LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynti lähes edellisvuoden tasolla

LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynnin kokonaisarvo toisella kvartaalilla jäi niukasti edellisvuoden vastaavan ajanjakson myynneistä. 

LVI-tuotteiden toisen kvartaalin tukkumyynti oli lähes vuoden 2014 tasoa: edellisvuoden toisen kvartaalin myyntiluvuista jäätiin vain -0,7 prosenttia. Tukkumyynnin arvo toisella vuosineljänneksellä oli 251 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2014 vastaavana ajanjaksona oli 253 miljoonaa euroa. Koko alkuvuoden 2015 osalta tukkumyynnin arvo oli 469 miljoonaa euroa, -1,7 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2014 kahden ensimmäisen kvartaalin tukkumyynnit.

kumulatiivinen_tukkumyynti_q2_2015

muutos_q2_2015

– Näkymä loppuvuoden kehitykseen on edelleen sumea, mutta varovaista positiivista viritystä on alalla selvästi havaittavissa, LVI-Teknisen Kaupan toiminnanjohtaja Magnus Sirén sanoo. – EK:n rakentamisen luottamusindikaattori on kesän aikana kohentunut entisestään, ja asuntotuotannonkin uskotaan vähitellen elpyvän, hän perustelee.

Tukkumyyntitilastoa ylläpitää LVI-Teknisen Kaupan Liitto ry.

Normek vaihtoi toimitusjohtajansa

Normek-konsernin toimitusjohtaja DI Vesa Marttinen jättää tehtävänsä 17.8.2015.
Marttisen tilalle Normek-konsernin toimitusjohtajaksi on valittu DI Jari Bremer, joka on ollut Normekin palveluksessa yli 20 vuoden ajan – projektipäällikkönä, projektinjohtajana, vientijohtajana, myynti- ja markkinointijohtajana sekä julkisivuliiketoimintayksikön johtajana.
Bremerillä on erittäin vankka kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta, erityisesti Itä-Euroopasta ja Ruotsista.
Normek-konsernin hallituksen puheenjohtajan ja yhtiön pääomistajan Intera Partnersin senior advisorin Erkki Norvion mukaan Bremerin vankka kokemus toimialasta ja kansainvälisestä liiketoiminnasta luo hyvän perustan tulevalle kansainväliselle kasvulle.
– Niiden vuosien aikana, jotka olen ollut Normekin palveluksessa, yhtiö on kasvanut pienehköstä kotimarkkinoilla toimivasta konepajasta yhdeksi Suomen ja Ruotsin suurimmista teräs- ja julkisivurakentajista. Tiedän siis hyvin, kuinka osaavia ihmisiä Normekilla on. Sen vuoksi olen vakuuttunut, että sama joukko pystyy koviin tuloksiin ja rakentamaan Normekia myös tulevaisuudessa, Jari Bremer sanoo.

Bravida sai Valion toimitilojen talotekniikan hoidettavakseen

Suomeen tänä keväänä rantautunut taloteknisten ratkaisujen kokonaistoimittaja Bravida on solminut Valio Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen kiinteistöpalveluista. Sopimus kattaa muun muassa Valion pääkonttorikiinteistöjen palvelut.

Bravidan uuteen yhteistyösopimukseen Valion kanssa kuuluu Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevien pääkonttorikiinteistöjen tekninen kiinteistönhoito, ylläpito, talotekniset huollot, korjaus- ja saneerauspalvelut sekä Valvomo- ja HelpDesk-palvelut. Sopimus tuo Valion käyttöön Bravidan koko taloteknisen palveluvalikoiman. Valtakunnallisen sopimuksen puitteissa Bravida voi toimittaa palveluja joustavasti myös muihin Valion kohteisiin.

Pohjoismaiden markkinajohtaja taloteknisissä ratkaisuissa otti Suomen markkinoilla näyttävän jalansijan jo alkuvuonna, kun yhtiö osti Halmesvaara Oy:n ja Peko-yhtiöiden liiketoiminnan.

”Valion asiakkuus on Bravidalle tärkeä, sillä olemme parhaimmillamme tämänkaltaisissa haastavissa asiakasympäristöissä. Valiolla on vaativat tuotantoprosessit ja monia erilaisia toimitiloja, joista huolehtimalla voimme tuottaa Valiolle lisäarvoa”, kertoo Bravidan Service-liiketoiminnan johtaja Ilkka Nurmela.

