RAKENNUSPARKKI

Helsingin teknisille virastoille suunnitellaan toimitalo Kalasatamaan

May 18, 2015 by kerttuvali

Helsingin teknisen alan virastoille ryhdytään suunnittelemaan yhteistä toimitaloa Sörnäisiin. Kaupunginhallitus päätti 18.5.2015 varata suunnittelua varten rakennuspaikan, joka sijaitsee Työpajankadulla lähellä Kalasataman metroasemaa.

Kiinteistöviraston tilakeskus ryhtyy seuraavaksi selvittämään tarkempia rakentamisvaihtoehtoja. Lähtökohtana on, että saman katon alle muuttavat ainakin kiinteistövirasto, rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvontavirasto. Myös asuntotuotantotoimisto on mukana hankkeen valmistelussa.

Tähtäimessä on tehokas ja muuntojoustava tila, joka on rakennettavissa viiden viraston koko henkilökunnalle. Tarkempi koko ratkeaa, kun muun muassa asuntotuotantotoimiston sijoittuminen taloon varmistuu.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan uudisrakennuksen työntekijää kohden laskettu neliötehokkuus ei saa ylittää 15 neliötä eikä kokonaisneliömäärä 20 neliötä.

Rakentamispäätös ensi vuonna, muutto aikaisintaan 2019

Teknisten virastojen toimitalohankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2010 kaupunginhallituksen päätöksellä. Tavoitteena on tehostaa virastojen tilankäyttöä, tiivistää niiden yhteistyötä ja parantaa asiakaspalvelua. Virastojen lähes 1400 työntekijää työskentelevät nykyisin yli kymmenessä osoitteessa eri puolilla Helsinkiä.

Rakentamispäätös tehdään hankesuunnitelman valmistuttua, näillä näkymin kesällä 2016.

Kaupunginhallituksen päätöksessä ei otettu kantaa viraston organisaatiorakenteita koskeviin ratkaisuihin, mutta entistä tiiviimpi tilankäyttö mahdollistaa etenkin asiakaspalvelun ja hallintopalvelujen tehostamisen. Asiaa pohtimaan asetetaan erillinen työryhmä.

Tuloja toimitilojen myynneistä

Tilakeskus selvitti virastojen yhteiseksi toimitilaksi lukuisia vaihtoehtoja, joista Kalasataman uudisrakennus nousi eri tekijöitä verrattaessa vahvimmaksi ehdokkaaksi. Kalasataman vahvuutena on hyvä saavutettavuus, ja uudisrakentaminen mahdollistaa talon suunnittelemisen virastojen tarpeita vastaavaksi.

Hankkeen toteutuessa kaupunki toimii rakennuksen suunnittelijana, rakennuttajana ja pitkäaikaisena vuokralaisena, mutta talo toteutetaan sijoittajaomistukseen.

Uusi toimitila tuo kaupungille pitkän tähtäimen säästöjä tilakustannuksissa. Monet virastojen nykyisistä tiloista ovat laajojen peruskorjaus- ja muutostöiden tarpeessa, ja kaupungin on tarkoitus luopua niistä muun muassa myymällä.

Ensimmäisenä vanhasta talostaan muuttaa rakennusvirasto, jonka tontti Kasarmintorilla tullaan myymään uuteen omistukseen. Rakennusvirasto siirtyy syksyllä Vallilaan, missä se palvelee näillä näkymin teknisten virastojen toimitalon valmistumiseen asti.

Uudet ja uudistetut vuokra-asunnot Helsingin huippupaikolle

May 18, 2015 by kerttuvali

Capellan puistotie 4, Kalasatama, Helsinki

Täysin uudet ja uudistetut vuokra-asunnot hurmaavat Kalasatamassa, Hernesaaressa, Töölössä ja Alppilassa. Asunnot ovat nyt vuokrattavissa.

Helsingin merelliseen Kalasatamaan Capellan puistotie 4:ään, Mustikkamaata ja Korkeasaarta vastapäätä, valmistuu 44 tyylikästä Lumo-kotia 1.9.2015. Mustikkamaan ja Korkeasaaren kauniit ulkoilumaastot ovat kivenheiton päässä.

