Pusikko muuttui tapahtumapuistoksi

be0916af8ee2dca8_800x800ar

Hämeenlinnassa toimii kesäkuusta lähtien Suomen suurin tapahtumapuisto. Kantolan vanha saha-alue sai näin kustannustehokkaasti uuden elämän, kun suunnitteluvaiheessa syntyi oivallus pahoin pilaantuneen maaperän muuttamisesta haitattomaksi.

Hämeenlinnan kaupungin omistaman Linnan Kehitys Oy:n päätehtäviin kuuluvat Hämeenlinnan elinvoimaisuuden ja tunnettuuden kasvattaminen sekä uusien palvelujen tuottaminen niin kaupunkilaisille kuin vierailijoillekin. Hämeenlinnan logistinen sijainti on erinomainen, mikä tekee suurtenkin, kaupunkia ja sen imagoa kehittävien tapahtumien järjestämisen mielekkääksi. Toukokuussa valmistunut Kantolan tapahtumapuisto on tästä edustava esimerkki.

_Lähdimme siitä, että tapahtumapuistossa tulee voida järjestää mahdollisimman monipuolisia ja monenkokoisia tapahtumia megakonserteista pienehköihin näyttelyihin ja yritystapahtumiin. Kantolan puistoalue sopii erinomaisesti myös vaikkapa lemmikkieläintapahtumiin, kertoo toimitusjohtaja Mervi Käki Linnan Kehitys Oy:stä.

Hän pitää hyvänä saavutuksena, että näin mittava investointi lopulta toteutui näinä tiukkojen kuntatalouksien aikoina. Ilman suunnittelun aikana jalostunutta ideaa pilaantuneen maan peittämisestä puhtaammilla maamassoilla hanke olisi kuitenkin saattanut jäädä toteutumatta.

_Kun kustannukset putosivat toteutuksen laadun lainkaan kärsimättä murto-osaan hankkeen alussa lasketuista, meidän oli suhteellisen helppo saada hankkeellemme poliittisten päättäjien tuki. Rambollin geoteknistä ja muuta osaamista myönteisen päätöksen tukena ei voi yliarvioida, Käki sanoo.

Jyhkeitä lavoja ja yli 50 rekkaa

Heti ensimmäisenä kesänä Kantolan tapahtumapuistossa voi kokea täkäläisittäin ainutlaatuisen mittavan elämyksen, kun australialainen rockyhtye AC/DC saapuu Hämeenlinnaan konsertoimaan. Yleisöä on Mervi Käen mukaan odotettavissa vähintään 50 000.

―Tuottajavastuu on toki muualla. Sen kantaa New Yorkiin pörssiin kuuden miljardin dollarin vuosiliikevaihdollaan listattu Live Nation, jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä hankkeemme alusta alkaen, Mervi Käki kertoo.

Mittavaan konserttiin tarvitaan myös mittavat infrarakenteet. Suunnittelutehtävä on ollut vaativa sekä geoteknisesti että logistiikan ja kunnallistekniikan näkökulmasta. Maarakenteet on pitänyt suunnitella kantaviksi, koska pilaantuneen maan päälle on läjitetty paksuimmillaan jopa neljä metriä pilaantumatonta maata. Näin alueelle on noussut näkymää lavalle parantamalla yleisöä palveleva katsomokukkula.

_Olemme käyttäneet paljon mietintäaikaa sekä yleisön että artistien ja muiden tapahtumiin osallistuvien viihtyvyyden varmistamiseen. Tekniikka alueella palvelee sekä pieniä että suuria tapahtumia. Puitteet ovat huikeat – jään mielenkiinnolla odottamaan heinäkuun konserttia, kertoo pääsuunnittelija Jani Lepistö Ramboll Finland Oy:stä.

Logistiikan hallinta on ollut erityinen haaste suunnittelussa. Esimerkiksi AC/DC:n 22. heinäkuuta pidettävän konsertin tekniikka kuljetetaan paikalle 40, mahdollisesti jopa 60 rekalla. Niiden pääsy alueelle ja alueelta tulee hoitua niin, että puiston herkät rakenteet ovat pidettävissä kunnossa mahdollisimman vaivattomasti. Myös reitit on pitänyt miettiä tarkoin, jotta puiston käyttäjien viihtyvyys ei kärsi edes hetkellisesti.

