Paloheinäntunnelin rakentaminen alitti budjetin miljoonilla euroilla

Joukkoliikennettä palveleva Paloheinäntunneli ja siihen liittynyt Kuusmiehentien kadunrakennusurakka ovat valmistuneet aikataulussa Helsingin Paloheinässä ja alittaneet rakentamiselle varatun budjetin yhteensä lähes 12 miljoonalla eurolla. Tunnelin rakentaminen alitti budjetin kuudella ja puolella miljoonalla ja katu-urakka viidellä miljoonalla eurolla.

HKL oli varannut Paloheinäntunnelin ja siihen johdattavan Kuusmiehentien joukkoliikennekadun rakentamiseen ja sekä vanhan Kuusmiehentien parantamiseen yhteensä 42,5 miljoonaa euroa. Kustannuksista selvittiin kuitenkin 30,5 miljoonalla eurolla.

– Paloheinäntunnelin rakentamisessa suurin säästö saatiin aikaan suunnitelmaa yksinkertaistamalla. Alun perin kaksiputkiseksi suunniteltu tunneli muutettiin yksiputkiseksi. Kuusmiehentien parantamisessa puolestaan kustannuksia säästi alkuperäistä suunnitelmaa kevyempi rakentamistapa, kertoo Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) kehittämispäällikkö Artturi Lähdetie

Tunnelityömaalla syntynyt louhe käytettiin samalla alueella Paloheinän ulkoilumaaston kunnostamiseen sekä tunnelin länsipäässä sijaitsevan uuden asuinalueen, Kuninkaantammen, maanrakennukseen. Hyvällä suunnittelulla vältyttiin louheen kuljettamisen haitoilta.

Keskuspuiston alle rakennettu 1,2 kilometriä pitkä Paloheinäntunneli on tarkoitettu vain joukkoliikenteelle. Ensi vaiheessa tunnelia käyttää runkolinja 560, joka aloittaa liikennöinnin 10.8.2015 ja ajaa Vuosaaren ja Myyrmäen välillä. Bussitunneli on mahdollista muuttaa tulevaisuudessa pikaraitiotietunneliksi.

Tunnelin turvallisuus on varmistettu yli 50 kameran avulla sekä kiinteistönvalvontaan ja liikenteenhallintaan liittyvillä järjestelmillä. Muun liikenteen pääsy tunneliin on estetty puomeilla.

Turvallisuutta valvoo Liikenneviraston lähiliikenteen turvavalvomo ja käytännön turvallisuuspalveluita sekä järjestyksen valvontaa hoitaa Turvatiimi Oyj. Tunnelin tekninen valvonta kuuluu HKL:n teknisen valvomon tehtäviin.

Paloheinäntunnelin rakentamisen yhteydessä Paloheinään rakennettiin kilometrin mittainen joukkoliikennekatu vanhan Kuusmiehentien pohjoispuolelle sekä reilun 1,5 kilometrin mittainen kevyenliikenteen väylä.

Hankkeeseen kuuluu myös Malmin bussiterminaalin peruskorjaus sekä pysäkkien ja liittymien parannuksia niin Helsingissä kuin Vantaalla.

Tunneli- ja katu-urakan tilaajana oli HKL ja rakennuttajana Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR). Tunnelin urakoitsijana toimi Kalliorakennus-Yhtiöt Oy. Joukkoliikennekadun rakentamisesta ja Kuusmiehentien parantamisesta vastasi YIT.

Kivistöstä tulee ihan oikea ekokaupunki

Vantaan asuntomessualueella Kivistössä sanapari kestävä kehitys ei jää vain sananhelinäksi. Ekologisesti kestävä arki on tehty alueella mahdolliseksi monella tapaa.

– Alueen suunnittelussa ja asemakaavoissa on edellytetty rakennusten hyvää ekotehokkuutta ja rakennusmateriaalien kestävyyttä. Esimerkiksi julkisivuilta vaaditaan yli sadan vuoden kestävyyttä, kertoo Kivistön kaavoituspäällikkö Lea Varpanen .

– Messualueelle toteutetun puukerrostalon, PuuMeran, hiilijalanjälki on muun muassa uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen sekä materiaalivalintojensa ansiosta alle puolet keskimääräisen kerrostalon hiilijalanjäljestä. Opaali -nimisessä kerrostalossa puolestaan on pystytty kierrätetyillä, ympäristöystävällisillä materiaalivalinnoilla pienentämään rakennuksen hiilijalanjälkeä. Kohteessa on käytetty kierrätyslasia, hamppubetonia ja osassa julkisivua käsittelemätöntä puuta, Varpanen listaa esimerkkejä.

Hulevedet hallintaan ja auringon energia talteen

Kivistössä hulevesiä hallitaan luonnonmukaisesti. Kvartsijuonenpuiston eteläosaan toteutetaan laaja hulevesien imeytysallas. Altaan rakentaminen alkaa Asuntomessujen jälkeen. Pienimuotoinen imeytysallas löytyy myös Tiikerinsilmän aukiolta.

– Hulevesiä viivytetään ja haihdutetaan luonnonmukaisesti viherkatoilla, joita löytyy niin pientaloista kuin keskustan tulevista pysäköintitaloistakin. Lisäksi pihoilla on erilaisia hulevesien imeytys- ja viivytysaltaita ja kaduilla hulevesiuomia.

Messukohteista löytyy monipuolisesti esimerkkejä uusiutuvan energian käytöstä: aurinkokeräimiä, maalämmön hyödyntämistä sekä kokonaan puulla lämpiävä talo. Aurinkopaneelit tulevat myös Kivistöön vuonna 2016 valmistuvaan palvelurakennukseen, Aurinkokiveen, jossa tulee sijaitsemaan muun muassa alakoulu, päiväkoti ja neuvola.

Energiatehokkuutta alueella edistetään katuvalaistuksenkin kautta, sillä se on toteutettu led-valaisimilla. Lisäksi Kvartsijuonenpuiston valaistuksessa on aikakatkaisin.

Arki sujuu ilman autoakin ja pihoilla viljellään

Kivistön juna-asema ja kattava pyöräteiden verkosto tekevät vähäpäästöisen liikkumisen Kivistössä helpoksi. Alueella onkin haluttu kiinnittää erityistä huomiota julkisen liikenteen sujuvuuteen.

