RAKENNUSPARKKI

Rakennustietosäätiön hallitus myönsi vuoden 2015 RAKEVA-palkinnon Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivelle . RAKEVA-palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle, yritykselle tai järjestölle, joka on rakennusalalla edistänyt uusien toimintatapojen tai menetelmien soveltamista suunnittelussa tai rakentamisessa.

Palkinto myönnettiin seuraavin perusteluin: ” Teppo Salmikivi on ennakkoluulottomasti kehittänyt ja soveltanut hankkeen osapuolten yhteistoimintaan pohjautuvia toteutusmuotoja (mm. allianssi- ja yhteistoimintasopimukset). Teppo on myös ollut aktiivisesti mukana kehittämässä toimialan yhteisiä tietopalveluja ja sopimusmalleja Rakennustiedon toimikunnissa.”

RAKEVA-palkinnon ovat viimeksi saaneet

–        2013 Rakennusvalvonnan johtaja Tapani Mäkikyrö, Oulun kaupunki, rakennusvalvonta

–        2011 Toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes

–        2009 Skanska Oy, toimitusjohtaja Juha Hetemäki

–        2007 Konsernijohtaja, DI Risto Vahanen, Vahanen-yhtiöt

Lisäksi jaettiin kaksi ElämäntyöRAKEVA-palkintoa:

Arkkitehti Alpo Halme

ElämäntyöRAKEVA-palkinto myönnettiin ansioista akustiikkasuunnittelun suomalaisen perustan luomiselle, pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä sen tunnetuksi tekemiselle osana rakennussuunnittelua.

Arkkitehti Martti Jokinen

ElämäntyöRAKEVA-palkinto myönnettiin Jokiselle tunnustuksena kansallisten arvorakennusten huolehtimisesta sekä keskiaikaisten kirkkojen kunnostuksen ansiokkaasta ohjaamisesta hänen toimiessaan museoviraston yliarkkitehtina.

Rakennustietosäätiö RTS:n hallituksen perustamaan palkintolautakuntaan kuuluivat tekninen johtaja Ilpo Peltonen, RAKLI ry; toimitusjohtaja Kim Kaskiaro, Talonrakennusteollisuus ry sekä arkkitehti Pauno Narjus, LPR-arkkitehdit Oy.

Kuva: Arkkitehtitoimisto H M V Oy.

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman työryhmä on saanut Rakennustietosäätiön Rakennustiedon ga-palkinnon Gunnel Adlercreutzin rahastosta. Palkinto myönnetään henkilölle tai henkilöille, jotka ennakkoluulottomalla ja avoimella yhteistyöllään alan hyväksi ovat edistäneet hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen hankesuunnitelman. Rakentamiskustannusten enimmäishinta on 12,5 miljoonaa euroa. Rakennustyön on määrä alkaa tammikuussa 2017 ja sen arvioidaan valmistuvan elokuussa 2018.

Kuvaaja: Antti Huhtamäki/  SJK 

SJK:n tulevan kotistadionin rakennus on edennyt siihen vaiheeseen, että tänään tiistaina 25.8.2015, suoritettiin stadionin pääkatsomon perustuksien ensimmäinen betonivalu.

Seinäjoen kaupunki on jo aiemmin saanut valmiiksi alueen raivaustyöt ja vetänyt viemäriputket alueelle. Kentän sekä valot rakentaa kaupunki, mutta varsinaisen stadionin ja sen lämpimien tilojen rakentamisesta vastaa stadionyhtiö jossa SJK on mukana.

SJK:lle stadionprojekti on valtava harppaus eteenpäin ja ensimmäistä valua oli paikanpäällä seuraamassa myös SJK johtoa.

– Tämä on ollut koko ajan iso osa koko tätä SJK projektia, että oma kotistadion pitää olla. Nyt siitä tulee todellisuutta ja iso kiitos siitä kaikille jotka ovat olleet tässä osallisina. Kyllä moni tulee vielä haukkomaan henkeään kun stadion alkaa tähän nousemaan, sillä tästä tulee aika massiivinen ja mahtava stadion, sanoo SJK:n toimitusjohtaja Janne Kotamäki.

Ensimmäinen ottelu uudella ja täysin valmiilla stadionilla tullaan pelaamaan näillä näkymin kesäkuussa 2016. Projektiaikatauluun vaikuttaa oleellisesti muun muassa tuleva talvi ja säätilat.

