Turun Seudun Energiantuotanto, A-Insinöörit, Insinööritoimisto AX-LVI ja YIT ovat allekirjoittaneet sopimuksen Naantalin CHP-voimalaitoksen allianssihankkeen toteutusvaiheesta. Sopimuksen arvo YIT:lle on noin 45 miljoonaa euroa ja koko hankkeen investointikustannus on noin 260 miljoonaa euroa. Hankkeen toteutusvaihe päättyy voimalaitoksen valmistumiseen vuonna 2017, mistä jatkuu takuuvaihe vuoteen 2019 saakka. Hankkeesta kerrottiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2014, jolloinallianssihankkeen kehitysvaiheen hankesopimus allekirjoitettiin.
Naantalin CHP-voimalaitos on ensimmäinen teollisuuskohde Suomessa, jossa sovelletaan allianssimallia. Allianssissa sopimusosapuolet muodostavat yhteisen organisaation, jossa tieto kulkee tehokkaasti osapuolten välillä ja kustannukset sekä aikataulut ovat avoimesti kaikkien nähtävillä. Näin toimimalla hanke pystytään toteuttamaan aiempaa kustannustehokkaammin.
“Allianssin sisäinen yhteistyö on ollut hyvää kehitysvaiheen alusta lähtien ja hyvän yhteistyön ansiosta on syntynyt uusia ideoita ja ratkaisuja, kun kaikki tekevät töitä saman pöydän ympärillä ilman perinteistä vastakkainasettelua. Uskon, että tavoitteellisesti alkanut yhteistyö jatkuu hyvänä myös toteutusvaiheessa”, kertoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Bastman.
Hankkeessa pyritään käyttämään paikallista työvoimaa mahdollisuuksien mukaan. Allianssi tulee työllistämään toimihenkilöitä ja työntekijöitä noin 240 henkilötyövuoden verran. Ensimmäiset alihankintasopimukset on jo tehty paikallisten toimijoiden kanssa.
“Osa töistä toteutetaan YIT:n oman henkilöstön ja kaluston voimin, kuten esimerkiksi pohjanvahvistustyöt. Haemme ulkoa urakoitsijoita muun muassa maanrakennus-, betoni- ja LVIS-töihin. Allianssin tavoitteiden mukainen suoriutuminen on ensisijaisen tärkeää kaikkien toteuttajien osalta ja näihin seikkoihin kiinnitetään myös huomiota urakoitsijavalintoja tehtäessä. Yhtenä tavoitteena on, ettei työmaalla tapahdu yhtään tapaturmaa. Tämä edellyttää oikeaa asennetta, hyvää turvallisuussuunnittelua ja ehdotonta yhteisten pelisääntöjen noudattamista jokaisen osapuolen taholta. Muut tavoitteet liittyvät mm. aikataulun pitoon, yhteistyön toimivuuteen ja laatuun”, kertoo yksikönjohtaja Anne Piiparinen YIT:ltä.
Projektit ovat osa Stora Enson ja Kemiran 3-vuotista yritysvastuuhanketta, joka pyrkii kehittämään kylien vesihuoltoa ja tuottamaan yhteistä arvoa. Vuonna 2013 aloitetun hankkeen tavoitteena on tehostaa paikallisten vesivarojen vastuullista käyttöä yhteistyössä kyläläisten, järjestöjen ja paikallisviranomaisten kanssa.
Tavoitteena on parantaa veden saatavuutta ja jätevesihuoltoa sekä tarjota ratkaisuja vedenlaatuongelmiin. Rakennustöiden jälkeen kaikille kylille tarjotaan räätälöityä koulutusta. Tavoitteena on varmistaa, että paikallisilla ihmisillä on tarvittavat tiedot ja taidot käyttää vettä vastuullisesti tulevaisuudessa sekä ylläpitää projektissa rakennettuja järjestelmiä itse.
“Vastuullinen vedenkäyttö on meille ensiarvoisen tärkeä teema kaikkialla, missä toimimme”, sanoo Stora Enson vastuullisuusjohtaja Noel Morrin. ”Vesi on Guangxissa paikallinen huolenaihe, johon suhtaudumme hyvin vakavasti. Jos nämä pilottiprojektit menestyvät, paikallisviranomaiset voivat laajentaa ja kopioida niitä muissa lähiyhteisössä tuoden hyötyä yhä useammalle paikalliselle asukkaalle. Ensin on kuitenkin tärkeää selvittää, kuinka hyödyllisiksi kyläläiset kokevat projektit.”
“Koska nyt rakennettavat vedenkäsittelyjärjestelmät vastaavat paikallisiin tarpeisiin, ja koska kyläläiset käyttävät niitä itse, on hyvin tärkeää että he ovat aktiivisesti mukana projekteissa alusta asti,” sanoo Kemiran yritysvastuujohtaja Riikka Timonen. ”Meidän roolimme on varmistaa, että rakennetut järjestelmät ovat laadukkaita ja helppokäyttöisiä – ja hyödyksi sekä ihmisille että ympäristölle.”