Jätteet Kivistön uusissa keskustakortteleissa, asuntomessualue mukaan lukien, kulkevat maanalaisia putkia pitkin läheiselle jäteasemalle. Tämäkin vähentää osaltaan raskaiden ajoneuvojen liikennettä alueella ja lisää näin myös katujen ja pihojen turvallisuutta.

Kivistön asuntomessualueella on haluttu kannustaa myös kotipihaviljelyyn, ja viherhuoneitakin toteutetaan moneen messukohteeseen.

Messualueella sijaitsevan Kvartsijuonenpuiston luoteisreunalla sijaitsee lisäksi palstaviljelyalue ja omenapuutarha.
– Vaikkapa pysäköintilaitosten katoillakin on mahdollista harrastaa kaupunkiviljelyä, muistuttaa Varpanen.

Isot uudet hankkeet kasvattivat SRV:n liikevaihtoa ja tilauskantaa viidenneksellä

SRV:n suurhankkeet, Kalasataman REDI ja Niittykummun metrokeskus, siivittivät konsernin tilauskannan ensimmäisen vuosipuoliskon lopuksi 20 prosentin kasvulla yhtiön ennätyslukemiin, 1,3 miljardiin euroon.

”Tilauskannan lisäksi ennätyksiä tehtailtiin myös uusien urakkasopimusten allekirjoitusten osalta. Allekirjoitimme katsauskauden jälkeen heinäkuussa Tampereen Yliopistollisen sairaalan uudisrakennushankkeen 170 miljoonan euron projektinjohtosopimuksen, joka on yksi historiamme suurimpia urakkasopimuksia. Lisäksi eilen tehty päätös koskien SRV:n roolia Fennovoiman ydinvoimalahankkeen projektinjohtajana sekä samalla Fennovoiman sijoittajana on merkittävä lisäys toimintaamme ja vahvistaa entisestään asemaamme projektinjohtourakoinnin edelläkävijänä Suomessa. Kyseessä on yhtiön historian kannalta erittäin merkittävä sopimuskokonaisuus”, SRV:n toimitusjohtajaJuha Pekka Ojala kertoo.

Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 20 prosenttia 340 miljoonaan euroon. Liikevaihtoa kasvatti REDIn kauppakeskuksen ja parkkiurakan aloitus, jolloin liikevaihtoon kirjautui myös ennen virallista aloituspäätöstä jo tehdyn työn osuus valmistusasteen mukaisesti. Liikevoitto puolestaan laski 9,3 miljoonasta eurosta 3,4 miljoonaan euroon.

”Liikevoittoa heikensi ensisijaisesti omaperusteisen asuntotuotannon liikevaihdon lasku ja lisääntynyt matalakatteisen toimitilaurakoinnin osuus. Lisäksi useat isot hankkeemme lähtivät liikkeelle. Tämä nostaa luonnollisesti rakentamisvolyymia ja sitä kautta kiinteitä kustannuksia. REDIn lisäksi Venäjällä sijaitsevat suuret kauppakeskushankkeemme Okhta Mall ja Daily, joissa toimimme omistajan roolissa, sitovat niin henkilö- kuin taloudellisia resursseja”, Ojala sanoo.

SRV:n liikevaihdosta 90 prosenttia tulee Suomen liiketoiminnoista. Suomen liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 19 prosenttia 300 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto puolittui viime vuodesta 5,7 miljoonaan euroon.

”Suomen liiketoiminnan tulosta heikensi omaperusteisen ja omakehitteisen asuntotuotannon liikevaihdon lasku. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla valmistui lisäksi viime vuoteen nähden lähes viisi kertaa vähemmän omaperusteisia asuntoja, jotka tuloutetaan vasta kohteen valmistuttua ja tultua myydyksi. Rakenteilla on kuitenkin runsas 1 600 asuntoa, joista jo 75 prosenttia on myyty. Lisäksi asuntojen aloitusten hyvä tilanne ja onnistunut asuntomyynti, esimerkiksi kesäkuussa tehty lähes 150 asunnon myyntiennätys, lupaavat hyvää tuleville vuosille”, Ojala kertoo.

Pääosin Venäjän-toiminnoista koostuvan kansainvälisen liiketoiminnan liikevaihto nousi 26 prosenttia 33 miljoonaan euroon, mikä on noin kymmenen prosenttia koko SRV:n liikevaihdosta. Liikevoitto kääntyi positiiviseksi nousten 0,7 miljoonaan euroon.

”Vaikka Venäjän tilanteeseen yleisesti liittyy merkittävää epävarmuutta, jo meneillään olevat hankkeemme etenevät suunnitellusti ja myös hankkeiden rahoitusneuvotteluissa on onnistuttu tilanteeseen nähden hyvin. Pietarin Okhta Mall -kauppakeskuksen rakennustyöt etenevät suunnitellusti ja harjannostajaisia vietetään syyskuussa. Kauppakeskuksen on tarkoitus avata ovensa kesällä 2016. Pietarin toinen tärkeä kohteemme, Pearl Plaza -kauppakeskus, jatkaa positiivisella tiellä. Kävijämäärät kasvoivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 23 prosenttia ja myynti 37 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna”, Ojala jatkaa.

Koko konsernin loppuvuosi näyttää lievästi optimistiselta ja SRV pitää vuoden 2015 tulosennusteensa ennallaan.

”Uudet isot hankkeemme, ennätyskorkean tilauskantamme ja lukuiset asuntoaloitukset pitävät huolen siitä, että saamme kääriä hihat myös loppuvuonna”, Ojala toteaa.

 

Osavuosikatsaus

Posted in:

RAMIRENTIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI–KESÄKUU 2015: KEHITYS PARANI KORKEAMMAN KYSYNNÄN JA TEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN ANSIOSTA

2015-08-06 12_08_55-RR_Q2_2015_FI_Final2_web.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Huom! Sulkeissa olevat luvut viittaavat edeltävän tilikauden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu.

