot on peruskorjauksen aikana suunniteltu uudelleen.
Paluumuutot käynnistyivät 13.4.2015 Ensimmäisenä potilastorniin muuttivat huhtikuun aikana verisuonikirurgian, sydän- ja thoraxkirurgian, kardiologian ja neurologian toiminnot sekä sydänkirurginen teho-osasto ja valvontaosasto. Toinen muuttoaalto ajoittuu myöhäissyksyyn. Tuolloin Meilahteen palaavat vatsaelinkirurgiset vuodeosastot.
Parempaa potilasviihtyvyyttä
Remontissa yhtenä tavoitteena oli parantaa tilojen käytettävyyttä ja muunneltavuutta. Uudistetussa rakennuksessa jokainen kerros muodostaa yhden osastokokonaisuuden. Modulaarinen tekniikka ja yhtenäinen yleiskalustus helpottavat tilojen käytön monipuolistamista.
Potilashuoneissa on enimmillään kolme vuodepaikkaa, ja jokaisessa huoneessa on oma wc- ja suihkutila. Potilailla on siis enemmän yksityisyyttä, ja infektioturvallisuus paranee. Potilaiden viihtyvyyttä parantaa myös ilmastoinnin jäähdytys.
Tehohoidolle ja tehovalvonnalle lisää tiloja
Peruskorjauksessa erityisesti tehohoitoon ja -valvontaan on luotu lisäkapasiteettia, sillä raskasta tehohoitoa ja tehovalvontaa tarvitsevien potilaiden määrä on HUS-alueella kasvussa. Entisten teho- ja tehovalvontaosastojen lisäksi avataan uusi teho- ja tehovalvontaosasto ensimmäiseen kerrokseen syyskuussa, minkä jälkeen osa nykyisistä tiloista peruskorjataan. Täydessä laajuudessaan Meilahden tornisairaalan tehohoidon ja – valvonnan tilat ovat käytössä vuonna 2016.
Uudistuksia tukitoimintoihin
Potilashoitoon ja tukipalveluihin liittyvät prosessit suunniteltiin peruskorjausvuosien aikana uudelleen. Päätavoitteena oli sujuvoittaa potilaan hoitoa sairaalassa. Kirurgiassa LEIKO-toimintaa (leikkaukseen kotoa) on laajennettu: Nyt lähtökohtaisesti useimmat suunniteltuun leikkaukseen tulevat potilaat tulevat sairaalaan vasta toimenpidepäivän aamuna.
Monet kliiniseen toimintaan liittyvät tukipalvelut (mm. ruokahuolto, sänkyvarasto, materiaali- ja liinavaatelogistiikka) on uudistettu. On siirrytty osastokohtaisista ratkaisuista keskitettyihin palveluihin. Tämä vapauttaa hoitohenkilöstön työaikaa varsinaiseen potilashoitoon ja edistää siten potilaan laadukasta hoitoa.
Tehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa
Tornisairaalan peruskorjauksessa toteutettiin monia energiatehokuutta merkittävästi parantavia ratkaisuja. Energiatehokkuutta on parannettu mm. energiavirtojen kierrätyksellä ja talteenotolla, maalämpö- ja maakylmäjärjestelmien energiatuotolla sekä hyödyntämällä aurinkolämpöä.
Tornisairaalan julkisivu on suojeltu asemakaavalla. Tästä syystä uudistettuun sairaalaan rakennettiin kaksoisjulkisivu, jolla saatiin sekä parannettua rakennuksen energiatehokkuutta että säilytettyä suojeltu ulkoasu. Lisäksi rakennukseen vaihdettiin nykyaikaiset ikkunat. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen arvioidaan pienentyvän peruskorjauksen myötä noin 25 prosentilla ja sähköenergian viidellä prosentilla.
Tekniikan ja luonnontieteiden alan opiskelijat valitsivat jälleen YIT:n rakennusalan ihannetyönantajakseen Universumin opiskelijatutkimuksessa 2015. YIT on pitänyt rakennusalan ykkössijaa hallussaan koko 2010-luvun. Tutkimustuloksissa työnantajan tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat monipuoliset työtehtävät, ystävällinen työilmapiiri ja kehitystä tukevat esimiehet.
YIT:lle palkataan tänäkin vuonna n. 600 harjoittelijaa ja kesätyöntekijää kasvattamaan käytännön kokemustaan ja soveltamaan teoriatietoaan osaamistaan vastaavissa tehtävissä mm. YIT Polku -harjoitteluohjelmissa. YIT Polulla kesäharjoitteluun valitut ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluopiskelijat sekä osa ammattikouluopiskelijoista työskentelevät suunnitelmallisesti osaamisensa ja opiskelujensa mukaisissa avustavissa ja itsenäisissä haalari- tai työnjohtotehtävissä.
”Onnistunut kesäharjoittelukokemus on sekä opiskelijan että YIT:n etu. Opiskelijat saavat työkokemusta jo ennen valmistumistaan ja pääsevät siirtymään työelämään sujuvammin. Arvokasta tietoa ja oppia vaihdetaan puolin ja toisin työmailla kesäharjoittelujen aikana,” kertoo YIT:n oppilaitosyhteistyöstä vastaava Timo Piili.
Oppilaitosyhteistyö myös koulutuksen kehittämistä – YIT Opintoja neljättä vuotta
Rekrytointi- ja opiskelijatapaamiset, yritysvierailut sekä kesätyö- ja harjoittelumahdollisuudet ovat toimivia tapoja esitellä sekä yritystä että rakennusalaa opiskelijoille. YIT:llä yhteistyö oppilaitosten kanssa on viety askeleen pidemmälle. Tavoitteellisen, yhteisiin vuosisopimuksiin perustuvan yhteistyön lisäksi YIT on ollut ensimmäisenä mukana kehittämässä 5 opintopisteen arvoisen YIT Opinnot -koulutusohjelman, joka on suunnattu rakennusalan ammattikorkea- ja korkeakouluopiskelijoille yhteistyökouluissa.
”Tarve saada opetettu teoria ja nykyaikaiset tuotannon menetelmät ja vaatimukset kohtaamaan paremmin nousi usein esiin oppilaitosten kanssa keskustellessamme. HAMK ja TAMK lähtivät nelisen vuotta sitten ennakkoluulottomasti kehittämään ja pilotoimaan opintokokonaisuutta kanssamme. YIT Opinnoissa kokenut projektihenkilöstömme toimii kouluttajina ja pääsee jakamaan osaamistaan opiskelijoille käynnissä olevia työmaitamme koulutussisältöinä hyödyntäen”, kertoo YIT Opinnot opintokokonaisuuttakin kehittämässä ollut Timo Piili.
Uusin 27 hengen ryhmä YIT Opintolaisia eri oppilaitoksista aloitti opintonsa viime viikolla. Rakennusinsinööri-, rakennusmestari- sekä rakennusalan DI-opiskelijoille tarkoitettu YIT Opinnot on laajentunut jo 6 ammattikorkeakouluun sekä Tampereen Teknilliseen Yliopistoon. Tähän mennessä YIT Opintolaisia on valmistunut noin seitsemänkymmentä.