Lemminkäinen mukaan Oulun Hiukkavaaran monitoimitalon allianssihankkeeseen

Lemminkäisen, Arkkitehtitoimisto Lukkaroisen, WSP Finlandin, Sweco Talotekniikan ja Are Talotekniikan muodostama konsortio sekä Oulun kaupunki ja Oulun Tilakeskus ovat allekirjoittaneet kehitysvaiheen allianssisopimuksen monitoimitalon rakentamisesta Oulun Hiukkavaaraan. Hankkeen kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa, josta Lemminkäisen osuus tarkentuu toteutusvaiheen sopimuksessa. Kehitysvaihe jatkuu vuoden 2015 loppuun, minkä jälkeen tehdään toteutusvaiheen allianssisopimus. Rakentamisen on tarkoitus alkaa keväällä 2016 ja monitoimitalo ottaa käyttöön loppukesästä 2017.

Hiukkavaaran monitoimitaloon rakennetaan tilat päiväkodille, noin 700 oppilaan peruskoululle, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle, nuorisotoiminnalle ja liikunnalle. Suunniteltu laajuus on noin 11 000 bruttoneliömetriä. Allianssin tavoitteena on toteuttaa monitoimitalo kustannustehokkaasti huomioiden rakennuksen elinkaari. Allianssissa osapuolet tekevät päätökset yhdessä ja mahdolliset riskit ja hyödyt jaetaan niiden kesken.

”Kehitysvaiheen työpajoissa ovat mukana kaikki osapuolet loppukäyttäjien edustajia myöten. Näin varmistamme, että tilat palvelevat valmistuttuaan niin oppilaiden kuin opettajien tarpeita”, kertoo Lemminkäisen aluejohtaja Marko Palonen.

Oulun Tilakeskus järjesti syksyllä 2014 toteutuskilpailun monitoimikeskuksen rakentamisesta. Tavoitteena oli löytää tilojen käytön ja piha-alueen osalta monipuolinen, innovatiivinen ja tehokas ratkaisu. Lisäksi tärkeänä arviointikriteerinä pidettiin yhteistyökyvykkyyttä.

Lemminkäisen, Arkkitehtitoimisto Lukkaroisen, WSP Finlandin, Sweco Talotekniikan ja Are Talotekniikan muodostaman konsortion ehdotus “Polku” vakuutti joustavuudella ja uudenlaisella näkökulmalla.

” “Polku” ehdotuksessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti monitoimitilan vaatima toimivuus, joustavuus ja viihtyvyys. Se onnistuu kokonaisuutena yhdistämään yhteisöllisen monitoimitalon ja uudenlaisen avoimen oppimisympäristön tavoitteet”, kertoo Oulun Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen.

Lemminkäinen ja sen kaksi työntekijää vapautettiin ympäristörikkomussyytteestä

Tuusulan käräjäoikeus on 11.6.2015 antanut vapauttavan päätöksen Lemminkäistä ja sen kahta työntekijää vastaan nostetussa ympäristörikkomussyytteessä. Käräjäoikeus katsoi, että Lemminkäinen tai sen kaksi työntekijää eivät ole syyllistyneet ympäristörikkomukseen.

Syyttäjä nosti vuoden 2014 lopulla syytteen Lemminkäistä ja sen kahta työntekijää vastaan ympäristörikkomuksesta, joka liittyy yhtiön Sammonmäen asfalttiaseman ympäristöluvissa määritettyihin kiintiöihin kierrätysasfaltin käyttömääristä asfalttimassan tuotannossa. Kierrätysasfaltin murskaaminen uuden asfaltin raaka-aineeksi on ympäristöä säästävä käytäntö. Se pienentää ympäristöhaittoja verrattuna neitseellisistä raaka-aineista valmistettuun asfalttiin.