KEHITYS HUHTI–KESÄKUUSSA 2015

• Liikevaihto 159,4 (151,8) miljoonaa euroa, kasvua 5,0 % tai 6,9 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna
• EBITDA 46,0 (42,2) miljoonaa euroa eli 28,9 % (27,8 %) liikevaihdosta
• EBITA 21,0 (16,2) miljoonaa euroa eli 13,2 % (10,7 %) liikevaihdosta
• EBITA ilman kertaluonteisia eriä1) 17,2 (16,2) miljoonaa euroa eli 10,8 % (10,7 %) liikevaihdosta
• Katsauskauden tulos 13,2 (7,1) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,12 (0,07) euroa
1) Kertaluonteisiin eriin sisältyi vuonna 2014 hankitun sääsuoja- ja telineyhtiö DCC:n lisäkauppahinnan suorittamiseen liittyvä 3,8 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto vuoden 2015 toisella neljänneksellä.

KEHITYS TAMMI–KESÄKUUSSA 2015

• Liikevaihto 300,0 (289,3) miljoonaa euroa, kasvua 3,7 % tai 6,2 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna
• EBITDA 74,6 (73,9) miljoonaa euroa eli 24,9 % (25,5 %) liikevaihdosta
• EBITA 25,2 (23,3) miljoonaa euroa eli 8,4 % (8,0 %) liikevaihdosta
• EBITA ilman kertaluonteisia eriä 21,3 (23,3) miljoonaa euroa eli 7,1 % (8,0 %) liikevaihdosta
• Katsauskauden tulos 13,1 (9,7) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,12 (0,09) euroa
• Rullaava 12 kuukauden sijoitetun pääoman tuotto (ROI) 12,3 % (11,9 %)
• Rullaava 12 kuukauden oman pääoman tuotto (ROE) 11,5 % (12,1 %)
• Bruttoinvestoinnit 65,0 (101,8) miljoonaa euroa
• Rahavirta investointien jälkeen −21,4 (−24,5) miljoonaa euroa
• Nettovelka 297,1 (273,4) miljoonaa euroa ja nettovelka/EBITDA 1,8x (1,6x)

RAMIRENTIN NÄKYMÄT VUODELLE 2015 ENNALLAAN

Ramirent arvioi markkinatilanteen pysyvän vaihtelevana vuonna 2015. Markkinatilanteen arvioidaan olevan haasteellinen erityisesti Suomen ja Norjan markkinoilla. Arvioimme vuoden 2015 liikevaihdon ja EBITA-liiketulosprosentin olevan paikallisissa valuutoissa vuoden 2014 tasolla.

AVAINLUVUT 4–6/15 4–6/14 Muutos 1–6/15 1–6/14 Muutos 1–12/14
(milj. EUR)
Liikevaihto 159,4 151,8 5,0 % 300,0 289,3 3,7 % 613,5
Käyttökate (EBITDA) 46,0 42,2 9,0 % 74,6 73,9 1,0 % 167,9
Osuus liikevaihdosta, % 28,9 % 27,8 % 24,9 % 25,5 % 27,4 %
EBITA-liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 17,2 16,2 21,3 23,3 71,5
Osuus liikevaihdosta, % 10,8 % 10,7 % 7,1 % 8,0 % 11,7 %
EBITA-liiketulos 21,0 16,2 30,2 % 25,2 23,3 8,1 % 65,8
Osuus liikevaihdosta, % 13,2 % 10,7 % 8,4 % 8,0 % 10,7 %
Liiketulos (EBIT) 18,8 14,2 31,9 % 20,7 19,6 5,7 % 58,1
Osuus liikevaihdosta, % 11,8 % 9,4 % 6,9 % 6,8 % 9,5 %
Tulos ennen veroja (EBT) 16,7 9,1 82,1 % 16,4 12,4 32,9 % 42,5
Osuus liikevaihdosta, % 10,4 % 6,0 % 5,5 % 4,3 % 6,9 %
Emoyhtiön omistajille kuuluva
katsauskauden tulos		 13,2 7,1 84,2 % 13,1 9,7 35,4 % 32,6
Tulos/osake, EUR (laimentamaton ja laimennettu) 0,12 0,07 84,2 % 0,12 0,09 35,3 % 0,30
Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin 46,8 78,3 −40,2 % 65,0 101,8 −36,2 % 144,6
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 29,4 % 51,6 % 21,7 % 35,2 % 23,6 %
Rahavirta investointien jälkeen −22,3 −19,4 −15,0 % −21,4 −24,5 12,6 % 21,8
Sijoitettu pääoma kauden lopussa 602,4 610,5 −1,3 % 555,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %1) 12,3 % 11,9 % 12,2 %
Oman pääoman tuotto (ROE), %1) 11,5 % 12,1 % 9,4 %
Nettovelka 297,1 273,4 8,7 % 227,1
Nettovelka/EBITDA1) 1,8x 1,6x 11,0 % 1,4x
Nettovelkaantumisaste, % 97,9 % 84,2 % 69,9 %
Omavaraisuusaste, % 39,0 % 40,3 % 43,7 %
Henkilöstö kauden lopussa 2 682 2 651 1,2 % 2 576

1) Rullaava 12 kuukautta
MAGNUS ROSÉN, RAMIRENTIN TOIMITUSJOHTAJA:

”Toisen neljänneksen kehitys vastasi kaiken kaikkiaan odotuksiamme. Ramirentin toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 5,0 % 159,4 miljoonaan euroon. Vertailukelpoisilla valuutta-kursseilla laskettuna neljänneksen liikevaihdon kasvu oli 6,9 %. Toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi kaikissa segmenteissä Norjaa lukuun ottamatta. Liikevaihtoa paransi kysynnän elpyminen neljänneksen loppua kohti. Heikomman ensimmäisen neljänneksen jälkeen konsernin EBITA-liiketulos ilman kertaluonteisia eriä kasvoi hieman 17,2 (16,2) miljoonaan euroon. EBITA-liiketulosprosentti oli 10,8 % (10,7 %) toisella neljänneksellä ja 7,1 % (8,0 %) ensimmäisellä vuosipuoliskolla. EBITA-liiketulosta vahvistivat toimipistemyynnin kasvu, hyvä kehitys ratkaisuliiketoiminnan projekteissa sekä onnistunut kiinteiden kustannusten hallinta. Säilytämme fokuksemme edelleen kannattavuustason parantamisessa. Tehostamisohjelmamme ja työ NextRamirent-kehitysohjelman puitteissa etenivät toisella neljänneksellä. Jatkoimme ratkaisuliiketoiminnan tarjonnan ja lisäarvopalveluiden kehittämistä vahvistaaksemme erottautumistamme markkinoilla. Allekirjoitimme myös aiesopimuksen NCC Roadsin kanssa tutkiaksemme mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä tie- ja liikenneturvallisuuden alueilla. Jatkoimme myös määrätietoista työtä yhteisen liiketoimintamallin kehittämiseksi, minkä tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja harmonisoida toimintamallejamme. Liiketoiminnan kehitystä tukivat tehokkuustoimenpiteet kuten huolto- ja kunnossapitotoimintojen keskittäminen, tuottamattoman kaluston vähentäminen ja yhteisen taloushallinnon palvelukeskuksen käyttöönotto. Lisäksi jatkoimme hinnoittelukäytäntöjen kehittämistä ja kapasiteetin käyttöasteen vahvistamista kehittämällä toimitusketjumme tuottavuutta. Kuten olemme aikaisemmin kertoneet, odotamme kannattavuuden paranemisen tapahtuvan tehokkuustoimenpiteiden johdosta vuonna 2016 ja siitä eteenpäin.