Uudet, yksilölliset Lumo-kodit sijaitsevat Kalasataman rantakadun varrella, minkä vuoksi osassa asunnoista aukeaa suora merinäköala. Osassa alimman kerroksen asunnoista on terassi ja yh-dessä oma sisäänkäynti. Ylempien kerrosten asunnoissa on sekä lasitettuja että ranskalaisia par-vekkeita.

Tammilaminaatti tuo lämpimän tunnelman muutoin vaaleaan sisustukseen. Valkoisissa kylpyhuo-neissa on harmaan eri sävyjä sekä lattiassa että tehosteväriseinässä. Keittiö on varusteltu keraa-misella keittotasolla, uunilla, astianpesukoneella ja jää-pakastinkaappiyhdistelmällä.

Uudistettuja koteja Hernesaaressa

Helsingin eteläisimmässä kaupunginosassa, Hernesaaressa Hernesaarenkatu 17
sijaitseva vuonna 1929 rakennettu talo peruskorjataan ja sen asunnoista tulee upeita, uutta vas-taavia koteja. Lisäksi talon ylimpään kerrokseen rakennetaan viisi täysin uutta uniikkia ullakko-asuntoa, joissa kaikissa on näyttävät lasitetut parvekkeet. Osasta asunnoista on merinäköala. Eira ja Kaivopuisto ovat kävelymatkan päässä, joten vehreät puistoalueet sekä idylliset kahvilat ja ravin-tolat ovat lähellä. Hernesaarenkadun kodit ovat muuttovalmiita 1.1.2016.

Kahdeksankerroksisessa hissillisessä talossa on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Lattiat ovat tam-menväristä laminaattia ja tehosteväriseinä luo lämpöä muutoin valkoisiin seinäpintoihin. Leveät ikkunapenkit tuovat uusittuihin koteihin vanhan ajan tunnelmaa. Keittiössä on lattian sävyyn sopiva työtaso, jää-pakastinkaappiyhdistelmä, astianpesukone, kalusteuuni sekä keraaminen keittotaso. Raikkaan valkoisissa kylpyhuoneissa on hiekan värinen laattalattia.

Asukkaiden yhteiskäytössä on kaksi saunaosastoa, pesula ja kuivaushuone, monitoimitila, lasten-vaunu- ja apuvälinevarasto sekä ulkoiluvälinevarasto. Jokaiseen asuntoon kuuluu lisäksi irtaimis-tovarasto.

Moderneja koteja perinteikkäässä Töölössä

25 täysin peruskorjattua Lumo-vuokrakotia valmistuu Taka-Töölöön marraskuussa 2015. Kodit sijaitsevat keskeisellä paikalla osoitteessa Messeniuksenkatu 1b, Mannerheimintien ja Norden-skiöldin kadun risteyksessä. Vuonna 1941 rakennettu seitsemänkerroksinen, hissillinen talo kun-nostetaan uuteen uskoon kunnioittaen sen suojeltua julkisivua.

Asuntojen selkeät pohjat, korkeat huoneet ja paksut ikkunalaudat tarjoavat sisustajalle lukuisia mahdollisuuksia. Suurimmassa osassa asuntoja on parveke. Ullakkokerroksen kolmioissa on upe-at, lasitetut terassit sekä saunat.

Tammenväriset laminaattilattiat ja keittiön työtasot sävyttävät asuntojen muutoin vaaleaa värimaa-ilmaa. Kylpyhuoneissa valkoisen laatan rinnalla on hiekan sävyjä. Keittiössä rosterinväriset jää-pakastinkaappiyhdistelmä, uuni, keraaminen keittotaso ja astianpesukone ilahduttavat kotikokkia.

Saunaosasto, maksuton pesula, kuivaushuone, ulkoiluvälinevarasto ja pieni, viihtyisä korttelipiha ovat talon asukkaiden yhteiskäytössä.

Kaupunkielämää puistomaisessa Alppilassa

Halutulle alueelle Helsingin Alppilaan Kotkankatu 9:ään, Linnanmäen ja Alppipuiston läheisyyteen, valmistuu 59 uutta Lumo-vuokrakotia 1.10.2015. Vuonna 1957 toimistotaloksi rakennettu ja kirja-painona toiminut kerrostalo peruskorjataan täysin ja muutetaan moderneiksi asuinhuoneistoiksi. Autottomassa talossa on hyvät säilytys- ja huoltotilat polkupyörille. Julkiset liikenneyhteydet ovat myös erinomaiset ja lähtevät suoraan kotiovelta.

Vanhojen julkisivurakenteiden ansiosta asunnoissa on isoja ja korkeita ikkunapintoja sekä upeat, leveät ikkunapenkit. Pohjaratkaisut ovat selkeät ja avarat. Suuressa osassa asunnoista on parveke, ja alimman kerroksen asukkaat voivat nauttia omasta sisäpihan puoleisesta terassipihasta. Ullakkokerroksen asuntojen lasitetut terassit tarjoavat hyvät näkymät kaupungin ylle.

Tyylikkäät, harmaat yksityiskohdat ja laminaattilattia tuovat kontrastia asuntojen muutoin vaaleaan yleisilmeeseen. Keittiössä on tumman harmaa työtaso ja rosterinväriset kodinkoneet. Keittiön va-rusteisiin kuuluvat keraaminen liesi, astianpesukone ja jää-pakastinkaappiyhdistelmä.

Autottomassa talossa on paljon tilaa polkupyörille. Kellarin pyörävarastoon pääsee kätevästi hissillä ja sähköpyöränkin saa nopeasti latautumaan. Ullakkokerroksen saunaosasto ja

Lisätietoja:

Capellan puistotie 4, Helsinki

Hernesaarenkatu 17, Helsinki

Messeniuksenkatu 1b, Helsinki

Kotkankatu 9, Helsinki

Seinäjoen ydinkeskustaan 9-kerroksinen asuin- ja liikerakennus

May 18, 2015 by kerttuvali

Ensimmäisen osan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa ensi syksynä.

Kauppakadun yleisilme Seinäjoen ydinkeskustassa muokkautuu kertaheitolla, kun nykyisen kolmikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen tilalle 100 metrin päähän rautatieasemasta nousee vuoden 2016 aikana peräti 9-kerroksinen talo.

Kyseessä on Asunto-osakeyhtiö Sofian Tuvan hanke.
– Kiinteistön saneerauskustannukset olisivat olleet korkeat. Perustukset ja rakenteet eivät olisi kestäneet korottamista eikä hissiä olisi pystytty rakentamaan. Siksi päädyimme suunnitteluttamaan uudisrakennuksen. Sofian tuvan hallituksen jäsen Veikko Wallenius selvittää taustoja.

Walleniusta naapureineen kiinnostaa myös koko kaupunkikeskustan kehittäminen.
– Onhan tämä nyt melkoinen pala Seinäjoen keskustan elävöittämistä. Meidän ehdottomana tavoitteenamme on tehdä kotikaupungista entistä näyttävämpi, haluttavampi ja kiinnostavampi.

Nykyinen rakennus, jonka katutason liiketiloissa toimii mm. Saarelan vaateliike, täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Liiketilojen lisäksi talossa on 15 asuntoa. Tilalle nousevassa uudisrakennuksessa on kaksi osaa, toinen 6- ja toinen 9-kerroksinen. Talojen väliosaan tulee liiketiloja noin 1 200 neliötä.

Asuntoja sekä yhtiön nykyisille että uusille asukkaille tulee yhteensä 91. Ne ovat kooltaan 24-142 neliötä. Talon alle rakentuu maanalainen pysäköintihalli.

Ensimmäisen osan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heti ensi syksynä, kun kaava saa lainvoiman. Valmiina ensimmäinen rakennusvaihe olisi vuoden 2016 loppupuolella.

Into Seinäjoki Oy:ssä Seinäjoen keskustan kehittämisestä vastaava keskustapromoottori Kirsi Mattila iloitsee rakennuskokonaisuuden modernista otteesta ja ajattelusta.

– Talojen väliin rakentuva iso viheralue on aivan kansainvälistä tyyliä. Talojen välistä avautuva näkymä rautatieasemalta Aalto-keskukseen kuulostaa myös hienolta. Samoin se, että talojen välistä tulee kävely-yhteys.

Rakennushankkeen valmistelu on alkanut vuonna 2010 yhteistyössä kaupunginarkkitehti Hilkka Jaakolan ja LSV Arkkitehdit Oy:n Juha Luoman kanssa. Kaavamuutos on ollut vireillä vuodesta 2012. Kaava on tulossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn elokuussa. Eino Kyykkä on toiminut projektin rakennuskonsulttina.

– Talon rakentaja selviää kilpailutuksella alkusyksystä.

Maarakennusalan kustannukset laskivat huhtikuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta

May 18, 2015 by kerttuvali

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 1,9 prosenttia vuoden 2014 huhtikuusta vuoden 2015 huhtikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -13,6 prosentista kalliorakenteiden 1,8 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015

Indeksi 2010=100	Pisteluku	Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi	110,6	-1,9
Pohjarakenteet	109,0	-0,9
Maarakenteet	113,0	-0,2
Kalliorakenteet	115,5	1,8
Päällysteet	100,5	-13,6
Kunnallistekniset järjestelmät	111,5	-0,3
Betonirakenteet	114,2	0,9
Tekniset ja muut järjestelmät	106,5	-0,7
Murskaustyöt 1)	111,4	-0,9
Teiden ylläpito 1)	112,6	0,4
Katujen ylläpito 1)	112,6	0,1
Ratojen ylläpito 1)	112,1	0,0
Ylläpito yhteensä 1)	112,5	0,2

1) erillisindeksi

Kokonaisindeksin laskuun vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen edellisen vuoden huhtikuusta. Työvoiman kallistuminen hidasti kustannusten laskua.

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Destia uusii siltoja Loimaalla ja Raumalla

May 15, 2015 by kerttuvali

Destia aloittaa kahden sillan uusimis- ja korjaustyöt Loimaalla sekä yhden sillan uusimistyöt Raumalla. Työt kestävät vuoden 2015 syksyyn saakka ja tilaajana urakoissa on Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Loimaalla maantiellä 231 Ilolan sillan pintarakenteiden korjaustyöt aloitetaan 18.5.2015 purkutöillä. Korjaustöiden yhteydessä sillan kannen pintarakenteet, saumaukset ja kaiteet uusitaan sekä korjataan sillan betonipintoja, halkeamat ja eroosiovauriot. Ilolan silta on rakennettu vuonna 1959, joten se on nyt peruskorjausiässä. Liikennemäärä sillalla on noin 1 385 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Hanhijoen sillan uusimistyöt Loimaan maantiellä 213 aloitetaan 25.5.2015 rakentamalla nykyisen sillan viereen kiertotie. Kun yleinen liikenne on siirretty kiertotielle, vanha silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi silta. Hanhijoen silta on rakennettu vuonna 1954. Vuonna 1979 tehdystä peruskorjauksesta huolimatta silta on todettu niin huonokuntoiseksi, että se uusitaan kokonaan teräsbetonisella laattasillalla. Uuden sillan hyötyleveys on yhdeksän metriä sekä kokonaispituus 20 metriä. Liikennemäärä sillalla on noin 1 630 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Raumalla maantiellä 2052 Vääränojan sillan uusimistyöt aloitetaan 19.5.2015 rakentamalla nykyisen sillan viereen kiertotie. Kun yleinen liikenne on siirretty kiertotielle, vanha silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi silta. Vuonna 1929 rakennettu ja vuonna 1972 peruskorjattu Vääränojan silta uusitaan kokonaan teräsbetonisella ulokelaattasillalla. Uuden sillan hyötyleveys on kahdeksan metriä ja kokonaispituus 15 metriä. Liikennemäärä sillalla on noin 660 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Rakennuskustannukset nousivat huhtikuussa lähes prosentin vuodentakaisesta

May 15, 2015 by kerttuvali

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2015 huhtikuussa 0,9 prosenttia edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 1,5 prosenttia. Tarvikepanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia ja muiden panosten hinnat 1,2 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

Maaliskuusta huhtikuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi laski hieman. Työpanosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia ja tarvikepanosten hinnat 0,3 prosenttia. Muiden panosten hinnat nousivat 1,3 prosenttia edellisestä kuukaudesta.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Kevät sulatti hieman rakentajien työttömyyttä

May 13, 2015 by kerttuvali

Kevätaurinko sulatti hiljalleen erittäin korkeaa rakentajien työttömyyttä. Huhtikuussa Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä sai ansiosidonnaista päivärahaa 13774 henkeä (24,5%). Työttömyys on kuitenkin edelleen kaksi prosenttiyksikköä korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömyyden kasvun pysähtyminen ja työllisyyden paraneminen näkyy selvimmin Pohjanmaalla ja Hämeessä.

Pohjanmaalla oli huhtikuussa kuitenkin työtä vailla 25,7 % rakentajista eli 4,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Edelliskuukaudesta työttömyys supistui kuitenkin 1,4 %. Hämeessä työttömyys tipahti 1,5 prosenttiyksikköä edelliskuukaudesta, mutta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2,9 prosenttiyksikköä.

Suurinta työttömyys on edelleen Kainuussa (39,9%). Tässä on pudotusta viimevuotiseen verrattua 0,9 prosenttia.

Aivan oma lukunsa on nyt Uudenmaan alue, jossa työttömyysprosentti tipahti edelliskuukaudesta 0,8 prosenttiyksikköä. Uudenmaan rakentajista oli työttömänä 15,9 %.

Työttömyys koetteli pahiten asfalttialaa, jolla työskentelevistä oli työtä vailla 63,4 %. Myös vedeneristysala (43,4%) ja kivenjalostus (39,9%) kärvistelivät suurtyöttömyyden kourissa.

Parhaiten työllistyivät jälleen putki- ja putkieristysalan työntekijät, joista oli työttömänä 11,8 %.

Laiminlyönnit asbestin purkutyössä toivat sakkoa ja yhteisösakon

May 13, 2015 by kerttuvali

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi LVI-urakoitsijan edustajalle 30 päiväsakkoa eli 690 euron sakkorangaistuksen työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi yhtiö tuomittiin 4000 euron yhteisösakkoon. Käräjäoikeus julisti tuomionsa 6.5.2015.

Tapauksessa käsiteltiin Hämeenlinnan Lammilla kerrostalon korjaustyömaalla tehtyä putkieristeiden purkutyötä. Kohteessa ei ollut tehty asbestikartoitusta. Purkutyö tehtiin ilman suojaimia ja vaara-alueen suojaamista, ja asbestia pääsi leviämään kellarikomeroiden tavaroihin ja ilmaan. Päätoteuttajana kohteessa toimineella ja purkutyötä suorittaneella urakoitsijalla ei ollut valtuutusta asbestipurkutyöhön.

Oikeus totesi muun muassa, että purkutyötä tekevän urakoitsijan olisi tullut ottaa selvää kohteeseen liittyvistä riskeistä. Työselitykseen oli kirjattu, että sitä ei ole kartoitettu eikä ole varmuutta siitä, että kohteessa ei ole asbestia. Lisäksi työnantajan edustajan kertoman mukaan putkieristeiden purkukohteissa voi aina olla asbestia.

Työsuojelun lakimies Tanja Välke muistuttaa, että korjausrakentamisessa, jossa puretaan vanhoja rakenteita kuten putkieristeitä, on tärkeää huolehtia sitä, että asianmukaiset kartoitukset ja selvitykset on tehty kaikista purettavista rakenteista.

Asbestilainsäädäntö muuttuu vuoden 2016 alusta

Vuoden 2016 alusta voimaan tuleva asbestilaki ja -asetus eivät mahdollista enää asbestikartoituksen tekemättä jättämistä. Kartoitusvelvoite säilyy rakennuttajalla tai muulla taholla, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta. Lisäksi kartoitusvelvoite laajenee koskemaan myös yhteisellä työpaikalla toimivaa päätoteuttajaa. Tulevaisuudessa voidaan siis purkaa ainoastaan kartoitettuja rakenteita. Asbestipitoisiksi todettuja rakenteita saa jatkossa purkaa vain purkuluvan omaava työnantaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja, vaikka purkaminen tapahtuisi ulkotiloissa.