Caverionilta talotekniikan kokonaistoimitus Vantaan Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixin toiseen vaiheeseen

Dixi_phase2+Ratatie_imagebyYIT

Caverion on tehnyt sopimuksen rakennusliike YIT:n kanssa Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan toimisto- ja liikekeskus Dixin toisen vaiheen talotekniikan kokonaistoimituksen suunnittelusta ja projektin toteutuksesta. Sopimus kattaa lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, jäähdytys-, sähköistys-, turvallisuus- sekä automaatiojärjestelmät. Sopimuksen arvo on noin 7,6 miljoonaa euroa.

Toimisto- ja liikekeskuksen laajennus käsittää noin 4 000 m² liiketilaa ja 8 000 m² toimistotilaa. Dixin toinen vaihe valmistuu keväällä 2017. Dixin ensimmäinen vaihe valmistui loppuvuodesta 2014 ja kauppakeskusosa avattiin yleisölle tammikuussa 2015. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui myös koko keskusta palveleva pysäköintilaitos sekä uusi linja-autoterminaali. Caverion vastasi myös Dixin ensimmäisen vaiheen talotekniikasta.

Dixi_phase2_entrance_imagebyYIT

”Dixin toimisto- ja liikekeskus on saanut erinomaisen alun, joka mahdollisti toisen vaiheen rakennustöiden aloittamisen. Ensimmäinen vaihe sai Suomen ensimmäisen kauppakeskus- ja toimistohankkeen LEED Platina -sertifikaatin. Sertifikaatin pisteytyksessä talotekniikalla on suuri painoarvo ja siinä onnistuminen yhdessä Caverionin kanssa antoi hyvän pohjan yhteistyön jatkamiselle myös Dixin toisessa vaiheessa”, toteaa liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus YIT:ltä.

Jyväskylän Energia: Rauhalahden uusi piippu saatiin lakikorkeuteensa varhain torstaiaamuna

Tuulen laantumista odotettiin hartaasti Rauhalahden voimalaitoksen työmaalla keskiviikkona, jotta uusi piippu olisi saavuttanut lakikorkeutensa. Tänään aamusella heti neljän jälkeen tuli sopiva keli, ja nyt on piippu täydessä mitassaan.

Puolen kuuden maissa illalla viimeisen elementin pulttien kiristämiseen valmistautuneet asentajat laskettiin alas 123 metrin korkeudessa sijaitsevalta työtasolta: tuulta oli liikaa. Tuuli laantui kuitenkin aamuyöstä, ja asennus voitiin tehdä.

Uuden piipun korkeus on 130 metriä. Se on kiinni perustuksessaan 56 teräspultilla, joista jokaisen halkaisija on 56 millimetriä. Kohti korkeuksia edettäessä pulttien paksuus laippaliitoksissa pienenee mutta niiden määrä suurenee.

Rauhalahden vanhan piipun lyhentäminen on aikataulutettu alkavaksi myös tämän viikon lopulla, mikäli säät sen sallivat. 130 metrin korkuinen, vanha ristikkopiippu jää palvelemaan apuhöyrykattilaa noin kolmanneksella lyhennettynä.

– Vanhoja pultteja ei yritetä availla. Nosturi ottaa kiinni kappaleesta ja alapuolelta metallia poltetaan poikki hapella, selostaa Jyväskylän Energian projektipäällikkö Pentti Huumo.

Piippuoperaatiot liittyvät Rauhalahden voimalaitoksen modernisointiin, jonka avulla se täyttää tiukat EU-päästörajat ja laitoksen käyttöikä jatkuu 2030-luvulle saakka. Päästörajat saavutetaan uuden sähkösuodattimen ja savukaasupesurin avulla. Pesuri laskee kaasuvirrassa savukaasun lämpötilaa lähes 100 astetta, siksi tarvitaan uusiin olosuhteisiin sopiva piippu.

– Kahdelle vuodelle jakautunut uudistushanke maksaa noin 30 miljoonaa euroa ja tekee Rauhalahdesta päästöpihin voimalaitoksen. Lopputuloksena rikin, typen oksidipäästöjen ja pölypäästöjen määrä tulee putoamaan alle puoleen nykyisestä. Laitoksesta tulee remontin jälkeen myös polttoainepihi, koska pesurin ansiosta kaukolämpöä saadaan entisellä polttoainemäärällä jopa 35 MW lisää. Se parantaa merkittävästi laitoksen tuotantotaloutta, Huumo toteaa.

Vastaavia tämän kokoluokan pesurihankkeita on Suomessa käynnissä puolenkymmentä. Rauhalahden hankeen toimittajana on Andritz Oy.

Laitos alkaa tuottaa kaukolämpöä jyväskyläläisille lokakuun alusta, jolloin laitos käynnistyy koekäyttöjä varten. Kaupalliseen käyttöön kaiken pitäisi olla valmista vuoden lopussa. Projekti on nyt sopimusten mukaisessa aikataulussa.

REDIn tornit nousevat Kalasatamaan – Sweco mukana alueen vaativassa urbanisoimisessa

1493564_677758582294115_2678407841845273999_o

Kalasataman ytimeen, metroaseman ympärille suunnitellaan urbaania ja ekologista asuinkokonaisuutta, REDIä, joka nousee vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta REDI on kaikkea lähellä ja hyvä esimerkki kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta.

Mittava projekti käsittää kauppakeskuksen, 2 000 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen, kuusi asuintornia, hotellitornin sekä toimitilatornin. Kohteen toteuttaa SRV.

Sweco on korkean rakentamisen osaaja

Sweco Rakennetekniikka toimii projektissa vastaavana rakennesuunnittelijana ja vastaa kahdeksan tornitalon ja kauppakeskuksen suunnittelusta. Korkeimmillaan yli 135 metristen ja 23-35 –kerrosta korkeiden talojen suunnittelussa hyödynnetään Swecon vahvaa korkean rakentamisen ja mallintavan suunnittelun osaamista. Kohde on hybridirakennus, johon sijoitetaan päällekkäin erilaisia toimintoja erittäin haastavassa ympäristössä.

Hankkeen toteutus aloitettiin jo vuonna 2011, mutta työ keskeytyi 2012 kaavavalituksen vuoksi. Työmaa käynnistyi uudelleen keväällä 2015 ja tällä hetkellä kohteessa tehdään louhintatöitä. Ensimmäiset anturat valetaan elokuussa ja rungon teräsrakenteiden asennus alkaa marraskuussa 2015.

Sweco parhaimmillaan haasteellisissa hankkeissa

Kohteen laajuus ja pitkäkestoisuus tekevät siitä sekä mielenkiintoisen että haastavan. Kohde tehdään kokonaisuudessaan mallintamalla kaikkien suunnitteluosapuolten kesken, mikä vaatii suunnittelijalta erityistä osaamista. Työpiirustusvaiheessa on mukana rakennesuunnittelijoita useista Swecon toimipisteistä. ”Suunnittelijakuntamme on niin osaavaa ja oma-aloitteista, että tietojenhallinta ja työnjako tulevat varmasti onnistumaan hyvin”, kertoo hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä rakennesuunnittelija Veikko Leino.

Haasteita näin vaativassa kohteessa riittää. Erilaisten päällekkäisten toimintojen (kellarien pysäköintitilat, kauppakeskus sekä asuintornit) yhteensovittaminen rakenteellisesti on erittäin haastavaa, koska kaikilla edellä mainituilla toiminnoilla on erilainen optimaalinen runkorakenne ja jännevälit.

”Kaavamääräysten vuoksi tornit ovat muodoltaan varsin omaleimaisia. Taloja ei ole muotoiltu tuulikuormien minimoimisen periaatteilla vaan muotoilussa on menty kaupunkikuvallisen näyttävyyden ehdoilla. Tämän takia taloihin on suunniteltu huomattavan pitkiä ulokkeita, jotka asettavat rakennesuunnittelulle merkittäviä haasteita”, Leino kuvailee.

Lisäksi kauppakeskuksen läpi kulkee kaupunkimoottoritie ja metrorata, joka on toiminnassa keskeytyksettä koko hankkeen ajan.

Lisää kohteesta voit lukea www.redi.fi.

Flowroxin uusi toimitusjohtaja korostaa vahvaa tuotehallintaa ja myynnin tärkeyttä menestyksen avaimina

bltdji5avh5chsqgk0ei

Jukka Koskela aloitti työnsä Flowrox Oy:n toimitusjohtajana 15.5.2015. Hän siirtyi Flowroxille Outoteciltä Vice President of Global Management:n tehtävästä, jossa hän ohjasi yrityksen muutosta projektitalona tunnetusta yrityksestä tuotetaloksi. Projektin päättymisen ja Flowroxin tarjoaman työmahdollisuuden Koskela toteaa olleen aikataulullisesti onnekas sattuma: ”Sain projektini Outotecilla maaliin ja pääsin siirtymään tänne”. Kotiutuminen Flowroxille on ollut Koskelalle suhteellisen helppoa Larox-taustan ansiosta. Flowroxilla on paljon Larox-historiaa ja perinnettä, mutta erityisesti samalle aaltopituudelle pääsyä ovat helpottaneet entuudestaan tutut ihmiset sekä talon sisällä että edustajaverkostossa.”Kuten jokaisessa yrityskulttuurissa, myös Flowroxilla on omat kaupankäynnin lainalaisuudet. Niihin sisälle pääsy sekä liiketoiminnan ja sen ongelmakohtien ymmärtäminen vaativat paljon keskusteluja sekä tukea organisaatiolta” Koskela toteaa.

Flowroxille Koskela tuo tullessaan vahvan tuotehallintaosaamisen. Hän uskoo kokemuksensa systemaattisesti kehitetystä prosessirakenteesta tuovan apua, kun halutaan kasvattaa volyymia seuraavalle tasolle ilman että yrityksen rakenteet jäävät jälkeen. Koskelalla on myös vahva näkemys myynnin tärkeydestä. Myynnin työkaluja tulee kehittää Koskelan mielestä niin, että ne tukevat asiakasrajapinnassa työskentelevien tavoitteita. Heidän kauttaanasiakkaat kokevat, mikä todella on Flowroxin tapa toimia, ja kuinka heitä palvellaan.

Vaikka ajat ovat haasteelliset, on Koskelan mielestä täysin mahdollista saavuttaa 100 milj. euron tavoite 2020 mennessä. Sitä ennen pitää kuitenkin laittaa perusasiat kuntoon, jotta sitten, kun kysyntä lähtee kasvuun, ovat rakenteet kunnossa ja kysyntään pystytään vastaamaan. ”Flowroxilla on kuitenkin niin hyvät tuotteet ja niiden peruskannattavuus on kohdallaan, meillä on hyvät edellytykset” Koskela toteaa.Yleisen markkinaennusteen mukaan kaivospuolen tilanteen odotetaan parantuvan vuoden 2016 kuluessa. Flowroxin etuna on, että päivittäiskauppa pitää pyörät pyörimässä, eikä näin ollen olla liikaa projektikauppojen armoilla. ”Jatkossa meidän tulee miettiä myös uusia markkinasegmenttejä, tuotteita ja kokonaisratkaisuja, joissa meillä olisi tulevaisuutta” Koskela lisää. Flowrox on myös siinä mielessä onnellisessa asemassa, että yrityksen tuotteita tarvitaan paljon erilaisissa kohteissa. Flowroxilta voidaan markkinoida suoraan loppuasiakkaille, mutta myös OEM-asiakkaille ja insinööritoimistoille. Projektikauppojen riskien hallintaan pitää myös panostaa.

Koskelan mielestä kuluneen vuoden aikana lanseeratut uutuustuotteet täydentävät ja vievät Flowroxin tarjoomaa hyvään suuntaan. Tällä hetkellä ne ovat hyviä täydentäviä tuotteita, jotka saadaan kytkettyä Flowroxin muihin tuotteisiin. Koskela toteaa myös, että Internet of things jatkaa kehittymistään ja esim. Scaling Watch avaa Flowroxille yhden kanavan lisää älykkäiden komponenttien markkinoijana ja kehittäjänä. Ensi viikolla (vko 25) Koskela suuntaa Flowrox Oy:n messutiimin mukana Saksan Frankfurtiin Achema 2015 –messuille. Hänet tavoittaa alkuviikosta Flowroxin messuosastolta E13, joka sijaitsee hallissa 8.0.