Valio ja Bravida voivat räätälöidä kumppanuuttaan vastaamaan Valion ydintarpeisiin, kustannustehokkuutta vaalien. Jos esimerkiksi jonkun tilan käyttötarkoitus muuttuu, sopimusta voidaan muuttaa sen mukaisesti.

Valion mukaan yhteistyö vaikuttaa lupaavalta jo ennen varsinaista tilojen haltuunottoa. Yhtiössä ollaan tyytyväisiä siihen, että Bravida on antanut Valiolle jo kehitysideoita, vaikka varsinaiseen starttiin on vielä puolitoista kuukautta.

”Valitsimme Bravidan, koska heidän tapansa toimia vaikutti meille parhaalta. Tietysti palvelun hintakin oli yksi valintakriteereistä. Odotamme uusia näkökulmia ja tapoja toimia, joustavuutta, kustannustehokkuutta sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä”, sanoo Valion kiinteistöpäällikkö Heikki Sirkesalo.

Sopimus astuu voimaan 1. lokakuuta 2015. Sopimuksen kestoa tai arvoa ei julkaista.

:KATSO VIDEO: Rotebron silta Tukholmassa avattu liikenteelle – Ruukilla merkittävä rooli siltahankkeessa

8bf7112613b8c77b_800x800ar

Tukholman ja Arlandan lentoaseman välisellä E4-moottoritiellä, Rotebrossa on otettu käyttöön kaksi uutta siltaa. Ruukki toimitti siltojen teräsrakenteet ja perustuksissa käytettävät paalut. Ruukin osuuteen kuului myös heinäkuun alussa toteutettu mittava asennusprojekti, jossa vanhan sillan viereen rakennettu uusi 325-metrinen silta siirrettiin kokonaisena lopulliselle paikalleen. Tämän kokoluokan sillan sivusiirtoa ei aiemmin Pohjoismaissa ole tehty. Sillat avattiin liikenteelle 3. elokuuta.

Siltojen kohdalla vilkasliikenteinen moottoritie ylittää rautatien. Risteys on Ruotsin vilkkaimpia, ja päivittäin sen kautta kulkee 95 000 ajoneuvoa ja 600 junaa. Risteyksen läpi on neljän vuoden aikana, jolloin siltaa on rakennettu, tehty yli 300 miljoonaa matkaa.

Ruukin ratkaisu ja pitkälle viety esivalmistus mahdollistavat sen, että rautatieliikenne jatkui koko rakennusajan häiriöittä ja moottoritieliikenteelle aiheutui vain vähäistä haittaa. Rakennustöiden aikana liikenne ohjattiin Ruukin teräksestä valmistetun sillan kautta, joka sijaitsi vanhan sillan itäpuolella. Kun vanha betoninen silta purettiin, siirrettiin uusi silta kokonaisuudessaan lopulliselle paikalleen. Heinäkuun alussa silta s iirrettiin yhtenä kokonaisuutena kansineen, kaiteineen ja varusteineen uusille perustuksille.

Ruukin ratkaisu, jossa lopullinen silta toimi myös väliaikaisena siltana, mahdollisti sen, että alkuperäisen suunnitelman mukainen väliaikainen silta voitiin jättää kokonaan rakentamatta. Ratkaisu minimoi myös liikennehäiriöt.

Ruukki vastasi siltojen teräsrakenteiden asennuksesta hitsauksineen ja uuden sillan sivusiirrosta. Ruukki vastasi myös siirrossa tarvittavien tukirakenteiden asentamisesta .

Uudet sillat ovat niin sanottuja liittopalkkisiltoja ja niissä on kolme ajokaistaa suuntaansa. Niiden teräsosat valmistettiin Ruukin Ylivieskan tehtaalla ja perustamiseen käytettävät paalut Pulkkilan tehtaalla. Sillan teräsosien ja asennusprojektin tilaajana toimi NCC Construction Sverige AB.

Nuorella maalariyrittäjällä asenne ja työn laatu kohdallaan

amistoori-tea-heino-press

26-vuotias Tea Heino suoritti Amiedussa pintakäsittelyalan perustutkinnon ja perusti maalausalan yrityksen jo opiskeluaikanaan. Tyytyväisten asiakkaiden suosituksista on poikinut uusia töitä niin, että tekemistä on riittänyt toistaiseksi niin paljon kuin ehtii vain tehdä.