Stora Enson ja Kemiran vesihankkeesta
Vesi on elintärkeä luonnonvara, jolla on keskeinen rooli vastuullisessa puuviljelmien hoidossa. Stora Ensolla on Guangxissa eukalyptuspuuviljelmiä 85 613 hehtaarin kokoisella vuokramaa-alueella. Massa- ja paperiteollisuus on yksi Kemiran avainasiakassegmenteistä, ja yrityksellä on laaja vedenkäsittelyn osaaminen. Yhdistämällä voimansa Stora Enso ja Kemira tuovat yhteen parasta asiantuntijuutta sekä metsänhoidon että vedenkäsittelyn aloilta parantaakseen yli 2 600 kyläläisen elämää ja ympäristöä Guangxin provinssissa. Tavoitteena on myös löytää uusia ratkaisuja vastuulliseen vedenkäyttöön sidosryhmäkyselyjen, yhteisölähtöisen työn sekä vedenkäyttöön liittyvän koulutuksen myötä.
Baimein kylän vedenjakelu- ja jätevesiprojekti Guangxissa Yulinin alueella
Baimei kärsii vedenpuutteesta, joka haittaa paikallista elinkeinoa kanankasvatusta. Kylästä puuttuu myös toimiva jäteveden keruu- ja käsittelyjärjestelmä. Projektissa kylään rakennetaan uusi 50 m3 vesisäiliö ja asennetaan yhteensä 5 400 metriä vesiputkia. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on taata riittävä vedensaanti sekä parantaa paikallista maataloustuotantoa. Jätevesiongelma pyritään korjaamaan asentamalla 500 metriä viemäriputkistoa sekä rakentamalla noin 60 m² keinotekoista kosteikkoa.
Nahupon kylän viemärijärjestelmä Guangxissa Nanningin alueella
Nahupon kylästä puuttuu yhtenäinen viemärijärjestelmä, ja nykyinen infrastruktuuri kaipaa parannuksia, sillä käsittelemätön jätevesi virtaa usein kaduille ja luonnonalueille. Projektissa keskitytään jäteveden käsittelyyn rakentamalla sakokaivoja, noin 1 500 metriä vesiputkistoja ja 500 m² keinotekoista kosteikkoa.
Ratkaisuja vedenjakelu- ja -laatuhaasteisiin Shengpingin kylässä Guangxissa Qinlianin alueella
Shengpingin kylässä on kaivo, johon pääsee usein tulva-aikaan likaista jokivettä. Projektissa syvennetään ja uudistetaan nykyistä kaivoa, kunnostetaan paikallinen vedenkäsittelylaitos ja koulutetaan vedenkäsittelylaitoksen henkilökuntaa käyttämään laitosta tehokkaammin. Lisäksi asennetaan noin 4 800 metriä juomavesiputkia, joilla ohjataan puhdasta juomavettä yhteensä 2 200 kyläläiselle.
EMC Talotekniikka vastaa uuden Clarion Hotel Helsingin ja kongressikeskuksen sähkö- ja teletekniikan sekä rakennusautomaation suunnittelusta ja toteutuksesta.
Kokonaisuudessaan projekti koostuu lähes 17 000 neliömetrin suuruisesta uudesta hotellirakennuksesta ja yli 8000 neliömetrin kokoisesta vanhan makasiinirakennuksen muuttamisesta kongressikeskukseksi. Hotelliin rakennetaan 427 huonetta 16 kerrokseen.
– EMC Talotekniikka on toteuttanut aiemmin sähköistä talotekniikkaa muun muassa Hotel Indigo Helsinki Boulevardiin, eduskuntataloon ja Suomen kansallisoopperaan. EMC Talotekniikan vahvat referenssit ratkaisivat, kertoo pääurakoitsija Hent Ab:n projektipäällikkö Per-Olav Bjørkås.
Clarion Hotel Helsingin rakennustyöt alkavat kevään 2015 aikana ja hanke valmistuu syksyllä 2016.
– Hanke on erittäin vaativa nopean aikataulun ja suojellun makasiinirakennuksen asettamien vaatimuksien vuoksi, toteaa EMC Talotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Teemu Hausen.
Clarion kuuluu Nordic Choice Hotels -yritykseen, jolla on yhteensä 164 hotellia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Rakennushankkeen taustalla on norjalainen AB Invest AS -yhtiö ja kohteen pääurakoitsijana toimii Hent Ab.
Rakennusalan toimijoista suunnittelijat näkevät alansa suhdannetilanteen valoisampana kuin rakennuttajat ja urakoitsijat, jotka uskovat talonrakennustöiden määrän alenevan lähitulevaisuudessa entisestään. Vähennystä tulevalle kesälle ja alkusyksylle ennakoidaan sekä asunto- että toimitilarakentamiseen. Sen sijaan korjausrakentamisen näkymät ovat selvästi uudisrakentamista paremmat. Tiedot käyvät ilmi Satakunnan seudun suhdannekyselystä, jonka tulokset julkistettiin 8.5.2015.
