Kuva Arkkitehtitoimisto K2S
Tavanomaiseen rakennukseen verrattuna monitoimikeskuksen suunnittelussa tarvitaan vieläkin enemmän erikoistietoa. Rakennustiedon tietopalveluista löytyy monipuolisesti ohjeita ja säännöksiä monitoimitilojen suunnittelijoille ja rakentajille. Siitä on ollut suuri apu mm. rakenteilla olevan Maunulan monitoimitalon suunnittelussa.
Monitoimitiloja rakennetaan nykyisin yhä enemmän, sillä käyttötehokkuuden kannalta ei ole järkevää seisottaa rakennuksia tyhjillään pitkiä aikoja vuodesta tai vuorokaudesta. Useimmille uusille monitoimikoulurakennuksille on käyttöä lähes 24/7 ja vuoden ympäri. Helsingin Maunulaan syksyllä 2016 valmistuva monitoimitalo muodostuu kirjastosta, työväenopistosta ja nuorisotalosta.
Toimintaa koko yhteisölle
Kirjasto on luonteva osa monitoimitaloa, samoin muut kulttuuri- ja harrastetilat, sillä juuri niiden ansiosta kiinteistössä voidaan järjestää toimintaa aamusta iltaan käyttöasteen maksimoimiseksi. Muunneltavuus mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön. Monikäyttöisyys on myös Maunulan monitoimitalossa avainasia. Kirjaston, nuorisotalon ja työväenopiston toiminnot tulevat lomittumaan ja rakennuksesta tulee kaikille avoin, yhteisöllisyyttä, kotoutumista ja kansalaisaktiivisuutta edistävä talo.
– Monitoimitalo voikin merkitä alueen asukkaille paljon tavallista rakennusta enemmän. Monikäyttöisine sisä- ja ulkotiloineen se tarjoaa parhaimmillaan kaikenikäisille ihmisille mahdollisuuksia oppia, työskennellä, osallistua ja toimia. Monitoimitalossa voisi hyvin olla esimerkiksi työtiloja itsensä työllistäjille ja start up-yrityksille, sanoo tuotepäällikkö Jukka Jaatinen Rakennustieto Oy:stä.
Näin monitoimitaloista muodostuu yhteisössään merkittäviä kyläkeskuksia, jonkalaista Maunulan monitoimitaloakin toivotaan. Siksi jo sen suunnittelussa alueen asukkaiden toivomukset on otettu tavanomaistakin tarkemmin huomioon.
Alueellisen osallistumisen pilottihanke
Maunulan monitoimitalon suunnittelussa tulevien käyttäjien käsityksiin ja ideoihin on paneuduttu tavanomaistakin perusteellisemmin, sillä se on yksi Helsingin kaupungin alueellisen osallistamisen pilottihankkeista.
Asukkaat ovat olleet konkreettisesti mukana talon suunnittelussa keväästä 2013 alkaen. – Jo ennen kuin ensimmäistäkään viivaa oli piirretty paperille, arkkitehti SAFA Mikko Summanen arkkitehtitoimisto K2S:stä kertoo.
Vuoden mittaan järjestetyissä suunnittelukokouksissa maunulalaiset ovat istuneet neljäntenä osapuolena Tilakeskuksen pitämissä suunnittelukokouksissa yhdessä kirjaston, nuorisoasiankeskuksen ja työväenopiston kanssa.
Maunulalaiset pääsivät mm. vaikuttamaan tilaohjelmaan lisäämällä monitoimitaloon tyttöjen huoneen. Asukkaiden toivomuksesta myös talon ympärillä oleva puisto peruskorjataan. – Näin siitä tulee toiminnallinen osa kokonaisuutta ja arkkitehtonisesti tilat avautuvat puiston suuntaan, Summanen sanoo.
Maunulan-talon osallistuvan suunnittelun prosessi muokkautui toimintamalliksi, jota tullaan Helsingissä hyödyntämään laajemminkin.
Haasteellisia suunnitella
Monitoimitilojen rakentaminen on kaikin puolin järkevää, mutta suunnittelijoille se ei ole helppoa. Kun yhdessä hankkeessa voi olla tavanomaiseen rakennukseen verrattuna viiden tai kuudenkin eri projektin toiminnot yhdessä paketissa, vaadittava tietotaito on jotakin sellaista, jota yksi suunnittelija tai toimisto harvoin suoralta kädeltä hallitsee.
Kysymyksessä eivät ole ainoastaan erikoistilojen, kuten esimerkiksi musiikkisalien tai uimahallien asettamat vaatimukset, vaan erilaisten tilojen vaatimusten ja lukuisten käyttäjien tarpeiden ja toiveiden yhteensovittaminen. Tilojen muunneltavuus tuo oman haasteensa, puhumattakaan luonteva siirtyminen tilasta toiseen sekä sisä- ja ulkotilojen hyödyntäminen nykyisin usein suhteellisen pienillä tonteilla.
– Kokonaiskäsityksen muodostaminen käyttäjien tarpeista ja toiveista voi olla joskus hankalaa, Summanen myöntää. – Käyttäjiltä saa mahdottoman hyviä ideoita, mutta kyllä myös sellaisia, joita syystä tai toisesta on mahdotonta toteuttaa, hän pahoittelee.
Koska monitoimitilojen rakentaminen on vielä suhteellisen uutta, asiaa käsitteleviä oppaita tai ohjeita vielä ole ehditty laatia. – Tosin monitoimikeskukset muodostuvat erilaisiin toimintoihin tarkoitetuista erikoistiloista, joten sinänsä niihin liittyvät ohjeet, ajantasaiset määräykset ja oppaat ovat tietysti jo olemassa. Ne löytyvät Rakennustiedon tietopalveluista, kuten RT Netistä, Jaatinen huomauttaa.
Suunnittelijat ovat tietysti tottuneet metsästämään tarvitsemaansa tietoa eri lähteistä. – RT Net on tärkeä tietolähde, Summanen sanoo. – Selkeät portaalit ja koosteet nopeuttavat tiedon keräämistä ja ovat hyödyllisiä. Arkkitehdin työssä on totuttava siihen, että tieto on fragmentteina maailmalla, hän huomauttaa.