Destian työmaapäällikkö takoi ratakiskoilla jättisumman

Destia jätti tutkintapyynnön viranomaisille marraskuussa 2012 ylijäämä- ja purkumateriaalin myymisestä omaksi eduksi Destian ratatyömaalla. Destia purki kahden henkilön työsuhteen perusteena vakava väärinkäytös työsuhteessa.

Helsingin käräjäoikeuden elokuussa 2014 antamassa päätöksessä kolme henkilöä tuomittiin asiassa ehdolliseen vankeuteen ja yksi henkilö päiväsakkoihin. Destialta ja Liikennevirastolta kavallettu omaisuus (yhteensä 163 500,85 euroa) tuomittiin korvattavaksi vaaditun mukaisesti.

Kaksi tuomittua valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Helsingin hovioikeuden tänään antamassa päätöksessä käräjäoikeuden tuomio pidettiin ennallaan.

Kukaan tuomituista ei enää työskentele Destian palveluksessa.

 

Senaatti-kiinteistöt ja A-Kruunu yhteistyöhön kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannossa

Senaatti-kiinteistöt ja A-Kruunu Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, joka edistää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen toteuttamista Helsingin seudulla. Sopimuksen mukaan A-Kruunu on Senaatti-kiinteistöjen yhteistyökumppani ja korkotukivuokra-asuntojen tuottaja Helsingin seudulla sijaitsevissa valtion kiinteistökehityshankkeissa, joihin tulee korkotukivuokra-asuntoja. Tontteja varataan myös muille kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttajille.

Kahden valtiotoimijan yhteistyön taustalla ovat muun muassa valtion kiinteistöstrategia sekä valtiontalouden kehykset vuosille 2014-2017, jossa pääkaupunkiseudun asunto- ja tonttitarjonnan epäsuhtaa suhteessa kysyntään pyritään vähentämään edistämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa valtion asuntopoliittinen toimenpideohjelma huomioiden. A-Kruunu Oy tarjoaa asuntoja mm. palvelualojen työntekijöille elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi.

”Yhteistoiminnan tavoitteena on varmistaa ARA-rahoituskelpoisten tonttien saatavuus Helsingin seudulla ja nopeuttaa hankkeiden suunnittelu- ja toteutusaikataulua. Samalla nostetaan kiinteistökehityksen kohteena olevan alueen arvoa”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo. Yhteistoiminnan tavoitteena on lisäksi parantaa eri toimijoiden välistä koordinaatiota ja yhteistyössä otetaan samalla huomioon valtion kokonaisetu.

Senaatti-kiinteistöt vastaa valtion kaavakehityshankkeista, ja A-Kruunu tuo kehitystyöhön toteuttajan ja korkotukivuokra-asuntojen loppukäyttäjän näkemyksen. Ensimmäinen Senaatti-kiinteistöjen ja A-Kruunun yhteistyökohde on Helsingin Keski-Pasilan Ratapihakorttelit.  Jatkossa yhteistyötä tehdään mm. Tuusulan Hyrylässä kehitettävällä alueella.

Ormax-kattotiilien laadunvarmistus maailman parhaalle tasolle

5

 

Jokaisen lapetiilen laatu varmistetaan, sillä ne kulkevat  Tile-X-teollisuusröntgenlaitteen läpi.

Ormaxin Orimattilan Pennalan kattotiilitehtaalla on otettu käyttöön maailman ensimmäinen röntgenteknologiaa hyödyntävä kattotiilien laadunvalvontajärjestelmä. Sen ansiosta yhdessäkään lapetiilessä ei voi olla sellaisiakaan piileviä virheitä, joita ihmissilmällä ei voi havaita. – Betonikattotiililinjallamme valmistetaan maailman parhaita kattotiiliä, toimitusjohtaja Pekka Pohjalainen vahvistaa.