Liikevaihdon kasvu kiihtyi Ruotsissa rakentamisen korkean aktiviteetin myötä ja kannattavuutemme parani suurten ratkaisuliiketoiminnan projektien edistyttyä. Liiketoiminnan aktiviteettitaso piristyi Tanskassa ja kustannusleikkaustoimenpiteet alkoivat tuottaa tuloksia. Europe Central -segmentissä liikevaihto elpyi lisääntyneen teiden rakentamisen, teollisuusrakentamisen ja erityisesti Puolan voima-laitosprojektien ansiosta. Europe East -segmentissä vahva tuloksenteko jatkui Baltian maiden vakaiden rakentamismarkkinoiden tukemana.

Norjassa liiketoimintamme kehittyi heikommin verrattuna edelliseen vuoteen talonrakentamisen hitaan kasvun ja öljy- ja kaasusektorin heikon kysynnän takia. Vaisu kysyntä Suomen markkinoilla jatkui lukuun ottamatta Etelä-Suomea, jossa kasvua tukivat meneillään olevat rakennusprojektit.

Kysyntä lähti vahvistumaan neljänneksen loppua lähestyttäessä ja odotamme kokonaiskysynnän kasvavan Ruotsissa, Tanskassa, Europe East – segmentissä sekä Europe Central –segmentissä vuoden 2015 toisella puoliskolla. Arvioimme markkinatilanteen jatkuvan edelleen haasteellisena Suomessa ja Norjassa.

Ramirent on kehittymässä tuotteisiin perustuvasta yhtiöstä ratkaisuja ja osaamista painottavaksi toimijaksi, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille ainutlaatuinen asiakaskokemus. Saavuttaaksemme tämän jatkamme sitoutunutta työtä kestävän kannattavan kasvun tavoittelussa, lisäämme erottautumistamme kehittämällä täydentäviä palveluita asiakkaillemme ja tehostamamme edelleen toimintojen tuottavuutta. Näin luomme vahvan perustan kilpailukyvylle tulevaisuudessa.”

MARKKINOIDEN NÄKYMÄT 2015

Ramirent odottaa konevuokrausmarkkinoiden pysyvän haastavina Suomessa vuoden 2015 toisella puoliskolla. Euroconstructin kesäkuussa 2015 julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan rakentamisen markkinoiden arvioidaan pysyvän ennallaan vuonna 2015. Korjausrakentamisessa kysynnän arvioidaan kasvavan ikääntyvän asuntokannan ja korjausrakentamiseen osoitettujen valtion tukien ansiosta. Heikon markkinatilanteen odotetaan jatkuvan uudisrakentamisen sektorilla erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Konevuokrauksen kysyntää tukevat toimitila-rakentamisen sektorilla tiettyjen suurten kauppa-keskus- ja teollisuusprojektien aloitukset. Uusi hallitus suunnittelee kasvattavansa infrahankkeisiin suunnattuja varoja piristääkseen pysähtynyttä taloutta vuoden 2015 toisella puoliskolla. Elinkeino-elämän keskusliitto (EK) odottaa, että teollisuuden vuotuiset investoinnit kasvavat sekä tehdas-teollisuudessa että energiasektorilla vuonna 2015.

Ramirent odottaa konevuokrauksen kysynnän pysyvän suotuisana Ruotsissa vuonna 2015 rakentamisen korkean aktiviteetin johdosta. Euroconstructin kesäkuussa 2015 julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan rakentamisen markkinoiden arvioidaan kasvavan Ruotsissa 5,0 % vuonna 2015. Markkinatilanne on vahva erityisesti monissa Ruotsin suurimmista kaupungeista. Uusien asuntojen aloitusten arvioidaan pysyvän korkealla tasolla jatkuvan asuntopulan takia. Toimitila-rakentamisen arvioidaan kasvavan toimistojen ja kaupan alan rakentamisen kasvun myötä. Hallituksen vuonna 2014 hyväksymä liikenneinfraohjelma tulee vauhdittamaan infrarakentamisen aktiviteettia erityisesti Tukholman ja Göteborgin alueilla myös vuoden toisella puoliskolla. Korjausrakentamisen odotetaan lisääntyvän myös vuonna 2015 kiinteistökannan jatkuvan kasvun ja ikääntymisen seurauksesta. Konevuokrauksen kysynnän arvioidaan pysyvän melko vakaana Ruotsin teollisuussektorilla.

Ramirent arvioi markkinatilanteen pysyvän haasteellisena Norjan konevuokrausmarkkinoilla vuonna 2015 johtuen makrotalouden epävarmuudesta yhdistettynä öljyn alhaiseen hintatasoon. Euroconstructin kesäkuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Norjan rakennus-markkinoiden arvioidaan kasvavan 2,6 % vuonna 2015. Hallituksen elvytystoimien arvioidaan tukevan infrarakentamista ja tie-, rata- ja metroprojektien odotetaan toimivan merkittävänä kasvun ajurina. Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla vuonna 2015. Toimitila-rakentamisen sektorilla odotetaan kasvua julkisen sektorin projektien tukemana. Korjausrakentamisen odotetaan kasvavan vuonna 2015. Norjan tilastokeskuksen arvion mukaan öljy- ja kaasu-teollisuuden investointien ennustetaan laskevan selvästi tänä vuonna.