– Voi olla että avausottelu on jopa aikaisemmin tai hieman myöhemminkin, sillä vielä on paljon asioita jotka tarkentuu tässä syksyn aikana. Tärkein tavoite on että ainakin europelit tullaan pelaamaan täällä. Tietenkin meidän pitää vielä ensin niihin selvitä, mutta eiköhän Simo ja joukkue hoida sen homman, jatkaa Kotamäki.

Kaupunki ei siis ole stadionyhtiössä mukana, mutta stadionyhtiö on tehnyt kaupungin kanssa kustannusten jakosopimuksen. Kaupunki vastaa rakentamisen osalta itse kentästä ja sen valaistuksesta. Stadionyhtiö vastaa rakenteista, lämpimistä tiloista ja stadionin ylläpidosta. Stadionyhtiö on myös vuokrannut kentän ja maa-alueen kaupungilta. Perustusurakoitsijana toimii Conline Oy, mutta varsinaista pääurakoitsijaa ei ole vielä valittu.

Stadionin kapasiteetti on noin kuusituhatta katettua katsomopaikkaa ja palvelut siellä tulevat olemaan huippuluokkaa.

– Meille tulee pääkatsomoon kaksi ravintolamaailmaa. Kolmanteen kerrokseen mahtuu noin 400 ihmistä ja toisessa kerroksessa olevaan 500 ihmistä. Lisäksi tulee myyntipisteitä ympäri kenttää. Stadionia on mietitty myös sen mukaan, että se on myös tapahtuma areena. Varmasti konsertteja tullaan ainakin järjestämään ja avajaiskonsertista on jo keskustelut käynnissä tällä hetkellä, kertoo Kotamäki.

Toimitilojen saatavuus, liikenne ja yhteydet ovat Espoossa asioita, joihin yrittäjät ovat tyytyväisimpiä. Tyytyväisyys toimitilojen saatavuuteen on parantunut verrattuna vuoteen 2014. Tärkeimpiä kehittämiskohteita yrittäjien mielestä ovat lupakäytännöt, kaavoitus ja hankintakäytännöt. Tyytyväisyys julkisiin hankintoihin ja kaavoitukseen on hieman laskenut edellisvuodesta. Kaavoituksessa ja lupakäytänteissä suurimpia tyytymättömyyden aiheuttajia ovat hitaus ja byrokraattisuus. Kilpailutuksista ei yrittäjien mielestä kerrota tarpeeksi.

Suosituin yrityksen sijaintialue Espoossa on Leppävaara. Yrittäjien mielestä tärkein tietyn sijainnin valintaan vaikuttava tekijä on hyvät yhteydet. Hyvät kulku- ja liikenneyhteydet ovat yrittäjien mielestä heidän toimintaedellytystensä kannalta tärkein asia, johon Espoon tulee panostaa.

Espoon kaupunki selvitti kesällä 2015 toista kertaa yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten kaupungin tulisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2014.

Toimenpiteet yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi jatkuvat

Yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan ja vahvistamaan erityisesti tutkimuksen esiin nostamiin kehittämiskohteisiin liittyen.

-“Olemme lähes vuoden ajan tarjonneet yrittäjille hankintoihin liittyvää neuvontapalvelua, Kaupungin hankintaneuvoja antaa tietoa hankintakäytännöistä ja neuvoo sähköisen kilpailutusjärjestelmän käytössä. Palvelu on saanut yrittäjiltä hyvää palautetta”,kertoo elinkeinojohtaja Tuula Antola.

“Samaan aikaan pienten yrittäjien osallistuminen kilpailutuksiin on helpottunut uuden pienhankintajärjestelmän käyttöönoton myötä.”

Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen on keskeinen osa kaupungin strategiaa, Espoo-tarinaa. Kilpailukykyä, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä tukevassa poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on panostettu muun muassa yhteydenpitoon yrityksiin päin.

Kehitysohjelman puheenjohtajan Saija Äikäksen mukaan edellisessä tutkimuksessa nousi vahvasti esiin yrittäjien toive yhteydenpidon lisäämisestä.

– Tähän yrittäjien toiveeseen olemme vastanneet järjestämällä yrittäjille keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tavata kaupungin asiantuntijoita. Viestimme yrittäjille myös aiempaa aktiivisemmin Espoon kehittämiseen liittyvistä yleisistä infotilaisuuksista ja osallistumismahdollisuuksista.

Lisätietoja:

Tutkimuksen raportti: Espoo yritysten toimintaympäristönä 2015 (TNS Gallup Oy)

Lisätietoa Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys – kehitysohjelmasta