Lappeenrantalaisen teollisuusröntgenlaitteita erityisesti sahateollisuuden käyttöön valmistavan Bintec Oy:n Ormaxille kehittämä kattotiilien laadunvalmistuksessa käytettävä Tile-X on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Röntgensäteilyn absorboiva, 900 kiloa painava lyijykaappi rakennettiin tehtaalla omana työnä. Järjestelmän asennus kesti kokonaisuudessaan kolmisen kuukautta ja se otettiin käyttöön kesällä 2015. Investointi on erittäin suuri. Laitteiston lisäksi projektissa oli merkittävässä roolissa myös ohjelmistokehitys.

Tile-X toimii samoin kuin vaikkapa sairaalaloista tuttu röntgenlaite. Se ampuu röntgen säteen kapeana viuhkana kuvattavaan kohteeseen – tässä tapauksessa siis linjalla lyijykaapin läpi kulkevaan kattotiileen – läpäisee sen ja muodostaa tiilestä röntgenkuvan. Ohjelmisto vertaa tiilestä mitattua materiaalitiheyttä huippulaatuiseen referenssitiileen. Epäkelvot tiilet menevät hylkyyn.

Aistinvaraiseen laadunvalvontaan verrattuna röntgenteknologiaa hyödyntävä laadunvalvontajärjestelmä on erittäin tarkka.  –  Röntgenlaite näkee tiilen sisälle ja havaitsee uskomattoman tarkasti myös pienimmätkin poikkeamat, ilmataskut, hiekkapaakut tai hienoimmatkin halkeamat, tehtaanjohtaja Teemu Ahola selittää.

– Järjestelmän tekninen mittaustarkkuus on millimetrin murto-osia, joten pienimmätkin tiheyspoikkeamat havaitaan tehokkaasti ja luotettavasti, lisää tutkimusjohtaja Jere Heikkinen Bintecistä.

Useamman vuoden kehitysprojekti

Pennalan tehtaalla röntgenteknologiaa hyödyntävä kattotiilien laadunvalvontajärjestelmän mahdollisuuksia on mietitty jo pitemmän aikaa. Ormax oli Binteciin ensimmäisen kerran yhteydessä kaksi vuotta sitten, kun teollisuusröntgenjärjestelmien käyttötuloksista sahateollisuudessa saatiin lupaavia tietoja. Teollisuusröntgenlaitteet etsivät esimerkiksi vierasesineitä tukkipuun sisältä ja optimoivat sahaustulosta.

Aluksi Bintecin oli varmennettava, että röntgenillä on todella mahdollista todentaa kattotiilien laatu halutulla tavalla.

Uudelle teollisuuden alalle siirtymisessä on tarvittu uutta tietämystä ja paljon Ormaxin työntekijöiden asiantuntemusta. – Pennalan väki on ollut mukana innolla alusta alkaen. Näin olemme saaneet suunnitelluksi parhaan mahdollisen järjestelmän, Jere Heikkinen huomauttaa.

Ennen Tile-X:n käyttöönottoa Säteilyturvakeskus STUKin asiantuntijat varmistivat järjestelmän turvallisuuden ja sen, etteivät säteilyarvot ylity missään olosuhteissa. Kaikki käyttäjät kävivät säteilyturvallisuuskoulutuksessa. Pennalan tehtaan säteilyturvallisuudesta vastaava johtaja on Juha Hirvonen.

Jatkuvaa kehitystä

Ormaxin Orimattilan Pennalan kattotiilitehdas oli valmistuessaan 2001 tekniikaltaan ja ympäristöystävällisyydeltään maailman huippua. Sekä kattotiilien valmistustekniikkaa että työturvallisuutta on parannettu sen jälkeen järjestelmällisesti lähes vuosittaisilla investoinneilla ja kehitysprojekteilla. Päämääränä on ollut tuottaa maailman laadukkaimpia betonikattotiiliä tehokkaasti, taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.

– Jokainen panostus esimerkiksi tuotantotekniikkaan tai laadunvarmistukseen nostaa aina esiin uusia tarpeita. Siinä mielessä emme koskaan voi olla aivan tyytyväisiä, toimitusjohtaja Pekka Pohjalainen huomauttaa.

