RAKENNUSPARKKI

Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)

Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tavoittelee tällä vaalikaudella puurakentamisen kasvua ja puutuoteteollisuuden tuotteiden pääsyä vientimarkkinoille. – Tärkeintä on että puurakentaminen etenee, sen osaaminen vahvistuu ja pääsemme uusilla puurakentamisen innovatiivisilla tuotteilla vientimarkkinoille. Myös ilmastomuutoksen torjunta on hyvä peruste edistää uusiutuvaan materiaaliin perustuvaa puurakentamista.
Tiilikainen pitää välttämättömänä, että valtakunnallista puurakentamisen ohjelmaa pystyttäisiin jatkamaan. – Vaikka varsinaista päätöstä sen jatkamisesta ei vielä ole, ohjelman tarve on pikemminkin kasvanut hyvien tulosten ja myönteisten vaikutusten myötä. Olemme saavuttaneet puurakentamiselle asetettuja tavoitteita, mutta töitä on vielä varsinkin puutuotealan vientimarkkinoilla. Suomen ei pidä tyytyä kalikan viejän rooliin, vaan pyrkiä viemään mahdollisimman pitkälle jalostettuja puutuoteteollisuuden tuotteita.

-Vientimarkkinoille pääsemisen kannalta on välttämätöntä, että me hankimme kokemusta ja osaamista teollisesta puurakentamisesta kotimaassa, jotta voimme mennä vahvoina ja kilpailukykyisinä vientimarkkinoille, huomauttaa Tiilikainen.

Valtiovallalla perusteita edistää puurakentamista

Puurakentamisen edistäminen ankkuroituu hallituksen biotalousstrategiaan, jonka tavoitteena on nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden sekä puhtaiden ratkaisujen kärkimaaksi. Hallitus pyrkii lisäämään puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa teollisessa käytössä ja energiatuotannossa.

Tiilikaisen mukaan puutuoteteollisuudelle avautuu uusia mahdollisuuksia kasvavan sahapuutarjonnan myötä. Kun tulevien sellutehdasinvestointien raaka-aineen saatavuus on turvattava riittävällä kuitupuulla, markkinoille tulee samalla kasvava määrä sahateollisuudelle tukkipuuta jalostettavaksi. – Koska puutuoteteollisuuden tuotteilla ja rakentamisen komponenteilla on vientimarkkinoita, valtiovallan puolelta on perusteltua pökkiä puurakentamista ja puutuoteteollisuutta ohjelmatasolla eteenpäin, jotta se voisi kasvaa ja käyttää markkinoille tulevaa sahapuuta, muistuttaa Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan nyt tarvitaan toimia myös puun liikkeelle saamiseksi, jotta saadaan tavoitteena oleva 15 miljoonaa kuutiota puuta jalostukseen. Puurakentaminen on osa puun monipuolista käyttöä.– On edistettävä puukauppaa, sukupolven vaihtoa ja tilakoon kasvattamista osana metsätalouden strategiaa. Veroratkaisuja merkittävämpää on digitaalisuuden parempi hyödyntäminen puukaupassa. Kun meillä on kattava ajantasainen tietokanta metsistä, voimme siirtyä sähköiseen puumarkkinaan ja sen myötä metsien täysimääräiseen hyödyntämiseen, kertoo Tiilikainen.

Puu kaupunkirakentamiseen

Puukerrostalorakentamista Tiilikainen pitää hyvänä esimerkkinä puurakentamisen valtavista mahdollisuuksista. – Nopeimmin puun käyttöä voidaan lisätä juuri kaupunkirakentamisessa, mistä Asuntomessujen puukerrostalo on hyvä esimerkki. Myös korjausikään tulevien lähiöiden korjaamiseen puuelementtirakenteet tarjoavat hyviä ja edullisia ratkaisuja. Nyt kun puun käyttö on uudisrakentamisen puolella saatu auki, on hyvä katsoa peruskorjaustarpeita ja täydennysrakentamista, mikä rooli puun käytöllä voisi niissä olla.

