SKANSKA: Jyväskylän Kankaan ensimmäinen asuintalo markkinoille

Jyväskylän tärkein aluekehityshanke Kangas etenee, kun ensimmäisten uusien kotien ennakkomarkkinointi käynnistyy. As. Oy Jyväskylän Raina nousee Kankaan sydämeen Piippurantaan Tourujoen, vanhan punatiilisen piipun ja keskusaukion läheisyyteen. Osoite on Piipputori 1.

Rainan ilme mukailee vanhan tehdasmiljöön punatiilipintoja. Harjakattoiseen rakennukseen tulee 8 kerrosta ja 46 uutta kotia, joiden koot vaihtelevat 32,5 neliön yksiöistä 72 neliön kolmioihin.

”Tavoitteemme on aloittaa rakennustyöt talvella 2016, jolloin asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa keväällä 2017. On innostava olla mukana kutomassa Kankaan uutta tarinaa, jossa perinteikäs teollisuusympäristö muuttuu viihtyisäksi uudeksi kaupunginosaksi. Nyt markkinointiin tuleva Raina on Kankaan suuren kokonaisuuden aloituspala”, sanoo Kankaan alueen hankekehityspäällikkö Noora Sokero Skanskalta.

Asumisen lisäksi Kankaalle tulee muun muassa toimitiloja sekä tiloja oppilaitosten käyttöön. Parhaillaan on työn alla vanhan paperitehtaan siipiosan tilojen muuttaminen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) käyttöön. Vanhan paperitehtaan kiinteistöllä palveluineen ja työpaikkoineen on keskeinen rooli alueen kokonaisuuden muodostumisessa.

”Kankaasta tulee omaleimainen ja viihtyisä kaupunginosa, jossa kulttuurin nivominen osaksi kokonaisuutta on tärkeä identiteettitekijä. Kankaalla hyödynnetään kaupunkisuunnittelun parhaita ideoita ja yhteisvoimin kehitetään uudenlaisten kiinnostavaa ja elävää kaupunkia. Jyväskylä on vahva kulttuurin ja osaamisen kaupunki ja näitä asioita kytketään Kankaaseen”, sanoo Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin.

”Monissa Suomen kaupungeissa on jo tuotu taidetta kaupunkisuunnitteluun ja uusien alueiden identiteetin osaksi. Meillä Jyväskylässä on ajatusta viety pidemmälle, ja puhummekin prosenttikulttuurista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että noin yksi prosentti tonttien myyntituloista ja rakentamisen kustannuksista käytetään kulttuurihankkeisiin. Perinteisten taidehankintojen lisäksi tilapäinen sekä esittävä taide kuten teatteri, sirkus, musiikki ja tapahtumat ylipäänsä, tulevat olemaan tärkeä osa Kankaan kulttuurikokonaisuutta”, kertoo Sandelin.

”Skanskan osuus kulttuurirahoituksesta nousee karkeasti arvioiden 1,5 miljoonaan euroon alueen rakentamisen aikana tulevina vuosina. Parhaillaan suunnitellaan sitä, miten kulttuuri ja taide linkitetään ensimmäisen asuntohankkeemme Jyväskylän Rainan toteutukseen”, kertoo Skanskan Noora Sokero.

”Kankaan suunnittelussa ovat vahvasti mukana myös kestävän elämäntavan mahdollistavat ratkaisut”, Sokero lisää.

Kangas on toinen kahdesta alueesta Suomessa, joissa kokeillaan alun perin brittiläistä One Planet Living -konseptia. One Planet Living -malli tarkoittaa kymmenen ekologisuuteen ja hyvinvointiin tähtäävän periaatteen noudattamista niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin alueen palvelujen suunnittelussa. Tavoitteena on muun muassa vähentää hiilidioksidipäästöjä, suosia lähiruokaa ja paikallisia raaka-aineita sekä säilyttää luonnon monimuotoisuutta.

”Kankaan suunnitelmissa tämä näkyy siten, että luodaan mahdollisuuksia pyöräilylle ja kävelylle. Rakennuksista tehdään energiatehokkaita, ja tutkimme myös mahdollisuutta hyödyntää aurinkoenergiaa. Jätehuolto hoidetaan keskitetysti, jolloin voidaan vähentää jäteautojen liikennettä alueella”, kuvailee Skanskan projektipäällikkö Seppo Koponen.

Jyväskylän keskustan koillispuolella sijaitseva Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke. Kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä. Alueen ensimmäisen uudisrakennusvaiheen asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi haettiin korkeatasoisia ratkaisuja arkkitehtuurikilpailulla vuonna 2013. Kun Kangas valmistuu, siellä on 2 100 työpaikkaa ja 5 000 asukasta.

AVARA KERÄÄ MARKKINOILTA 100 MILJOONAA EUROA KOHTUUHINTAISEEN ASUNTOTUOTANTOON

Vuokra-asuntojen omistuksia johtava ja hallinnoiva Avara Oy on uudistumisen kynnyksellä. Nykyisten hallinnoitavien salkkujen rinnalle perustetaan asuinkiinteistörahasto.

“Olemme nykyisen asuntokannan hoitajina nousseet tunnusluvuiltamme kaikilla tärkeimmillä mittareilla mitalisijoille, ja jopa kärkipaikalle, kun tarkastellaan asuntosijoitusten tuottoja sekä henkilökunnan tehokkuutta.”

”Nyt käännämme katseen tulevaisuuteen, ja saimme juuri äskettäin Finanssivalvonnalta luvan uuden rahaston tuomiseksi markkinoille. Tavoitteemme on kerätä noin 100-120 miljoonan euron sijoitussitoumukset, joiden avulla pystymme vaikuttamaan vuokra-asuntokannan kasvattamiseen maan tärkeimmissä kasvukeskuksissa,” toteaa Avaran uusi toimitusjohtaja Mika Savolainen. Savolaisen mukaan sijoitussitoumusten kerääminen on jo hyvässä vauhdissa.

Uudistumisen myötä Avara haluaa myös aktiivisesti avata keskustelua asumisen, ja etenkin vuokra-asumisen, nykytilanteesta ja herättää kysymyksiä sen tulevaisuudesta. Avara järjesti 3.9. asumisen tulevaisuutta visioineen tilaisuuden, jonka alustajina puhuivat Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ja Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki linjaa tulevaisuutta

Sinnemäki näki Helsingin kaupungin tulevaisuudessa tarpeen 250.000 hengen uusille asunnoille vuoteen 2050 mennessä. Sinnemäen visiossa moottoriteiden bulevardisointi toisi asunnot 70.000 ihmiselle, Malmin lentokentän alueen rakentaminen 25.000 asukkaalle ja mahdollinen Östersundomin alueen kaavoittaminen myös noin 70.000 asukkaalle.

Sinnemäki toi esille sen, että mm. autopaikkanormien uudistamiselle on tilaus. Helsingissä autojen määrä ei ole kasvanut kahdeksaan vuoteen, vaikka asukasluku on samanaikaisesti kasvanut 60.000 asukkaalla.

Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty haastoi rakentajat ja viranomaiset 20 %:n tuottavuusloikkaan

Veijo Käyhty toi esille rakennusalan terveisinä kolme pääkohtaa: sääntelyä purettava, innovaatioille saatava tilaa ja kaavoituksen ongelmat muutettava mahdollisuuksiksi. Käyhtyn mukaan pääkaupunkiseudulla kaupunkien välinen kilpailu on kovaa. Vantaa erottautuu dynaamisuudella, nopeudella ja kasvuhalukkuudella. Ellei Espoo käännä metroa voimavaraksi, Espoo meinaa jäädä jalkoihin, vanhenee ja luuserin leima voi iskeä. Mediaihmisen näkökulmasta Helsingissä on eriarvoisuuden illuusio. Ranta-alueet saavat kaiken huomion ja muut kehittyvät alueet jäävät varjoon.

Lisää biokaasua Suomeen Ekokemin Kiertotalouskylän jätteistä – Gasum ja Biotehdas yhteistyöhön biokaasun tuottamisessa

b1be81d7-d4e8-48e6-b4ed-e55af76a8437-main_image

Gasum ja Biotehdas rakentavat yhteistyössä jalostetun biokaasun tuotantolaitoksen Riihimäelle Ekokemin Kiertotalouskylään, liitynnän kaasuverkkoon ja noin 10 kilometriä pitkän kaasuputken. Vuonna 2016 valmistuvan Riihimäen biokaasulaitoksen vuotuinen tuotantopotentiaali 50 GWh:ta vastaa 4 500 auton tai 2 000 omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Kiertotalouskylässä tuotettu uusiutuva ja kotimainen biokaasu on käytettävissä helposti kaasuverkoston alueella.

Ekokemin Riihimäellä sijaitsevassa Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteet kiertävät Ekojalostamon, muovijalostamon ja biojalostamon kautta. Kiertotalouskylä valmistuu vuoden 2016 lopulla. Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylä työllistää noin 100/120–160 henkilötyövuoden verran ja valmistuessaan noin 20–30 henkilöä, joista 4–6 biokaasun tuotantolaitoksessa.

”Riihimäen Kiertotalouskylä on Suomen ensimmäinen konkreettinen askel kohti kiertotaloutta. Kylään toimitettavista jätteistä jalostetaan uusiomuoveja, rakennusmateriaaleja, kaukolämpöä, sähköä ja nyt myös Gasumin myötä Biotehtaan biojalostamossa biokaasua. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste on jo 50 prosenttia ja hyötykäyttöaste noin 98 prosenttia, sanoo Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari.

Biokaasun tuotantolaitoksessa kaasun valmistuksesta vastaa Biotehdas ja biokaasun jalostuksesta sekä kaasuverkostoon syötöstä Gasum. Jalostuslaitoksen lisäksi Gasum rakentaa paikalle liitynnän kaasuverkkoon ja noin 10 kilometriä pitkän kaasuputken. Jalostuksen myötä biokaasusta tulee ominaisuuksiltaan täysin maakaasua vastaavaa. Biotehtaan ja Gasumin investoinnin myötä uusiutuva ja kotimainen biokaasu voidaan syöttää Ekokemin Kiertotalouskylästä verkkoon suoraan eri asiakkaiden käyttöön, kuten liikenteeseen, lämmöntuotantoon, teollisuuden prosesseihin, kiinteistöjen lämmitykseen ja kaasuliesiin. Investoinnin myötä Gasumin kaasuverkkoon syötettävän biokaasun vuotuinen volyymi kasvaa nykyisestä merkittävästi noin 130 gigawattituntiin.

”Haluamme viedä suomalaisen biojätteen käsittelyn kestävälle pohjalle, lisätä biokaasun käyttöä ja edistää kiertotaloutta. Yhteistyömme Gasumin kanssa avaa mahdollisuuksia tarjota biokaasua useammille kohderyhmille, etenkin liikennekäyttöön. Biokaasu on myös osa Suomen uusiutuvan energian tuotantotavoitetta. Suomen on vuonna 2020 tuotettava 38 prosenttia energiastaan uusiutuvilla energiamuodoilla”, sanoo Biotehtaan toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi.

”Yhteistyö Riihimäen Kiertotalouskylässä Ekokemin ja Biotehtaan kanssa on oiva esimerkki ja merkittävä askel eteenpäin biokaasumarkkinan kehityksessä. Hanke mahdollistaa biokaasun valmistuksen uudenlaisesta raaka-ainepohjasta. Riihimäen tuotantolaitos vahvistaa suomalaisen biokaasun roolia kiertotalouteen pohjautuvissa konsepteissa ja lisää merkittävästi asiakkaille tarjottavaa biokaasuvolyymia. Investointi mahdollistaakin biokaasun tarjoamisen entistä useammille asiakkaille”, sanoo Gasuminbiokaasuliiketoiminnan johtaja Jukka Metsälä.

Biokaasu on aina täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu suomalainen biopolttoaine.

Caverion toimittaa korkeapaineputkistot uuteen monipolttovoimalaitokseen Naantaliin

Caverion ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy ovat sopineet korkeapaineputkistotoimituksesta Naantalin uuteen NA4 CHP -monipolttovoimalaitokseen. Prosessiputkistotoimitus kattaa putkistojen suunnittelun, materiaalitoimituksen, esivalmistuksen ja teollisuusasennukset. Sopimuksen arvo on noin 8 miljoonaa euroa.

Toimitus sisältää päähöyryn putkiston sekä muita korkeapaineputkistoja yhteensä noin 400 tonnia. Toimituksen laatuvaatimukset ovat korkeat, erityisesti putkimateriaalien ja hitsaustyön osalta, sillä voimalaitoksen päähöyryn lämpötila on 555 °C. Projektilla on myös merkittäviä työllistämisvaikutuksia, esimerkiksi asennusvaiheessa se työllistää noin 50 henkilöä. Esivalmisteet ja putkien induktiotaivutukset tehdään Caverionin konepajalla Ylivieskassa.

Projektin suunnittelutyö alkaa syksyllä 2015 ja asennukset keväällä 2016. Uusi voimalaitos otetaan käyttöön syksyllä 2017. Yksi voimalaitoksen keskeisistä tavoitteista on lisätä uusiutuvan energian käyttöä niin, että biopolttoaineiden osuus olisi 60 prosenttia.

”Tässä projektissa pääsemme hyödyntämään koko putkistotoimituksen palveluketjuamme. Caverionilla on pitkä kokemus vastaavanlaisten korkeapaineputkistojen toimituksista suomalaisiin ja eurooppalaisiin voimalaitoksiin”, kertoo divisioonajohtaja Juhani Pitkäkoski Caverionin Teollisuuden ratkaisut -divisioonasta.

”Olemme tyytyväisiä, että Caverion voitti julkisen hankintalain edellyttämällä tavalla toteutetun tiukan kansainvälisen kilpailun. Arvostamme Caverionin näyttöjä vastaavista voimalaitosputkistojen kokonaistoimituksista. Projektin kannalta on hyvä, että korkeapaineputkistojen yksityiskohtien suunnittelu saadaan liikkeelle hyvissä ajoin”, sanoo Turun Seudun Energiantuotannon toimitusjohtaja Tapani Bastman.

Turun Seudun Energiantuotanto Oy kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin.

Fazer rakentaa maailmanluokan vierailukeskuksen Vantaalle

ulkokuva

Fazer on aloittanut uuden, Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen vierailukeskuksen rakentamisen tehdasalueelleen Vantaalle. Rakennuksen peruskivi muurattiin tänään. Sen suunnitellaan valmistuvan syksyllä 2016, kun Fazerin perustamisesta tulee kuluneeksi 125 vuotta. 

Fazerilla on pitkät perinteet vierailijoiden vastaanottamisessa. Vierailutoiminta aloitettiin jo yli 60 vuotta sitten kun makeistehdas sijaitsi Tehtaankadulla Helsingissä ja sitä jatkettiin kun tehdasalue siirtyi Vantaan Vaaralaan. Nykyään Fazerila on yksi pääkaupunkiseudun suosituimmista vierailukohteista: siellä vierailee vuosittain noin 50 000 ihmistä, ja kiinnostuneita olisi enemmänkin. Vierailujen suuren suosion vuoksi Fazer on aloittanut uuden vierailukeskuksen rakentamisen tarjotakseen paremmat puitteet tasaisesti kasvavalle vierailijajoukolle.

Syksyllä 2016 valmistuva keskus tarjoaa vieraille entistä elämyksellisemmän ja kaikille aisteille suunnitellun näyttelykokemuksen. Vierailijat pääsevät tutustumaan siihen, mitä kaikkea Fazer on: muun muassa Fazerin toimintaan, laajaan tuotevalikoimaan, pitkään historiaan, yritysvastuuseen ja innovaatioihin. Myös hyvinvointi ja terveellisyys ovat keskuksen kantavia teemoja niin keskuksen arkkitehtuurissa, näyttelykokemuksessa kuin keskuksessa järjestettävissä työpajoissa. Erilaisissa työpajoissa pääsee Fazerin ammattilaisten opastuksella tutustumaan esimerkiksi täydellisen leivän leivontaan tai ideoimaan tulevaisuuden kouluruokaa.

”Uusi keskus mahdollistaa entistä laajemman vierailijajoukon vastaanottamisen, sillä tällä hetkellä emme pysty vastaanottamaan kaikkia kiinnostuneita tulijoita. Uudessa rakennuksessa meidän on myös mahdollista luoda entistä elämyksellisempi ja opetuksellisempi brändikokemus. Voimme esimerkiksi havainnollistaa kokonaan uudella tavalla raaka-aineidemme hankintamatkaa ja rakastettuihin brändeihimme liittyviä tarinoita. Haluamme jatkossa palvella myös kasvavassa määrin kansainvälisiä vieraita”, kertoo Fazerin viestintä- ja brändijohtaja Ulrika Romantschuk .

Uusi vierailukeskus rakennetaan suomalaisin voimin

Fazerin uusi vierailukeskus on myös satsaus suomalaiseen designiin ja työhön. Keskuksen on suunnitellut Kampin kappelinkin takana ollut arkkitehtitoimisto K2S, ja keskuksen rakentajaksi valittiin suomalainen SRV. Vierailukeskuksen kävijäelämyksen suunnittelijaksi puolestaan valittiin suomalainen Ateljé Sotamaa.

”Haluamme hyödyntää keskuksen toteutuksessa suomalaista osaamista, ja arkkitehtien visio ilmentää hyvin brändiämme: siinä yhdistyvät korkea laatu ja asiakaslähtöisyys. Ympäristöä kunnioittava arkkitehtuuri inspiroi nauttimaan, ja keskuksen elämyksellisyys antaa jokaiselle mahdollisuuden muodostaa omanlaisensa vierailukokemuksen. Vierailukeskuksesta tulee Fazerilan tunnus, sillä se on ensimmäinen asia, jonka vierailijat näkevät ja toivottavasti he muistavat kokemuksensa pitkään,” jatkaa Ulrika Romantschuk.

Posted in:

Lemminkäinen allekirjoitti Kempeleen terveyskeskuksen allianssihankkeen toteutusvaiheen sopimuksen

Lemminkäinen, Are Oy, Insinööritoimisto Putkonen Oy, Projektipalvelu Prodeco Oy, Sweco Talotekniikka Oy ja UKI Arkkitehdit Oy ovat allekirjoittaneet Kempeleen kunnan kanssa toteutusvaiheen allianssisopimuksen Kempeleen terveyskeskuksen rakentamisesta. Rakentaminen alkaa välittömästi, ja hanke valmistuu vaiheittain. Uudisosa valmistuu syyskuussa 2016, saneerauksen ensimmäinen vaihe toukokuussa 2017 ja toinen vaihe loppuvuodesta 2017. Hankkeen kokonaisarvo on noin 14,7 miljoonaa euroa, josta Lemminkäisen osuus on noin 7,2 miljoonaa euroa.

Allianssihankkeessa rakennetaan uusi rakennus Kempeleen olemassa olevan terveyskeskuksen viereen, minkä jälkeen vanha rakennus saneerataan. Allianssin tavoitteena on toteuttaa terveyskeskushanke kustannustehokkaasti huomioiden rakennuksen koko elinkaari. Allianssissa kaikki osapuolet tekevät päätökset yhdessä, ja mahdolliset riskit ja hyödyt jaetaan osapuolten kesken.

”Kehitysvaiheessa panostimme käyttäjälähtöisyyteen. Loimme alkuvaiheessa kokonaisvaltaisen kuvan hankkeesta, minkä ansiosta pystyimme allianssin osapuolten kanssa suunnittelemaan käyttäjien kannalta toimivimman ratkaisun”, kertoo Suomen talonrakentamisen liiketoimintasegmentin johtaja Pauli Mäkelä Lemminkäiseltä.

”Valmistuessaan terveyskeskus saa uudet modernit ja toimivat tilat. Uuteen rakennukseen sijoittuvat vuodeosasto, näytteenotto sekä terveyskeskustilat. Saneerattuun rakennukseen tulee opiskelijaterveydenhuolto, hammaslääkäri, neuvola sekä terveyskeskuksen koulutus- ja ruokailutilat. Terveyskeskuksen toiminta jatkuu koko rakennushankkeen ajan”, kertoo Kempeleen kunnan tekninen johtaja Risto Sarkkinen.

Lemminkäinen kertoi hankkeen kehitysvaiheen sopimuksesta 6.11.2014.

Caverion toimittaa prosessiputkistoja Värön sellutehtaalle Ruotsiin

Caverion on sopinut Valmet AB:n kanssa mekaanisista prosessiputkisto- ja laiteasennuksista ruotsalaisen Södra Cell AB:n Värön sellutehtaalle Ruotsiin. Sopimus sisältää useita toimituksia. Asennukset alkoivat keväällä 2015 ja päättyvät keväällä 2016. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Prosessiputkistotoimitus sisältää teollisuusasennuksia sellutehtaan kaustistamoon, kuitulinjalle ja keittämöön. Caverionin palveluketjuun kuuluvat esivalmistus, materiaalinhallinta ja asennukset sisältäen yhteensä 350 tonnia putkistoja. Projektin toteutus työllistää 60–70 henkilöä Caverionissa ja työ toteutetaan Suomen ja Ruotsin yksiköiden yhteistyönä. Putkistot ovat teknisesti vaativia valmistaa, erityisesti keittämön osalta. Esivalmisteet tehdään pääasiassa Caverionin omalla konepajalla Leppävirralla, joka on erikoistunut ruostumattomien putkistojen valmistukseen.

Caverionin toimitukset ovat osa Valmetin toimituksia Södra Cellin suureen investointiohjelmaan sellutehtaalla. Södra Cell investoi noin 530 miljoonaa euroa kapasiteetin laajentamiseksi, tuotteiden laadun optimoimiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi Värössa. Caverion on jo aiemmin ollut mukana Södra Cellin sellutehdashankkeissa.

”Valmet on Caverionin pitkäaikainen asiakas ja olen tyytyväinen, että osaamiseemme luotetaan tässäkin projektissa. Metsäteollisuus investoi nyt uuteen kapasiteettiin niin Suomessa kuin Ruotsissa, ja Caverion on ensimmäisten joukossa rakentamassa nykyaikaisia tuotantolaitoksia”, kertoo divisioonajohtaja Juhani Pitkäkoski Caverionin Teollisuuden ratkaisut -divisioonasta.

“Valmet tekee mielellään jälleen yhteistyötä Caverionin kanssa tässä tärkeässä hankkeessa”, sanoo projektijohtaja Per Nyström Valmet AB:ltä.

Valmet AB kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin.

 

Hallin varuskunta-alueelle uusi omistaja

Senaatti-kiinteistöt on myynyt Hallin varuskunnan NxtVn Jämsä Oy:lle.  Kauppahinta on 450 000 euroa. Kaupan myötä uusi omistaja ottaa vastuulleen myös varuskunta-alueen mittavat hoito-, ylläpito-, korjaus- ja kehityskulut.

Hallin varuskunta tyhjeni osana puolustusvoimauudistusta vuoden 2013 lopussa, minkä jälkeen varuskunnan tilat vapautuivat muuhun käyttöön. Alueella toimi aikaisemmin Ilmavoimien teknillinen koulu.

Myytyjen maa-alueiden pinta-ala on yhteensä noin 60 ha. Rakennuksia alueella on noin 25 kpl (mm. koulurakennus, asuntola, ruokala ja kasarmi) ja niiden bruttoala on noin 30 000 m2.  Rakennukset ovat pääosin 1970-luvulta.  Myytävän alueen viereen jää edelleen valtion omistukseen lentokenttä sekä Patrialle lentokoneitten sekä helikoptereiden huoltotoiminnat.

Hallin varuskunta-alue sijaitsee Jämsän kaupungissa, noin 25 kilometrin päässä Jämsän keskustasta. Tampereelle on matkaa noin 85 kilometriä ja Jyväskylään noin 80 kilometriä. Kohteen lähiympäristössä sijaitsee Hallin lentoasema, maa- ja metsätalousalueita sekä pientaloasutusta.

Suomen suurimman kaupunkirakentamisen kohteen REDIn rakennustyöt etenevät Helsingissä

Suomen suurimman kaupunkirakentamisen kohteen REDIn peruskivi muurattiin tiistaina 1. syyskuuta Helsingin Kalasatamassa. Kauppakeskuksesta, kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista sekä 2 000 auton pysäköintilaitoksesta koostuvan REDIn rakennustyöt saatiin käyntiin huhtikuussa. Alkuvaiheessa alueelta on louhittu jo kaikkiaan lähes eduskuntatalon verran kiviainesta, ja louhintatyöt jatkuvat edelleen. Myös ensimmäiset valutyöt alueella on aloitettu.

Vuonna 2018 valmistuvan kauppakeskuksen tiloista yli 20 prosentista on tehty lopullinen tai alustava vuokrasopimus ja yli 70 prosentista tiloista käydään parhaillaan neuvotteluja. Kaikkiaan kaksi kertaa Kampin kauppakeskuksen kokoisessa REDIssä nähdään ainakin yli 4 000 neliömetrin K-supermarket, johon tulee monipuolinen ja runsas, erityisesti tuoretuotteisiin painottuva valikoima.

Lisäksi REDIin tulee Suomen ensimmäinen kauppakeskuksessa sijaitseva kiipeilyseinä. Kiipeilyareenan 1 000 neliön kokoiseen harjoitteluhalliin toteutettavan seinän korkeus on 20 metriä. Kauppakeskukseen tulee kaikkiaan liiketiloja ja ravintoloita lähes 200, ja sen odotetaan tavoittavan jopa yli 12 miljoonaa kävijää ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotenaan.

”Kalasataman REDI on tämän päivän kauppakeskus, joka sijoittuu joukkoliikenteen tärkeän aseman yhteyteen ja keskelle tiivistä ja tiivistyvää asutusta”, REDIn peruskiven muuraustilaisuudessa puhunut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki totesi. Hänen lisäkseen tilaisuudessa puhuivat juhlapuheen pitänyt elinkeinoministeri Olli Rehn, Keskinäinen Eläkevakuutus Ilmarisen sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti, ja SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila.