Korkean laatunsa vuoksi Pennalan betonikattotiilitehtaalla valmistetuille betonikattotiilille myönnetään 30 vuoden materiaalitakuu, joka takaa tiilen vesitiiviyden, lujuuden ja pakkasenkestävyyden.

Ormaxin Orimattilan Pennalan tehtaassa tuotannossa töissä 12 työntekijää.

Timo Kostiainen on nimitetty QMG Partners Oy:n toimitusjohtajaksi

Timo_Kostiainen_02a-e1439894689518-225x300

Ekonomi Timo Kostiainen (57) aloitti 3.8.2015 QMG Partners Oy:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut reilut seitsemän vuotta EMC Talotekniikka Oy:n talousjohtajana sekä keväällä 2015 Quattro Mikenti Groupin talousjohtajan sijaisena.

QMG Partners Oy on uusi talotekniikan huoltoon ja kunnossapitoon erikoistuva yhtiö, jonka kasvu perustuu yritysostoihin. Yhtiö on osa Quattro Mikenti Groupia ja toimii itsenäisesti urakointiliiketoiminnan rinnalla.

Sweco mukana Kouvolan suurimmassa kehittämishankkeessa

ekgkjjmvu7htlsrsfykl

Kouvolaan rakennettavasta Ratamokeskuksesta tulee moderni sosiaali- ja terveyspalveluiden keskus, jossa yhdistetään erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto sekä sosiaalipalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Sweco PM toimii hankkeen rakennuttajakonsulttina.

Ratamokeskukseen rakennetaan täydellinen 150 potilaspaikkainen uusi sairaala, joka kattaa kaikki toimivan sairaalan tarvitsemat yksiköt, kuten leikkaussalit, tehohoidon, kuvantamisen ja ensiavun. Ratamoon sijoittuvat myös perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.

Sijoittamalla terveydenhuollon keskitetyt palvelut saman katon alle pystytään asiakasta palvelemaan yksilöllisesti ja hänen tarpeidensa mukaisesti. Asiakas välttyy turhalta asioinnilta monissa toimipisteissä. Palvelu ja toiminta ovat tehokasta ja kaikki toiminnalliset yksiköt sijaitsevat lähellä. Myös perinteiset raja-aidat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalvelujen välillä saadaan häivytettyä.

Uusi sairaala tuottaa tulevaisuuden hyvinvointipalveluja

Suomessa rakennetaan harvoin uusia tämän kokoluokan sairaaloita. Kouvolalaiset saavat jatkossa saman katon alta tehohoitoa, hammaslääkäripalveluita ja erilaisia sosiaalipalveluita,” kertoo projektipäällikkö Kalevi Pietilä Sweco PM:ltä. ”Ratamokeskus luo tehokkaasti tulevaisuuden hyvinvointipalveluita.”

Rakennushankkeena Ratamokeskus on mielenkiintoinen ja kooltaan merkittävä. Tämän hetken laajuustavoite on 40 000 brm2 ja rakentamisen kustannusarvio sairaalalaitteineen noin 114 miljoonaa euroa.

”Sairaalan rakentamisessa on aina omat erityispiirteensä, jotka rakennuttajakonsultin on tunnettava perusteellisesti,” Pietilä jatkaa. ”Vastaamme hankkeessa yleis- ja toteutussuunnittelun ohjauksesta ja valmistelemme rakentamisen aloittamista muun muassa kilpailuttamalla urakoitsijat ja laatimalla urakka-asiakirjat. Myös rakennuttaminen ja valvonta sisältyvät toimeksiantoomme. Vaativimpia töitä ovat sairaalajärjestelmien rakennuttaminen ja testaus, jotka kestävät noin 2-3 kuukautta. Sairaalan tekniikka ja laitteet testataan perusteellisesti ennen toiminnan aloittamista.”

Urakoitsijat kilpailutetaan elo-syyskuun aikana ja maanrakennustyöt alkavat syksyllä 2015. Ratamokeskus palveluineen on kouvolalaisten käytössä syksyllä 2018.

CapMan Real Estate muuttaa toimistorakennuksen kouluksi Etelä-Tukholmassa

CapMan Nordic Real Estate -rahasto on hankkinut tyhjillään olevan toimistorakennuksen (Kabelverket 6) Älvsjösta Etelä-Tukholmasta kiinteistöyhtiö NA 2 Älvsjö AB:lta. CapMan Real Estate muuttaa 7 930 neliömetrin suuruisen rakennuksen kouluksi ja on jo solminut vuokrasopimuksen koko kiinteistölle Ruotsin suurimman yksityisen koulun Internationella Engelska Skolanin (IES) kanssa.

“Tällä hetkellä kiinteistö on tyhjillään, mutta se soveltuu sijaintinsa sekä kokonsa ja rakenteensa puolesta erinomaisesti koulukäyttöön. Lisäksi Älvsjö sijaitsee Tukholman nopeimmin kasvavalla asuinalueella, jolla on pulaa kouluista. Julkiset liikenneyhteydet alueelle ovat hyvät, sillä Älvsjö sijaitsee vain kolmen pysäkin päässä Tukholman päärautatieasemasta,” kommentoi CapMan Real Estaten senior partneri Ed Williams.

“Odotamme innolla rakennuksen muutostöiden aloittamista sekä pitkää ja menestyksekästä yhteistyötä vuokralaisemme IES:n kanssa. Koulu avaa ovensa elokuussa 2016,” Ed Williams jatkaa.

Kabelverket 6 on CapMan Nordic Real Estate -rahaston 12. sijoitus ja neljäs Ruotsissa. Vuonna 2013 perustettu rahasto sijoittaa pohjoismaisissa kasvukeskuksissa sijaitseviin toimisto-, liike- ja asuinkiinteistöihin.

Rakentamisessa heikkoja merkkejä paremmasta

Rakentamisen suhdannetilanne säilyy vaikeana, ja Rakennusteollisuus RT on tarkistanut kuluvan vuoden ennustettaan alaspäin. Talonrakentamisen aloitusten kasvu alkuvuonna ja rakennusyritysten tilauskannan vähittäinen elpyminen enteilevät kuitenkin loivaa myönteistä käännettä ensi vuodeksi.

Rakentaminen on ollut kuluvan vuoden aikana ennakoitua verkkaisempaa vaatimattomaksi jääneen yleisen talouskehityksen vuoksi. Rakennusteollisuus RT arvioi rakentamisen vähenevän tänä vuonna 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä odotettiin laskun jäävän puoleen prosenttiin.

”Ensi vuonna on mahdollisuus 2–3 prosentin kasvuun, mikäli tämän vuoden lopulla käynnistyy hankkeita suunnitellusti. Lähtötaso on huono, eikä vahvempaa kasvua ole vielä näköpiirissä. Suomen talous asettaa raamit rakentamiselle”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

Talonrakennustöiden aloitusten arvioitu määrä tänä vuonna on runsaat 32 miljoonan kuutiometriä, mikä on hivenen enemmän kuin viime vuonna. Tämän ja viime vuosien luvut on nyt korjattu uusien, tilastointikatkoksen jälkeisten tilastojen perusteella.

”Tilastokeskuksen rakentamisen tilastojen mittava uudistustyö on vihdoin saatu loppuun. Muutosten vuoksi luvuissa on ollut suurta häilyvyyttä ja tietoihin kannattaa yhä suhtautua varauksella”, Pakarinen muistuttaa.
Omakotitalojen aloitukset yhä lasku-uralla

Tänä vuonna arvioidaan käynnistyvän 12 200 vapaarahoitteisen kerros- ja rivitaloasunnon rakentaminen, joka on 600 asuntoa viime vuotta enemmän. Kerrostalorakentamista kannattelee yhä sijoittajien aktiivisuus kasvukeskuksissa. Valtion tukema asuntotuotanto nousee tänä vuonna 8 000 asuntoon. Pienten asuntojen osuus aloituksista on kasvanut, minkä johdosta aloituskuutiot eivät nouse samassa suhteessa kuin lukumäärä.