Hallitusohjelman eräs kärkihanke on saada pääkaupunkiseudulle lisää asuntoja, mikä toteutuu osin uudisrakentamisena ja osin jo rakennettujen alueiden täydennysrakentamisena. – Peruskorjauksen yhteydessä voidaan lisätä vanhaan taloon kerroksia, saada taloyhtiölle neliöiden myynnistä tuloja ja samalla monipuolistaa vanhan rakennuksen ulkonäköä ja koko asumisen miljöötä. Korjaus- ja täydennysrakentamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria, kuvailee Tiilikainen.

Tiilikaisen mielestä ilmastotavoitteiden kannalta puurakentamista tulisi edistää koko Euroopan laajuisesti, jolloin sen merkitys kasvaisi. Puu sitoo uusiutuvana materiaalina hiiltä ja tämä näkyy myönteisenä rakennuksen elinkaaren aikaisessa hiilijalanjälkivertailussa – Tämä on ekstra hyvää, joka kyllä tunnistetaan, mutta ei vielä noteerata siten, että rakentamisen materiaalit otettaisiin mukaan ilmastotavoitteiden sisään ja annettaisiin laajempaa merkitystä EU:n päätöksenteossa.

Puu tasavertaiseksi muun rakentamisen rinnalle

Tiilikainen korostaa sääntelyn purun välttämättömyyttä puurakentamisen vauhdittamisessa. -Edistämme puun käyttöä rakentamisessa muun muassa tarpeetonta sääntelyä purkamalla. Tämä valmistelutyö on parhaillaan meneillään. Tällä hetkellä rakentamismääräykset hidastavat puun käytön kasvua. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on mahdollista myös nostamalla puurakentaminen tasavertaiseksi muun rakentamisen rinnalle.

Tiilikainen tunnistaa muiden rakentamisen materiaalien esillä pitämän kritiikin puurakentamisen edistämistä kohtaan. – Tämä happamuus on turhaa, koska kaikessa rakentamisessa tarvitaan kaikkia materiaaleja ja puun käytön lisäämisellä rakentamisessa on myös muita laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita kuten sahapuun käytön ja viennin lisääminen sekä vähähiilisyyden edistäminen.

Kesko suunnittelee uutta päätoimitaloansa, ns. K-kampusta, Helsingin Ruskeasuolle vuoteen 2018 mennessä. Uusiin tiloihin siirtyisi suurin osa Kesko-konsernin pääkaupunkiseudun toiminnoista. Kiinteistöön on tarkoitus avata myös uusi K-ruokakauppa. Helsingin Ruskeasuolla Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksessä sijaitseva alue on sekä sijainniltaan että liikenneyhteyksiltään erinomainen niin keskolaisille ja Keskon sidosryhmille kuin suunnitellun K-ruokakaupan asiakkaillekin.

Keskon tavoitteena on keskittää pääkaupunkiseudulla sijaitsevat toiminnot pääosin saman katon alle vuoteen 2018 mennessä. Tavoitteena on rakennuttaa niin sanotun Manskun Rastin alueelle Keskon käyttöön uusi toimitalokokonaisuus, johon muuttaisivat Keskon yhteiset toiminnot ja päivittäistavarakaupan sekä rauta- ja sisustuskaupan toiminnot pääkaupunkiseudulta. Rakennuksessa avattaisiin myös uusi K-ruokakauppa. Tiloihin ei suunnitella siirrettävän Keskon autokaupan, maatalous- ja konekaupan, vapaa-ajan kaupan ja logistiikkayhtiö Keslog Oy:n toimintoja.

– Keskolaisten kokoaminen yhdelle K-kampukselle tukee strategiaamme yhä yhtenäisemmästä Keskosta ja tavoitteitamme tehokkaasta toiminnasta. Se mahdollistaa entistä paremman osaamisen hyödyntämisen ja yhteistyön yli toimialarajojen, kertoo pääjohtaja Mikko Helander.