Ramirent odottaa konevuokrausmarkkinoiden säilyvän vakaana Tanskassa vuoden 2015 toisella puoliskolla. Euroconstructin kesäkuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Tanskan rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 1,2 % vuonna 2015. Kysynnän korjausrakentamisessa ennustetaan heikkenevän selvästi, mutta asunto-rakentamisen aktiviteetin arvioidaan pysyvän vakaana erityisesti suurten kaupunkien hyvän kysynnän myötä. Vuoden 2015 toisella puoliskolla julkisten investointien odotetaan kasvattavan infrarakentamista sekä rakentamista terveydenhuollon ja koulutuksen sektoreilla. Teollisuussektorin aktiviteetin odotetaan tukevan konevuokrauksen kysyntää toisella vuosipuoliskolla.

Ramirent odottaa Baltian konevuokrausmarkkinoiden kokonaiskysynnän säilyvän vakaana vuoden 2015 toisella puoliskolla. Euroconstructin kesäkuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan koko Baltian rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan 2,5 % vuonna 2015. Virossa rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan 4 % vuonna 2015. Rakennus-projektien odotetaan keskittyvän pääasiassa pää-kaupunkiseudulle ja Etelä-Viron alueelle. Latvian rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan 6 % vuonna 2015. Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän vakaana, mutta toimitilarakentamisen odotetaan laskevan Ukrainan kriisin aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden johdosta. Liettuassa rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 1 % vuonna 2015. Kasvun moottoreina Liettuassa toimivat asuntorakentamisen kasvu ja korjausrakentamisen korkea aktiviteetti. Useiden EU-rahoitteisten projektien odotetaan alkavan vuoden 2015 toisella puoliskolla vauhdittaen erityisesti infra- ja korjausrakentamista Baltian maissa.

Ramirent arvioi konevuokrauksen kysynnän olevan Venäjällä vaatimatonta vuonna 2015. Öljyn hinnan lasku vaikuttaa negatiivisesti Venäjän talouteen ja rakentamisen sektoriin. Myös ruplan ja Venäjän rahoitusmarkkinoiden epävakaus vaikeuttavat talouskasvua Venäjällä. EU:n ja USA:n taloudelliset pakotteet Venäjälle Ukrainan kriisin johdosta pysyvät voimassa aiheuttaen lisää epävarmuutta Venäjän talouden kehitykselle. Euroconstructin kesäkuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Venäjän rakennusmarkkinoiden arvioidaan laskevan 2 % vuonna 2015. Talonrakentamisen ennustetaan pysyvän edellisvuoden tasolla suurten projektien tukemana, mutta infrarakentamisen arvioidaan laskevan selvästi. Ukrainassa rakennusmarkkinoiden aktiviteetti on heikentynyt merkittävästi ja markkina-tilanteen arvioidaan jatkuvan haasteellisena koko vuoden 2015 ajan.

Ramirent arvioi kokonaiskysynnän Europe Central -segmentin konevuokrausmarkkinoilla säilyvän suotuisana vuoden 2015 toisella puoliskolla. Euroconstructin kesäkuussa 2015 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Puolan rakennus-markkinoiden odotetaan kasvavan 9,7 % vuonna 2015. Pääosin EU:n rahoittamat infrarakentamisen projektit toimivat kasvun moottorina rakentamisen sektorilla. Markkinatilanteen arvioidaan olevan suotuisa asuntorakentaminen sektorilla uusien asuntoaloitusten kasvun myötä. Rakentamisen aktiviteetin arvioidaan jatkavan piristymistään toimitilarakentamisessa teollisuusrakentamisen tukemana. Lisääntyvän korjausrakentamisen sekä voimalaitos- ja tuulivoimaprojektien korkean aktiviteetin ennustetaan tukevan konevuokrausmarkkinoita. Tšekin tasavallassa rakennus-markkinoiden ennustetaan kasvavan 4,3 % vuonna 2015. Slovakian rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 2,1 % vuonna 2015. Konevuokrauksen kysynnän odotetaan pysyvän vahvana erityisesti rakennussektorilla.
RR_Q2_2015_FI_Final2_web.pdf

SRV myy Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen saksalaiselle erikoisrahastolle

SRV on myynyt Helsingin Kalasatamaan rakennettavan terveys- ja hyvinvointikeskuksen saksalaisen Deka Immobilienin hallinnoimalle erikoisrahastolle 5. elokuuta allekirjoitetulla sopimuksella. Jo rakenteilla olevan Kalasataman keskuksen eli REDIn viereen nousevan terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakennustyöt käynnistyivät heinäkuussa, ja keskus valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Kaupan osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa julkisteta.

”Kalasataman alueella tulee tulevaisuudessa asumaan yli 20 000 ihmistä, ja tämä uusi terveys- ja hyvinvointikeskus tarjoaa todella tärkeän lisän alueen palveluntarjontaan. Yhdessä REDIn kauppakeskuksen kanssa alueen palvelut muodostavat kokonaisuuden, joka hakee vertaistaan koko pääkaupunkiseudulla”, SRV:n Suomen liiketoiminnan johtaja Juha Toimela kertoo.

Tulevasta terveys- ja hyvinvointikeskuksesta valtaosa on vuokrattu Helsingin kaupungille pitkäaikaisella (20 vuoden mittaisella) vuokrasopimuksella. Keskus koostuu kellarikerroksesta sekä kuudesta palvelukerroksesta. Pohjaratkaisu on poikkeuksellinen, sillä henkilökunnan kulkureitit ja potilaiden odotustilat on eriytetty toisistaan asioinnin ja työnteon helpottamiseksi. Rakennukseen tulee 18 200 neliömetriä vuokrattavaa tilaa, ja se tulee sijaitsemaan REDIn pohjoispuolella Työpajankadulla.

SRV toteuttaa terveys- ja hyvinvointikeskuksen osana Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2011 solmittua Kalasataman keskuksen toteutussopimusta. Terveys- ja hyvinvointikeskus tulee täyttämään Leed Gold -ympäristösertifikaatin kriteerit, mikä merkitsee energiatehokkuutta ja säästöjä kiinteistön käyttökuluissa. Keskuksen suunnittelee myös REDIn suunnittelusta vastaava arkkitehtitoimisto Helin & Co Architects. SRV:n neuvonantajana myyntiprosessissa toimi Leimdörfer.