Sakot ja korvauksia asbestipurkutyössä tapahtuneista laiminlyönneistä

Pirkanmaan käräjäoikeus on 10.6.2015 tuominnut tamperelaisen asbestipurkuyrityksen entisen toimitusjohtajan ja kangasalalaisen rivitaloyhtiön isännöitsijänä toimineen henkilön sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksista. He olivat rikkoneet työturvallisuusmääräyksiä Kangasalla touko-kesäkuussa 2013 tapahtuneiden asbestipurkutöiden yhteydessä.

Rivitaloyhtiön yhden asunnon rakenteita oli purettu toukokuussa asbestityönä. Purkutöiden jälkeen oli purkujätteet ja purkutyössä käytetyt suojarakenteet jätetty asuntoon. Kesäkuussa asunnon saunan ja pesuhuoneen rakenteita oli purettu tavallisena purkutyönä, vaikka rakenteet sisälsivät asbestia. Työn keskeytti työsuojelutarkastaja, joka myös määräsi asbestijätteet poistettavaksi asunnosta. Paikalla suoritetut mittaukset osoittivat, että asunnon ilmassa oli sallittuun nähden kahdeksankertainen määrä asbestia.

Työsuojeluviranomainen katsoi, että asbestipurkufirman toimitusjohtaja oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että toukokuisessa purkutyössä syntyneet asbestijätteet ja asbestinpurkutyössä käytetyt suojarakenteet olisi työturvallisuusmääräysten mukaisesti poistettu niin pian, kuin mahdollista. Rakennuttajana toimineen taloyhtiön isännöitsijä oli laiminlyönyt ennen kesäkuisten purkutöiden aloittamista varmistua siitä, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia.

Käräjäoikeus totesi asiassa selvitetyn, että asbestia sisältäviä jätteitä ei ollut poistettu työturvallisuusmääräysten tarkoittamalla tavalla niin nopeasti ja tehokkaasti kuin mahdollista. Näin on selvitetty, että toimitusjohtaja on huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä, mistä on seurannut asunnon omistajan ja kesäkuussa purkutöitä tehneen yrittäjän mahdollinen altistuminen asbestipölylle. Isännöitsijä tunnusti oikeudessa menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla ja myönsi syytteen oikeaksi. Hänen osaltaan käräjäoikeus totesi myös oikeudessa esitetyn todistusaineiston tukevan syytettä.

Käräjäoikeus velvoitti vastaajat yhteisvastuullisesti suorittamaan asunnon omistajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 800 euroa ja asianosaiskuluista 400 euroa.

Jan Peter Tewes nimitetty Uponorin Talotekniikka – Eurooppa -segmentin johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi

Uponor_Tewes Jan_Peter 060615_2

Uponorin hallitus on nimittänyt kauppatieteiden maisteri, MBA Jan Peter Tewesin, 46, Talotekniikka – Eurooppa –segmentin johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9.2015 alkaen.

Talotekniikka – Eurooppa –segmenttiä on vuodesta 2013 johdettu toiminnoittain kahden johtajan periaatteella. Tewesistä tulee näin Talotekniikka – Euroopan ensimmäinen johtaja, jolla on vastuullaan koko segmentti. Toimitusjohtaja Jyri Luomakoskelle raportoivan Tewesin vastuulla on myös konserninlaajuinen brändinhallinta.

Jan Peter Tewes on Saksan kansalainen ja hänellä on laaja kokemus LVI-alalta Euroopassa. Hän on toiminut viimeksi markkinointijohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä Grohe Globalissa, joka on saksalainen kylpyhuonekalusteiden toimittaja. Tätä ennen hän johti Grohen Pohjois-Euroopan ja Baltian toimintoja ja sitä ennen Ison-Britannian ja Irlannin toimintoja. Näiden lisäksi hän on toiminut muun muassa liiketoimintajohtajana Masterfoods Euroopan palveluksessa.