Kesko on solminut hankkeesta ehdollisen yhteistyösopimuksen Skanskan kanssa. Hankkeen lopullinen toteutuminen edellyttää muun muassa kaavoitukseen ja maanluovutukseen liittyviä päätöksiä, jotka valmistellaan kiinteistövirastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Keskon vuonna 1939 valmistunut Helsingin Katajanokalla sijaitseva päätoimitalo suunnitellaan muutettavan pääosin asuin- ja hotellikäyttöön.

Uponor käynnistää tehostamisohjelman Talotekniikka Euroopan toiminnan sopeuttamiseksi Euroopan heikkoon kysyntätasoon. Segmentin liiketoimintaa painaa pitkään heikkona pysynyt rakennusalan kysyntä ja etenkin kilpailun kiristyminen suurimmalla markkina-alueella eli Saksan asuntojen uudisrakentamisessa.

Toimenpiteillään yhtiö hakee Talotekniikka Eurooppa -segmentissä noin kolmen miljoonan euron kustannussäästöjä vuositasolla. Tarkoituksena on järkeistää myyntiverkostoa ja keskittää ja ulkoistaa joitakin tukitoimintoja. Toimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan yhteensä noin 4–5 miljoonan euron kertaluonteiset kulut, jotka kirjataan vuoden 2015 aikana.

Tehostamistoimenpiteiden suunnittelu on käynnistetty ja niistä kerrotaan tarkemmin, kun suunnitelmat täsmentyvät. Kokonaisuudessaan toimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan noin 100 henkilötyövuoteen Talotekniikka – Euroopassa. Ohjelman ensimmäisenä osana on Ruotsissa kesäkuussa 2015 käynnistetty yt-menettely 20 vakituisen ja 20 määräaikaisen työtehtävän vähentämiseksi.

Melontapalveluihin erikoistunut yritys Natura Viva Oy rakentaa uuden melontakeskuksen Helsingin kaupungilta vuokraamalleen tontille.

Natura Vivan melontakeskus on toiminut Vuosaaressa vuodesta 2008 lähtien, ensin Kulttuurikeskus Sofian rannassa Kallahdenniemessä, sitten Best Western Hotel Rantapuiston rannassa. Uusi sijainti on noin kilometrin päässä nykyisestä toimipaikasta itään, osoitteessa Harbonkatu 13, 00980 Helsinki, lähellä Kallahdenniemen pohjukkaa. Keväällä 2016 avautuvaan keskukseen tulee kajakki- ja huoltorakennus, joissa säilytyspaikkoja on yhteensä sadalle kajakille. Rakennusten väliin tulee avoterassi, jossa tulee toimimaan kesäkahvila melontakeskuksen asiakkaille.

Natura Viva tarjoaa pääkaupunkiseudulla monipuolisia melontapalveluja päivittäin toukokuun alusta syyskuun loppuun. Vuokraamon ohella Natura Viva järjestää alkeiskursseja ja retkiä sekä melontatekniikan koulutusta ja yritystapahtumia. Kahdeksan toimintavuotensa aikana yritys on tuonut melonnan pariin noin 10 000 alan uutta harrastajaa. Melontakeskus on auki kesäkuukausina 12 tuntia joka päivä. Natura Viva on merkittävä palvelutuottaja Helsingin matkailussa. Yritys tarjoaa päivittäin sekä ulkomaisille että kotimaisille matkailijoille ja risteilijävieraille tarkoitettuja melontaretkiä.

”Uusi toimipiste antaa mahdollisuudet melontapalveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen tätä tarkoitusta varten suunnitelluissa tiloissa” toteaa Ilkka Lariola, Natura Viva Oy:n toimitusjohtaja. Kajakkien säilytystilojen ohella keskukseen tulee WC- ja pukuhuonetilat suihkuineen miehille ja naisille sekä toimiston yhteyteen kahvilatoimintaa palveleva keittiö. Huoltorakennuksessa sijaitsevat oppaiden ja muun henkilökunnan tilat sekä varusteiden puhdistus- ja huoltotilat. Rakennusten kokonaispinta-ala on 312 m2.

Perustustyöt uudessa kohteessa käynnistyivät heinäkuun alussa. Toiminta uudessa melontakeskuksessa alkaa toukokuussa 2016.