Vuokra-asuntojen omistuksia johtava ja hallinnoiva Avara Oy on uudistumisen kynnyksellä. Nykyisten hallinnoitavien salkkujen rinnalle perustetaan asuinkiinteistörahasto.
“Olemme nykyisen asuntokannan hoitajina nousseet tunnusluvuiltamme kaikilla tärkeimmillä mittareilla mitalisijoille, ja jopa kärkipaikalle, kun tarkastellaan asuntosijoitusten tuottoja sekä henkilökunnan tehokkuutta.”
”Nyt käännämme katseen tulevaisuuteen, ja saimme juuri äskettäin Finanssivalvonnalta luvan uuden rahaston tuomiseksi markkinoille. Tavoitteemme on kerätä noin 100-120 miljoonan euron sijoitussitoumukset, joiden avulla pystymme vaikuttamaan vuokra-asuntokannan kasvattamiseen maan tärkeimmissä kasvukeskuksissa,” toteaa Avaran uusi toimitusjohtaja Mika Savolainen. Savolaisen mukaan sijoitussitoumusten kerääminen on jo hyvässä vauhdissa.
Uudistumisen myötä Avara haluaa myös aktiivisesti avata keskustelua asumisen, ja etenkin vuokra-asumisen, nykytilanteesta ja herättää kysymyksiä sen tulevaisuudesta. Avara järjesti 3.9. asumisen tulevaisuutta visioineen tilaisuuden, jonka alustajina puhuivat Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ja Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki linjaa tulevaisuutta
Sinnemäki näki Helsingin kaupungin tulevaisuudessa tarpeen 250.000 hengen uusille asunnoille vuoteen 2050 mennessä. Sinnemäen visiossa moottoriteiden bulevardisointi toisi asunnot 70.000 ihmiselle, Malmin lentokentän alueen rakentaminen 25.000 asukkaalle ja mahdollinen Östersundomin alueen kaavoittaminen myös noin 70.000 asukkaalle.
Sinnemäki toi esille sen, että mm. autopaikkanormien uudistamiselle on tilaus. Helsingissä autojen määrä ei ole kasvanut kahdeksaan vuoteen, vaikka asukasluku on samanaikaisesti kasvanut 60.000 asukkaalla.
Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty haastoi rakentajat ja viranomaiset 20 %:n tuottavuusloikkaan
Veijo Käyhty toi esille rakennusalan terveisinä kolme pääkohtaa: sääntelyä purettava, innovaatioille saatava tilaa ja kaavoituksen ongelmat muutettava mahdollisuuksiksi. Käyhtyn mukaan pääkaupunkiseudulla kaupunkien välinen kilpailu on kovaa. Vantaa erottautuu dynaamisuudella, nopeudella ja kasvuhalukkuudella. Ellei Espoo käännä metroa voimavaraksi, Espoo meinaa jäädä jalkoihin, vanhenee ja luuserin leima voi iskeä. Mediaihmisen näkökulmasta Helsingissä on eriarvoisuuden illuusio. Ranta-alueet saavat kaiken huomion ja muut kehittyvät alueet jäävät varjoon.