Posted in:

ABC Pickalan rakennusurakka alkaa – arvioitu valmistuminen keväällä 2016

3993549562465924665429

Osuuskauppa Varuboden-Oslan ABC Pickalan rakennusurakka alkoi eilen työmaa-alueen aitauksella. Jo kauan suunnitteilla ollut urakka päästiin nyt aloittamaan melko pitkällisten lupaprosessien (mm. useita ympäristö- ja maankäyttöselvityksiä) jälkeen. Perinteiselle liikennepaikalle Rannikkotien (tie 51) varteen rakentuu syksyn ja talven aikana täysin uusi moderni, kompakti liikennemyymälä. Rakentajana toimii osuuskaupan urakkaan valitsema Koivukoski Oy.

Uudistuksen myötä ABC Pickalan palvelutarjonta monipuolistuu ja vastaa paremmin asiakkaiden toiveisiin. Uudistetulla ABC Pickalalla on kapasiteettia toimia keskeisessä asemassa sekä seudun julkiselle liikenteelle että yksityisautoilijoille tarjoamalla mahdollisuuden myös liityntäpysäköintiin.

Uusi liikenneasema kunnioittaa arkkitehtuuriltaan, sisustukseltaan ja tarjonnaltaan alueen perinteitä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa on otettu huomioon alueen omaleimaisuus – paikalle halutaan tuoda yksilöllinen ABC, joka istuu hyvin maisemaan. Uudesta kiinteistöstä tulee reilusti yli kaksinkertainen nykyiseen rakennukseen nähden ja siellä tulee toimimaan niin täysikokoinen Sale-myymälä kuin merkittävästi aiempaa viihtyisämpi ravintolapuolikin. Mittarikenttä säilyy ennallaan. Uusi ABC-kiinteistö tullaan liittämään kunnalliseen jätevesiverkostoon, mikä on merkittävä parannus aiempaan.

– Pystymme lähes koko rakennusurakan ajan palvelemaan asiakkaita normaalisti vanhassa kiinteistössä, kertoo Varuboden-Oslan toimialajohtaja Mikko Ala-Huikku tyytyväisenä. Auton pääsee tankkaamaan aina, mutta ihan urakan loppuvaiheessa saattaa sisämyyntiin tulla pieni katko.

Kokonaisuudessaan projekti tulee maksamaan reilut 2 miljoonaa euroa. Urakalla on myös työllistävä vaikutus niin rakentamisen aikana kuin valmistuttuaankin – uusi liikenneasema tulee työllistämään vakituisesti aiempaa enemmän liikennemyymälätyönteijöitä. Vanha liikenneasemarakennus puretaan heti kun uusi kiinteistö saadaan käyttöön, eli ensi vuoden alkupuolella tai viimeistään keväällä.

 

Centria-ammattikorkeakoulu: Rakennustuoteteollisuudelle kehittämisen tiekartta vuoden loppuun mennessä

Centrian, JEDU:n ja OY Oulun Eteläisen instituutti selvittävät yhteistyössä Oulun Eteläisen, Keski-Pohjanmaan ja Raahen seudun rakennustuoteteollisuuden nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Centria tutkimus ja kehitys, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja Oulun Yliopiston Oulun Eteläisen instituutti käynnistävät yhteisen projektin selvittääkseen Oulun Eteläisen, Keski-Pohjanmaan ja Raahen seudun rakennustuoteteollisuuden nykytilaa sekä laatiakseen vuoteen 2025 ulottuvan kehittämissuunnitelman. Centrian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Vesa Martinkaupin mukaan hankkeen tavoitteena on määritellä keskeisimmät toimenpiteet, joilla alueen rakennustuoteteollisuutta kyetään vahvistamaan.

Erityisenä painopisteenä selvityksessä etsitään toimenpiteitä, joilla elinkeinoelämä ja julkiset toimijat voivat tiivistää yhteistyötä koulutuksessa ja soveltavassa tutkimustoiminnassa. Laadimme vuoden loppuun mennessä rakennustuoteteollisuuden kehittämisen tiekartan vuoteen 2025, Martinkauppi jatkaa.

Tiekartta sisältää keskeisimmät kehittämistoimet yrityskehitykseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen. Tavoitteena on osaltaan kannustaa yrityksiä lisäämään panostuksiaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, kertoo kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski, Oulun Yliopiston Oulun Eteläisen instituutista.

Yritykset keskeisessä roolissa kehitystarpeiden määrittelyssä

Rakennustuoteteollisuus on erittäin merkittävä teollisuudenala Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Keski-Pohjanmaalla, sillä se työllistää arviolta noin 4000 henkilöä. Ala onkin tunnistettu yhdeksi vuoteen 2020 ulottuvan Oulun Eteläisen alueen osaamisstrategian kuudesta keskeisimmästä kehittämisen kohteesta.

Yleensä tämän teollisuudenalan yrityksiä ja tuotteita on totuttu tarkastelemaan erikseen valmistusmateriaalin mukaan, mutta tällä projektilla kehitystarpeita tarkastellaan kokonaisuutena. Hyvin harva rakennus on valmistettu pelkästään puusta, metallista, kivestä tai betonista, joten rakennustuotteiden tarkasteleminen yhtenä kokonaisuutena on mielekästä, toteaa JEDU:n aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja Matti Peltola. Kehittämisen tiekartan pohjatiedon keräämisessä yritysten rooli on merkittävä. Tulemme olemaan tämän syksyn aikana yhteydessä yhteensä 50 alueen rakennustuoteyritykseen.

Rahoitus Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja alueen seutukunnilta

Rakennustuoteteollisuuden nykytila-analyysi ja kehittämissuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Keski-Pohjanmaalla -hanketta koordinoi Centria-ammattikorkeakoulu Oy.  Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä osallistuu nykytilan kartoitustyöhön. Oulun Yliopiston Oulun Eteläisen instituutti on mukana tukemassa hankkeessa laadukkaan ja luotettavan selvitystyön sekä oikeiden johtopäätösten tekemistä. Tulevaisuuden kehittämispotentiaalin määrittämisessä hanketoimijoita avustaa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 100 000 euroa, josta Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta tulevan Euroopan unionin aluekehitysrahaston osuus on 70 %. Haapaveden-Siikalatvan, Kaustisen, Kokkolan, Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat osallistuvat hankkeen rahoitukseen kukin 5 000 euron panoksella. Hanke kestää joulukuun 2015 loppuun.

Rakennusteollisuus Uudenmaan talouden valopilkku

Uudellamaalla toimivien yritysten odotukset tulevan syksyn talousnäkymistä ovat edelleen vaatimattomat. Poikkeus on rakennusteollisuus, jonka suhdannekuva on kirkastunut.

Heinäkuussa tehdyn EK:n Suhdannebarometrin mukaan elpymistä ei ole nähtävillä.

”Viime kuussa lähes joka viides teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä odotti suhdanteiden paranevan, vaikka tilaustilanne ja kannattavuus ovat viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna heikommat. Investointeja sen sijaan tehdään hieman enemmän kuin vuosi sitten”, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen .

Uudenmaan suhdannetilanne käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometrista. Heinäkuussa tehtyyn tiedusteluun vastasi 352 uusmaalaista yritystä, jotka työllistävät 116 000 henkeä.

Suhdannebarometrin mukaan suhdannekäännettä ei voi jäädä odottamaan, sillä sellaista ei Uudellamaalla eikä koko Suomessakaan ole näköpiirissä.

”Kaikkea kasvua on tuettava ja pidettävä huolta yritysten toimintaedellytyksistä”, Pakarinen vaatii.

Vaihtelu palvelualojen suhdanneodotuksissa suuri

Palveluita myyvien yritysten suhdannetilanne on heikko.

”Nyt ollaan samalla tasolla kuin finanssikriisin jälkeen. Ennustuksissa on tosin päästy plussalle eli elpymistä odottavia yrityksiä on hieman enemmän kuin tilanteen heikkenemistä odottavia,” Pakarinen kertoo.

Palvelualalla huolestuttaa erityisesti työpaikkojen määrän väheneminen.

”Palveluala on alueen suurin työllistäjä, joten työttömyyden kasvu iskee erityisesti Uudellamaalla. Vaihtelu eri palvelualojen välillä on kuitenkin merkittävä, esimerkiksi ict- ja viestintäala kasvattavat tuotantoaan ja henkilöstöään, mutta heikosta kysynnästä kärsivä kaupan ala aikoo edelleen pienentää työvoimaansa.”

Poikkeuksen työvoiman kysynnässä tekee rakennusteollisuus, joka jopa kärsii ammattitaitoisen työvoiman rekrytointiongelmista.

SRV mukaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen rakentamisen projektinjohtoon ja sijoittajaksi

SRV on päättänyt lähteä omistajaksi Pyhäjoelle rakennettavaan ydinvoimalaan. SRV on antanut rahoitussitoumuksen Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF:lle. Rahoitussitoumus vastaa 1,8 prosentin omistusosuutta Fennovoiman hankkeesta.

Osana sopimuskokonaisuutta SRV on allekirjoittanut projektinjohtosopimuksen Fennovoiman laitostoimittaja Rusatom Overseasin sekä pääurakoitsija Titan-2:n kanssa.

“Nyt allekirjoitettu sopimus on merkittävä lisäys SRV:n toimintaan ja vahvistaa entisestään SRV:n asemaa projektinjohtourakoinnin edelläkävijänä Suomessa. Kyseessä on yhtiön historian kannalta erittäin merkittävä sopimuskokonaisuus”, SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala sanoo.

SRV toimii hankkeessa ensisijaisesti projektinjohtajana erityisesti suomalaisten yhteistyökumppaneiden osalta, yhdessä pääurakoitsija Titan-2:n kanssa. Sopimus edellyttää vielä Säteilyturvakeskuksen hyväksyntää.

”Hankkeeseen haluttiin mukaan luotettava suomalainen kumppani, joka tuntee paikallisen lainsäädännön ja määräykset. SRV:llä on vahva kokemus projektinjohdosta ja tunnemme Fennovoiman ydinvoimalahankkeen jo pitkältä ajalta”, Ojala jatkaa.

 

Posted in:

YIT: Bratislavan vaurastuva keskiluokka haluaa uusia asuntoja

dnijmqacqeddgjhykoya

Suomalaiset arvot ovat kovassa kurssissa Slovakiassa. Samalla kun maan talous kasvaa, kasvaa kiinnostus myös uusiin asuntoihin.

Viisi vuotta sitten YIT osti Slovakiasta rakennusyhtiö Redingin. Samalla hyvämaineisen rakennusyhtiön suunta vaihdettiin enemmän omaperusteiseen asunto- ja kiinteistökehitykseen. Liike oli oikea, sillä jo vuonna 2014 yhtiö palkittiin vuoden rakennusyhtiönä ja kiinteistökehittäjänä.

Slovakia on Euroopan Unionin nopeimmin kehittyviä maita. Teollisuus on Slovakian talouden tärkein toimiala noin neljänneksen osuudella. Maan talous on kasvanut kansainvälisen autoteollisuuden ansiosta. Muun muassa Škodat, VW Touaregit, Porsche Cayennet and Audi Q7 -autot tehdään ainakin osittain maan pääkaupungissa Bratislavassa.

”Slovakialla on pitkä yhteinen historia Tšekin kanssa, mutta maat ja kulttuuri ovat erilaiset. Slovakialaiset ovat enemmän kauppamiehiä ja Tšekit insinöörejä”, Tom Sandvik kuvaa. Sandvik johtaa Baltian maiden ja keskeisen Itä-Euroopan liiketoimintaryhmää.

Mieluiten uuteen kotiin

Talouden kasvu näkyy asuntomarkkinoilla. Pääkaupungissa Bratislavassa on noin puoli miljoonaa asukasta. Neljännes heistä asuu kerrostaloissa vanhassa superlähiössä, Petržalka Cityssä. Vaikka lähes kaikki sosialistisen hallinnon aikana rakennetut talot on kunnostettu vastaamaan nykyisiä vaatimuksia, kysyntää uusille ja moderneille asunnoille on paljon.

”Vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeen haluttiin asua satelliittikylissä, mutta se ei enää kiinnosta. Ihmiset haluavat lapsilleen hyvät koulut ja harrastusmahdollisuudet. Lisäksi pitkät työmatkat vievät aikaa perheeltä”, YIT Redingin toimitusjohtaja Milan Murcko sanoo.