Pientalojen aloitukset ovat jatkaneet edelleen laskuaan vaikka taso on parempi kuin mitä puutteellisten tilastojen vuoksi pahimmillaan pelättiin. Kuluvana vuonna arvioidaan aloitettavan 6 000 pientalon rakentaminen.

Viime vuonna asuntoaloituksia arvioidaan kertyneen kaikkiaan 26 000. Tänä ja ensi vuonna käynnistynee 26 500 asunnon rakentaminen.

Toimitilarakentaminen on myös vilkastumassa kuluvana vuonna. Yksittäiset suuret hankkeet nostavat niin liike- kuin teollisuusrakentamisenkin aloituksia.

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihtotiedot näyttävät kasvua. Myynnin määrään vaikuttaa kuitenkin yksittäisten suurten hankkeiden valmistuminen ja tulouttaminen. Maa- ja vesirakentamisen ennakoidaan supistuvan tänä vuonna ja pysyvän ensi vuonna ennallaan.

”Hallitusohjelma sisältää useita rakentamista vauhdittavia tekijöitä. Ratkaisevaa on, kuinka toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan ja miten esimerkiksi panostukset perusväylänpitoon saadaan sovitettua budjettiin”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

 

Joutsenmerkityt talot – uusi aluevaltaus Suomessa

Joutsenmerkityt talot, päiväkodit ja koulut ovat menestystarina muissa Pohjoismaissa. Suomessa on nyt käynnissä projekti, jonka tavoitteena on rakentaa maamme ensimmäinen Joutsenmerkitty talo. Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty päiväkotirakennus taas etsii rakentajaa.

Muissa Pohjoismaissa on herätty rakentamisen ekologiseen kestävyyteen ja muun muassa sisäilma-asioihin aiemmin kuin Suomessa.

-Koska suurin kuluttajan tekemä investointi on yleensä asunto, pitäisi ympäristö- ja terveellisyysasiat huomioida pitkäjänteisesti rakentamisessa. Joutsenmerkki antaa tähän hyvät välineet, Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo satoja Joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkotirakennuksia. Naapurimaan esimerkki rohkaisi Järvenpään Mestariasuntoja aloittamaan projektin, jonka tavoitteena on saada vihdoin ja viimein Suomeenkin Joutsenmerkitty kerrostalo.

Turussa taas etsitäänparhaillaan kuntaa tai yksityistä toimijaa, joka haluaisi lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan Joutsenmerkittyä päiväkotia. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu.

– Tarkoitus olisi tehdä konsepti Joutsenmerkitystä päiväkodista. Myös joku yksityinen toimija voisi rakentaa päiväkotinsa aina Joutsenmerkityksi, projektipäällikkö Rauli Lautkankare Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.

Tavoitteena on valmistella päiväkotihanke kumppaneiden kanssa vuoden 2015 aikana ja toteuttaa se vuosina 2016–2020. Hankkeessa on mukana myös Turun yliopisto ja VTT.

Lautkankare korostaa, että Joutsenmerkki on merkittävä ekoteko.

– Se vaatii tietynlaisen tahtotilan ensikertalaiselta, sillä ympäristönäkökulman huomioiminen laajasti koko rakennusprosessin ajan, sitä ennen ja sen jälkeen vaatii usein pientä jumppaa. Hyödyt ovat kuitenkin pitkävaikutteisia kaikille osapuolille.

Tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset

Joutsenmerkittyjen talojen kriteerit perustuvat elinkaariajatteluun ja ne täyttävät tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset.

Joutsenmerkin vaatimukset liittyvät talon energiatehokkuuteen, hyvään sisäilmaan sekä talossa käytettyihin rakennusmateriaaleihin. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia myös rakennusprosessin laatuohjaukselle. Lisäksi rakennuksen luovutukselle sekä hallinnolle/käytölle on omia vaatimuksia.

Are mukana merkittävissä allianssihankkeissa Oulun seudulla

Oulun Hiukkavaaran monitoimitalo ja Kempeleen terveyskeskus ovat merkittäviä allianssihankkeita, joissa Aren on mukana talotekniikan toteuttajana. Aren vastuualueelle kuuluvat lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, automaatio- ja sprinkleriurakat. Hankkeiden yhteisarvo on Arelle n. 8 miljoonaa euroa.

Kempeleellä hankkeeseen kuuluvat sekä uuden terveyskeskuksen rakentaminen että nykyisen terveyskeskuksen peruskorjaus. Rakennuksiin sijoittuu sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä peruspalvelujen johdon ja hallinnon, vapaa-ajan sekä varhaiskasvatuksen tilat. Uudisrakennuksen laajuus on noin 3 500 m2 ja muutos- ja korjaustöiden laajuus noin 4 500 m2.

Hiukkavaaran monitoimitaloon rakennetaan tilat päiväkodille, 700 oppilaan peruskoululle, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle, nuorisotoiminnalle ja liikunnalle. Monitoimitalon laajuus on noin 11 400 m2. Allianssihankkeiden odotetaan valmistuvan vuonna 2017.

”Tällä kertaa kilpailutuksessa ratkaisi kokonaistaloudellisuus. Vakuutuimme myös Aren yhteistyökyvystä”, kertoo johtaja Jouko Leskinen Liikelaitos Oulun Tilakeskukselta.

Kempeleen kunnan teknisen johtajan Risto Sarkkisen mukaan terveyskeskushankkeessa tärkeää on, että hanke etenee aikataulussa ja suunnitellussa budjetissa.

”Siksi edellytimme kumppaniltamme kokemusta, sitoutuneisuutta, luotettavuutta, innovatiivisuutta ja yrittäjähenkeä.”

Allianssimallilla tarkoitetaan toteutusmuotoa, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat solmivat yhteisen sopimuksen ja tekevät hanketta kokevat päätökset yhteistyössä. Allianssimallin ominaisuuksia ovat läpinäkyvyys, luottamus, riskien jako ja yhteisvastuullisuus. Are on mukana allianssihankkeissa myös mm. Tampereen Rantatunnelissa.

”Allianssityöskentelyllä voidaan tehostaa työskentelyä ja saada aikaan konkreettisia säästöjä. Aikataulussa pysyminen varmistuu yhteisellä päätöksenteolla ja yhteisillä tavoitteilla, toteaa liiketoimintajohtaja Petri Alapelto Are Oy:stä.

Posted in:

Maarakennusalan kustannukset laskivat heinäkuussa 2,2 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 2,2 prosenttia vuoden 2014 heinäkuusta vuoden 2015 heinäkuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -12,9 prosentista kalliorakenteiden 1,6 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, heinäkuu 2015

Indeksi 2010=100 Pisteluku Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 110,6 -2,2
Pohjarakenteet 109,8 0,4
Maarakenteet 111,9 -0,9
Kalliorakenteet 115,8 1,6
Päällysteet 102,9 -12,9
Kunnallistekniset järjestelmät 110,5 -1,2
Betonirakenteet 114,9 0,0
Tekniset ja muut järjestelmät 106,0 -0,5
Murskaustyöt 1) 110,1 -1,7
Teiden ylläpito 1) 112,5 -0,0
Katujen ylläpito 1) 112,3 -0,4
Ratojen ylläpito 1) 111,4 -0,4
Ylläpito yhteensä 1) 112,2 -0,3

1) erillisindeksi

Kokonaisindeksin laskuun vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen edellisen vuoden heinäkuusta. Kustannusten laskua hillitsi työvoimakustannusten nousu.

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus