Pohjoismaiden johtava talotekninen asennus- ja kiinteistöhuoltoyhtiö Bravida laajentaa toimintaansa Suomessa. Bravida ostaa Halmesvaara Oy:n, joka työllistää noin 110 ammattilaista. Pääkaupunkiseudulla toimivan konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 22,6 miljoonaa euroa.
Yritysoston myötä Bravida saa vahvan jalansijan tärkeillä pääkaupunkiseudun markkinoilla. Halmesvaaran osto tuo osaamista erityisesti lvi-palveluiden puolelle.
Bravidan strategia on kasvattaa Suomen liiketoimintoja edelleen. Halmesvaara vahvistaa toimintaamme pääkaupunkiseudulla ja täydentää erinomaisesti palveluitamme, Bravida Suomen toimitusjohtaja Marcus Karsten sanoo.
Halmesvaaran liiketoiminnot siirtyvät Bravidan Suomen tytäryhtiöön, jonka toimitusjohtaja on Marcus Karsten. Halmesvaaran henkilöstö jatkaa yrityskaupan jälkeen vanhoina työntekijöinä.
Yrityksen kasvun kannalta Bravidan kiinnostus oli avainasemassa. On hienoa, että henkilökuntamme osaamiseen luotetaan ja se vahvistaa Bravidan toimintaa pääkaupunkiseudulla, Halmesvaara Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Lipsanen sanoo.
Halmesvaaran myyjiä ovat Vesa Lipsanen, Turo Levänen, Ariel Nemes, Poju Zabludovicz, Timo Savimäki, Peder Biese, Lauri Ratia, Heikki Lamminaho, Petri Nikula ja Matti, Timo ja Ulla Halmesvaara. Yrityskauppa vaatii vielä Suomen kilpailuviranomaisten
Liikevaihto laski toisella neljänneksellä 7,0 prosenttia 179,5 miljoonaan euroon (4-6/2014: 192,9).
Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 28,6 (32,2) miljoonaa euroa eli 15,9 (16,7) prosenttia liikevaihdosta.
Liikevoitto (EBIT) oli 30,9 (32,5) miljoonaa euroa eli 17,2 (16,8) prosenttia liikevaihdosta.
Osakekohtainen tulos oli 0,52 (0,56) euroa.
Tammi-kesäkuu 2015 lyhyesti
Liikevaihto laski 6,5 prosenttia 312,7 miljoonaan euroon (1-6/2014: 334,4).
Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 43,9 (45,3) miljoonaa euroa eli 14,0 (13,5) prosenttia liikevaihdosta.
Liikevoitto (EBIT) oli 46,2 (46,3) miljoonaa euroa eli 14,8 (13,8) prosenttia liikevaihdosta.
Osakekohtainen tulos oli 0,82 (0,73) euroa.
Tilikauden 2015 ohjeistus ennallaan
Tikkurila arvioi tilikauden 2015 liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jäävän vuoden 2014 tasosta.
Avainluvut
(Milj. euroa)
4-6/
2015
4-6/
2014
Muutos-%
1-6/
2015
1-6/
2014
Muutos-%
1-12/
2014
Tuloslaskelma
Liikevaihto
179,5
192,9
-7,0 %
312,7
334,4
-6,5 %
618,4
Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä
28,6
32,2
-11,3 %
43,9
45,3
-3,0 %
64,2
Liikevoitto-% (EBIT-%) ilman kertaluonteisia eriä
15,9 %
16,7 %
14,0 %
13,5 %
10,4 %
Liikevoitto (EBIT)
30,9
32,5
-4,7 %
46,2
46,3
-0,2 %
63,7
Liikevoitto-% (EBIT-%)
17,2 %
16,8 %
14,8 %
13,8 %
10,3 %
Tulos ennen veroja
28,9
30,4
-4,9 %
46,3
42,2
9,7 %
63,3
Katsauskauden tulos
23,0
24,9
-7,6 %
36,3
32,2
12,7 %
48,3
Muita keskeisiä tunnuslukuja
Tulos per osake, euroa
0,52
0,56
-7,6 %
0,82
0,73
12,8 %
1,10
Sidotun pääoman tuotto (ROCE), %, rullaava
22,8 %
25,7 %
22,8 %
25,7 %
22,9 %
Rahavirta investointien jälkeen
-7,2
-7,0
-2,5 %
-20,8
-11,9
-75,5 %
49,9
Korollinen nettovelka kauden lopussa
101,8
97,0
-5,0 %
47,4
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
51,4 %
48,5 %
24,6 %
Omavaraisuusaste, %
40,9 %
41,1 %
49,5 %
Henkilöstö kauden lopussa
3 300
3 340
-1,2 %
3 142
Toimitusjohtaja Erkki Järvinen:
“Markkinatilanteessa ei tapahtunut merkittävää muutosta toisella vuosineljänneksellä. Läntisen toiminta-alueemme kehitys oli vakaata, kun taas idässä tilanne jatkui vaikeana. Koko konsernin liikevaihto laski heikkojen valuuttojen ja Venäjän alhaisen kysynnän seurauksena.