Vuonna 2014 YIT Reding myi lähes 200 asuntoa Bratislavan alueella. Parhaiten Bratislavassa myyvät kohtuuhintaiset 45–65 neliömetrin suuruiset huoneistot. Kotien varustelussa avokeittiöt ovat olleet jo pitkään suosittuja. Keskieurooppalaiseen tyyliin asunnot ovat muuten täysin valmiit, mutta asukas tuo itse keittiökalusteet mukanaan.

Bratislavalaiset haluat asuntoihinsa myös joko parvekkeen tai terassin.

”Meillä on leuto talvi ja kuuma kesä, joten ilman parveketta tai terassia olevaa huoneistoa ei kannata edes yrittää tarjota asiakkaille”, Murcko kertoo.

Autolla kaikkialle

Bratislava sijaitsee vain vajaan tunnin ajomatkan päästä Wienistä. Kaupungit muodostavat yhdessä mielenkiintoisen ja kehittyvän työssäkäyntialueen.

Bratislavan iso haaste onkin autoilu ja pysäköinti. Lyhyetkin välimatkat taitetaan kaupungissa mieluiten autolla. Yhtä asuntoa kohti piti vielä tämän vuoden alussa olla 1,7 pysäköintipaikkaa.

”Se oli paljon ja se nosti asuntojen hintoja. Onneksi nyt uusiin kohteisiin lainsäädäntöä on maltillistettu. Kaupunki etsii mahdollisuuksia, miten keskustan liikennettä voitaisiin vähentää esimerkiksi vähentämällä parkkipaikkoja ja rakentamalla liityntäpysäköintiä joukkoliikenteelle”, Murcko kertoo.

Autoilun vastapainoksi pyöräily on nouseva trendi kaupungissa, ja kaupunki rakentaa infrastruktuuria pyöräilijöille.

Suomalainen nimi kertoo hyvästä rakentamisesta

YIT:llä on Bratislavassa neljä uudiskohdetta. Kohteilla on suomalaiset nimet:

Tarjanne, Villinki, Kivikko ja Tammi. Suomalaiset nimet ovat osoittautuneet erinomaisiksi markkinointikeinoiksi. Ne heijastavat suomalaisia arvoja, hyvää muotoilua, koulutusta ja tasa-arvoista yhteiskuntaa.

YIT tavoittelee asunnoillaan vähän varakkaampaa ja vähän varttuneempaa väkeä, ja nämä arvot puhuttelevat heitä.

”Erottaudumme muista rakennuttajista suomalaisilla nimillä. Suomalaiset nimet tarkoittavat täällä myös joustavuutta, tervettä elämää, luotettavuutta sekä hyvää arkkitehtuuria. Emme ole halvin, mutta olemme laadukas ja haluamme erottua myös asiakaspalvelulla”, Sandvik sanoo.

Aluekehitystä vanhassa kaupungissa

Bratislavassa on kaunis, pieni vanha kaupunki. Sen kupeessa on historiallinen, unohdettu panimokortteli. YIT aloittaa syksyllä 2015 korttelissa suuren aluekehitystyön. Säilytettävän rakennuksen lisäksi kortteliin tulee liiketilaa ja noin 450 asuntoa, jotka YIT rakentaa. Hanke kestää useamman vuoden ajan.

”Korttelin suojelusta käytiin pitkään keskusteluja päätöksentekijöiden ja asukkaiden kanssa. Lopuksi päätettiin, että arvokkaammaksi katsottu osa suojellaan ja loppu korttelista puretaan. Toimme esiin, että uudistus on kaupunkilaisten etu, ja uusi kortteli on avoinna kaikille bratislavalaisille”, Murcko kertoo.

Bratislava on YIT Readingin päämarkkina-alue, mutta myös muut Slovakian kaupungit kiinnostavat.

”Tarkkailemme jatkuvasti asuntomarkkinoiden kehitystä suurimmissa kaupungeissa, kuten Kosicessa, Nitrassa tai Zilinassa. Mutta ainakaan toistaiseksi ne eivät ole olleet niin kiinnostavia, että lähtisimme laajentamaan niihin. Bratislavassa riittää tehtävää pitkään”, Murcko tiivistää.

Neljä kohdetta Bratislavassa

  1. Tarjanteessa on yhteensä 143 asuntoa seitsemässä talossa. Huoneistot ovat kooltaan 50–182,90 neliömetriä, ja kaikissa on terassi tai parveke. Tarjanne on matalaenergiatalo, jonka katolla aurinkopaneelit lämmittävät käyttöveden.
  2. Villinki esittelee uutta ja rohkeaa arkkitehtuuria. Lisäksi huoneistoista on huikeat näkymät Tonavan laaksoon. Neljässä talossa on 64 huoneistoa, jotka ovat kooltaan 55–146 neliömetriä. Kohde on matalaenergiatalo. CIJ valitsi sen Vuoden 2014 asuntoprojektiksi.
  3. Kivikko on YIT Readingin kohde nuoremmille ja edullisempien asuntojen hankkijoille. Kohteessa on kolme 7–8-kerroksista taloa. Kivikko voitti Rakennusministeriön pienten ja edullisten asuntojen palkinnon. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa yksityiselle rakennusyhtiölle. Kohteen 3. ja viimeinen vaihe valmistuu vuonna 2016.
  4. Tammi on suunniteltu tarjoamaan joustavia perheasuntoja ja palveluja lapsiperheille. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2015 aikana valmistuu sata asuntoa. Vuoden 2017 aikana valmistuu 85 asuntoa lisää

Slovakian tasavalta

  • Slovakialla on pitkä, yhteinen historia Unkarin, Tšekin ja Böömin kanssa. Se on ollut osa Tšekkoslovakiaa kahdesti, vuosina 1918–1939 ja 1945–1993. Vuonna 1969 Tšekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon Tšekkiin ja Slovakiaan. Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 ”samettivallankumouksella”. Vuonna 1993 molemmat osavaltiot muuttuivat itsenäisiksi valtioiksi.
  • Slovakia onnistui suunnitelmataloudesta markkinatalouteen siirtymisessä. Edullinen verotus ja logistisesti edullinen sijainti keskellä Eurooppaa tekevät siitä hyvin kiinnostavan usealle toimialalle.
  • Slovakiassa on noin 5,4 miljoonaa asukasta. Pääkaupunki on Tonavan varrella sijaitseva Bratislava.
Posted in: