RAKENNUSPARKKI

”Dynamo” voitti Kouvolan keskustakorttelit -ideakilpailun

May 20, 2015 by kerttuvali

Kouvolan keskustakorttelit –ideakilpailu on ratkaistu. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti valita kilpailuehdotuksen “Dynamo” kilpailun voittajaksi. Työn on laatinut Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy Helsingistä.

Toisen palkinnon palkintolautakunta jakoi Muuan Oy:n kilpailuehdotukselle “Punos” ja kolmannen palkinnon Serum Arkkitehdit Oy:n ehdotukselle “Puudeli”.

Lisäksi palkintolautakunta jakoi lunastukset kilpailuehdotuksille “1000+1” sekä “Paddington”.

Kunniamaininnat saivat kilpailuehdotukset “Green Spots”, “Helminauha 2”, “Keto”, Kouvolan Keskustasilmukka” ja “Kuin lakutettu”.

Katso koko arviointipöytäkirja tästä [pdf, 12 MB].

Kouvolan kaupunki järjesti yhteistyössä Kiinteistö Oy Torinreunan kanssa yleisen suppean ideakilpailun Kouvolan ydinkeskustan länsiosassa sijaitsevien keskustakortteleiden suunnittelusta. Kilpailu järjestettiin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisena kilpailuna. Ideakilpailuun saapui yhteensä 70 kilpailuehdotusta.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Kouvolan kaupungin nimeäminä edustajina toimitilajohtaja Timo Oksanen, tekninen johtaja Hannu Luotonen, kaavoitusinsinööri Heikki Kauppi sekä kaavoituspäällikkö Hannu Tylli, Kiinteistö Oy Torinreunan nimeäminä edustajina Jarkko Mikkola, Kai Rauhamäki ja Jari Salonen sekä SAFA:n nimeäminä edustajina arkkitehti SAFA Riikka von Martens ja arkkitehti SAFA Juha Salmenperä. Palkintolautakunnan sihteerinä oli Kouvolan kaupungilta viestintävastaava Susanna Toikander.

Kilpailutehtävänä oli ideoida keskustakortteleiden täydennysrakentamismahdollisuuksia sekä kilpailualueella olevien nykyisten toimintojen kehittämistä. Pukimon korttelin yksikerroksinen osa on tarkoitus purkaa ja korottaa. Kauppamiehenkadun sekä Liikemiehenkadun välissä oleva vanha torikansi (Pohjolatori) on tarkoitus muuttaa rakennuskortteliksi. Tavoitteena oli löytää uudisrakentamiselle kaupunkikuvaan ja paikan erityispiirteisiin soveltuva ratkaisu.

Kilpailutehtävänä oli myös ideoida nykyisen torin (Hansatori) ja kauppahallin ympäristöä kokonaisuutena sekä nykyistä merkittävämpänä osana ydinkeskustan toimintoja. Lisäksi tehtävänä oli esittää ideoita Keskikadun katualueelle, joiden avulla kilpailualue kytkeytyisi tiiviimmin toiminnalliseksi osaksi kävelykatu Manskia. Kilpailun voittanut työ on tarkoitus ottaa kilpailun jälkeen käynnistyvän asemakaavan muutoksen pohjaksi.

Palkintoina jaettiin 60 000 euroa seuraavasti:
I palkinto 25 000 euroa
II palkinto 15 000 euroa
III palkinto 10 000 euroa

Lisäksi jaettiin kaksi lunastusta suuruudeltaan 5 000 euroa.

Kilpailutöiden näyttely on esillä yhteisöllisessä työtilassa Viiraamossa (Lasipalatsi, 2. kerros) 20.5. alkaen kesäkuun loppuun saakka.

Tuore suunnitelma: Maximiin kolme elokuvasalia ja 40 lisäpaikkaa

May 20, 2015 by kerttuvali

Maxim, Kluuvikatu, Helsinki

Ilmarinen ja Kämp Group ovat hahmotelleet uudenlaista ratkaisua Helsingin Kluuvikadun Maxim-kiinteistöön. Siinä jatkaisivat entistä ehompina nykyiset kaksi elokuvasalia, Maxim 1 ja Maxim 2. Paikka-lukua kasvattaisi vielä uusi 40-paikkainen sali, Maxim Studio. Salien yläpuolelle toteutettaisiin hotelli Kämpin noin 30 huoneiston korkeatasoinen laajennusosa Kämp Hotel Residences.

Mikäli suunnitelma toteutuu, ratkaisun myötä Maximissa olisi jatkossa noin 640 paikkaa.

˗ Olemme tehneet hartiavoimin töitä sovittaaksemme yhteen parhaalla mahdollisella tavalla kaikki ne näkemykset, jotka Maximin kehittämisen yhteydessä on esitetty.Olemme mielestämme nyt onnistuneet: tämä ratkaisu turvaisi niin kiinteistöön liittyvät kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset kuin taloudellisetkin intressit, sanoo Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti.

Elokuva-alan toimijat ovat päässeet vahvasti vaikuttamaan suunnitteluun.

˗ Meille on koko ajan ollut selvää, että Helsingissä on liian vähän laatuelokuvaan keskittyviä teattereita. Kysymys on ollut siitä, pystytäänkö koko pääkaupungin vaje ratkaisemaan yhdessä pienessä kiinteistössä. Tämä on ollut hankkeen vaikein rasti – mutta nyt olemme löytäneet vaihtoehdon, joka mielestämme omalta osaltaan turvaa laatuelokuville soveliaita näyttämöitä sekä mahdollistaa mielekkään hotellikonseptin toteuttamisen, sanoo Kämp Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen.

Tolppasen mukaan aktiivinen vuoropuhelu elokuva-alan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa on muokannut suunnitteluprosessia, ja Maxim-suunnitelmia onkin muutettu moneen kertaan viime kuukausien aikana keskusteluiden edetessä.

˗ Alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna saleja on nyt kaksi enemmän ja elokuvatoimintoon käytetyt neliöt ovat olennaisesti kasvaneet. Näin ollen hotellille jäi vähemmän tilaa, ja siksi muutimme koko konseptin.

Vuoropuhelun tärkeys onkin Esko Torstin mukaan korostunut suunnittelussa.

˗ Meille on myös ollut opettavaista ja kiinnostavaa keskustella Maximin tulevaisuudesta elokuva-aktiivien kanssa.

”Kasvava matkailuala tarvitsee hotellikapasiteettia”

Suunnitelmissa on hahmoteltu, että nykyisen elokuvateatterin yhteyteen rakennettavassa hotelli Kämpin laajennusosassa olisi 30 korkealuokkaista huoneistoa, joita voisi varata myös pidempään käyttöön. Hotellilla ja elokuvateatterilla olisi erilliset sisäänkäynnit, mutta kaikki asiakkaat voisivat käyttää esimerkiksi aulabaaria.

˗ Helsinki tarvitsee lisää laadukasta hotellikapasiteettia tulevaisuudessa lisääntyvien matkailijavirtojen takia. Samaa on korostanut myös matkailu- ja ravintola-ala. Erityisesti kansainvälisten merkittävien kongressien ja muiden tapahtumien saaminen Helsinkiin edellyttää riittävää ja tarpeeksi laadukasta hotellitarjontaa keskustassa. Tässä Kämpin uudet huoneistot tulisivat varmasti tarpeeseen, sanoo Kämp Groupin Ari Tolppanen.

Ilmarisen Esko Torsti korostaa myös, että kaikki mahdolliset tulevat rakennustoimenpiteet tultaisiin tekemään tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa – kuten Ilmarinen on aiemminkin tottunut toimimaan.

˗ Meillä on erittäin paljon kokemusta arvorakennusten kunnostamisesta. Ilmariselle on kiinteistön omistajana luonnollisesti kunnia-asia huolehtia kaikin tavoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista.

Ilmarinen ja Kämp Group jatkavat nyt hankkeen eteenpäin viemistä uusien piirustusten pohjalta. Suunnitelma vaatii toteutuakseen vielä runsaasti lisäsuunnittelua, eri osapuolien hallintoelimien päätöksiä ja viranomaislupia.

˗ Kannattaa ponnistella, jotta elävä kaupunki, kulttuuri ja eläkevarojen tuotto saadaan yhdistettyä. Nyt toivomme tietysti, että voisimme viedä suunnitelmiamme eteenpäin jouhevasti, Torsti sanoo.

Uudenmaan kuntajohtajat haluavat purkaa täydennysrakentamisen esteitä

May 20, 2015 by kerttuvali

Uusmaalaiset kuntajohtajat haluavat sujuvoittaa kasvavien kaupunkiseutujen täydennysrakentamista. Kunnat ovat valmiita selkeyttämään täydentävän rakentamisen käytäntöjään, mikä tuo rakennusalan toimijoille tervetullutta helpotusta hankkeiden aikataulutukseen ja kustannusten arviointiin. Lainsäätäjien suuntaan kunnilta lähtee puolestaan toiveita asunto-osakeyhtiölain sekä maankäyttö- ja rakennuslain pikaisista tarkistuksista.

Uudenmaan liitto on selvittänyt täydennysrakentamisen esteitä ja kannusteita. Liitto kutsui alueen kuntakentän yhteiseen pöytään pohtimaan ratkaisuja. Syntyi Uudenmaan kuntajohtajien kannanotto, jossa sekä luvataan keskinäistä yhteistyötä että vaaditaan valtiolta toimia täydennysrakentamisen esteiden purkamisessa. Kannanotto on samalla vastaus kiinteistö- ja rakennusalan toiveisiin, joita Uudenmaan liiton selvityksissä nousi esiin.

Pysäköintinormeihin joustoa

Autopaikoituksen järjestäminen on täydennysrakentamisessa suuri kustannuserä. Uudellamaalla ollaan jo valmiita aiempaa joustavampiin ratkaisuihin. Taustalla ovat hyvät kokemukset kunnista, jotka ovat sallineet vähemmän autopaikkoja asuntoa tai kerrosneliöitä kohden silloin, kun kohde sijaitsee hyvän joukkoliikenteen alueella. Yksi ratkaisu on myös asukkaiden ja työmatkalaisten pysäköintipaikkojen vuorottainen käyttö, mistä on vielä suhteellisen vähän kokemuksia.

Kuntajohtajien kannanotossa ratkaisuksi esitetään myös autopaikan hinnan erottamista asumisesta. Eli autopaikasta maksaisi se, joka sitä käyttää, eivätkä kaikki asuntojensa hinnassa.

Selkeät toimintatavat helpottamaan rakennusalaa

Uudenmaan liiton selvitysten mukaan kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ovat olleet hämmentyneitä kuntien erilaisista tavoista, joilla täydennysrakentamista ohjataan. Vaikka laki on kaikille sama, se suo menettelyyn valinnanvaraa. Kun yhdessä kunnassa riittää pelkkä rakennuslupa, edellytetäänkin naapurikunnassa kaavamuutosta, joka vie huomattavasti enemmän aikaa.

