Ilmanlaatu mukaan maankäytön suunnitteluun, uusi opas ilmestynyt

2015-08-25 11_50_18-Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Uudenmaan ELY-keskus on laatinut yhdessä Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY) kanssa julkaisun, johon on kehitetty ja koottu suosituksia ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen minimoimiseksi kaavoituksella. Julkaisun tavoitteena on auttaa kaavoittajia ja liikennesuunnittelijoita vähentämään työllään ihmisten altistumista.

Maankäytön suunnittelu tarvitsee ilmanlaadun turvaamiseksi hyviä ratkaisumalleja: Vaikka Suomessa on yleensä hyvä ilmanlaatu, pääkaupunkiseudun kaavoituksessa on viime vuosina törmätty toistuvasti ilmanlaatuongelmiin. Tärkein ilman pilaaja on tie/katuliikenne. Mutta myös talokohtaiset tulisijat voivat olla paikallisesti merkitseviä. On arvioitu, että niistä tulee 38 % maamme pienhiukkaspäästöistä. Kaavoituksen keinot savukaasuhaittojen torjumiseksi ovat kuitenkin rajalliset.

Ilmanlaatuongelmat lisääntynevät jatkossa niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin – erityisesti kasvavien taajamien sisääntuloväylien lähialueilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että Suomessa kuolee vuosittain ennenaikaisesti 1800 ihmistä elinympäristön pienhiukkasille altistumisen seurauksena. Lievempiä terveyshaittoja aiheutuu vielä tätä suuremmalle joukolle. Kaavoituksella voidaan osaltaan vähentää pienhiukkasista aiheutuvaa terveysriskiä esimerkiksi

  • vähentämällä autoliikennettä asuntoalueilla liikennejärjestelyjen avulla
  • parantamalla pyöräilyn, kävelyn ja raideliikenteen toimintaedellytyksiä kaava-alueella
  • sijoittamalla asuintalot, päiväkodit, alakoulut ja hoitolaitokset riittävän kauas vilkkaista kaduista ja teistä
  • kaavamääräyksellä koneellisesta ilmanvaihdosta, jossa tuloilma otetaan korkealta rakennuksen puhtaimmalta puolelta ja suodatetaan tehokkaasti.

Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa (www.doria.fi)

Kaksi yritysryhmittymää mukaan Tampereen kansi ja Areena –hankkeen neuvotteluihin

Tampereen kansi ja Areena -hankkeeseen jätti osallistumishakemuksen kaksi yritysryhmittymää. Yhteen yritysryhmittymään kuuluvat Lemminkäinen Talo Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Restamax Oyj ja Eppu Normaali Oy ja toiseen SRV-Yhtiöt Oyj ja SRV-Rakennus Oy.

Osallistumishakemusten arvioinnin jälkeen todettiin molempien yritysryhmittymien täyttävän hankintailmoituksessa esitetyt osallistumisehdot, joita ovat oikeudelliset, taloudelliset, rahoitukselliset tiedot sekä tekninen suorituskyky. Hankintalain mukaista neuvottelumenettelyä jatketaan molempien yritysryhmittymien kanssa.

Neuvottelut aloitetaan saman tien, ja tavoitteena on tehdä varsinaiset tarjouspyynnöt yritysryhmittymille lokakuussa viikolla 44 ja saada ryhmittymien tarjoukset marras-joulukuun vaihteessa.

Toteuttajan valinnasta päättää kaupunginvaltuusto alkuvuoden 2016 aikana.

Arabianranta valmistuu

4682701a-3593-4dfd-8a10-bb663dbcf378-main_image

Arabianranta. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy.

Helsingin Arabianrannasta on tullut 8 000 asukkaan koti 15 vuoden rakentamisen jälkeen. Arabianranta on merellinen alue luonnon helmassa ja samalla osa kantakaupunkia. Se on toiminnoiltaan moninainen kaupunginosa: asuntoalue, kampus sekä työpaikkakeskittymä.

Helsingin kaupunki päätti laajentaa asuntotuotantoa rakentamattomille ranta-alueille 1980-luvun lopulla. Arabianrannan kaavoitus ja esirakentaminen käynnistyivät 1990-luvun alussa, rakentaminen alkoi vuonna 2000 ja viimeiset rakennukset valmistuvat vuonna 2015.

Arabianranta oli ensimmäinen Helsingin kantakaupungissa toteutettu aluerakentamisprojekti. Alueen tekee erityislaatuiseksi myös sen voimakas historiallinen kerroksellisuus. Arabianrannassa on muistumia sekä Helsingin perustamisen ajalta 1500-luvun puolivälistä, maanviljelysjaksosta, alueen huvilakaudesta sekä teollistumisen aikakaudelta.

”Arabianrannan rakentamisen myötä Helsinki on palannut syntysijoilleen. Samalla kaupunginosa on suunnannäyttäjä historiallisessa kaupunkirakenteen murroksessa, jossa merellisyys, omaleimainen design ja kestävä kehitys korostuvat”, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Edelläkävijyyttä ja kokeilevuutta

Helsinki tavoittelee aluerakentamisprojekteissaan suunnittelun ja rakentamisen edelläkävijyyttä Suomessa sekä uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Arabianrannan yksi omaleimainen piirre on kokeilevuus.

Asumisen laatua Arabianrannan alueella on alusta asti lisätty taiteen keinoin. Kaupunki on velvoittanut rakennuttajat käyttämään taiteeseen 1–2 prosenttia jokaisen kohteen rakennuskustannuksista. Periaate koskee myös pihojen sekä katu- ja viheralueiden rakentamista. Alueella on yhteensä 80 taideteosta 87 taiteilijalta.

Alueen erityislaatuun kuuluva yhteisöllisyys kumpuaa jo kaavoitukseen sisältyneestä yhteispihaideasta. Taloyhtiöillä ei ole aidattuja alueita, vaan koko korttelille on rakennettu yhteinen piha, joka on kaikkien käytössä. Kulkuyhteys yhteispihalta toiselle on avoin.

Arabianranta on myös tietoliikenneyhteyksien edelläkävijä. Se on ensimmäinen alue Suomessa, jossa kaupunki yhdessä palveluyhtiön kanssa rakennutti nykyaikaisen alueverkon kaikkiin asuintaloihin. Asuntotonttien rakentajat velvoitettiin liittymään mukaan myös tähän hankkeeseen.

Alueella on toiminut vuodesta 2002 lähtien oma yhtiö, Arabian Palvelu Oy, joka huolehtii tietoverkosta, yhteispihoista ja -kerhotiloista sekä asukaspysäköinnistä.

Uusien rakennusmenetelmien kehittämisalue

Arabianrannan eritysolosuhteet ja sinne toteutetut tavanomaisista ratkaisuista poikkeavat alueet ja rakenteet vaativat kehittämään uudenlaisia ratkaisuja ja myös uudenlaisia, perinteisistå osapuolten roolijaoista poikkeavia yhteistoimintamuotoja. Näitä oppeja on sittemmin sovellettu muilla kaupungin alueilla ja muualla Suomessa, jopa ulkomailla.

Arabianranta oli Suomen ensimmäisiä pilaantuneelle maalle rakennettuja kaupunginosia. Alueen rakentamisessa testattiin ja kehitettiin uusia maaperän kunnostusmenetelmiä, joilla oli vaikutuksia alan suomalaiseen normistoon.

Arabianrannassa on tutkittu ja sovellettu lukuisia erityisen vaikeisiin maaperäolosuhteisiin tarkoitettuja mittaus- ja tutkimusmenetelmiä, laskentamenetelmiä sekä pohjarakentamismenetelmiä kuten syvästabilointia eli pehmeän maaperän vahvistamista rakentamiskelpoiseksi maa-aineista poistamatta, kennomaista syvästabiloimalla toteutettua maan sisään tehtyä pitkää seinämärakennetta sekä erilaisia paalulaattoja. Näiden tekniikoiden kehittämiseen Arabianrannassa osallistuivat yhteistyössä Helsingin kaupunki, rakennusalan korkeakoulut, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä konsulttiyritykset.

Arabianranta kiinnostaa matkailijoitakin

Arabianranta on vakiinnuttanut paikkansa matkailijoita kiinnostavana merellisenä kaupunginosana. Alueen historia, luonto ja asuminen sekä design- ja taidetarjonta tekevät siitä vetovoimaisen tutustumiskohteen. Matkailuyrittäjät toteuttavat Arabianrannan alueella tilauksesta erilaisia taide- ja arkkitehtuurikierroksia.

Turistivirtojen vuoksi Helsingin kaupunki pilotoi alueella uudenlaisia, käyttäjälähtöisiä matkailijoita palvelevia tuotteita, kuten opasteita, kosketusnäytön, kävelykierrosreittejä ja erilaisia oppaita lukuisilla kielillä, jotka valmistuivat designpääkaupunkivuonna 2012.

WSP mukana Mäntsälän koulujen ja päiväkodin elinkaarihankkeessa

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP tekee ensimmäisiä elinkaarimallilla toteutettavia suunnittelu- ja rakennushankkeita Mäntsälän kunnalle. Kyse on Riihenmäen yhtenäiskoulun alakouluosan uudisrakennuksesta, Hyökännummen alakoulun laajennusosasta sekä Hyökännummen päiväkodin laajennuksesta. Sopimusten arvo 66 miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaislaajuus on 11.533 m².

Elinkaarimallissa on oleellista, että palveluntuottaja vastaa kohteiden uudisrakentamisesta, korjaamisesta, kunnossapidosta ja käytettävyydestä seuraavat 20 vuotta. NCC Rakennus Oy on valittu Mäntsälän kohteiden ylläpitopalveluntuottajaksi.

Elinkaarimallilla saadaan kohteisiin optimaalista mitoitusta sekä pedagogista, innovatiivista ja monikäyttöistä toiminnallisuutta, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta.

”Elinkaarimalli on Mäntsälän kunnalle kustannustehokas ja laadukas investointipäätös, jossa korostuvat innovatiiviset ratkaisut muun muassa energiatehokkuudessa sekä tilojen toiminnallisuudessa”, kertoo Mäntsälän kunnan tekninen johtaja Hannu Seppälä.

”WSP on tarjonnut kunnalle hankintakonsultointia, johon kuuluu taloudellinen, juridinen sekä tekninen konsultaatio. Elinkaarimallin tarkoituksena on helpottaa kunnan talouden ennustettavuutta ja toisaalta varmistaa, että kohteiden kunto ja käytettävyys pysyvät vaaditulla tasolla koko niiden elinkaaren. Jos näin ei tapahdu, niin siitä seuraa sanktioita palveluntuottajalle. Kunta saa myös tilat, jossa ei ole sopimuskauden jälkeen korjausvelkaa”, kertoo WSP:n johtaja Jari Kaukonen.

Kuntalaisten kuuleminen yhä tärkeämpää

Mäntsälän kunnassa huomattiin hankkeen aikana, kuinka tärkeää on neuvottelu- ja sopimusosaaminen monimutkaisissa hankintaneuvotteluissa. Elinkaarihankkeen aikana lisääntyi kuntapäättäjien markkinatietoisuus sekä ymmärrys kuntalaisten vuorovaikutuksen tärkeydestä. Kunta odottaa myös laadukasta ja ammattitaitoista rakentamista, jossa palveluntuottaja huolehtii sopimuksen mukaisesti kiinteistöistä.

”Tätä osaamista voidaan jatkossa hyödyntää myös kunnan perinteisten kohteiden suunnittelussa ja rakennuttamisessa”, muistuttaa Seppälä.

”Suomessa ensimmäinen kunnallinen elinkaarikonsultoinnilla toteutettu hanke tehtiin vuonna 2003 Espoon Kuninkaantien lukioon ja siitä lähtien elinkaarihankkeiden määrä on kasvanut vuosittain”, kertoo Kaukonen.

Riihenmäen yhtenäiskoulu
Suunnittelualue on reilut 49 000 m², ja sillä sijaitsee nykyinen vuonna 1998 valmistunut tiilipintainen ja kivirakenteinen koulurakennus. Koulu palkittiin 2000 -luvun alussa Suomen parhaana kouluna. Siinä toimivat luokat 7-9.

Hyökännummen yhtenäiskoulu ja päiväkoti
Puurunkoinen ja puuverhoiltu koulu- ja päiväkotirakennus sijaitsevat 28 000 m² m tontilla. Koulun laajennusta varten on hankittu 3,7 ha:n tontti, jota asemakaavoitetaan parhaillaan. Lisäksi kasvavan koulun tarpeisiin vuokrattiin vuonna 2014 viiden luokan tilaelementtikoulu neljäksi vuodeksi. Koulussa on vuosiluokat 1-6 ja esikoulu, yhteensä 198 oppilasta.

Päiväkotia laajennettiin vuonna 2008. Päiväkodissa on tällä hetkellä 6 ryhmää ja noin 100 lasta. Päiväkoti on toiminnassa läpi vuoden ja toimii alueensa päivystävänä päiväkotina.

Lauttasaaren Lohiapajanlahteen suunnitellaan uusia asuntoja

2015-08-24 12_49_09-lohiapajanlahti-havainnekuva.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Lohiapajanlahden etelärantaan on suunnitteilla kuusi asuinkerrostaloa. Talot olisivat 5–6-kerroksisia, ja ne tulisivat nykyisin venekerhojen käytössä olevalle alueelle Vattuniemenrannan varteen.

Venekerhotoiminta jatkuisi asuintalojen vieressä. Venesatamaa myös laajennettaisiin rakentamalla uusi aallonmurtaja. Asuintalojen ja venesataman väliin tulisi rantaraitti jalankulkijoille.

Alueen muutokset edellyttävät asemakaavan muutosta. Kaavan valmisteluaineistoa on esillä 24.8.–11.9. muun muassa Lauttasaaren kirjastossa ja verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Kaavasta voi tulla keskustelemaan suunnittelijan kanssa Lauttasaaren kirjastoon tiistaina 1.9. kello 15–18.

Kaavaehdotus alueen muutoksista laadittiin alun perin jo 2000-luvun alussa. Kaavan hyväksyminen jäi kuitenkin odottamaan kaavamuutosalueen lähiympäristön suunnitelmien valmistumista. Nyt aiempaa kaavaehdotusta ajanmukaistetaan ja siihen tehdään pieniä tarkennuksia.

Tavoitteena on, että tarkistettu kaavaehdotus esitellään kaupunkisuunnittelu­lautakunnalle syksyn aikana. Lopullisesti kaavasta päättää kaupunginvaltuusto.

Pohjola Rakennus urakoi TA:lle asumisoikeusasuntoja Tampereelle

Pohjola Rakennus Oy Häme ja TA–Asumisoikeus Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen 44 asumisoikeusasunnon rakentamisesta Tampereen Annalaan. Kohde sijaitsee uudella Kaipaisenrinteen alueella.

44 asuntoa jakautuu kahteen taloon, jotka rakennetaan yhtä aikaa. Hyvin varusteltuja asuntoja TA-Asumisoikeus Oy /Kaipasenrinne 1 ja 3 -nimisessä hankkeessa on monenlaisiin tarpeisiin, kompakteista kaksioista tilaviin kolmioihin. Rakennustyöt aloitettiin heinäkuussa ja kohteet valmistuvat kesällä 2016. Urakan arvo on reilut 4M€.

  • Kaipasenrinteen uusi kehittyvä asuinalue tarjoaa rauhallista asumista monipuolisten palveluiden ja ulkoilumahdollisuuksien sekä hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä. Tämä uusi rakennushanke täydentää ja parantaa entisestään asuntotarjontaamme Itä-Tampereella. Sanoo TA:n aluejohtaja Sami Lehto.

Pohjola Rakennus Oy Häme sai urakan kilpailun kautta.

  • Urakkakohteiden rakentaminen tukee toimintaamme ja on toinen tukijalkamme omaperusteisten kohteiden lisäksi. Kilpailuiden voittaminen osoittaa, että meillä on edellytykset rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja tavallisille ihmisille. Lisäksi TA on osoittautunut hyväksi yhteistyökumppaniksi, joten olemme todella tyytyväisiä tähän sopimukseen. Toteaa Pohjola Rakennuksen tuotantojohtaja Miika Oksanen

Kohteen työmaapäällikkönä toimii Jouni Eskonen ja projektin työpäällikkönä Erkki Ikonen.

UUDELLEENJÄRJESTELYJÄ TIKKURILAN AMMATTILAISPALVELUISSA

cyvxjaahgbmejbj1buby

Pystyäkseen paremmin palvelemaan erilaisia urakoitsijoita ja muita sidosryhmiä nyt ja tulevaisuudessa Tikkurila Oyj on muovannut ammattilaispalvelunsa entistä asiakaslähtöisemmäksi.

Rakennusprojekteissa toimivia sidosryhmiä palvelemaan on perustettu projektimyynti, josta vastaa myyntipäällikkö Matti Kumpulainen. Projektimyyntikoostuu urakoitsijamyynnistä ja suunnittelijapalvelusta.

Urakoitsijamyynti keskittyy ensisijaisesti julkisivu- ja lattiapinnoitusurakoitsijoihin, joita palvelevat projektimyyntipäälliköt Mikko Auer (pääkaupunkiseutu ja Länsi-Suomi) ja Jyrki Tienhaara(pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa).

Suunnittelijapalvelussa sisustussuunnittelijoita palvelee ensisijaisesti asiakasryhmäpäällikköEeva Chydenius, rakennesuunnittelijoita ja arkkitehtejä asiakasryhmäpäällikkö Tuukka Kyläkallio ja teollisia suunnittelijoita ja arkkitehtejä asiakasryhmäpäällikkö Marjut Lehto.

Projektimyynnin asiakkaita palvelevat myös asiakasryhmäpäälliköt Mika Iikkanen (Etelä-Häme ja Kaakkois-Suomi), Tomi Heino (Pohjois-Suomi) ja Keijo Koponen (Savo-Karjala, Keski-Suomi ja Pohjanmaa). Suuria lattiaurakoitsijoita palvelee koko Suomen alueella avainasiakaspäällikkö Kari Kyttänen.

Tikkurilalle tärkeiden muiden ammattikunta-asiakkaiden palvelu on järjestetty myyntialueittain seuraavasti:

Myyntialueella 1 ammattilaisasiakkaita palvelevat asiakasryhmäpäälliköt Mikko Felin ja Matti Vahteristo, (pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi), Mikko Älli (Lounais-Suomi) sekä Risto Hakkarainen (tekninen asiantuntija). He raportoivat myyntijohtaja Tom Malmbergille.

Myyntialueella 2 ammattilaisasiakkaita palvelevat asiakasryhmäpäälliköt Juha Hagelberg(Pirkanmaa) ja Mika Iikkanen (Etelä-Häme ja Kaakkois-Suomi). He raportoivat Suomen liiketoiminnasta vastaavalle johtajalle Arto Lehtiselle.

Myyntialueella 3 urakoitsijoita ja suunnittelijoita palvelevat asiakasryhmäpäälliköt Tomi Heino(Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi) ja Keijo Koponen (Savo-Karjala, Keski-Suomi ja Pohjanmaa). He raportoivat myyntipäällikkö Kaarle Luukkaiselle.

Uusi vesitorni Hiekkaharjuun

b17a4f4e-d783-41dc-88aa-9dbe0df762eb-main_image

Vantaan Hiekkaharjun uuden vesitornin havainnekuva, josta näkyy tornin ehdotettu sijoituspaikka. Kuva: Pöyry

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY rakentaa Vantaan Hiekkaharjuun uuden vesitornin. Se on suunniteltu sijoittuvaksi Malmimäen puistoon nykyisen vesitornin läheisyyteen. Vesitornin valmistuttua vanha Hiekkaharjun vesitorni on tarkoitus purkaa. Uuden vesitornin kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n hallitus hyväksyi 21.8.2015 kokouksessaan vesitornin hankesuunnitelman.

HSY:n vuosina 2013-2014 tekemässä kartoituksessa vesitornin kunto todettiin sellaiseksi, että oli syytä käydä toimeen Itä-Vantaan alueen vedenjakelun turvaamiseksi.

Tikkurilan alueen vedenjakelun varmistamisen vaihtoehdoiksi nousivat vanhan tornin saneeraaminen, uuden tornin rakentaminen tai vesitorniton vedenjakelu. Arvioituaan vedenjakelun varmistamisen eri vaihtoehtoja HSY:n hallitus totesi toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi uuden tornin rakentamisen.

Uusi vesitorni on suunniteltu rakennettavaksi Malmimäen puistoon nykyisen vesitornin läheisyyteen. Uuden vesitornin valmistuttua vanha alueen vesitorni on tarkoitus purkaa. Tornin kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen haemme kaavamuutosta puistoalueelle. Jos kaavamuutos onnistuu, pystymme rakentamaan vesitornin vuoteen 2018 mennessä. Tornin perusrakenteet tullaan toteuttamaan kestävällä tekniikalla ja siitä tehdään arkkitehtuurisesti tyylikäs maamerkki Hiekkaharjuun, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Faktalaatikko
Itä-Vantaan vedenjakelualueella asuu noin 138 000 asukasta. Hiekkaharjun vesitorni palvelee suoraan Tikkurilan alueen vedenjakelua ja välillisesti Hakunilan ja Korson alueiden vedenjakelua. Merkittävä veden käyttäjä alueella on Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Vesitornin merkitys vedenjakelulle:
– mahdollistaa vedenpuhdistuslaitoksen tasaisen tuotannon ja pumppauksen energiatehokkaasti vuorokauden ympäri
– toimii varavesisäiliönä vedenjakelun häiriötilanteissa
– tasaa verkostopainetta.

HSY:llä on käytössä pääkaupunkiseudulla 12 vesitornia:https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/vesihuolto/vesitornit/Sivut/default.aspx

YIT ja Koas rakentavat kaivattuja opiskelija-asuntoja Jyväskylään

medium_KOAS3_Heikinkatu_havainnekuva_2015-08-20

YIT rakentaa Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Koasille vuokrakerrostalon Heikinkadulle Jyväskylän keskustaan. Heikinsillaksi nimetty kohde sisältää 102 asuntoa, joista 87 on 24–30 neliön kokoisia yksiöitä ja loput 15 noin 45 neliön kaksioita. Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja talon on määrä valmistua syksyllä 2016. Koko hankkeen arvo on noin 10 miljoonaa euroa.

Uusi kohde on jatkoa YIT:n vuonna 2011 ja 2013 rakentamille vuokrakerrostaloille, jotka ovat Koasin halutuimpia opiskelija-asuntoja.

”Heikinsillan rakentamisella vastaamme opiskelijoiden haluun asua keskustayksiöissä. Olemme ottaneet opiskelijoiden tarpeet huomioon myös talon suunnittelussa. Taloon tulee esimerkiksi saunaosasto, josta on pääsy ulos terassille pihakannen päälle”, kuvailee Koasin hallituksen puheenjohtaja Esa Salokorpi.

Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskasen mukaan Heikinsilta on Koasin ensimmäinen täysin ilman autopaikkoja suunniteltu talo. Sen ovat mahdollistaneet Jyväskylän keskustan lyhyet välimatkat sekä kohteen keskeinen sijainti lähellä oppilaitoksia.Tästä syystä opiskelijoiden pyöräpaikkoihin on erityisesti panostettu. Jokaiselle asukkaalle tullaan tekemään oma henkilökohtainen pyöräpaikka katoksen alle.

Talon on suunnitellut Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, joka on vastannut myös kahden aikaisemman kohteen suunnittelusta. Heikinsilta on suunniteltu energiatehokkaaksi ja keskustamaisemaan hyvin sopivaksi kohteeksi.

”Koas ja YIT ovat tehneet pitkään yhteistyötä Jyväskylässä. Suunnitelmallisen yhteistyön tuloksena YIT on rakentanut yli 400 opiskelija-asuntoa Koasille Jyväskylässä. Nyt solmittu kauppa vahvistaa Jyväskylän vetovoimaisuutta opiskelijoiden keskuudessa. Hankkeella on myös  merkittävä työllistämisvaikutus”, YIT:n aluejohtaja Mikko Räty sanoo.

Posted in:

Tesoman nykyisen jäähallin tilalle rakennetaan uusi halli

Tampereen kaupungin sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta hyväksyi Tesoman jäähallin hankesuunnitelman kokouksessaan 20.8.2015. Uusi jäähalli rakennetaan nykyisen hallirakennuksen tilalle vuoden 2016 aikana.

Tesoman liikuntapuistossa on kaksi jäähallia: vuonna 1989 rakennettu Tesoma 1 ja 1999 rakennettu Tesoma 2. Tesoma 1 on Tampereen kaupungin omistama, Tesoma 2 on yksityisomisteinen. Samalla tontilla sijaitsee myös Tesoman uimahalli.

Tesoma 1 on elinkaarensa päässä. Rakennuksen kylmätekniikka olisi uusittava, koska järjestelmässä olevan kylmäaineen käyttö ei ole enää sallittua. Rakennus on osoittautunut myös rakenteiltaan ja kuormituksiltaan alimitoitetuksi, ja sen talotekniikka on vanhentunut. Ympäristövalvonta edellytti jäähallin sulkemista huhtikuussa 2015 sisäilmaongelman vuoksi.

Jäähallin perusparannus ei ole sen huonon kunnon takia järkevää, vaan järkevintä on purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa sen tilalle kokonaan uusi. Rakennettava uusi halli suunnitellaan laajuudeltaan nykyistä vastaavaksi ja se tarjoaa nykyisen tasoiset palvelut uusissa tiloissa.

Uusi jäähalli sijoittuu nykyisen paikalle uimahallin ja Tesoma 2:n väliin. Rakennusten lähekkäistä sijaintia hyödynnetään muun muassa kiinteistöjen huollossa ja lipunmyynnissä. Uuteen jäähalliin tulee 4345 bruttoneliömetriä ja tilavuus on noin 33 900 kuutiometriä. Kustannusarvio on 6 770 000 euroa.