Venäjän tilanteessa ei tapahtunut muutoksia toisella neljänneksellä. Heikolla Venäjän ruplalla oli edelleen merkittävä kielteinen vaikutus SBU Eastin euromääräiseen liikevaihtoon, minkä lisäksi myyntivolyymien lasku jatkui molemmissa pääbrändeissämme. Tiukasta kilpailutilanteesta ja heikosta ostovoimasta johtuen päätimme pidättäytyä myyntihintojen korotuksista Venäjällä toisen neljänneksen aikana. Tarkasta kulujenhallinnasta huolimatta SBU Eastin kannattavuus jäi selvästi vertailukautta alhaisemmaksi, kun heikot valuutat nostivat raaka-ainekustannuksiamme.
SBU Westin alueella kysyntä oli hyvää Ruotsissa, Puolassa ja Baltiassa, kun taas Suomessa heikko taloustilanne ja vähäinen rakentaminen heijastuivat kielteisesti maalinkysyntään. Myyntimiximme hyvä kehitys jatkui Puolassa, mutta Ruotsissa matalamman katteen tuotteiden suhteellinen osuus liikevaihdosta kasvoi. Sekä liikevaihtomme että kannattavuutemme olivat toisella neljänneksellä lähellä vertailukauden tasoa, vaikka lisäsimme edelleen myynti- ja markkinointipanostuksia.
Läntisten markkinoiden hidas, mutta vakaa kehitys näyttäisi jatkuvan, kun taas idässä tilanne säilynee vaikeana vielä pitkään. Uusien tehokkaampien ja joustavampien toimintatapojen löytäminen sekä tarkka kustannushallinta ovat tärkeässä roolissa tulevina kuukausina.”
Näkymät vuodelle 2015
Geopoliittiset jännitteet, alhainen öljyn hinta ja heikko rupla tekevät toimintaympäristöstä vaikean vuonna 2015. Venäjän talouden arvioidaan laskevan selvästi, ja EU-alueelle odotetaan hidasta toipumista. Venäjällä maalinkysynnän odotetaan laskevan ja alemman hinta- ja laatukategorian tuotteiden suhteellisen markkinaosuuden kasvavan. EU-alueen kysynnän odotetaan säilyvän lähellä viime vuoden tasoa. Tikkurila korottaa hintojaan lähinnä Venäjällä kompensoidakseen osin, ei täysimääräisesti, heikon ruplan vaikutuksia. Myynti- ja markkinointipanostuksia jatketaan aiempien vuosien tapaan markkina-aseman vahvistamiseksi. Kustannusten taso on jatkuvassa seurannassa.
Ohjeistus vuodelle 2015
Tikkurila arvioi tilikauden 2015 liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jäävän vuoden 2014 tasosta. Tikkurilan osavuosikatsaus Q2/2015.pdf
Caverion on tehnyt sopimuksen rakennusliike YIT:n kanssa talotekniikan kokonaistoimituksesta Espoon kaupungin rakennuttamaan Elä ja asu -keskukseen Leppävaaraan. Sopimus kattaa lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, jäähdytys-, sähköistys-, sekä turvallisuusjärjestelmät.
Caverion vastaa projektin johtamisesta ja projektin toteutuksesta. Sopimuksen arvo on noin 5 miljoonaa euroa.
Vuoden 2016 lopussa valmistuvaan seniorikeskukseen tulee 140 pientä asuinhuoneistoa huonokuntoisille vanhuksille. Lisäksi katutasoon rakennetaan avopalvelukeskus, johon sijoitetaan mm. ravintola ja kotihoidon tukipiste.
“Elä ja Asu -seniorikeskus on teknisesti vaativa kohde monipuolisten järjestelmien takia. On ilo olla mukana rakentamassa viimeisimmällä tekniikalla varustettuja ja turvallisia elinolosuhteita vanheneville ikäpolville. Hanke on jatkoa pitkäaikaiselle ja menestyksekkäälle yhteistyölle YIT:n kanssa. Joukkueemme tuntevat toisensa, joten yhteistyö sujuu varmalla otteella ”, kertoo Jarno Hacklin, Caverion Suomen divisioonajohtaja.
”Senioriasuminen ja siihen liittyvien palveluiden kehittäminen jatkuu vilkkaana. Tässä kehityksessä YIT haluaa olla vahvasti mukana ja tämä edellyttää hyvää yhteistyötä kaikkien hankkeeseen osallistuvien tahojen kesken. Saumaton yhteistyö luo pohjan onnistumiselle myös Leppävaaran Elä ja Asu -hankkeessa”, yksikönjohtaja Matti Sarikkola YIT:stä sanoo.
Yksityiskohtaiset viranomaisvaatimukset ja vaihtelevat tulkinnat tuottavat rakentajille päänvaivaa ja turhia kustannuksia. Pahimmillaan omakotitalon rakentaminen jää haaveeksi tai kerrostalohanke jumittuu lupaviidakkoon.
Oman kodin rakennuttamista suunnitteleva törmää kaavamääräysten tiukkoihin kiemuroihin viimeistään rakennuslupavaiheessa. Usein halutunlainen talo ja määräysten edellyttämä talo ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäisellä on huomattavasti korkeampi hintalappu.
Rakennusteollisuus RT:n kyselyyn vastanneesta valmistaloja markkinoivasta yrityksestä todetaan, että kauppoja jää toistuvasti tekemättä kun asiakkaan rahat eivät riitä vaaditunlaiseen toteutukseen.
RT keräsi jäsenkyselyllä yritysten näkemyksiä lupaprosessien ongelmista ja näiden ratkaisukeinoista. Vastaajina oli niin suurten rakennusyritysten kuin pientaloteollisuudenkin edustajia.
”Tiettyyn rajaan saakka sääntely on toki hyödyllistä ja välttämätöntä. Haitalliseksi se muuttuu silloin, kun määräykset menevät tarpeettoman pikkutarkalle tasolle ja rajoittavat liiaksi vaihtoehtoja. Se nostaa väistämättä kustannuksia ja päätyy viime kädessä asiakkaiden maksettavaksi”, toteaa johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.
Kyselyyn vastanneiden rakennusalan ammattilaisten mielestä osa vaatimuksista pohjautuu viranomaisen henkilökohtaisiin mieltymyksiin eikä niille ole selkeitä perusteita. Toisinaan talon ulkonäköä koskevat yksityiskohtaiset vaateet ohjaavat Kärkkäisen mukaan jopa esimerkiksi sellaisiin terassiparvekeratkaisuihin, jotka ovat riskialttiita meidän sääoloissamme.
Usealla alueella toimiville yrityksille kiusaa tuottavat myös viranomaisten vaihtelevat tulkinnat. Toimintamalleja ei voida vakioida ja lupaprosessit tuottavat ikäviä ja kalliitakin yllätyksiä, kun vaikkapa palomääräysten vaatimukset vaihtuvat jopa kesken hanketta.
”Vaikka rakennusmääräykset ja -ohjeet ovat samoja Helsingistä Utsjoelle, se mikä kelpaa yhdellä paikkakunnalla, ei päde toisaalla. Suurissa kaupungeissa myös yksittäisten virkamiesten välillä on eriäviä tulkintoja”, Anu Kärkkäinen sanoo.
Pienet kunnat osoittautuivat kyselyssä suuria notkeammiksi. Isoista kaupungeista muun muassa Vantaa keräsi kiitosta joustavuudesta ja nopeudesta. Myös Turku, Tampere ja Oulu saivat myönteisiä mainintoja, kun taas Espooseen ja Kuopioon kohdistui kriittisempää palautetta.
Rakennusteollisuus RT:n toteuttamaan kyselyyn tuli kaikkiaan 134 vastausta. Vastaajat edustivat kaikenkokoisia talon- ja infrarakentamisen, pientaloteollisuuden sekä betoniteollisuuden yrityksiä eri puolilta Suomea.
Regatta Resorts Oy on allekirjoittanut Hangon Tehtaanniemeen sijoitettavan span urakkasopimuksen hankolaisen VN Bygg AB/ LU Rakennus Oy:n kanssa. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heti kun rakennusluvan muutoslupa on saanut lainvoiman eli todennäköisimmin tulevan syyskesän aikana. Urakkamuoto on KVR ja rakennusaika on 12 kuukautta. Kylpylän muutoslupahakemus hyväksyttiin Hangon kaupungin ympäristölautakunnassa syyskuussa 2014 ja siitä tehtiin kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätös asiassa tullee kesä- tai elokuussa.
Span osakkeiden varaustilanne on hyvä, 200 osakkeesta on varattu jo yli puolet, viimeisten osakkeiden varauksesta pyritään sopimaan viimeistään tulevan heinäkuun aikana. Yksi osake maksaa 12.500 euroa ja se oikeuttaa kahden henkilön rajoittamattomaan sisäänpääsyyn läpi vuoden. Spa on varattu 1.6.-30.8. vain hotelli Regatan asukkaiden ja osakkaiden käyttöön.
Korkeatasoisen kylpylän kokonaisala on yli 2000m2 sisältäen kolme saunaa, 2 allasta, jooga- ja pilatestilat, kuntosalin ja kahvion. Kylpylässä on myös iso kesäterassialue.
Korkealaatuisia ilmanvaihdon ja rakentamisen ratkaisuja tarjoava Oy Lindab Ab on laajentamassa toimintaansa Suomessa.
Espoon logistiikkakeskuksen kehityshankkeen, sekä Keski-Suomeen avattavan uuden Jyväskylän logistiikkakeskuksen myötä Lindab kasvattaa kapasiteettiaan Suomessa merkittävästi. Jyväskylässä aiemmin toiminut tuotantoyksikkö siirtyy uuden logistiikkakeskuksen yhteyteen vaiheittain vuoden 2015 aikana.
”Tämä laajennus antaa meille entistäkin paremmat mahdollisuudet palvella asiakkaitamme koko Suomen osalta. Lisäksi saamme kasvatettua tuotantokapasiteettiamme myös päävientiartikkelissamme – teollisuusilmastoinnin äänenvaimennusratkaisuissa. Konsernillamme on vahva usko toimintamme laajentumiseen myös Suomessa yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Meillä on erittäin osaava henkilökunta ja pitkät perinteet paikallisen sopimisen onnistuneesta toteutuksesta. Olemme pystyneet yhdessä näyttämään, että Suomessa kannattaa
toimintaa harjoittaa ja tuotteita valmistaa. Kokonaisuudessaan tällä toiminnan muutoksella pystymme turvaamaan mahdollisimman monta työpaikkaa myös pidemmällä aikavälillä. Yhtiömme työllistää Suomessa tällä hetkellä 90 henkilöä. Keski-Suomessa on myös muilla tahoilla uskoa tulevaisuuteen ja tämä mahdollisti toiminnallemme uusien tilojen löytymisen. Monia toimitilamahdollisuuksia kartoitettiin ja eri vaihtoehtoja punnittiin pidemmän ajan saatossa. Tilaratkaisu toteutettiin lopulta sijoittaja Ahti Paanasen ja Infonia Oy:n kanssa yhteistyössä.” Toimitusjohtaja Jani Saarvo toteaa.
Liikevoitto oli 15,6 milj. euroa (14,8), mikä oli 3,2 prosenttia (2,9) liikevaihdosta.
Katsauskauden tulos oli 5,0 milj. euroa (28,2). Jatkuvien toimintojen tulos oli 5,0 milj. euroa (5,3).
Osakekohtainen tulos oli 0,05 euroa (1,24). Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 0,05 euroa (0,13).
Liiketoiminnan rahavirta oli 23,5 milj. euroa (-25,5).
Omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 33,1 % (32,1) ja nettovelkaantumisaste 57,2 % (85,4).
Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 211,7 milj. euroa (339,9).
Tammi–kesäkuu 2015 (1–6/2014)
Saadut tilaukset olivat 809,2 milj. euroa (1 014,8)
Liikevaihto oli 781,8 milj. euroa (789,8)
Liikevoitto oli -2,4 milj. euroa (-2,5), mikä oli -0,3 prosenttia (-0,3) liikevaihdosta.
Katsauskauden tulos oli -14,7 milj. euroa (8,3). Jatkuvien toimintojen tulos oli -14,7 milj. euroa (-14,9).
Osakekohtainen tulos oli -0,90 euroa (0,20). Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli -0,90 euroa (-0,92).
Liiketoiminnan rahavirta oli 26,0 milj. euroa (-128,1).
Ohjeistus vuodelle 2015
Tulosohjeistus vuodelle 2015 pysyy ennallaan. Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna (36,3 milj. euroa).
Avainluvut, IFRS
4-6/
2015
4-6/
2014
Muutos
Q2/15 vs. Q2/14
1-6/
2015
1-6/
2014
Muutos H1/15 vs. H1/14
1-12/ 2014
Liikevaihto
M€
492,1
510,5
-18,4
781,8
789,8
-8,0
2 044,5
Päällystys
M€
258,8
243,8
15,0
323,2
303,8
19,4
907,5
Infraprojektit
M€
65,7
75,5
-9,8
124,6
135,1
-10,5
286,0
Suomen
talonrakentaminen
M€
127,0
135,2
-8,2
258,3
251,1
7,2
539,0
Venäjän toiminnot
M€
17,4
34,1
-16,7
36,0
50,1
-14,1
196,1
Muut erät
M€
23,3
21,9
1,4
39,7
49,6
-9,9
115,9
Liikevoitto
M€
15,6
14,8
0,8
-2,4
-2,5
0,1
36,3
Päällystys
M€
15,2
14,3
0,9
-11,8
-5,8
-6,0
32,2
Infraprojektit
M€
4,3
-0,3
4,6
5,1
1,6
3,5
7,2
Suomen
talonrakentaminen
M€
-3,4
5,9
-9,3
3,8
12,0
-8,2
9,3
Venäjän toiminnot
M€
1,4
0,4
1,0
2,5
-1,0
3,5
19,7
Muut erät
M€
-1,9
-5,5
3,6
-2,1
-9,2
7,1
-32,2
Liikevoitto-%
%
3,2
2,9
-0,3
-0,3
1,8
Päällystys
%
5,9
5,9
-3,6
-1,9
3,5
Infraprojektit
%
6,6
-0,4
4,1
1,2
2,5
Suomen talonrakentaminen
%
-2,7
4,4
1,5
4,8
1,7
Venäjän toiminnot
%
8,1
1,2
7,0
-2,0
10,1
Tulos ennen veroja
M€
10,2
7,3
2,9
-13,7
-17,1
3,4
-1,7
Jatkuvien toimintojen tulos
M€
5,0
5,3
-0,3
-14,7
-14,9
0,2
-5,0
Katsauskauden tulos
M€
5,0
28,2
-23,2
-14,7
8,3
-23,0
18,1
Jatkuvien toimintojen tulos/osake
€
0,05
0,13
-0,08
-0,90
-0,92
0,02
-0,68
Katsauskauden tulos/osake
€
0,05
1,24
-1,19
-0,90
0,20
-1,10
0,40
Liiketoiminnan rahavirta1)
M€
23,5
-25,5
49,0
26,0
-128,1
154,1
-48,4
1) 1–6/2014 ja 1–12/2014: Liiketoiminnan rahavirta sisältää asfalttikartelliin liittyviä maksettuja vahingonkorvauksia 60 milj. euroa.
Avainluvut, IFRS
30.6.2015
30.6.2014
Muutos
Q2/15 vs. Q2/14
31.3.2015
Muutos Q1/15 vs. Q2/15
31.12.2014
Tilauskanta, jatkuvat toiminnot
M€
1 667,1
2 086,8
-419,7
1 617,3
49,8
1 456,1
Sidottu pääoma
M€
547,0
697,0
-150,0
554,4
-7,4
590,4
Taseen loppusumma
M€
1 292,3
1 463,4
-171,1
1 206,4
85,9
1 257,8
Korollinen nettovelka
M€
211,7
339,9
-128,2
198,7
13,0
213,6
Omavaraisuusaste1)
%
33,1
32,1
37,9
37,1
Nettovelkaantumisaste2)
%
57,2
85,4
50,5
51,8
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk
%
10,9
0,2
13,2
13,5
1) Omavaraisuusaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 6/2015: 23,1 %, 6/2014: 20,9 % ja 12/2014: 24,6 %.
2) Nettovelkaantumisaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 6/2015: 125,2 %, 6/2014: 184,4 % ja 12/2014: 128,4 %.
Taulukon tunnusluvut sisältävät myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin kuuluvat erät. Toimitusjohtaja Casimir Lindholmin kommentti:
”Lemminkäisen toisen neljänneksen liikevaihto ja liikevoitto olivat viime vuoden tasolla”, toteaa toimitusjohtaja Casimir Lindholm. ”Tuloksemme parani kaikissa liiketoimintasegmenteissä, paitsi Suomen talonrakentamisessa. Segmentin kannattavuutta rasittivat noin 5 milj. euron kuluerät, jotka muodostuivat mm. tonttien myyntitappioista sekä takuukorjaustöihin liittyvistä varauksista. Päällystyksessä bitumin hinnan lasku on kasvattanut päällysteiden kokonaismääriä, mutta samalla alentanut yksikköhintoja. Infraprojekteissa tulos kehittyi myönteisesti. Koemme, että markkinatilanne infrarakentamisessa päämarkkina-alueellamme on edelleen vahva. Meidän on jatkettava toimintamme tehostamista markkinatilanteessa, jossa kova kilpailutilanne heijastuu urakoiden hintatasoon nyt myös Suomessa.”
”Tilauskantamme oli viime vuotta pienempi. Eniten tilauskanta laski Venäjällä, jossa emme ole käynnistäneet uusia asuntohankkeita. Infraprojekteissa voitimme kesäkuussa uusia urakoita yhteensä 80 milj. eurolla, jotka eivät näy katsauskauden tilauskannassa.”
”Olemme jatkaneet ydinliiketoimintaan kuulumattomien liiketoimintojen ja omaisuuserien myyntiä strategiamme mukaisesti. Katsauskaudella ja hieman sen jälkeen luovuimme Ruotsin talonrakentamisesta sekä teiden huolto- ja ylläpitoliiketoiminnasta Norjassa. Näiden toimenpiteiden negatiivinen tulosvaikutus vuoden toisella neljänneksellä oli yhteensä noin 3 milj. euroa. Olemme lisäksi jatkaneet ei-strategisten tonttien ja kiviainesalueiden myyntejä. Näillä toimenpiteillä tehostamme pääomiemme käyttöä ja parannamme tulostamme pitkällä aikavälillä.”
”Liiketoimintamme kassavirta oli positiivinen ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Sidottu pääomamme ja korollinen velkamme ovat selvästi viime vuotta pienemmät. Olemme päässeet tähän vähentämällä investointeja, tehostamalla laskutustamme sekä sopeuttamalla asuntotuotantoa kysyntää vastaavaksi. Katsauskaudella toteutimme hybridilainamme osittaisen takaisinoston ja ostimme velkakirjoja takaisin käteisellä yhteensä 27,1 miljoonan euron nimellisarvosta. Aiempaa vahvempi taseemme ja hyvin onnistunut Deliver 2014 -kustannussäästöohjelma luovat hyvän pohjan liiketoimintamme jatkuvalle kehittämiselle ja kilpailuasemamme vahvistamiselle”, toteaa Lindholm. Markkinatilanne
Suomessa kokonaisrakentamisen määrä pysynee vuonna 2015 viime vuoden tasolla. Käynnissä olevat infrahankkeet eivät riitä kääntämään infrarakentamista kasvuun. Talonrakentamisessa korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan, mutta uudisrakentamisen odotetaan heikkenevän joitakin prosentteja viime vuodesta. Uusia asuntoja aloitetaan arviolta 23 500 (2014: 24 500). Päällystysmäärät ovat kasvussa, mutta bitumin halpeneminen rajoittaa liikevaihdon kasvua. Ruotsissa ja Norjassa infrarakentamista tukevat suuret väylähankkeet ja investoinnit energiatuotannon korjaamiseen ja uusimiseen. Venäjällä comfort-luokan asuntojen kysyntä on viime vuodesta jonkin verran laskenut. Baltian maissa infrarakentamisen kysyntä on pysynyt vakaana. (Lähde: Euroconstruct kesäkuu/2015)
Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 maalis-toukokuussa yhteensä 8,9 miljoonalle kuutiometrille, joka on 16,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin 8,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mutta rakennustuotannon kiinteähintainen volyymi jäi 8,2 prosenttia alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastoon, jonka laadinnassa käytetty aineisto täydentyy vielä tulevien kuukausien aikana ja nyt julkaistut tiedot voivat tarkentua.
Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset, milj. m3, liukuva vuosisumma:
Asuinrakennuksille myönnettiin rakennuslupia kuluvan vuoden maalis-toukokuussa yhteensä 7 300 asunnolle, joka on 28,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tilavuudella mitattuna asuinrakennuksille myönnettiin vuoden 2015 maalis-toukokuussa rakennuslupia 33,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta asuinrakennuksia aloitettiin kuitenkin 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan käynnissä olevan asuinrakentamisen volyymi väheni 12,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Tilastotuotanto on palautunut normaaliksi ja nyt julkaistavat tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen rakennuslupa-aineistoon, eikä aineistoa ole enää korjattu menetelmällisesti. Rekisteriaineisto täydentyy sitä mukaa kun rakennusvalvontaviranomaiset toimittavat tietoja väestötietojärjestelmään ja tilaston nyt julkaistut tiedot voivat tarkentua.
Helsingin Pitäjämäelle on suunnitteilla Suomen suurin kaupallinen datakeskus, joka tulee palvelemaan konesalitilaa ja pilvipalveluita tarvitsevia yrityksiä.
Datakeskuksen on määrä valmistua vuoden 2017 lopussa Höyläämötien ja Valimotien väliselle alueelle, jonka Sonera on hankkinut hallintaansa osin yksityisiltä omistajilta. Osan alueesta omistaa Helsingin kaupunki. Kaupungin omistama tontti on nyt vuokrattu Soneralle rakennushankkeen valmistelua varten, ja pitkäaikaisesta vuokrauksesta päätetään syksyllä.
Pitäjänmäki valikoitui datakeskuksen sijainniksi lukuisista eri vaihtoehdoista. Datakeskuksen kannalta alueen valtteja ovat muun muassa hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Alueella on myös merkittävä ICT-yritysten keskittymä.
”Datakeskus mahdollistaa pääkaupunkiseudulle uutta digitalisointiin perustuvaa liiketoimintaa. Hyvät tietoliikennemahdollisuudet ovat liiketoiminnalle ja muille palveluille nykyisin samankaltainen välttämättömyys kuin sähkö ja toimivat kulkuyhteydet”, osastopäällikkö Juhani Tuuttila kiinteistövirastosta toteaa.
Valmis datakeskus tulee olemaan kooltaan noin 40 000 m2, josta suuri osa rakennetaan maan alle. Rakennuttamisen kustannukset ovat arviolta 130–150 miljoonaa euroa.
Piikkiön keskustassa Kaarinassa käynnistyy kesälomien jälkeen kerrostalotyömaa. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy eli Vaso rakennuttaa 23 asumisoikeusasuntoa osoitteeseen Koroistenkuja 1.
Kirkollisen lähiympäristönsä johdosta kiinteistö saa nimekseen Pappilanaho. Hanke sai ARA:n asumisoikeustalon korkotukilainan hyväksymispäätöksen heinäkuun puolivälissä. Muuttovalmiita asuntojen ennakoidaan olevan elokuun lopussa vuonna 2016.
Yhden neljäkerroksisen kerrostalon käsittävän hankeen urakoitsijana on Peab Oy. Hankkeen kokonaisarvo on 3,1 milj. euroa, josta 15 % rahoitetaan tulevien asukkaiden asumisoikeusmaksuilla ja 85 % valtion takaamalla korkotukilainalla.
Rakennettavat asunnot ovat yksi – kaksi huonetta tyyppisiä ja pinta-alaltaan pieniä 42 – 56 neliötä. Kaikissa asunnoissa on varusteina mm. sauna, parvekelasitus ja astianpesukone.
Vaso aloittaa asuntojen markkinoinnin alkusyksyn aikana. – Tarkempia hintatietoja ei ole vielä saatavissa, mutta asumisoikeusmaksu tulee olemaan keskimäärin 415 euroa neliöltä ja kuukausittain maksettava käyttövastike noin 12 euroa, sisältäen vesimaksuennakon ja 10M laajakaistan, kertoo Vason asuntopäällikkö Tiina Arnivaara.