Ruukki tuo aurinkopaneelit rakennusten seiniin

May 13, 2015 by kerttuvali

Ruukki täydentää aurinkoenergiaa hyödyntävää tuotevalikoimaansa uudella, julkisivuun kiinnitettävällä aurinkopaneelilla. Ruukki on-wall solar aurinkoseinäjärjestelmä tuottaa sähköä rakennukselle auringon valosta ja se voidaan kiinnittää sekä uusiin että remontoitaviin rakennuksiin.

On-wall solar -paneelit soveltuvat erityisesti vähittäiskaupan ja teollisuuden sekä varasto- ja logistiikka-alan rakennuksiin.

”Aurinkopaneelit julkisivussa ovat selkeä osoitus yrityksen ympäristömyönteisyydestä. Aurinkopaneelit tuottavat osan rakennuksen tarvitsemasta sähköstä. Yritykset voivat hyödyntää hyvällä omallatunnolla aurinkosähkön käyttöä yrityskuvassaan, esimerkiksi laskemalla minkä laitteiden vuotuinen sähkönkulutus on korvattu aurinkosähköllä, toteaa tuoteryhmäjohtaja Pasi Turpeenniemi Ruukki Constructionista.

Julkisivuun aurinkopaneelit kiinnitetään Ruukin kehittämällä kiinnitysjärjestelmällä. Ruukin toimitukseen kuuluvat myös sähkökaapelit ja muuntimet.

”Koko seinän korkeudelta asennetut aurinkopaneelit jakavat ja rytmittävät pitkiä, joskus tylsiäkin julkisivukokonaisuuksia. Listoituksella lopputuloksesta saadaan näyttävä, kritiikin vaimentava julkisivu”, toteaa arkkitehti Petteri Lautso Ruukilta.

Noin 50 neliömetrin kokoisella alalla saavutetaan 8 kWp:n teho. Tähän kokonaisuuteen tarvitaan 30 keräinyksikköä. Hinnaltaan tämä investointi on noin 15 000 euroa.

Ruukin tuotevalikoimaan kuuluvat myös auringosta sähköä tuottavat Liberta Solar -julkisivukasetit, jotka toimivat myös rakennuksen julkisivuna.

Uutta paneelia markkinoidaan nimellä Ruukki® on-wall solar -aurinkoseinäjärjestelmä.

Ahti Junttila Koivukosken toimitusjohtajaksi

May 13, 2015 by kerttuvali

Päätoimija-konserniin kuuluva Rakennusliike Koivukoski on nimittänyt Ahti Junttilan yhtiön toimitusjohtajaksi. Junttila aloittaa tehtävässä kesäkuun aikana. Nykyinen toimitusjohtaja Tomi Koivukoski siirtyy omasta pyynnöstään konsernin kaupalliseen hankekehitykseen. Tomi Koivukoski on myös Päätoimija Oyj:n hallituksen jäsen.

Rakennusliike Koivukoski on kehittänyt tehokkaan konseptin yritystilojen rakentamiseen.

Koivukosken liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja kuluvalta vuodelta yhtiö tavoittelee yli 30 miljoonan euron liikevaihtoa. Rakennusliike Koivukoski toimii valtakunnallisesti ja on toteuttanut satoja yritysten toimitiloja mm. pääkaupunkiseudulla.

Rakennusinsinööri Ahti Junttilan (s.1961) kokemus on kertynyt rakennusyrittäjyydestä, Engeliltä, Tekmannilta ja Skanskalta. Viimeiset kahdeksan vuotta Ahti Junttila on toiminut arvostetussa alan kattojärjestössä, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL -liiton toimitusjohtajana. Hän hoitaa luottamustehtäviänsä ja nykyistä tehtäväänsä siirtymäaikana osittain yhtäaikaisesti uuden tehtävän kanssa.

”On hienoa päästä jälleen toteuttamaan osaamistaan käytäntöön ja työmaille. Laajassa verkostossani on myös Päätoimija-konsernille tärkeitä yhteistyökumppaneita”, Ahti Junttila kertoo.

Rakennusliike Koivukoski hakee strategiassaan uutta kasvua. Ahti Junttilan tehtävänä on johtaa yritys vahvaan kasvuun myös maantieteellisesti.