Tea Heino oli työskennellyt lukion jälkeen logistiikka-alalla. Päätettyään lähteä opiskelemaan hän valitsi alan, jossa pääsee tekemään käsillään. Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittaminen kesti puolisentoista vuotta.

– En ole mikään toimistossa istuja, Tea hymyilee. – Halusin työn, jossa paikka vaihtuu eikä tarvitse istua neljän seinän sisällä, ja näkee oman työnsä jäljen heti. Harkitsin talonrakennusalaakin, mutta pintakäsittely tuntui parhaimmalta ja on myös sopivan fyysistä.

Amiedu oli luonteva valinta opiskelupaikaksi, ja aikuiskoulutus saa Tealta pelkkää kiitosta.

– Oli tosi mukavaa! Kouluttajat ovat päteviä, ja pääsi tekemään käytännössä ja monipuolisesti. Kaksi kuukautta kestänyt työharjoittelu oli ihan parasta, vaikka teoriatiedot ja kouluttajilta saadut neuvot antavat nopeammin valmiuden tehdä asioita, Tea hehkuttaa. – Aikuiskoulutus on siitä hyvä juttu, että opiskelijat ovat enemmän oman ikäisiä ja motivoituneempia – useimmat tietävät jo mitä haluavat.

Yrittäjäksi jo opiskeluaikana

Tea perusti pääkaupunkiseudulla toimivan Maalaus Tupasaari -yrityksensä opiskeltuaan vuoden verran. Hän tekee sisä- ja ulkomaalauksia, maalausurakointeja, ja myös tapetointi ja lattioiden asennus onnistuvat.

– Päätös yrittäjyydestä vahvistui opiskelun aikana. Eräs opiskelukaverini perusti yrityksen jo ennen minua, ja sekin rohkaisi uskaltautumaan yrittäjäksi, Tea perustelee. – Lisäksi sain kahdelta aiemmin yrittäjinä toimineelta kouluttajalta arvokkaita vinkkejä paitsi työhön, myös yrittäjyyteen.

Yrittäjän työnkuva ja vastuu ovat laajat. Tea tekee paitsi maalaustyöt, myös vastaanottaa ja suunnittelee työkohteet, hankkii materiaalit, hoitaa asiakasyhteydet ja kirjanpidolliset tehtävät.

– Parasta yrittäjyydessä on se, että näkee kättensä jäljen ja voi hoitaa kokonaisuuden alusta loppuun. Tyytyväinen asiakas on aikamoinen palkinto työn valmistuttua. Ja erityisen hienoa ovat heidän suositustensa kautta tulleet uudet työt ja asiakkuudet, Tea hymyilee.

Yrittäjältä vaaditaan monenlaisia ominaisuuksia, eikä se edes sovi kaikille.

– Pitää olla suunnitelmallinen, jämpti, osata aikatauluttaa, hinnoitella ja ennakoida asioita, Tea tietää. – Yrittäjyys vaatii tarkkuutta – pitää olla periaatteita, joiden mukaan toimii ja tekee työnsä, jotta voi ylläpitää hyvää laatua. Välillä täytyy osata sanoa myös ei, mutta niin, että muistaa aina asiakkaan näkökulman. Asiakas sen laskun kuitenkin maksaa.

Hyvää työtä ja suunnitelmia tulevalle

Tea aikoo laajentaa yritystään tulevaisuudessa. Myös lisäopinnot kiinnostavat.

– Toivon, että voin palkata jo vuoden sisällä yhden työntekijän, ja lisää myöhemmin. Olisi hienoa voida työllistää ihmisiä. Maalarin ammattitutkinto ja maalarimestarin erikoisammattitutkinto kiinnostavat myös, ja niitä voisin harkita jossain vaiheessa.

Tea sai tehtäväkseen Amiedun Valimotien sisämaalausurakoinnin. Ami-säätiön hallintojohtaja Seppo Tammisto on urakoitsijavalintaansa erittäin tyytyväinen.

– Tea teki suuren vaikutuksen suhtautumisellaan työhön ja siihen liittyviin tarjous- ja muihin velvoitteisiin, Seppo Tammisto kiittelee. – Tutustuimme Tean ammattitaitoon hänen työharjoittelunsa aikana, ja lisäksi saimme kouluttajilta hyvää palautetta. Halusimme antaa Tealle mahdollisuuden päästä yrittäjyyden alkuun kohtuullisen kokoisen urakan muodossa. Tean ammattitaito ja asenne ovat erinomaisen hyviä ja uskomme, että nuori yrittäjä saa tulevaisuudessa paljon mielenkiintoisia töitä. Olemme olleet tyytyväisiä Teaan niin persoonana kuin ammattilaisenakin. Hän on täyttänyt tiukat laatu- ja aikataulukriteerimme erittäin hyvin.

Tutustu rakennus- ja LVI-alan koulutuksiin >> http://www.amiedu.fi/henkiloasiakas/ammattiala/rakentaminen-ja-lvi

Skanska rakentaa uusia koteja Kauniaisten keskustaan

© Tietoa Finland Oy

© Tietoa Finland Oy

Skanska ja SATO ovat allekirjoittaneet sopimuksen 45 asunnon rakentamisesta Kauniaisiin aseman, monipuolisen palvelutarjonnan ja eloisan keskustan välittömään läheisyyteen. As. Oy Kauniaisten Rallaren rakentaminen käynnistyy elokuussa 2015 ja uudet asunnot valmistuvat vuoden 2017 alkuun mennessä.

Päättyvän tien varrella osoitteessa Ratapolku 4B sijaitsevaan viisikerroksiseen pistetaloon tulevien asuntojen koot vaihtelevat 35 neliömetrin yksiöistä 76 neliömetrin kolmioihin. Suurin osa on pieniä asuntoja.

”Nyt rakennettavat asunnot ovat ihanteellisia vuokrauskäyttöön. Pienille, hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseville asunnoille on jatkuva kysyntä ja Kauniainen on asuinalueena arvostettu muun muassa valmiiden monipuolisten palvelujensa vuoksi”, mainitsee yksikönjohtaja Antti Aarnio SATOsta.

Samassa yhteydessä Skanska toteuttaa omana projektikehityshankkeenaan myös As. Oy Kauniaisten Visselin, joka on kooltaan ja ulkomuodoltaan lähes identtinen Rallaren kanssa. Osoitteeseen Ratapolku 4A nousevaan Visseliin rakentuu 40 asuntoa, joiden koot vaihtelevat 35,5 ja 76 neliömetrin välillä. Myös Visselin rakennustyöt alkavat elokuussa 2015 ja kohde valmistuu helmikuussa 2017.

Rallaren, Visselin ja Ratapolku 2:n asukkaille rakennetaan samassa yhteydessä myös autopaikat kortteliin nousevaan Trallaparkki-nimiseen paikoituslaitokseen, jonka Skanska rakentaa niin ikään omana projektikehityshankkeenaan. Trallaparkki sijaitsee asuintalojen viereisellä tontilla osoitteessa Ratapolku 6. Pysäköintitaloon rakennetaan kuusi pysäköintitasoa, joista kolme sijaitsee maan alla. Trallaparkissa on tilaa yhteensä 92 autolle. Lisäksi piha-alueelle rakennetaan seitsemän maantasopaikkaa.

”Rallaren ja Visselin asuntoihin tulee toimivat tilaratkaisut, moderni talotekniikka ja suuret parvekkeet. Talojen väliin jää suojaisa korttelipiha, joka tarjoaa asukkaille vehreän oleskelupaikan. Talojen julkisivut rapataan ja ne maalataan sävyiltään harmonisiksi vaalealla roosalla ja harmaalla. Parvekkeilla käytetään tehosteena myös lämpimiä sävyjä. Pysäköintitalon julkisivua puolestaan koristaa graafinen betoni, jonka kuvissa on nähtävillä korttelin historia ja viereinen rautatie”, kertoo Skanskan projektipäällikkö Kati Valtonen.

Talot ovat saaneet nimensä aseman läheisyydestä: Rallare tarkoittaa ratatietyöläistä ja vissel junan vihellystä. Aiemmin tontilla on sijainnut ratatietyöläisten asuntoja.

Lauttasaaren vesitornin purkaminen suunnitteilla syksyksi

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto suunnittelee Lauttasaaren vesitornin purkamistöiden ajoittamista tälle syksylle. Tarkemmista järjestelyistä kerrotaan asukkaille, kun aikataulu on selvillä.

Purkamistöiden valmistelu alkaa työmaateiden rakentamisella aikaisintaan elokuun lopulla. Vesitornin varsinaiset purkutyöt alkavat viimeistään lokakuussa, ja purkamisen arvioidaan kestävän joulukuun alkuun. Työmaatie ja purkualue maisemoidaan ja viimeistellään loppukeväällä 2016.

Vesitornin purkuaikataulu on ollut avoin tornin suojelua ja purkamista koskevien valitusprosessien vuoksi. Ympäristöministeriö päätti 12. elokuuta hylätä valituksen, jonka mukaan vesitorni pitäisi suojella rakennusperintölailla. Alkukesästä korkein hallinto-oikeus hylkäsi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen, jossa purkamislupaa oli vaadittu kumottavaksi.

Purkutöiden ajankohdasta voidaan päättää purkamisluvan voimassaoloaikana. Kaupungin tavoitteena on ajoittaa vesitornin purkaminen tulevalle syksylle, koska purku-urakoitsijan kanssa on sovittu haitta-ainespurkamisella jo viime vuonna aloitetun purkamisurakan jatkamisesta viimeistään syyskuussa.

Vesitornin vaiheet

Lauttasaaren vesitorni valmistui vuonna 1958, ja se poistui käytöstä vuonna 1996. Mittavia korjauksia vaativan vesitornin säilyttämiseksi etsittiin pitkään toteutuskelpoista ratkaisua. Kun rakennukselle ei löydetty jatkokäyttöä, päätti kaupunginhallitus tornin purkamisesta syyskuussa 2013.

Vesitornin ympäristö on kaavoitettu puistoalueeksi, ja alue säilyy virkistyskäytössä myös vesitornin purkamisen jälkeen.

Sweco laatimaan Keliber Oy:n alustavaa kannattavuusselvitystä

Keliber Oy ja Sweco Industry Oy ovat tehneet sopimuksen Keliber Oy:n litiumkaivoshankkeen alustavan kannattavuusselvityksen laatimisesta. Sweco vastaa syksyn 2015 aikana laadittavan
alustavan kannattavuusselvitysprojektin läpiviennistä ja kokonaisuudesta.

”Olemme tyytyväisiä, että saamme tämän projektin toteuttamiseen kumppaniksemme Swecon kaltaisen erittäin vahvan teollisuuden osaajaan, jolla on kokemusta niin kannattavuusselvityksistä kuin myös projektinjohdosta ja EPCM -toteutuksista. Meidän tavoitteenamme on erityispuhtaan litiumkarbonaatin tuotanto vahvassa kasvussa olevan litiumakkumarkkinoiden tarpeisiin ja me pääsemme nyt kokoamaan kaikki laajan tutkimus- ja kehitysohjelmamme tulokset yksiin kansiin ja arvioimaan hankekokonaisuuttamme”, toteaa Keliber Oy:n toimitusjohtaja Olle Sirén.

Swecon kemian ja kaivosliiketoiminnan johtajan Tomi Keskisen mukaan nyt tehty sopimus on jatkoa aiemmalle Swecon ja Keliberin väliselle hyvälle yhteistyölle. ”Olemme iloisia luottamuksesta ja saadessamme olla mukana kehittämässä hanketta eteenpäin”, Keskinen kertoo. Hän on erittäin tyytyväinen, että kaivostoimintaan uskotaan Suomessa ja hankkeet ovat lähdössä eteenpäin. ”Keliberin tavoitteena on ottaa huomioon turvallisuuden, ympäristön ja kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassaan. Tämä vastaa täysin myös Swecon arvoja. Tavoitteenamme on olla Euroopan johtavin ja arvostetuin asiantuntijayritys kestävän kehityksen, rakennetun ympäristön ja teollisuuden alalla”, Keskinen toteaa.

Lasse Happonen Betset Oy:n toimitusjohtajaksi

Lasse Happonen on kutsuttu Betset Oy:n toimitusjohtajaksi elokuun alusta alkaen. Happonen on pitkän linjan betonituoteteollisuuden ammattilainen, johtaja ja yrittäjä, joka edellisessä tehtävässään perustajayrittäjänä ja toimitusjohtajana vastasi Finninnon Suomen ja Venäjän liiketoiminnoista.

”Uudistuminen ja muutos sekä asiakkaidemme arvostaminen ja luotettavuus ovat teemoja, joiden parissa olemme saaneet tehdä töitä jo yli kuuden vuosikymmenen ajan. Kehittyminen ja uudistuminen ovat mahdollistaneet menestymisemme haastavalla ja suhdanneherkällä toimialalla. Lassen tulo vahvistaa liiketoimintaosaamistamme sekä Suomessa että Venäjällä ja mahdollistaa organisaatiokulttuurin kehittämisen konsernitasolla.”, kertoo Betset Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Löytönen

Lasse Happonen tulee toimimaan tiiviissä vuoropuhelussa sidosryhmiemme kanssa kartoittamalla toimintaympäristöä sekä operatiivisena johtajana johtoryhmän jäsenenä. Hän toimii myös Zao Betsetin hallituksen jäsenenä.

”Asialleen omistautuneiden ihmisten työote ja innostus tekivät minuun Betsetissä vaikutuksen. Asiakkaiden luottamus on ansaittu pitkäjänteisellä arjen tekemisellä. Haluamme olla tunnettuja ammatillisesta osaamisestamme, tuntea asiakkaidemme tarpeita ja mahdollistaa innovatiivisia ratkaisuja tulevaisuuden rakentamiseen”, kertoo Lasse Happonen.

Kaija Saariaho valitsee Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan

f5614322040ac1f7e4f1c157cd400308

Vuoden 2015 palkintoehdokkaat ovat Kangasala-talo, Merenkulkijanranta, OP:n uudet tilat, Opinmäen koulu ja Puukuokka

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon vuonna 2015 toista kertaa. Esiraadin valitsemat viisi palkintoehdokasta ovat kulttuurikeskus Kangasala-talo Kangasalalla, Merenkulkijanrannan asuinkerrostalot Helsingissä, Opinmäen koulu Espoossa, OP Ryhmän uudet toimitilat Helsingissä ja puukerrostalo Puukuokka Jyväskylässä. Palkinnon saajan valitsee kansainvälisesti tunnustettu säveltäjä Kaija Saariaho. Palkinnon saaja julkistetaan 23. syyskuuta 2015 Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa.

Kaija Saariaho: arkkitehtuuri muokkaa todellisuuttamme päivittäin

Palkinnon valitsijaksi haluttiin tänä vuonna valita kulttuurialan henkilö, joka on tullut tunnetuksi muun kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Kaija Saariaho on tunnetuimpia nykysäveltäjiämme, ja hän on kiertänyt laajasti kansainvälisiä konserttisaleja.

“Olen aina ollut kiinnostunut arkkitehtuurista ja luonnollisesti myös konserttisaleista. Ehdokaskohteita kiertäessäni pohdin erityisesti sitä, kuinka syvästi arkkitehtuuri muokkaa todellisuuttamme päivittäin”, kertoo Saariaho.

“OP:n uusissa tiloissa tuntui mukavalta, että taloryhmän sitovan lasisen katon alta löytyvät kaikki työntekijän päivän aikana tarvitsemat paikat ja palvelut. Puukuokka-kerrostalossa viehätti rappukäytävään asti ulottuva pehmeä ja kodikas akustiikka sekä asuntojen intiimi tunnelma. Merenkulkijanrannan asuinkorttelissa yhdistyivät unelmallisen kaunis merinäköala ja yhteisöllinen tunnelma. Kangasala-talo teki vaikutuksen muuntautumiskykyisellä auditoriollaan, monipuolisuudellaan ja veistoksellisella ulkomuodollaan. Opinmäen koulu herätti kiinnostavan ja avoimen yleiskuvan lasisine seinineen, jotka ovat omiaan lisäämään vuorovaikutusta luokkien välillä”, Saariaho arvioi finalistikohteita.

Palkintoehdokkaissa asumista, työtä ja kulttuuria

Esiraadin puheenjohtajan Jorma Mukalan mukaan valitut ehdokkaat edustavat laadukasta, näkemyksellistä arkkitehtuuria.

“Ehdokaslista on monipuolinen. Mukana on toimistokortteli, julkisia rakennuksia ja asuinkerrostaloja. Rakennuspaikat vaihtelevat tiiviistä kaupunkitilasta täydentyvään lähiöön ja aivan uuteen asuinalueeseen. Lisäksi suunnittelijat edustavat montaa sukupolvea 1960-luvulla arkkitehdin työn aloittaneista 2000-luvun kasvatteihin.”