Vuonna 2014 Satakunnan seudun rakennusmarkkinoiden koko oli runsas miljardi euroa. Ala työllisti keskimäärin 6 850 henkilöä; luku on lähes viidenneksen pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Ennakkotietojen mukaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä erilaisten talonrakennustöiden aloitusten vuosisumma oli Satakunnassa noin 0,8 miljoonaa kuutiometriä, eli noin puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Rakennuslupia myönnettiin noin kolmannes vähemmän.
Tuoreimmat tiedot talonrakentamisen osalta yltävät vain vuoden 2014 lokakuuhun. Tilastokeskus uudisti viime vuoden lopulla rakentamisen tilastointia ja uudistusta seuranneet järjestelmäongelmat ovat estäneet tilastoinnin jatkamisen.
Rivitalojen ja teollisuusrakennusten aloitukset nousussa
Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä asuinkerrostalohuoneistojen aloitusmäärät laskivat 18 prosenttia. Rakennuslupia toisaalta myönnettiin 15 prosenttia enemmän. Omakotitaloaloituksia tehtiin vastaavasti kolmannes vähemmän, mutta rivitalojen kohdalla määrä oli kolmanneksen suurempi.
Muiden kuin asuinrakennusten kohdalla aloitusten vuosisumma supistui 60 prosentilla. Liike- ja toimistorakennusten kohdalla merkittävä lasku johtui osin siitä, että vuotta aikaisemmin aloitettiin yksi huomattavan suuri kohde. Myös julkisia palvelurakennuksia aloitettiin edellistä vuotta selvästi vähemmän, mutta toisaalta teollisuus- ja varastorakennuksia enemmän.
Yleisarvosana suhdanteelle tyydyttävä
Rakennuttajat antavat viimeisen puolen vuoden suhdanteelle tyydyttävän arvosanan. Tärkeimpinä toimintaan vaikuttavina tekijöinä rakennuttajat pitävät alan heikkoa suhdannetta sekä ammattitaitoisen henkilöstön puutetta. Urakoitsijoiden erityisenä huolen aiheena ovat urakkahintojen lasku ja talonrakennustöiden vähäinen määrä. Myös he arvioivat menneen puolivuotiskauden ainoastaan tyydyttäväksi.
Suunnittelijat puolestaan näkevät kuluneen puolivuotiskauden suhdanteen hyvänä ja suunnittelutöiden odotetaan niin ikään lisääntyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Tärkeimpinä toimintaan vaikuttavina tekijöinä pidetään kireitä aikatauluja, ammattitaitoisen henkilöstön puutetta sekä haastavaa kilpailutilannetta.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka katsoi, että Lahden kaupunki ei tarttunut riittävän ripeästi Launeen koulun sisäilmaongelmiin. Oikeuskansleri löysi moitittavaa myös siitä, miten kaupunki oli soveltanut asiakirjajulkisuutta.
Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa kerrottiin, että koulun henkilökunta ja oppilaat olivat oireilleet lukuvuoden 2012 – 2013 aikana toistuvasti ja osa koulun henkilökunnasta oli tästä syystä siirtynyt muihin tehtäviin. Kantelijan mukaan viiden edellisen vuoden aikana jopa 20 opettajaa oli joutunut jättämään työnsä sisäilmaan liittyvien terveysongelmien vuoksi. Lahden kaupungin antaman selvityksen mukaan koulurakennuksessa oli ollut sisäilmaongelmia jo vuosia. Rakennusta oli vuosien mittaan remontoitu useasti, mutta sen kuntoon saaminen oli osoittautunut poikkeuksellisen hankalaksi. Launeen koulu on rakennettu vuonna 1964 ja ensimmäiset sisäilmaongelmista johtuneet korjaukset on tehty vuosina 2007 – 2008. Vauriokorjauksia on tehty myös vuosina 2010 – 2012. Kaupungin selvityksestä ei käynyt ilmi, milloin ensimmäiset epäilyt siitä, että korjauksista huolimatta koulun sisäilma aiheutti yhä henkilökunnalle ja oppilaille terveyshaittoja, olivat tulleet perusopetuksesta vastaavien viranomaisten tietoon. Koulurakennus asetettiin osittaiseen käyttökieltoon ja väistötilasuunnitelma hyväksyttiin toukokuussa 2013.
Oikeuskanslerin mukaan väistötiloihin johtanutta prosessia voi jälkikäteen arvioiden kuitenkin pitää tarpeettoman hitaana. Oikeuskansleri muistuttaa, että viranomaisella on velvollisuus huolehtia sekä työntekijöiden että oppilaiden oikeudesta turvalliseen työskentely-ympäristöön. Kaupungin olisi tullut toimia niin, että oppilaat eivät enää alistu terveyshaittaa aiheuttaville sisäilman epäpuhtauksille. Toisin kuin henkilökunnalla, oireilevilla oppilailla ei ole ollut esimerkiksi sairauslomien kautta mahdollisuutta säädellä oleskeluaan koulun tiloissa.