Rakennusalalta saadun palautteen kannustamana Uudenmaan kunnat ryhtyvät laatimaan selkeämpiä ohjeita, jotka tulevat helpottamaan rakentamishankkeiden läpivientiä. Uudenmaan liitto käynnistää työn yhdessä kuntien kanssa.

Infra-avustuksia täydennysrakentamisen käynnistysinvestointeihin

Kunnanjohtajat esittävät, että valtion tulisi myöntää infra-avustusta täydennysrakentamisen käynnistysvaiheen kustannuksiin. Rakennetussa ympäristössä tontin tiivistäminen edellyttää yleensä monenlaisia toimenpiteitä, kuten melusuojausta, vanhojen rakennusten purkamista tai kalliita pysäköintiratkaisuja. Nykyisellään valtio myöntää infra-avustusta vain uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen.

Tarkistuksia asunto-osakeyhtiölakiin sekä valitusmenettelyyn

Asunto-osakeyhtiölakia on kunnanjohtajien mukaan tarkistettava pikaisesti. Nykyisen lain mukaan yksi osakas voi esimerkiksi estää koko taloyhtiölle etuja tuottavan lisäkerroksen rakentamisen. Yksimielisen päätöksen vaatimus on pysäyttänyt monia hyviä hankkeita Uudellamaalla, selvisi Uudenmaan liiton selvityksissä. Tonttien lisärakentaminen tuo paitsi rahoitusta taloyhtiön välttämättömiin remontteihin, myös edellytykset alueen palvelujen ja joukkoliikenteen säilymiselle ja kehittämiselle, kunnanjohtajat muistuttavat kannanotossaan.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin puolestaan vaaditaan tarkistuksia valitusmenettelyn osalta. Kaavavalitusten käsittely voi jopa kolminkertaistaa kaavaprosessin keston. Valituskäsittelyä on nopeutettava ja perusteettomat valitukset pitäisi pystyä seulomaan ripeästi pois. Valitusoikeus tulisi täydennysrakentamisessa rajoittaa vain lähialueen asukkaille ja toimijoille. Toistuva valittaminen olisi estettävä niin, että asemakaavalla ratkaistusta asiasta ei voisi enää valittaa rakennuslupavaiheessa, kannanotossa vaaditaan.

Ramboll mukana Laukaan keskustan kehittämisessä

May 20, 2015 by kerttuvali

Ramboll Finland Oy:n Leipien heitto -niminen työ voitti Laukaan kirkonkylän keskustan kehittämisen arkkitehtikutsukilpailun. Kilpailulla haettiin keskusta-alueelle innovatiivista ja kokonaisvaltaista pitkän aikavälin suunnitelmaa, jonka avulla alueesta saadaan yhtenäinen, houkutteleva ja viihtyisä kaupan ja asumisen ympäristö.

Palkintolautakunnan mielestä Rambollin tekemässä voittajaehdotuksessa onnistuttiin kokonaistavoitteissa parhaiten.

− Rambollin suunnitelma on kokonaisidealtaan selkeä, mutta silti idearikas ja moniulotteinen. Kirkonkylän keskusta tiivistyy uuden torin ympärille. Tilaratkaisut ovat joustavia, ja julkiset ja yksityiset palvelut täydentävät toisiaan. Monipuolista asuinrakentamista on suunnitelmassa esitetty 1600 – 2000 uudelle asukkaalle. Suunnitelma on realistinen ja se voidaan toteuttaa vaiheittain, kertoo Laukaan kunnan kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt .

Voittoisan työn pääsuunnittelijana toimi Mikko Siitonen (arkkitehti SAFA), ja siinä on hyödynnetty Rambollin monialaista osaamista.

− Kilpailuehdotuksessamme Laukaan keskustan ydinalueen rakennetta ja asemaa kirkonkylän keskiönä korostetaan uusilla keskustakortteleilla, jotka poikkeavat muotokielellään ja omaleimaisuudellaan ympäröivistä korttelialueista. Kirkonkylään muodostetaan joustavan ja hitaan liikkumisen ydinkeskusta, jossa yhdistyvät kauppa, palvelut, joukkoliikenne, asuminen ja vapaa-aika, Siitonen toteaa.

Voittanut ehdotus on samalla jatkosuunnitelmanpohja, jota täydennetään mm. muista kilpailutöistä kerätyillä ideoilla. Tavoitteena on vuorovaikutteinen suunnittelu.

− Jatkotyössä suunnitelmaa kehitetään edelleen yhteistyössä kuntalaisten, yrittäjien ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Järjestämme asian tiimoilta mm. kaikille kuntalaisille avoimen illan, jossa on mahdollisuus päästä vaikuttamaan suunnitelmaan, Siitonen sanoo.

Lue lisää Laukaan kunnan verkkosivuilta

Pientalotyömaat työsuojeluviranomaisen tehovalvonnassa

May 20, 2015 by kerttuvali

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että pientalotyömaat ovat edelleen vaarallisimpia rakennustyömaita johtuen työturvallisuusmääräyksien laiminlyönneistä. Tämän vuoksi rakennusalan työsuojelun valvontaa kohdistetaan yhä enemmän pientalotyömaihin.

Rakennusalan työturvallisuusviikolla 18 -22.5 järjestetään myös valtakunnallinen Telinetorstai- toimintapäivä, minkä teemana ovat putoamissuojaus sekä henkilökohtaiset turvavarusteet.

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden rakennusalan tarkastajat suorittavat torstaina 21.5 tehovalvontaa omakotitalotyömaille. Tavoitteena on työturvallisuuden tason nostaminen ja työtapaturmien määrän vähentäminen. Tarkastuksilla kiinnitetään erityisesti huomiota putoamissuojauksen järjestämiseen, työtelineisiin ja tikkaiden sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttöön.

Tarkastuksien yhteydessä selvitetään myös ovatko rakennushankkeen osapuolet rakennuttaja ja urakoisijat sopineet selkeästi työmaan päätoteuttajan ja työsuojelusta vastaavan henkilön nimeämisestä.

Rakennusteollisuus RT tiedote työturvallisuusviikosta
Tietoa työturvallisesta rakentamisesta

SRV modernisoi Helsingin Kaupunginteatterin perinteitä kunnioittaen

May 20, 2015 by kerttuvali

SRV on valittu Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjauksen projektinjohtourakoitsijaksi. Urakan aikana Kaupunginteatterin suojellut tilat peruskorjataan ja talotekniikka nykyaikaistetaan sekä esteettömyyttä parannetaan yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Työt alkavat kesäkuussa mittavilla purkutöillä.

”Helsingin Kaupunginteatteri on kulttuurin ja arkkitehtuurin merkkiteos, jonka tilat modernisoimme pikkutarkasti perinteitä kunnioittaen. Keskustan julkiset peruskorjausurakat ja museaalisten arvojen vaaliminen ovatkin muodostuneet yhdeksi ydinosaamisalueeksemme”, kertoo SRV:n tuotantojohtaja Antti Raunemaa.

Helsingin teatterisäätiön ylläpitämän Kaupunginteatterin yhteensä 67 miljoonan euron peruskorjaus toteutetaan vuosina 2015–2017. Valtuuston hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti korjaus käsittää Kaupunginteatterin Eläintarhantien teatterirakennuksen peruskorjauksen ja teatteritekniikan uudistamisen ja ajanmukaistamisen. Peruskorjaus toteutetaan kaupungin myöntämällä lainatakauksella, kaupungin laina-avustuksella ja valtionavustuksella.

Peruskorjauksen aikana Kaupunginteatterin esityksiä nähdään kuudella näyttämöllä: studio Pasilassa, Lilla Teaternissa, Arena-näyttämöllä, Pengerkadun näyttämöllä, Peacock-teatterissa ja Stoassa. Kaupunginteatterin taiteellisen, hallinnollisen ja teknisen henkilökunnan väliaikaiset työtilat ovat Helsingin Yliopistokiinteistöjen hallinnoimalla Leipätehtaalla (Kaikukatu 4).

”Odotamme innolla, että pääsemme avaamaan Kaupunginteatterin ohjelmiston uusituissa tiloissa. Avajaisteoksena elokuussa 2017 on Lasse Mårtensonin säveltämä musikaali Myrskyluodon Maija. Anni Blomqvistin (1909–1990) Myrskyluoto-romaanisarjaan pohjautuvan musikaalin käsikirjoittaa Seppo Parkkinen ja ohjaa Kari Rentola. Uudella kotimaisella musikaalilla juhlistamme Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Myös Timo Penttilän suunnittelema, kaunis teatterirakennus täyttää 50 vuotta”, kertoo teatterijohtaja Asko Sarkola.

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015: Investoinnit jatkuivat vahvoina: rakenteilla 1 324 vuokra-asuntoa

May 19, 2015 by kerttuvali

Katsauskausi tammi–maaliskuu 2015

Liikevaihto oli 90,9 (88,1) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti vuokraustoiminnan tuottojen kasvu
Tulos ennen veroja oli 60,4 (35,7) miljoonaa euroa. Tulos perustuu hyvään taloudelliseen vuokrausasteeseen, ylläpitokulujen hallintaan, alhaisiin rahoituskuluihin ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokseen
Taloudellinen vuokrausaste säilyi hyvänä ja oli 97,4 (98,4) prosentti
Vaihtuvuus pysyi vertailukauden tasolla ja oli 6,8 (6,7) prosenttia
Rakenteilla oli katsauskauden päättyessä 1 324 (969) vuokra-asuntoa
Konsernin omistuksessa oli 40 760 (40 273) vuokra-asuntoa 31.3.2015
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli 3,8 (3,5) miljardia euroa. Tilikauden 2014 vuoden lopussa käypä arvo oli 3,7 miljardia euroa. Käyvän arvon muutos tuloksessa oli 26,0 (4,0) miljoonaa euroa
Konsernin bruttoinvestoinnit kauden aikana olivat 53,3 (32,3) miljoonaa euroa

IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen VVO-yhtymä Oyj:n raportoinnissa
Ensimmäinen osavuosikatsaus vuodelta 2015 laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan ja vertailutiedot on oikaistu vastaamaan IFRS-raportointia. Siirtymisestä ja sen vaikutuksista on selostettu osavuosikatsauksen kohdassa Liitetiedot: Siirtyminen IFRS-standardeihin.

Toimitusjohtaja Jani Nieminen:
VVO:n liikevaihto- ja tuloskehitys jatkuivat erittäin hyvinä katsauskaudella. Sijoituskiinteistöjemme käypä arvo oli katsauskauden lopussa 3,8 miljardia euroa. Nousimme vuoden 2014 lopussa Suomen suurimmaksi kiinteistösijoittajaksi KTI Kiinteistötieto Oy:n markkina-analyysissa.

VVO investoi katsauskaudella 53,3 miljoonaa euroa uudisrakentamiseen, vanhan asuntokannan ostoihin ja peruskorjaukseen. Jatkamme investointeja ja kasvatamme asuntotarjonnan määrää Suomen kasvukeskuksissa. Tällä hetkellä vuokra-asuntojemme määrä on 40 760. Rakenteilla oli katsauskauden lopussa yhteensä 1 324 vapaarahoitteista Lumo-asuntoa.

Näkymät vuodelle 2015
Markkinanäkymät
Suomen talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus jatkuu. Työllisyyden näkymät ovat edelleen heikot. Euroopan keskuspankin alkuvuoden 2015 päätös ostaa rahoitusarvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukaudessa tukee euroalueen talouden kehitystä. EKP:n rahapolitiikan seurauksena yleisen korkotason ennakoidaan pysyvän edelleen alhaisella tasolla.

Vuokra-asuntojen kysynnän odotetaan pysyvän samalla hyvällä tasolla. Vuokra-asuntojen kokonaistarjonnassa ei ole odotettavissa suurta muutosta. Uudistuotannon painopiste säilyy edelleen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Yleisen markkinatilanteen johdosta rakennusliikkeet tarjoavat kohteita toteutettavaksi vuokra-asuntoina.

Kaupungistumisen jatkuminen näkyy kerrostalorakentamisen määrän kasvuna suurimmissa kasvukeskuksissa. Omistusasuntojen hintakehityksen voidaan olettaa jatkuvan vuoden 2014 kaltaisena. Keskeisillä paikoilla sijaitsevien pienten asuntojen hintojen odotetaan nousevan hieman, reuna-alueilla isojen asuntojen hinnat saattavat hieman laskea.

Valmiiden myymättömien asuntojen määrä on korkealla tasolla, mikä hillitsee rakennusliikkeiden aloituksia. Korjausrakentamisen volyymin kasvu jatkuu.

VVO-konsernin näkymät
Tilikauden aikana VVO-konsernin taloudellisen vuokrausasteen odotetaan pysyvän hyvällä tasolla vuokra-asuntojen kysynnän jatkuessa edelleen vakaana. Tämän vuoksi myös investoinnit jatkuvat vahvoina. Nettovuokratuottojen odotetaan kasvavan jonkin verran.

Toimintaympäristö
Yleinen toimintaympäristö
Suhdannetilanne oli hitaasti paranemassa Euroopassa katsauskauden aikana. Yhdysvaltojen talouden kasvu, öljyn hinnan lasku ja elvyttävä rahapolitiikka tukivat maailmantalouden myönteistä kehitystä. Euroopan keskuspankki aloitti maaliskuussa euroalueen valtionlainojen laajennetun osto-ohjelman, mikä heikensi euroa ja siten vahvisti euroalueen vientiä. Sen sijaan poliittiset riskit varjostivat talouskehitystä.

Kuluttajien luottamus talouteen pysyi alhaisella tasolla. Kotitaloudet ja yritykset ovat varovaisia investointipäätöksissään. Tämä näkyi muun muassa omistusasuntojen kysynnässä ja rakennusinvestoinneissa. Vanhojen omistusasuntojen hinnat laskivat koko maassa hieman alkuvuoden 2015 aikana. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat hieman edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Korkotaso säilyi poikkeuksellisen alhaisena.

Toimialan toimintaympäristö
Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui hyvällä tasolla. Pienillä vuokra-asunnoilla ja uudiskohteilla oli hyvä menekki erityisesti kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla oli edelleen selkeä tarve uusille asunnoille.

Uuden tarjonnan painopiste oli vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Uudisrakentamisen tai korjausrakentamisen hintatasossa ei tapahtunut huomattavaa muutosta. Omistusasuntotuotannon markkinatilanne mahdollisti vuokra-asuntojen rakennuttamiselle tavanomaista parempien neuvottelu-urakkahankkeiden toteutuksen.

Kaavoituksen hitaus ja pula rakentamiskelpoisesta tonttimaasta erityisesti pääkaupunkiseudulla heikensivät vuokra-asuntojen tuotantoedellytyksiä.

Liiketoiminta
Suomen suurin kiinteistösijoittaja ja suurin yksityinen, markkinaehtoinen vuokranantaja VVO-yhtymä Oyj tarjoaa monipuolista ja vaivatonta vuokra-asumista sekä asumisen palveluiden valikoiman.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo on 3,8 (3,5) miljardia euroa. VVO-konserniin kuuluu 40 760
(40 273) asuntoa, joista 26 808 (26 218) on markkinaehtoisia Lumo- ja 13 952 (14 055) omakustannusperusteisia VVO-asuntoja.

Asuntovuokrausliiketoiminnan erityispiirteenä on liiketoiminnan vakaus ja ennustettavuus, mikä tukee toiminnan kehittämisedellytyksiä. Yrityksen liiketoiminnan luonne, vahva taloudellinen asema ja tuloksentekokyky mahdollistavat investoinnit erilaisissa suhdannetilanteissa.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi VVO Vuokra-asunnot Oy:n yleishyödyllisyyden peruuttamista koskeneen hallintoriidan VVO-konsernin eduksi. Asia palautettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskes-kus ARA:n uudelleen ratkaistavaksi.

Segmenttikohtainen informaatio
VVO-konsernin taloudellinen kokonaisuus raportoidaan jaettuna kahteen segmenttiin. Segmenttijaon perusteena on aravalainsäädännön mukainen voitonjakorajoite.

VVO Vapaa -liiketoimintaan kuuluvat VVO-yhtymä Oyj ja emoyhtiön konserniyhtiöistä VVO Kodit Oy, VVO Vuokra-asunnot Oy, VVO Vuokratalot Oy ja VVO Palvelut Oy. Näiden yhtiöiden voitonjako on vapaata. Osaan VVO Vuokratalot Oy:n asunto-omaisuudesta kohdistuu aravalainsäädäntöön liittyviä kohdekohtaisia rajoituksia.

VVO Arava -liiketoimintaan kuuluvat konserniyhtiöistä VVO Korkotukikiinteistöt Oy ja VVO Asunnot Oy, joita koskee aravalainsäädännön mukainen voitonjakorajoite. Voitonjakorajoitteisista yhtiöistä voidaan tulouttaa kahdeksan prosentin tuotto omistajan yhteisöön sijoittamille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n vahvistamille alkuperäisille omille varoille. VVO Arava -liiketoimintaan kuuluvien yhtiöiden vuotuisesta tuloksesta tuloutettavissa oleva tuotto on yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. VVO Arava -liiketoimintaan sisältyvistä asunnoista osaan ei kohdistu aravalainsäädäntöön liittyviä kohdekohtaisia rajoituksia.

Liiketoiminnan tulos ja kannattavuus
Konsernin nettovuokratuotto oli 55,4 (51,9) miljoonaa euroa, joka on 61,0 (58,9) prosenttia liike-vaihdosta. VVO Vapaa -nettovuokratuotto oli 28,9 (26,9) miljoonaa euroa. VVO Arava -nettovuokratuotto oli 27,1 (25,7) miljoonaa euroa.

Konsernin tulos ennen veroja oli 60,4 (35,7) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy sijoituskiinteistön käyvän arvon muutosta 26,0 (4,0) ja luovutusvoittoja ja -tappioita 0,9 (-1,4) miljoonaa euroa. Tuloksen kasvu perustuu hyvään taloudelliseen vuokrausasteeseen, ylläpitokulujen hallintaan, alhaisiin rahoituskuluihin ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokseen. Rahoitustuotot ja -kulut olivat -12,3 (-11,3) miljoonaa euroa.

Liikevaihto
VVO-konsernin liikevaihto 1.1.–31.3.2015 oli 90,9 (88,1) miljoonaa euroa. VVO Vapaa
-liiketoiminnan liikevaihto oli 45,3 (43,5) ja VVO Arava -liiketoiminnan 46,7 (45,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto muodostuu kokonaisuudessaan vuokraustoiminnan tuotosta.

Tase, rahavirta ja rahoitus
Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 4 031,3 (3 847,0) miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli 1 604,2 (1 508,5) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 39,9 (39,3). Osakekohtainen oma pääoma oli 216,64 (203,72) euroa. VVO Vapaa -liiketoiminnan omavaraisuusaste oli 45,1 (46,0) prosenttia. Konsernin oman pääoman tuotto oli 12,1 (7,6) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 8,5 (5,8) prosenttia.

Konsernin likvidit rahavarat olivat katsauskauden lopussa 108,5 (167,0) miljoonaa euroa. Konsernin maksuvalmius oli katsauskaudella hyvä. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli katsauskauden lopussa liikkeellä 69,8 (38,0) miljoonaa euroa.

Korollinen vieras pääoma katsauskauden lopussa oli 1 856,1 (1 826,2) miljoonaa euroa, joista markkinaehtoisia lainoja oli 905,1 (833,9) miljoonaa euroa.

VVO-konserni konvertoi katsauskaudella korkeakorkoisia valtion vuosimaksulainoja 31,0 miljoonan euron arvosta markkinaehtoisiksi lainoiksi. Kuntarahoitukselta nostettujen uusien lainojen korkokulut ovat merkittävästi aiempia alhaisemmalla tasolla. Nostettujen lainojen maturiteetit ovat 10–23 vuoden välillä. Luototusaste katsauskauden päättyessä oli 48,6 prosenttia.

Lainakannan keskikorko oli katsauskaudella 2,5 (2,6) prosenttia ja lainojen keskimaturiteetti katsauskauden lopussa 15,0 (15,7) vuotta.

Kiinteistöomaisuus ja käypä arvo
VVO-konsernin omistamien vuokra-asuntojen kokonaismäärä oli katsauskauden lopussa 40 760 (40 273) kappaletta. Asunnoista 20 019 (19 605) kuului VVO Vapaa -liiketoimintaan ja 20 741 (20 668) VVO Arava -liiketoimintaan. Katsauskauden lopussa VVO omisti asuntoja 42 (43) paikkakunnalla.

VVO:n omistamien sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli 3,8 (3,5) miljardia euroa. Käyvän arvon muutos katsauskaudella oli 73,3 (29,1) miljoonaa euroa. Konsernin omistamien sijoituskiinteistöjen käypä arvo määritellään neljännesvuosittain yhtiön oman arvioinnin perusteella. Ulkopuolinen asiantuntija antaa lausunnon VVO:n omistamien sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä. Viimeisin lausunto on annettu tilanteesta 31.3.2015. Käyvän arvon määrityksen perusteet on esitetty liitetiedoissa.

Konsernin omistama tonttivaranto oli katsauskauden lopussa noin 115 000 kem² (115 000 kem²). Tonttivarannon käypä arvo oli katsauskauden päättyessä 40,5 (37,5) miljoonaa euroa.

Asuntovuokraus
Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui hyvänä kaikilla VVO-konsernin toimintapaikkakunnilla. Suurin kysyntä kohdistui aiempien vuosien tapaan pienimpiin asuntoihin, yksiöihin ja kaksioihin.

Asuntojen taloudellinen vuokrausaste pysyi hyvällä tasolla ja oli katsauskaudella 97,4 (98,4) prosenttia. Katsauskauden päättyessä peruskorjausten vuoksi tyhjänä oli 527 (301) asuntoa. Vaihtuvuus, johon sisältyvät sisäiset vaihdot, pysyi samalla tasolla verrattuna tilikauden 2014 vastaavaan jaksoon ja oli 6,8 (6,7) prosenttia.

Markkinaehtoisten Lumo-asuntojen, 26 808 (26 218) kappaletta, keskineliövuokra oli katsauskauden lopussa 13,80 (13,17) euroa ja keskimäärin kauden aikana 13,52 (12,91) euroa. Omakustannusvuokranmäärityksen piiriin kuuluvien VVO-asuntojen, 13 952 (14 055) kappaletta, vastaavat luvut olivat kauden päättyessä 12,77 (12,41) euroa ja katsauskauden aikana keskimäärin 12,58 (12,27) euroa.

Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui edelleen vilkkaana. Aktiivisten hakemusten (hakemus voimassa 3 kk) määrä oli katsauskauden lopussa 18 774 (20 284) kappaletta. Aktiivisia hakemuksia irtisanottua asuntoa kohden oli keskimäärin 19,0 (20,9) kappaletta. Katsauskauden aikana saapui uusia asuntohakemuksia 16 476 (17 709).

Keskimääräinen asiakkuusaika pysyi korkealla tasolla ja oli 5,9 (5,9) vuotta. Onnistuneen vuokravalvonnan ja asumisneuvonnan vuoksi vuokrasaatavien määrä suhteessa vuokraustoiminnan vuositason liikevaihtoon oli katsauskauden päättyessä 1,2 (1,2) prosenttia.

Lumo-kotien asukkaille käynnistyi katsauskaudella pilotointi yhteiskäyttöautosta Espoon Suurpellossa ja Tampereen Hervannassa. Lumon ja 24Rentin puolen vuoden pilotin tavoitteena on selvittää asukkaiden kiinnostus ekotehokasta autoilua kohtaan. Yhteiskäyttöauto on asukkaiden varattavissa ja käytettävissä taloyhtiön merkitsemältä parkkipaikalta.

DNA:n ja Elisan kanssa tehdyt sopimukset entistä nopeammasta laajakaistayhteydestä tulivat voimaan 1.1.2015: vuokraan sisältyvän 10 megatavun laajakaistayhteyden saa nyt lähes jokaiseen Lumo- ja VVO-asuntoon.

VVO-konserni palkitsee vuosittain esimerkillistä yhteishenkeä ylläpitävän ja asuinympäristöstä hyvin huolehtivan talon asukkaat. Vuoden 2015 talo valittiin tänä vuonna valtakunnallisessa Asumisen Päivässä. Tapahtuma kokoaa talotoimikuntien puheen-johtajia yhteen käymään vuoropuhelua yhteisistä asioista valtakunnallisesti joka toinen vuosi. Vuoden 2015 taloksi valittiin Koulukatu 1 Lappeenrannasta.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys
Katsauskaudella käynnistyi 197 (72) asunnon rakentaminen. Rakenteilla oli katsauskauden lopussa yhteensä 1 324 (969) asuntoa, joista vapaarahoitteisia oli 1 324 (850) ja valtion pitkällä korkotuella rahoitettuja 0 (119). Rakenteilla olevista asunnoista Helsingin seudulla sijaitsee 851 (773) asuntoa ja 473 (196) Suomen muissa kasvukeskuksissa.

VVO-konserni osti katsauskaudella 40 (0) asuntoa, jotka sijaitsevat Espoossa, ja myi katsauskauden aikana 73 (56) asuntoa. Katsauskaudella valmistui 0 (123) uutta asuntoa. Vuoden loppuun mennessä valmistuvien asuntojen määrä on arviolta 736 (750) kappaletta.

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 53,3 (32,3) miljoonaa euroa. Investoinneista 7,5 (4,2) miljoonaa euroa kohdistui aktivoituihin korjausmenoihin. VVO Vapaa -liiketoiminnan osuus bruttoinvestoinneista oli 51,8 (27,6), VVO Arava -liiketoiminnan osuus 1,5 (4,9) miljoonaa euroa.

Korjausmenot yhteensä olivat 15,9 (13,1) miljoonaa euroa, joista tulosvaikutteisia korjauksia oli 8,5 (8,9) miljoonaa euroa.

Lisäksi sitovia oli katsauskauden päättyessä hankintasitoumuksia yhteensä 269,1 (88,8) miljoonan euron arvosta.

Kiinteistöjen lämpötilakorjattu lämmitysenergian ominaiskulutus oli katsauskauden aikana 2,2 % pienempi kuin edellisvuoden vastaavana aikana.

CapMan Real Estate toteuttaa asuinrakennuksen Helsingin ydinkeskustaan

May 19, 2015 by kerttuvali

CapMan Nordic Real Estate -rahasto on ostanut Helsingin Kampissa Ruoholahdenkatu 4:ssä sijaitsevan toimistorakennuksen Lapis Rakennus Oy:ltä. Kaupan kohteena oleva rakennus on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön ja siihen on alustavasti suunnitteilla 68 omistusasuntoa. Projektin muutossuunnittelu on käynnissä ja muutostyöurakan toteuttaa kokonaisvastuurakentaja Lapis Rakennus Oy.

“Kiinteistön sijainti on keskeinen, liikenneyhteydet erinomaiset ja kaikki Kampin palvelut vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Tämän vuonna 1945 valmistuneen rakennuksen pohja ja runkorakenne mahdollistavat muutoksen asuinkäyttöön poikkeuksellisen hyvin. Kellariin sijoitettavat parkkipaikat ja pihalle toteutettava viherpiha parantavat entuudestaan kohteen houkuttelevuutta asuintalona”, kertoo CapMan Real Estaten partneri Juhani Erke.

“Lapis Rakennuksella on referenssejä vaativista keskustakiinteistöjen saneerauksista ja uskomme, että saamme yhdessä heidän kanssaan toteutettua korkeatasoisia koteja laatutietoisille kaupunkilaisille”, Juhani Erke jatkaa.

Ruoholahdenkatu 4 on CapMan Nordic Real Estate -rahaston yhdestoista sijoitus ja toinen sijoitus Suomessa. Rahasto sijoittaa pohjoismaisissa kasvukeskuksissa sijaitseviin toimisto-, liike- ja asuinkiinteistöihin.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 4 prosenttia

May 19, 2015 by kerttuvali

Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 6,8 miljoonalle kuutiometrille, joka on 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja rakennustuotannon kiinteähintainen volyymi jäi vielä 13 prosenttia alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen estimoituun rakennus- ja asuntotuotantotilastoon, jonka laadinnassa aineistoa on korjattu menetelmällisesti edellisvuoden tietojen perusteella.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset, milj. m3, liukuva vuosisumma:

Kuluvan vuoden alku näyttää jo edellisvuosia lupaavammalle. Asuinrakennushankkeita aloitettiin tammi-maaliskuun aikana 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Samaan aikaan käynnissä olevan asuinrakentamisen kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni kuitenkin vielä 11 prosenttia vuodentakaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2010=100, trendi

Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2014 aikana 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna

Vuoden 2014 aikana rakennuslupia myönnettiin 30 miljoonalle kuutiometrille. Määrä väheni 15,5 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla, laskien vain 1,6 prosenttia ja muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä laski 21,1 prosenttia edellisvuodesta.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tuotantokatko jatkuu

Nyt julkaistut tiedot perustuvat aineistoon, jota on täydennetty menetelmällisesti. Aineiston puutteellisia tietoja on estimoitu edellisvuoden rakennuslupatiedoilla. Estimoinnista johtuen kaikkia tietoja ei ole saatavilla tarkimmalla käyttötarkoitus- ja aluejaoilla. Nyt käytössä oleva aineisto täydentyy tulevien kuukausien aikana ja nyt tilastoitavat tiedot voivat vielä tarkentua.

Alla olevassa kuviossa on lokakuusta maaliskuuhun Tilastokeskukseen saapuneiden ja imputoitujen myönnettyjen rakennuslupien osuudet kuukausittain. Imputointiaste valmiissa aineistossa edellä mainitulle aikavälille on n. 20 %.

Imputoitujen rakennuslupien osuus (tilavuus)

Tilastokeskus ei ole voinut käynnistää rakennus- ja asuntotuotantotilaston tuotantoa vielä uudelleen, koska Väestörekisterikeskus ei ole pystynyt toimittamaan Tilastokeskukseen tilastojen tietolähteenä käytettäviä rakennusrekisteritietoja riittävän kattavasti.

Tammikuussa alkanut rakennus- ja asuntotuotantotilaston tuotantokatko jatkuu toistaiseksi, mutta tilaston tuotannossa siirrytään normaaliin kuukausittaiseen julkaisurytmiin heti, kun tietotoimitukset ja järjestelmät saadaan toimimaan.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Lemminkäinen kunnostaa Lahden urheilukeskusta

May 19, 2015 by kerttuvali

Lemminkäinen ja Lahden kaupunki ovat sopineet Lahden urheilukeskuksen suurmäen (HS130) ja tuomaritornin kunnostamisesta. Lisäksi urheilukeskukseen rakennetaan uusi latusilta vanhan tilalle. Urakkakokonaisuuden arvo on 4,17 miljoonaa euroa. Työt alkavat välittömästi ja valmistuvat joulukuun 2015 alussa.

Urakkaan sisältyy betonirakenteisen suurmäen saneeraus sekä jääladun ja alastulorinteen uusiminen. Tuomaritornin tilat rakennetaan uudelleen, lisäksi vanha puinen latusilta korvataan uudella betonirakenteisella. Betonia urakkaan tarvitaan noin 1 000 kuutiota.

Rakentamistyöt ovat osa Lahdessa pidettävien vuoden 2017 mäkihypyn MM-kisojen valmistelua.

”Lemminkäinen huomioi työsuunnitelmassaan erikoiskohteen tarpeet innovatiivisesti ja taloudellisesti. Esimerkiksi materiaalien nostot, joita työssä tarvitaan paljon, on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaisiksi”, sanoo projektipäällikkö Tomi Tenhunen Lahden kaupungin tilakeskuksesta.

Korkein työskentelykohta on noin 70 m maanpinnasta, ja alastulorinne on erittäin jyrkkä.

”Työsuunnittelussa on huomioitu erityisesti työturvallisuus. Käytämme erillisiä työmaateitä, joille tasoitamme eri korkeuksille työskentelytasot. Näin koneet, kuten nosturit, voivat toimia tasaisella pinnalla”, sanoo johtaja Markku Lilja Lemminkäiseltä.