”Jan-Peterillä on vankka käsitys liiketoiminnan dynamiikasta sekä oman alamme haasteista Euroopassa. Hänellä on vahvaa näyttöä liiketoiminnan ja brändien johtamisesta rakennusaineteollisuudessa, mikä antaa hänelle vankan pohjan Uponorin Euroopan talotekniikkaliiketoiminnan kehityksen ja kasvun vauhdittamisessa yhden johdon alaisuudessa”, kommentoi Uponorin toimitusjohtaja Jyri Luomakoski.

Fernando Roses, Talotekniikka – Euroopan tarjonnasta ja toimitusketjusta vastaava johtaja sekä johtoryhmän jäsen jatkaa johtoryhmässä 1.9. alkaen uudessa roolissa teknologiasta ja konsernin kehityksestä vastaavana johtajana. Hän raportoi edelleen toimitusjohtaja Jyri Luomakoskelle. Nimitys korostaa tutkimuksen, teknologian ja kestävän kehityksen strategisen merkityksen kasvua Uponorille kansainvälisesti. Rosesin tehtävänä on muun muassa johtaa tärkeitä konserninlaajuisia hankkeita teknologian kehitykseen, digitalisointiin ja yrityskauppahankkeisiin liittyen.

Heiko Folgmann, Talotekniikka – Euroopan myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja jättää yhtiön palveltuaan Uponoria ja sen edeltäjää lähes 19 vuotta. “Haluan kiittää Heikoa hänen sitoutumisestaan ja johtajuudestaan, ensin Uponorin Saksan ja Keski-Euroopan toimintojen johtajana ja nyttemmin Euroopan Talotekniikka –segmentin myynnin ja markkinoinnin johtajana sekä brändin kehittäjänä. Hänellä on ollut keskeinen rooli konsernin kehittämisessä ja uudistamisessa. Toivotan hänelle kaikkea hyvää urallaan,” kiittelee toimitusjohtaja Jyri Luomakoski.

Heiko Folgmann jättää konsernin johtoryhmän kesäkuun lopussa, mutta tukee uudessa tehtävässä aloittavia syyskuun loppuun saakka. Muiden johtoryhmän jäsenten vastuualueet säilyvät ennallaan.

Rakennusliiton Harjuniemi:Rakentamisen syvin lama voi olla takana

Rakentamisen vaikein lama ja työttömyys saattaa olla jo takana. Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan uusimmat tiedot osoittavat sekä asunto- että infrakentamisen elpymistä.

Kesäkuussa 2015 toteutettu Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely osoittaa, että asuntorakentaminen elpyy. Rakennusyritysten arviot tämän vuoden aloitusmääristä ovat nousussa. Etenkin gryndituotanto tulee lisääntymään lähiaikoina.

-Kasvu painottuu RT: n kyselyn perusteella vuoden jälkipuoliskolle. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi talveksi infra- alalla sekä betoniteollisuudessa ja talonrakennuksessa tilauskanta paranee ja lomautettuja kutsutaan töihin. Vaikuttaa siltä, että ensi talvi on viime talvea parempi työllisyysvuosi rakentajille, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

-Myös hallituksen toteuttama perusväylänpitoon painottuva infrarahojen tasokorotus vuosina 2016-2018 tulee näkymään ensi vuonna rakennusalan työntekijöiden, etenkin maa- ja vesirakennusalan ja asfalttimiesten työllisyyden paranemisena. Ehkäpä asfalttimiestenkin työkausi pitenee ja vaurioituneita teiden runkoja ja siltoja saadaan remonttiin.

-Miinusta sen sijaan on se, että uuden hallitusohjelman uusia väylähankkeita mahdollistavat investoinnit vähenevät edellisen hallituksen kehyspäätöksiin nähden. Jää nähtäväksi, pystytäänkö tonttipulaa helpottavia kasvualueiden väyläratkaisuja saamaan aikaan.