Asiassa kävi myös ilmi, että kaupungin tilakeskus oli vuosien ajan kieltäytynyt antamasta koulun sisäilmaongelmiin liittyneitä asiakirjoja niitä pyytäneille. Oikeuskansleri antoi kaupungille huomautuksen julkisuuslain vastaisesta menettelystä, koska asiakirjapyynnön esittäneeltä henkilöltä ei myöskään tiedusteltu, haluaako hän asiasta kirjallisen päätöksen. Oikeuskanslerin mukaan olisi lisäksi ollut perusteltua, että kaupunki olisi tiedottanut koulun sisäilmaongelmista asiakirja-aineistossa esiin tuotua tehokkaammin.
Oikeuskansleri ei voi ottaa kantaa tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin eli esimerkiksi siihen, tulisiko sisäilmaongelmista kärsinyt koulurakennus korjata vai purkaa.
Rakentamisen Laatu RALA ry ryhtyy julkaisemaan keräämäänsä palautetta asiakasyritystensä rakennushankkeista. RALA kerää jatkuvasti palautetta kaikkien RALA-pätevien yritysten uusista referenssikohteista RALA-projektipalautteen avulla. Tätä yritysten saamaa palautetta ryhdytään julkaisemaan yrityksen pätevyystietojen yhteydessä RALAn internetsivuilla. Nyt on myös mahdollista antaa palautetta RALA-päteville yrityksille suoraan RALAn nettisivujen kautta.
Tiedot julkaistaan yhteenvetoraporttina, jossa on koosteraportti kaikista yrityksen saamista palautteista sekä raportti 12 viime kuukauden osalta. Kaikkien kysymysten keskiarvon lisäksi yhteenvedossa on palautteiden keskiarvot kuudelta eri osa-alueelta: projektinhallinta, yhteistyö, henkilöstö, ympäristö ja turvallisuus, viimeistely ja luovutus sekä tavoitteiden toteutuminen.
RALA kysyy parhaillaan asiakasyrityksiltään lupaa yrityksen palautteen julkaisemiseen. Palaute on julkinen ja nähtävissä RALAn internetsivuilla heti, kun yritys on antanut luvan sen julkaisemiseen.
RALA on kerännyt projektipalautetta vuodesta 2008 alkaen rakennushankkeen eri osapuolilta. Kaikkiaan järjestelmässä on yhteensä yli 2 000 rakennushanketta, joista on annettu yli 8 000 palautetta. RALA-päteviä yrityksiä on lähes 1 300.
”Keräämme palautetta mittavia määriä, ja nyt haluamme saada myös tämän tiedon kaikkien nähtäväksi ja hyödynnettäväksi. Uskon, että tällä tavoin lisäämme koko rakennusalan läpinäkyvyyttä”, sanoo RALAn toiminnanjohtaja Tuula Råman.
”Palautteen saaminen on mielestämme erittäin tärkeää ja myös silloin, kun se on kriittistä. Saamamme palautteen avulla meillä on mahdollisuus kiinnittää huomiota niihin asioihin, joissa meillä on kehitettävää. Käsittelemme saamaamme palautetta myös omassa organisaatiossamme. Mielestämme olisi tärkeää huomioida palaute jollakin tavalla, kun arvioidaan urakoitsijan soveltuvuutta uusiin samantyyppisiin hankkeisiin”, sanoo johtaja Tapio Leinonen Terramare Oy:stä.
Terramare Oy on kerännyt palautetta projekteistaan RALA-projektipalautteen avulla vuodesta 2008 alkaen.
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen myönsi noin 1,2 miljoonaa avustuksina nuorisotilojen hankkimiseen, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen 2015. Valtion talousarviossa on osoitettu määräraha nuorisotilojen hankkimiseen, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen kohdistettuihin avustuksiin. Avustusta sai 13 hakijaa rakentamiseen ja peruskorjaukseen yhteensä 1 183 600 euroa. Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista.
Määrärahasta avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät, kuntien hallinnassa olevat yhteisöt sekä nuorisolain tarkoittamat valtakunnalliset nuorisojärjestöt. Paikalliset yhdistyksille ja muille paikallisille toimijoille ei myönnetä avustuksia tässä yhteydessä.
Hakemuksia saapui yhteensä 18, joista yhdellä hakijalla oli kaksi hanketta. Hankkeet jakautuivat selkeästi isoihin – haettu satatuhatta euroa tai enemmän – ja pieniin, haettu alle satatuhatta euroa. Isoja hankkeita oli kaksi ja pieniä 16. Hakemuksia tuli selvästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina.
Päätöksissä on otettu huomioon paikallinen nuorisotilojen tarve sekä valtakunnallinen tasapaino. Isot hankkeet ovat Lahdessa ja Tampereella. Pieniä hankkeita on Tornionjoki-varresta Helsinkiin, eri puolilla Suomea. Kaikki tuettavaksi esitetyt tilat ovat ympärivuotisessa käytössä. Useat nuorisotilat tulevat koulujen yhteyteen tai muuten monikäyttöisiin paikkoihin. Myönnettyjen avustusten koko vaihteli 500 000 eurosta 1 600 euroon.
SRV:n suurten hankkeiden käynnistyminen alkuvuonna Helsingin Kalasatamassa ja Espoon Niittykummussa nostivat tilauskannan kolmanneksella vajaaseen 1,2 miljardiin euroon, mikä on uusi ennätys yhtiön historiassa. Suurin yksittäinen projekti on Kalasataman REDI, joka toi tilauskantaan noin 350 miljoonaa euroa.
”Suurten aloitusten vuosi näkyi jo heti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun kaksi merkittävää rakentamisen kokonaisuutta käynnistyi. Molemmat ovat metroasemien yhteydessä sijaitsevia alueensa keskuksia, joissa on asumista ja kaupallisia palveluja”, SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala toteaa.
Liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 25 prosenttia runsaaseen 170 miljoonaan euroon. Liikevoitto laski 4,4 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan euroon. Sen sijaan tulos ennen veroja kasvoi puolella 3,3 miljoonaan euroon.
”Ensimmäinen kvartaali on vuoden kierrossa taloudelliselta tulokseltaan yleensäkin vaatimaton. Tämän vuoden ensimmäisen jakson luvuissa näkyy se, ettei omaperusteisia asuntoja valmistunut. Tämä heijastuu liikevoittotasoon sitä laskevasti. Valmistuneet hankkeet ovat olleet urakoita, joissa on jo rakenteellisesti matalampi kate.”
SRV:n liikevaihdosta 91 prosenttia tulee Suomen liiketoiminnoista, joiden liikevoitto puolittui viime vuodesta 3,3 miljoonaan euroon. Toimitilarakentamisen liikevaihto, joka on 73 prosenttia Suomen liikevaihdosta, nousi ensimmäisellä neljänneksellä 65 prosenttia 114 miljoonaan euroon.
”Kärkihankkeidemme lisäksi meillä on useita toimitila- ja asuntoprojekteja, joita teemme pitkäaikaisille asiakkaillemme. Omalla riskillämme olevia toimitilahankkeita olemme tehneet erittäin valikoivasti, ja ne ovat keskittyneet lähinnä logistiikan alalle, jonne olemme tarjonneet monitoimitiloja tuotannosta toimistoihin,” Ojala toteaa.
SRV on tehnyt aloituspäätöksen 418 omaperusteisen asunnon aloittamisesta, pääosin pääkaupunkiseudulle. Näistä asunnoista noin 90 on Helsingin Jätkäsaaren Airut-kortteliin rakennettavia Hitas-asuntoja, joiden myynti käynnistyi huhtikuussa. Espoon Niittykumpuun rakennettavaan 24-kerroksiseen tornitalo Niittyhuippuun rakennetaan 200 asuntoa, joista 75 myydään SATO:lle korkeatasoisiksi vuokra-asunnoiksi.
”Olemme pystyneet lisäämään myös omaperusteista asuntotuotantoa, jonka hedelmät näkyvät tulevissa kvartaaleissa. Asuntomarkkinat ovat toipuneet parin vuoden takaisesta kuopasta, mutta edelleen joudumme tarkoin arvioimaan asuntotuotannon sijaintia ja kohderyhmiä. SRV:n asuntotuotanto keskittyy hyvien liikenneyhteyksien, kuten metroasemien läheisyyteen.”
Pääosin Venäjän-toiminnoista koostuva kansainvälinen liiketoiminta on vajaat kymmenen prosenttia SRV:n liikevaihdosta. Liikevoitto kipusi hieman voitolliseksi 0,7 miljoonaan euroon. SRV:n liiketoiminta Venäjällä keskittyy pääosin muutamaan mittavaan kauppakeskushankkeeseen Pietarissa ja Moskovassa.
”Venäjän markkinoihin liittyy poliittisesta tilanteesta johtuvia epävarmuustekijöitä. Eri vaiheissa olevien hankkeiden perusteella meillä on kuitenkin hyvä tuntuma markkinoihin Venäjällä ja etenemme siellä suunnitellusti. Puolitoista vuotta toiminnassa olleen Pearl Plaza -kauppakeskuksen asiakas- ja keskiostosten määrät ovat jatkuvasti kasvaneet. Venäjän-hankkeidemme taloudellisen tuloksen merkittävin osa muodostuu toimivan kauppakeskuksen myynnistä”, Juha Pekka Ojala kertoo.
Rahavirta investointien jälkeen 0,9 (−5,1) miljoonaa euroa
Nettovelka 226,2 (212,0) miljoonaa euroa
Nettovelka/EBITDA 1,4x (1,2x)
RAMIRENTIN NÄKYMÄT VUODELLE 2015 ENNALLAAN
Ramirent arvioi markkinatilanteen pysyvän vaihtelevana vuonna 2015. Markkinatilanteen arvioidaan olevan haasteellinen erityisesti Suomen ja Norjan markkinoilla. Arvioimme vuoden 2015 liikevaihdon ja EBITA-liiketulosprosentin olevan paikallisissa valuutoissa vuoden 2014 tasolla.
AVAINLUVUT
1–3/15
1–3/14
Muutos
1–12/14
(milj. EUR)
Liikevaihto
140,6
137,5
2,2 %
613,5
Käyttökate (EBITDA)
28,6
31,7
−9,7 %
167,9
Osuus liikevaihdosta, %
20,3 %
23,0 %
27,4 %
EBITA-liiketulos1) ilman kertaluonteisia eriä
4,1
7,1
−42,0 %
71,5
Osuus liikevaihdosta, %
2,9 %
5,2 %
11,7 %
EBITA-liiketulos
4,1
7,1
−42,0 %
65,8
Osuus liikevaihdosta, %
2,9 %
5,2 %
10,7 %
Liiketulos (EBIT)
2,0
5,4
−63,5 %
58,1
Osuus liikevaihdosta, %
1,4 %
3,9 %
9,5 %
Tulos ennen veroja (EBT)
−0,2
3,2
−106,7 %
42,5
Osuus liikevaihdosta, %
−0,2 %
2,3 %
6,9 %
Emoyhtiön omistajille kuuluva
katsauskauden tulos
−0,0
2,6
−101,0 %
32,6
Tulos/osake, EUR (laimentamaton ja laimennettu)
−0,00
0,02
−101,0 %
0,30
Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin
18,1
23,4
−22,7 %
144,6
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta
12,9 %
17,0 %
23,6 %
Rahavirta investointien jälkeen
0,9
−5,1
118,0 %
21,8
Sijoitettu pääoma kauden lopussa
520,3
545,1
−4,5 %
555,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %2)
12,9 %
13,9 %
12,2 %
Oman pääoman tuotto (ROE), %2)
9,7 %
13,6 %
9,4 %
Nettovelka
226,2
212,0
6,7 %
227,1
Nettovelka/EBITDA2)
1,4x
1,2x
15,7 %
1,4x
Nettovelkaantumisaste, %
77,7 %
64,2 %
69,9 %
Omavaraisuusaste, %
38,6 %
43,8 %
43,7 %
Henkilöstö kauden lopussa
2 608
2 529
3,1 %
2 576
1) EBITA-liiketulos on liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
2) Rullaava 12 kuukautta
MAGNUS ROSÉN, RAMIRENTIN TOIMITUSJOHTAJA:
“Huolimatta haastavasta markkinatilanteesta kahdessa suuressa toimintamaassamme konsernin liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 5,4 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Ensimmäisen neljänneksen EBITA-liiketulos kuitenkin laski 4,1 (7,1) miljoonaan euroon eli 2,9 %:iin (5,2 %) liikevaihdosta. EBITA-liiketulokseen vaikutti negatiivisesti palveluliiketoiminnan osuuden kasvu, suurten ratkaisuprojektien aloituskustannukset, huolto- ja kunnossapitotoimintojen uudelleenjärjestelyt sekä hintapaine erityisesti Suomen ja Norjan konevuokrausmarkkinoilla. Palveluliiketoiminnan kasvattaminen on avainasemassa, kun haemme kestävää kannattavaa kasvua. Sijoitetun pääoman tuotto oli 12,9 % ja oman pääoman tuotto oli 9,7 %, kun taloudellinen tavoite on 18 %. Pidämme vuoden 2015 näkymät ennallaan.
Emme ole tyytyväisiä nykyiseen kannattavuustasoomme. Jatkoimme ensimmäisellä neljänneksellä tehokkuusohjelmamme implementointia ja operatiivisen toimintamallin kehittämistä koko konsernissa. Tehokkuustoimenpiteet jatkuvat vuonna 2015 ja kannattavuusparannuksen arvioidaan pääosin toteutuvan vuonna 2016 ja siitä eteenpäin.
Liikevaihdon kasvu oli vahvinta Ruotsissa, jossa kasvua vauhditti kysyntä asunto- ja infrarakentamisessa. Huolimatta heikosta kysynnästä rakentamisen ja teollisuuden sektoreilla Suomen liikevaihto kasvoi hyvän aktiviteetin ansiosta Etelä-Suomen pienissä ja keskisuurissa projekteissa. Lisääntynyt hintapaine ja projektien kasvaneet käsittely- ja toimituskulut rasittivat kannattavuutta. Norjassa vaatimaton kysyntä talonrakentamisessa vaikutti negatiivisesti liikevaihtoon. Toimintojen uudelleenjärjestelyt kannattavuuden parantamiseksi jatkuivat neljänneksellä. Lisäksi öljyn hinnan lasku vaikutti heikentävästi kysyntään Norjan öljy- ja kaasuteollisuudessa. Ensimmäisen neljänneksen markkina-aktiviteetti Tanskassa pysyi vakaana, mutta kireä kilpailutilanne ja epäsuotuisa myynnin jakauma vaikuttivat kannattavuuteen negatiivisesti. Baltian maissa liiketoiminnan vahva kehitys jatkui ja sitä ruokki suotuisa kysyntä pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa. Europe Central -segmentissä saavutimme selvästi korkeamman EBITA-liiketuloksen edellisvuoteen verrattuna. Hyvä kehitys pohjautui suotuisaan kysyntään teollisuuden projekteissa Puolassa ja vahvaan liikevaihdon kasvuun Tšekin ja Slovakian liiketoiminnoissa. Korkea poliittinen ja makrotaloudellinen epävarmuus jatkui Fortrentin markkinoilla Venäjällä ja Ukrainassa.
Jatkoimme ensimmäisellä neljänneksellä tarjontamme kehittämistä ratkaisuissa ja palveluissa täyttääksemme More Than Machines -asiakaslupauksen. Ensimmäisen neljänneksen aikana solmimme useita vaativia kokonaisratkaisuprojekteja strategiamme mukaisesti. Suurin sopimus allekirjoitettiin AMF Fastigheterin kanssa kokonaisratkaisusta Urban Escape -projektissa, joka sisältää toimistoja, hotelleja, liiketiloja ja muita rakennuksia Tukholmassa. Kokonaisratkaisu sisältää vuokrakoneiden ja -laitteiden sekä palveluiden tarjoamisen projektin aikana. Sopimus jatkuu vuoteen 2018 asti ja tilaus on suuruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa muodostuen toimituksista AMF Fastigheterille ja muille yhteistyökumppaneille.
Olemme sitoutuneita saavuttamaan kestävää kannattavaa kasvua pitämällä asiakkaan etusijalla NextRamirent-kehitysohjelman kautta. Pyrimme ylläpitämään liiketoiminnan joustavuutta hajautetun tuote-, asiakas-, osaamis-, ja maantieteellisen portfolion kautta. Lisäksi jatkamme One Company -rakenteen kehittämistä mittakaavaetujen ja synergiaetujen saavuttamiseksi. Jatkamme ulkoistusmahdollisuuksien ja yritysostojen tavoittelua vahvan taloudellisen aseman ansiosta.
MARKKINOIDEN NÄKYMÄT 2015
Ramirent arvioi markkinatilanteen olevan haasteellinen Suomen konevuokrausmarkkinoilla vuonna 2015. Rakennusteollisuuden maaliskuussa 2015 julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan rakentamisen markkinoiden arvioidaan laskevan 0,5 % vuonna 2015. Korjausrakentamisen kysynnän ennustetaan kasvavan ikääntyvän asuntokannan ja korjausrakentamiseen osoitettujen valtion tukien kasvun ansiosta. Markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan heikkona asuntojen uudisrakentamisen sektorilla erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Konevuokrauspalveluiden kysynnän arvioidaan paranevan toimitilarakentamisessa tiettyjen suurten kauppakeskus- ja teollisuusprojektien aloitusten myötä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) odottaa, että teollisuuden investoinnit kasvavat sekä tehdasteollisuudessa että energiasektorilla vuonna 2015.
Konevuokrausmarkkinoiden kysynnän arvioidaan paranevan Ruotsissa aktiviteetin kasvaessa kaikilla rakentamisen sektoreilla. Ruotsin rakennusteollisuuden (BI) maaliskuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Ruotsin rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 8,0 % vuonna 2015. Uusien asuntojen aloitusten odotetaan pysyvän korkealla tasolla erityisesti suurissa kaupungeissa jatkuvan asuntopulan takia. Toimitilarakentamisen arvioidaan kasvavan toimistojen ja kaupan alan rakentamisen kasvun tukemana. Hallituksen vuonna 2014 hyväksymä liikenneinfraohjelma tulee ruokkimaan infrarakentamisen aktiviteettia erityisesti Tukholman ja Göteborgin alueilla. Korjausrakentamisen odotetaan lisääntyvän myös vuonna 2015 kiinteistökannan jatkuvan kasvun ja ikääntymisen myötä. Konevuokrauspalveluiden kysynnän arvioidaan pysyvän vakaana Ruotsin eri teollisuuden sektoreilla.
Ramirent arvioi markkinatilanteen olevan haasteellinen Norjan konevuokrausmarkkinoilla vuonna 2015 johtuen lisääntyneestä epävarmuudesta makrotaloudessa yhdistettynä öljyn hinnan laskuun. Prognosesenteretin maaliskuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Norjan rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 3,7 % vuonna 2015. Asuntorakentamisessa markkinatilanne on vakiintunut ja rakentamisen arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla vuonna 2015. Sekä uudis- että korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan toimitilarakentamisen sektorilla pääasiassa julkisen sektorin projektien ansiosta. Infrarakentamisen kasvua tukevat Norjan hallituksen elvytystoimenpiteet ja useat tie-, rata- ja metroprojektit. Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden keskusjärjestön mukaan öljy- ja kaasusteollisuuden investointien ennustetaan laskevan 11 % vuonna 2015.
