Tutkimushankkeen johtopäätösten mukaan julkinen tilaaja voi antaa alkusysäyksen markkinoille tarjoamalla vakaata kysyntää puurakentamisen osaamisen kehittämiselle.
– Merkittävin johtopäätös on se, että julkisella kysynnällä tuetaan koko puutuotealan osaamisen ja markkinan kehittymistä, sanoo tutkija Jyri Hietala. Julkinen sektori, valtio ja kunnat voivat vaikuttaa omilla valinnoillaan myös yksityisen sektorin hankintoihin. Kunnat ovat suuri rakennuttaja esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja hoitoalan rakennusten rakentamisessa. Kun näitä hankkeita toteutetaan, se voi johtaa kokonaiskysynnän kasvuun.
Julkinen kysyntä luo markkinaa
Puun käytön edistäminen on osa Suomen biotalousstrategiaa, jonka toteuttamisessa julkisella sektorilla on keskeinen rooli ja merkitys. Biotalousstrategian eräänä toteuttamisen keinona strategiassa mainitaan julkisten hankintojen kannustimet, joilla korvataan uusiutumattomia luonnonvaroja.
PTT:n selvityksessä ehdotetaan julkisten hankintojen kriteerien kehittämistä siten, että biopohjaisten tuotteiden kilpailukykyä voidaan parantaa julkisissa hankinnoissa ja että valtioneuvoston julkisia hankintoja koskevat periaatepäätökset päivitetään kattamaan myös biotalouden hankinnat. Lisäksi kannustetaan kuntia ottamaan kestävät hankinnat osaksi kuntien elinkeinostrategioita.
Hietala muistuttaa, että biotalouden tärkein raaka-aine Suomessa on puu. – Puun käytön lisääminen rakentamisessa tukisi myös muun biotalouden kehittämistä lisäämällä tukkipuun kysyntää.
Puutuoteteollisuuden tuotteiden tärkein käyttökohde on rakentaminen sekä kotimaassa että vientimaissa. Puutuoteteollisuuden markkinat ja puurakentaminen ovat lisääntyneet viime vuosina. – Ongelmiksi puurakentamisen lisäämisessä ovat muodostuneet rakennusliikkeiden riskien karttaminen ja osaamisen puute, arvioi Hietala. Nyt tarvitaankin investointien ja rahoituksen lisäksi kysyntää, toimivia markkinoita sekä käytännön kokemuksia ja referenssejä. Tässä julkisella sektorilla voi olla keskeinen rooli.
– Julkisilla hankinnoilla on puurakentamisen edistämisessä erityinen rooli, koska julkiset toimijat ovat tilausten volyymilla ja arvolla mitattuna suuria toimijoita, muistuttaa Hietala. Lisäksi julkisella sektorilla on paras asema yhteisten hankintastandardien luontiin ja käyttöönottoon.
Ympäristövaikutusten merkitys kasvaa rakentamisessa
PTT:n selvityksen mukaan taloudellisten ja ympäristömyönteisten tavoitteiden yhteensovittaminen soveltuu hyvin julkisissa hankinnoissa tavoitteena olevaan kokonaisratkaisuun. Puun käytön lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia hiilitaseeseen, kun puulla korvataan kasvihuonekaasuja enemmän tuottavia rakennusratkaisuja.
Julkisten hankintojen tärkeiksi valintaperusteiksi ovat nousemassa tuotteiden ympäristövaikutukset. Suomi on sitoutunut edistämään julkisissa hankinnoissa ympäristömyönteisiä ratkaisuja. – Julkisen sektorin toimijat ovat merkittäviä, mutta yksityissektoriin verrattuna julkinen sektori kokonaisuudessaan on pieni. Julkisen sektorin hankintapäätöksillä on kuitenkin heijastusvaikutuksia yksityissektorille. Julkisen kysynnän kohdistuminen innovatiivisiin ratkaisuihin edistää koko talouden innovaatiodynamiikkaa, kuvailee Hietala.
PTT viittaa johtopäätöksissään mm. Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan julkishallinnon vihreän rakentamisen hankintapolitiikka edesauttoi vihreän rakentamisen ja sen osaajien määrän kasvua kokonaisuudessaan. Julkiset hankinnat lisäsivät yksityisten markkinoiden kasvua rakentamisen komponenteille, palveluille ja osaamiselle sekä kasvatti tietoisuutta rakentamisen ympäristövaikutuksista. Kysynnän määrän kasvu paransi vihreän rakentamisen kilpailukykyä ja nopeutti alan osaamisen kasvua.