”REDIn rakentaminen tapahtuu aikana, jolloin uusia investointeja aloitetaan vähän, mikä korostaa projektin monipuolista taloudellista merkitystä. Hankkeen aloituksen siirtyminen usealla vuodella yhden valituksen takia oli luonnollisesti iso kustannus sekä yhteiskunnalle että myös SRV:lle. Työt on kuitenkin saatu nyt hienosti alkuun ja haluamme yhtiönä olla omalta osaltamme mukana rakentamassa uutta Helsinkiä. REDIn alueesta tulee aikanaan moderni, ympäristöystävällinen ja energiatehokas ”city”, missä elinympäristö, palvelut ja asuminen kohtaavat uudella tavalla”, SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila sanoi.

Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakennuttamisen taustalla on sijoittajaryhmä, jonka muodostavat SRV, Ilmarinen, OP-Pohjola-ryhmä sekä Lähi-Tapiola. SRV:n osuus on 40 prosenttia, Ilmarisen 30 prosenttia, OP-Pohjola-ryhmän ja ryhmän hallinnoiman rahaston osuus on 15 prosenttia sekä LähiTapiolan osuus 15 prosenttia. Lisäksi SRV on myöntänyt rakentamista varten 15 miljoonan euron vakuudettoman projektiluoton. REDI-hankkeen kauppakeskus- ja pysäköintilaitososien rakentamiseksi on allekirjoitettu pankkiryhmittymän kanssa 225 miljoonan euron projektiluottoa koskeva sopimus. Projektiluoton myöntäneen ryhmittymän muodostavat Pohjola Pankki, Nordea Pankki ja Helaba Landesbank Hessen-Thüringen pääjärjestäjinä sekä Danske Bank ja Swedbank ryhmittymän muina jäseninä.

Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan REDIin arvioiden mukaan samoihin aikoihin kauppakeskuksen avaamisen kanssa. Ensimmäisten tornien asuntojen ennakkomarkkinointi käynnistyy suunnitelman mukaan tämän vuoden lokakuussa. REDIn arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoteen 2023 mennessä, ja koko hankeen arvo on yli miljardi euroa.

”REDI on yksi merkittävimmistä rakennushankkeista, ei vain SRV:n vaan myös koko pääkaupunkiseudun historiassa. Ei vain siksi, että sen korkein torni tulee kohoamaan reilusti yli kaupungin nykyisen silhuetin, 131,7 metriin. On ilo olla toteuttamassa ainutlaatuista ja vaativaa kaupunkirakentamisen kohdetta uudelle asuinalueelle. Kauppakeskuksen yläpuolelle kohoavat asunnot yli 2 000 ihmiselle, ja tiivis joukkoliikenneverkosto sekä erinomaiset maantieyhteydet takaavat, että REDIstä tulee todellinen idän ja lännen solmukohta Helsingissä”, sanoo SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala.

Maunulan yhteisöllisyyttä tukeva monitoimitalo jo rakenteilla

9bb87e9d06842872_800x800ar

 

Kuva Arkkitehtitoimisto K2S

Tavanomaiseen rakennukseen verrattuna monitoimikeskuksen suunnittelussa tarvitaan vieläkin enemmän erikoistietoa. Rakennustiedon tietopalveluista löytyy monipuolisesti ohjeita ja säännöksiä monitoimitilojen suunnittelijoille ja rakentajille. Siitä on ollut suuri apu mm. rakenteilla olevan Maunulan monitoimitalon suunnittelussa.

Monitoimitiloja rakennetaan nykyisin yhä enemmän, sillä käyttötehokkuuden kannalta ei ole järkevää seisottaa rakennuksia tyhjillään pitkiä aikoja vuodesta tai vuorokaudesta. Useimmille uusille monitoimikoulurakennuksille on käyttöä lähes 24/7 ja vuoden ympäri. Helsingin Maunulaan syksyllä 2016 valmistuva monitoimitalo muodostuu kirjastosta, työväenopistosta ja nuorisotalosta.

Toimintaa koko yhteisölle

Kirjasto on luonteva osa monitoimitaloa, samoin muut kulttuuri- ja harrastetilat, sillä juuri niiden ansiosta kiinteistössä voidaan järjestää toimintaa aamusta iltaan käyttöasteen maksimoimiseksi. Muunneltavuus mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön. Monikäyttöisyys on myös Maunulan monitoimitalossa avainasia. Kirjaston, nuorisotalon ja työväenopiston toiminnot tulevat lomittumaan ja rakennuksesta tulee kaikille avoin, yhteisöllisyyttä, kotoutumista ja kansalaisaktiivisuutta edistävä talo.

– Monitoimitalo voikin merkitä alueen asukkaille paljon tavallista rakennusta enemmän. Monikäyttöisine sisä- ja ulkotiloineen se tarjoaa parhaimmillaan kaikenikäisille ihmisille mahdollisuuksia oppia, työskennellä, osallistua ja toimia. Monitoimitalossa voisi hyvin olla esimerkiksi työtiloja itsensä työllistäjille ja start up-yrityksille, sanoo tuotepäällikkö Jukka Jaatinen Rakennustieto Oy:stä.

Näin monitoimitaloista muodostuu yhteisössään merkittäviä kyläkeskuksia, jonkalaista Maunulan monitoimitaloakin toivotaan. Siksi jo sen suunnittelussa alueen asukkaiden toivomukset on otettu tavanomaistakin tarkemmin huomioon.

Alueellisen osallistumisen pilottihanke

Maunulan monitoimitalon suunnittelussa tulevien käyttäjien käsityksiin ja ideoihin on paneuduttu tavanomaistakin perusteellisemmin, sillä se on yksi Helsingin kaupungin alueellisen osallistamisen pilottihankkeista.

Asukkaat ovat olleet konkreettisesti mukana talon suunnittelussa keväästä 2013 alkaen. – Jo ennen kuin ensimmäistäkään viivaa oli piirretty paperille, arkkitehti SAFA Mikko Summanen arkkitehtitoimisto K2S:stä kertoo.

Vuoden mittaan järjestetyissä suunnittelukokouksissa maunulalaiset ovat istuneet neljäntenä osapuolena Tilakeskuksen pitämissä suunnittelukokouksissa yhdessä kirjaston, nuorisoasiankeskuksen ja työväenopiston kanssa.

Maunulalaiset pääsivät mm. vaikuttamaan tilaohjelmaan lisäämällä monitoimitaloon tyttöjen huoneen. Asukkaiden toivomuksesta myös talon ympärillä oleva puisto peruskorjataan. – Näin siitä tulee toiminnallinen osa kokonaisuutta ja arkkitehtonisesti tilat avautuvat puiston suuntaan, Summanen sanoo.

Maunulan-talon osallistuvan suunnittelun prosessi muokkautui toimintamalliksi, jota tullaan Helsingissä hyödyntämään laajemminkin.

Haasteellisia suunnitella

Monitoimitilojen rakentaminen on kaikin puolin järkevää, mutta suunnittelijoille se ei ole helppoa. Kun yhdessä hankkeessa voi olla tavanomaiseen rakennukseen verrattuna viiden tai kuudenkin eri projektin toiminnot yhdessä paketissa, vaadittava tietotaito on jotakin sellaista, jota yksi suunnittelija tai toimisto harvoin suoralta kädeltä hallitsee.

Kysymyksessä eivät ole ainoastaan erikoistilojen, kuten esimerkiksi musiikkisalien tai uimahallien asettamat vaatimukset, vaan erilaisten tilojen vaatimusten ja lukuisten käyttäjien tarpeiden ja toiveiden yhteensovittaminen. Tilojen muunneltavuus tuo oman haasteensa, puhumattakaan luonteva siirtyminen tilasta toiseen sekä sisä- ja ulkotilojen hyödyntäminen nykyisin usein suhteellisen pienillä tonteilla.

– Kokonaiskäsityksen muodostaminen käyttäjien tarpeista ja toiveista voi olla joskus hankalaa, Summanen myöntää. – Käyttäjiltä saa mahdottoman hyviä ideoita, mutta kyllä myös sellaisia, joita syystä tai toisesta on mahdotonta toteuttaa, hän pahoittelee.

Koska monitoimitilojen rakentaminen on vielä suhteellisen uutta, asiaa käsitteleviä oppaita tai ohjeita vielä ole ehditty laatia. – Tosin monitoimikeskukset muodostuvat erilaisiin toimintoihin tarkoitetuista erikoistiloista, joten sinänsä niihin liittyvät ohjeet, ajantasaiset määräykset ja oppaat ovat tietysti jo olemassa. Ne löytyvät Rakennustiedon tietopalveluista, kuten RT Netistä, Jaatinen huomauttaa.

Suunnittelijat ovat tietysti tottuneet metsästämään tarvitsemaansa tietoa eri lähteistä. – RT Net on tärkeä tietolähde, Summanen sanoo. – Selkeät portaalit ja koosteet nopeuttavat tiedon keräämistä ja ovat hyödyllisiä. Arkkitehdin työssä on totuttava siihen, että tieto on fragmentteina maailmalla, hän huomauttaa.