Ramirent arvioi Tanskan markkinatilanteen säilyvän vakaana vuonna 2015. Tanskan rakennusteollisuuden (DB) helmikuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Tanskan rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan 1,9 % vuonna 2015. Kysynnän korjausrakentamisessa ennustetaan heikkenevän selvästi tänä vuonna. Asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan pysyvän vakaana hyvän kysynnän johdosta suurissa kaupungeissa. Markkinoiden aktiviteetin odotetaan paranevan hieman toimitilarakentamisessa johtuen pääosin lisääntyneestä rakentamisesta koulutuksen ja terveydenhuollon sektoreilla. Useiden liikenneinfrastruktuuriin liittyvien projektien arvioidaan tukevan markkinatilannetta.
Ramirent arvioi kokonaiskysynnän Baltian konevuokrausmarkkinoilla säilyvän vakaana vuonna 2015. Euroconstructin marraskuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Baltian rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan hieman vuonna 2015. Virossa rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan 4 % vuonna 2015. Rakennusprojektien odotetaan keskittyvän pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja Etelä-Viron alueelle. Latvian rakennusmarkkinoiden arvioidaan myös laskevan 4 % vuonna 2015. Asuntorakentamisen arvioidaan elpyvän, mutta toimitilarakentamisen ennustetaan laskevan vuonna 2015. Liettuassa rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 1 % vuonna 2015. Kasvun moottoreina Liettuassa toimivat lisääntyvä asuntorakentaminen ja korjausrakentamisen korkea aktiviteetti. EU-rahoitteisten projektien arvioidaan ruokkivan aktiviteettia Baltian infra- ja korjausrakentamisen markkinoilla vuoden toisella puoliskolla. Öljyn hinnan laskulla arvioidaan olevan negatiivinen vaikutus energiasektorin projekteihin.
Ramirent arvioi konevuokrauspalveluiden kysynnän olevan Venäjällä vaatimatonta vuonna 2015. Öljyn hinnan lasku vaikuttaa negatiivisesti Venäjän talouteen ja rakentamiseen. Myös ruplan ja Venäjän rahoitusmarkkinoiden epävakaus vaikeuttavat talouskasvua Venäjällä. Merkittävä lähiaikojen riski on edelleen Ukrainan kriisin pitkittyminen ja laajentuminen. Euroconstructin marraskuussa 2014 julkaiseman ennusteen mukaan Venäjän rakennusmarkkinat supistuvat noin kaksi prosenttia vuonna 2015. Talonrakentamisen ennustetaan pysyvän edellisvuoden tasolla suurten projektien tukemana, mutta infrarakentamisen arvioidaan laskevan selvästi. Ukrainassa rakennusmarkkinoiden suhdannetilanne on heikentynyt merkittävästi ja markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan haasteellisena koko vuoden 2015 ajan.
Ramirent arvioi kokonaiskysynnän Europe Central -segmentin konevuokrausmarkkinoilla paranevan vuonna 2015. Euroconstructin marraskuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Puolan rakennusmarkkinoiden odotetaan kasvavan 7,1 % vuonna 2015. pääosin EU:n rahoittamat infrastruktuuriprojektit toimivat kasvun moottorina rakentamisen sektorilla. Markkinatilanteen arvioidaan olevan suotuisa asuntorakentamisessa uusien asuntoaloitusten kasvun myötä. Rakentamisen aktiviteetin arvioidaan jatkavan elpymistään toimitilarakentamisessa teollisuusrakentamisen tukemana. Markkinatilanteen odotetaan pysyvän vakaana korjausrakentamisessa. Korkean projektiaktiviteetin energia- ja muilla teollisuuden sektoreilla arvioidaan vauhdittavan konevuokrauspalveluiden kysyntää. Tšekin tasavallassa rakennusmarkkinoiden ennustetaan kasvavan 2,5 % vuonna 2015. Slovakian rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 1,8 % vuonna 2015.
Empower AB on solminut merkittävän sopimuksen E.On Elnät Sverige AB:n kanssa. Sopimuksen mukaan Empower suunnittelee, asentaa ja rakentaa 90 kilometriä pitkän valokuitu-ukkosköyden (OPGW) Ruotsin eteläosassa sijaitsevien Nassjön ja Alvestan kuntien välille. Ukkosköysien asennukseen kaikkine laitteineen sisältyy lähes 500 pylvästä.
“Olemme tyytyväisiä saadessamme E.On:in uudeksi asiakkaaksemme, sillä projekti on avaus yhteen strategiseen kasvualueeseemme Ruotsissa. Pääsemme hyödyntämään kaikkia Empowerin tärkeimpiä vahvuuksia: noudatamme tiukimpia ympäristö-, työturvallisuus- ja laatustandardeja sekä kehitämme uusia työtapoja, joilla varmistamme projektin kustannustehokkaan ja modernin toteuttamisen”, toteaa Empowerin Sähköverkkodivisioonasta vastaava Timo Kiiveri (President).
Projekti kestää noin neljä kuukautta ja se alkaa kesäkuussa 2015.