– Kun puurakentamisen pullonkaulat liittyvät markkinoiden ja osaamisinvestointien kehittymättömyyteen, julkinen puurakentaminen voisi olla antamassa omalla kysynnällään sysäystä markkinoiden kasvulle ja sen myötä lisäämässä halukkuutta osaamisen kehittämiseen, arvioi Hietala.
Puutuotteiden viennin kasvusta suurin hyöty työllisyyteen
Metsäalan strategisen ohjelman 2011–2015 (MSO) tavoite on nostaa puutuotteiden vuosittaista viennin arvoa 0,5 miljardilla eurolla. Tulosten mukaan puutuotteiden viennin lisäämisen vaikutukset kohdistuisivat erityisesti kotimaahan. Työllisyys lisääntyisi yhteensä noin 6 300 henkilöllä. Eniten työllisyys kasvaisi puutuoteteollisuudessa, noin 3 300 henkilöllä (+ 15 %). Verotulot kasvaisivat puun myynnin verotulojen nousun myötä yhteensä noin 73 miljoonaa euroa. Sahatavaran käyttö lisääntyisi 320 000 kuutiometriä, tukkipuun käyttö noin 760 000 kuutiometriä ja hakkuut noin miljoona kuutiometriä.
– Puurakentamisen edistäminen tulisi nähdä valtion rajat ylittävänä toimintana, sillä kotimaan markkinat ovat rajalliset. Kansantaloudelliset vaikutukset nousevat moninkertaisiksi, kun ulkomaille vietävien puusta valmistettujen jatkojalosteiden määrää saadaan nostettua. Julkisella vallalla on lisäksi viennin edistämisessä merkittävä rooli, toteaa Hietala.
Puun käytön lisääminen koko talonrakennussektorilla nostaisi puurakentamisen positiiviset kansantaloudelliset vaikutukset moninkertaisiksi pelkän julkisen rakentamisen vaikutuksiin nähden. Julkisen puurakentamisen lisääminen toisi uusia työpaikkoja koko rakentamisen tuotantoketjuun. Myönteisiä työllisyysvaikutuksia tulisi metsätalouteen, puutuoteteollisuuden alkutuotantoon, rakentamiseen ja rakennuspuusepänteollisuuteen.
Työpaikkojen lisäystä tapahtuisi metsätaloudessa kuten puunkorjuussa ja metsätalouden palveluissa, puutuotteiden alkutuotannossa kuten saha- ja levyteollisuudessa ja jalostavassa rakennus-puusepänteollisuudessa. Rakentamisvaiheen työllisyyteen tapahtuva vaikutus ilmenee siinä, että puurakenteisten elementtien valmistus asennusvalmiiksi tapahtuu tehdastiloissa eikä työmaalla.
Julkisen puurakentamisen lisäämisen verovaikutukset tapahtuisivat lähinnä puunmyyntitulojen nousun myötä. Puurakentamisen lisäys julkisessa talonrakentamisessa nostaa sahatavaran ja puulevyjen tarvetta.
Puurakentaminen vähentää kasvihuonepäästöjä
Puurakentamisen ilmastovaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Siirryttäessä energian kulutukseltaan tehokkaampiin rakennuksiin, rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset korostuvat. Rakennuksen elinkaaren lopussa puuraaka-aine voidaan kierrättää uusien tuotteiden raaka-aineena, käyttää energiantuotantoon tai uusiokäyttää aiemmassa käyttötarkoituksessa. Rakentamisessa käytettävien materiaalien valmistuksen kasvihuonepäästöjen vertailussa puurunkoinen talo on selvästi vähiten päästöjä tuottava vaihtoehto muihin materiaaleihin nähden.
Metsien hiili-inventoinnissa otetaan huomioon myös puutuotteisiin sitoutuvan hiilidioksidin määrä. Puutuotteiden hiilivarastoon lasketaan nyt kaikki suomalaisesta puusta Suomessa valmistetut tuotteet, mukaan lukien vientiin menevät tuotteet.
PTT: Puun käytöllä julkisrakentamisessa myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen
