Puuelementtitehdas LapWall uskaltaa kasvaa ja investoida

vantaa_s

Suomen suurimmaksi puuelementtitehtaaksi parissa vuodessa kasvanut LapWall Oy on avannut uuden Skandinavian toimipisteen Ruotsin Borlängeen. Kotimaassa kahden viime vuoden aikana liikevaihtonsa kymmenkertaistanut yritys hakee muista Pohjoismaista 10 miljoonan euron kasvua jo ensi vuodelle.

Puurakentaminen on yleistynyt Ruotsissa nopeasti. Puun työstämiseen käytettävä teknologia on kehittynyt harppauksin, minkä ansiosta puurakentamisesta on tullut entistä laadukkaampaa ja kustannustehokkaampaa. Myös puurakentamisen ekologisuus puhuttelee.

– Uusi toimipisteemme palvelee asiakkaita ympäri Skandinaviaa, minkä lisäksi haemme markkinoita myös Tanskasta. LapWall tuo pohjoismaisille markkinoille nopeuden lisäksi tarkkuutta, laatua ja toimitusvarmuutta. Uusi 4000 m² tuotantolaitoksemme valmistui Pyhännälle heinäkuussa, joten olemme valmiita vastaamaan voimakkaastikin kasvavaan kysyntään, kertoo LapWallin vientipäällikkö Gunnar Puhakka.

LapWall on toimittanut ja asentanut parin viime vuoden ajan Suomesta käsin puuelementtejä eri puolille Ruotsia ja Norjaa, erityisesti Tukholman ja Oslon alueille sekä pohjoisen hiihtokeskuksiin. Uuden Skandinavian toimipisteen avaamisella haetaan tuloksia heti, sillä tavoitteena on 10 miljoonan euron liikevaihto vuodelle 2016.

– Kasvunäkymät ovat merkittävimmät erityisesti rivitalojen, 2–3-kerroksisten pienkerrostalojen sekä isossa aluerakentamiskohteissa pari- ja omakotitalojen puolella. Meillä on kovat, mutta realistiset odotukset kasvusta, toteaa LapWallin Skandinavian toimipisteen johtaja Arto Gabrielsson.

Kasvavan arkkitehtuuri- ja suunnitteluosaamisen sekä tehokkuutta tuovan elementointimenetelmän myötä puurakentaminen on nousemassa yhdeksi Suomen erityisosaamisalueeksi sekä merkittäväksi vientituotteeksi.

Neste muurasi maailman ensimmäisen Bio LPG -laitoksen peruskiven Rotterdamissa

709176

Tänään Nesteen Rotterdamin jalostamolla järjestetty peruskiven muuraustilaisuus on lähtölaukaus maailman ensimmäisen Bio-LPG (uusiutuva nestekaasu) -tuotantolaitoksen rakennustöille. Arvoltaan 60 miljoonan euron tuotantolaitos rakennetaan Nesteen uusiutuvia NEXBTL-tuotteita valmistavan jalostamon yhteyteen, ja tuotannon on tarkoitus alkaa vuoden 2016 lopussa. Bio-LPG:n markkinoinnista ja myynnistä vastaa SHV Energy.

Bio-LPG:n avulla fossiilisten polttoaineiden käyttäjät voivat pienentää hiilijalanjälkeään ilman, että heidän tarvitsee tehdä muutoksia kaasukäyttöisten sovellustensa tekniikkaan. Bio-LPG:tä voidaan käyttää kattavasti nykyisissä nestekaasun käyttökohteissa liikenteestä ja lämmöntuotannosta kaasupulloihin.

“Rakennushankkeen käynnistyminen tekee uuden uusiutuvan tuotteen hankkeemme todelliseksi. Meille se merkitsee myös merkittävää askelta uusiutuvien tuotteiden strategiamme toteuttamisessa. Bio-LPG on uusin tulokas omaan NEXBTL-teknologiaamme perustuvien innovatiivisen uusiutuvien tuotteiden valikoimassa”, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala kertoo.

“Yhteistyö SHV Energyn kanssa on ollut saumatonta. Yhdessä voimme varmistaa, että eurooppalaiset asiakkaamme hyötyvät uuden uusiutuvan tuotteen ympäristöeduista ja muista ainutlaatuisista ominaisuuksista”, Hietala jatkaa.

“Bio-LPG on loistava lisäys tuotevalikoimaamme, ja kaikki asiakkaamme voivat hyötyä siitä”, SHV Energyn johtoryhmän jäsen Fulco van Lede sanoo. “Bio-LPG:tä voidaan käyttää kattavasti nykyisissä nestekaasun käyttökohteissa liikenteestä ja lämmöntuotannosta kaasupulloihin. Tämä osoittaa tuotteen monikäyttöisyyden ilman, että laitteistoihin tarvitsee tehdä muutoksia. Monet asiakkaamme erityisesti harvaan asutuilla alueilla ovat riippuvaisia runsashiilisistä polttoaineista ja voimme nyt tarjota heille puhtaamman energiavaihtoehdon.”

Laitoksen tuotantokapasiteetti on 40 000 tonnia Bio-LPG:tä vuodessa. SHV Energyllä on yksinoikeus tuotteen jakeluun ja markkinointiin neljän vuoden ajan. Tuotteen päämarkkinat ovat Euroopassa.

Bio-LPG:llä voi vähentää tehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjä ja täyttää kestävän kehityksen tavoitteet. Ison-Britannian liikenneministeriö on myöntänyt bionestekaasulle Renewable Transport Fuel Obligation (RTFO) -akkreditointijärjestelmän mukaiset Renewable Transport Fuel Certificate (RTFC) -sertifikaatit, ja SHV työskentelee asiakkaiden ja viranomaisten kanssa vastaavien hankkeiden parissa Ranskassa, Saksassa, Benelux-maissa, Pohjoismaissa ja Irlannissa.

Nesteen Rotterdamin jalostamo tuottaa pääasiassa huippulaatuista uusiutuvaa dieseliä erilaisista jätteistä, tähteistä ja kasviöljyistä. Bio-LPG:n tuotantoon ja varastointiin Rotterdamissa tehtävästä 60 miljoonan euron investoinnista kerrottiin syksyllä 2014. Uusi yksikkö puhdistaa ja erottaa Bio-LPG:n jalostamon sivutuotekaasuista. Teknologia-, suunnittelu- ja projektinhallintayritys Neste Jacobs on suunnitellut Bio-LPG:n tuotantoprosessin.

Caverion toimittaa yli 35 miljoonan euron arvoiset sähköistysratkaisut rautatiehankkeeseen Norjassa

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen Norjan rautatievirasto Jernbaneverketin kanssa sähköistysratkaisujen toimittamisesta etelänorjalaiseen Farriseidet-Porsgrunn -rautatiehankkeeseen. Sopimuksen arvo on noin 35 miljoonaa euroa. Caverion vastaa projektin johtamisesta ja toteutuksesta.

Farriseidet-Porsgrunn -rata on uusi, noin 23 kilometrin pituinen kaksiraiteinen rautatie Larvikin ja Porsgrunnin kaupunkien välillä. Rata sisältää seitsemän tunnelia, joiden yhteenlaskettu pituus on 15 kilometriä. Radan ja tunnelien sähköistystyöt käsittävät pääasiassa lämmitys- ja ilmanvaihtopuhaltimet, valaistuksen, sähkökeskukset sekä hätävalaistuksen.

Hankkeen lopullinen suunnittelu toteutetaan syksyllä 2015. Asennusten on määrä alkaa tammikuussa 2016, ja työn arvioitu valmistumisaika on kesäkuussa 2018. Liikennöinti uudella radalla aloitetaan syksyllä 2018, ja junien maksiminopeus rataosuudella on 250 km/h. Farriseidet-Porsgrunn -hanke on osa Vestfoldin radan perusparannustyötä. Vestfoldin rata on yksi Norjan pääradoista.

”Tämä on yksi isoimmista sopimuksistamme Caverion Norjan historiassa, ja haastava projekti luo meille työtä useaksi vuodeksi. Olemme innoissamme saadessamme osallistua näin merkittävän hankkeen johtamiseen ja toteuttamiseen. Näin olemme omalta osaltamme mukana rakentamassa luotettavaa ja turvallista infrastruktuuria kaupunkien välille”, sanoo Knut Gaaserud, Caverion Norjan divisioonajohtaja.

”Tämä on erittäin tärkeä hanke, joka on monella tapaa hyödyllinen jatkuvasti kaupungistuvalle yhteiskunnallemme: matkustusajat lyhenevät ja sekä matkustajien että radanvarren asukkaiden turvallisuus paranee. Poistamme tasoristeyksiä, vanhentuneita tunneleita sekä maanvyörymäalueilla sijaitsevia rataosuuksia. Muita hyötyjä ovat esimerkiksi lisääntynyt kapasiteetti, matkustusmukavuus ja täsmällisyys”, toteaa Stine Ilebrekke Undrum, Jernbaneverketin projektijohtaja.

Jernbaneverket kuuluu Caverionin julkisen sektorin asiakassegmenttiin.

Destia kunnostaa Kaupunginlahden reuna-alueen Uudessakaupungissa

Destia on voittanut Kaupunginlahden reuna-alueen kunnostus osa 2 -urakan. Urakka on jatkoa käynnissä olevan Kaupunginlahden reunarakenteen korjaustyöhön. Hanke sisältää Uudenkaupungin keskustassa sijaitsevan Kaupunginlahden reunan tukemistyöt sekä reunalaiturin rakentamisen. Rantamakasiinien edusta sekä suurempien venepaikkojen alue paalutetaan umpeen puu- ja betonipaaluilla, jotka ankkuroidaan jännitetyillä kallioankkureilla ja passiiviankkurilaatoilla kauemmas rannasta. Lopuksi reunarakenne verhoillaan puuverhouksella ja reunaan asennetaan näyttävä valaistus.

Työt hankkeella alkoivat syyskuun alussa, jolloin veneilijöille ja alueen ravintoloille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Työt jatkuvat läpi talven ja urakka valmistuu kesäkuun 2016 alussa. Työn tilaajana on Uudenkaupungin kaupunki ja kokonaisurakka on arvoltaan reilut miljoona euroa.

Kauppakeskus Ison Omenan laajennusurakan toinen vaihe käynnistyy

iso-omena-d-lohko-ulkomallinnus

Skanska ja Citycon Oyj ovat allekirjoittaneet sopimuksen Espoon Matinkylässä sijaitsevan kauppakeskus Ison Omenan laajennusurakan D-osan rakentamisesta. Noin 17 000 bruttoneliömetrin kokoinen D-osa valmistuu keväällä 2017 samanaikaisesti Skanskan jo aiemmin aloittamien Ison Omenan urakoiden kanssa.

Ison Omenan laajennusosa avataan kaupallisesti kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on elokuussa 2016 ja toinen keväällä 2017.

”Laajennuksen myötä Iso Omena kasvaa Suomen suurimpien kauppakeskusten joukkoon. Laajennuksen valmistuttua kauppakeskuksessa on kaikkiaan lähes 100 000 neliömetriä vuokrattavaa pinta-alaa ja yli 200 erilaista liikettä ja palvelua. Kauppakeskuksen alapuolelle sijoittuu Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema ja liityntäliikenteen terminaali”, kertoo Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Risto Seppo.

Uudistuneessa Isossa Omenassa on runsas tarjonta erikoiskaupan liikkeitä, palveluita sekä ainutlaatuinen ravintolamaailma, jossa on lukuisia erilaisia kahvila- ja ravintolatoimijoita. Lisäksi Isoon Omenaan rakennetaan Espoon suurin, seitsemän salin elokuvateatteri. Kauppakeskukseen tulee myös täysin uudenlainen Espoon kaupungin palvelutori, johon sijoittuu muun muassa kirjasto, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä nuorisotila.

”On hienoa jatkaa yhteistyötä Cityconin kanssa Ison Omenan laajennuksen parissa. Hyödynnämme hankkeessa monipuolista kokemustamme sekä tietomalliosaamistamme, joka auttaa muun muassa töiden suunnittelussa ja vaiheistuksessa sekä aikataulujen visualisoinnissa. Tietomallintamalla tuotetut 3D-kuvat mahdollistavat yksityiskohtaisen tiedon saamisen eri rakennusosista, mikä parantaa muun muassa suunnittelun laatua ja vähentää virheiden mahdollisuutta”, kertoo tulosyksikön johtaja Urmas Soots Skanskalta.

Skanska on viime vuosina toteuttanut myös muita merkittäviä kauppakeskushankkeita, kuten Kauppakeskus Puuvillan Porissa, Kauppakeskus Kaaren Helsingin Kannelmäessä sekä Martintorin Vantaan Martinlaaksossa. Lisäksi Skanskalla on parhaillaan rakenteilla muun muassa IsoKristiina Lappeenrannassa ja Kauppakeskus Valkea Oulussa.

Lassila & Tikanojan kierrätyspalvelut rakennus- ja purkusegmentille laajenevat

lassila-tikanoja-FIN-lava-syv

 

Kuva: Lassila & Tikanoja

L&T:n tavoitteena on minimoida sekalaisen rakennusjätteen määrä ja yhtiö pyrkii jatkuvasti löytämään uusia tapoja rakennus- ja purkutyömailla syntyvän jätteen kierrätyksen eli materiaalihyödyntämisen lisäämiseksi. Tänä vuonna L&T:n kierrätyspalvelut laajenivat kattohuovan, purkukipsin, ikkunalasin ja valkoisen posliinin erilliskeräykseen. Lisäksi yhtiö on pilotoinut sähköistä vaihtolavojen tilaus- ja hallinnointipalvelua.

Vuonna 2020 70 prosenttia rakennusjätteestä pitäisi saada kierrätykseen. Meillä on vielä pitkä matka kuljettavana, sillä tilastojen mukaan kierrätykseen ohjautuu vain alle kolmannes rakennus- ja purkujätteestä.

”Rakennusjätteen kierrätyksen lisäämisen edellytys on vaivaton ja toimiva syntypaikkalajittelu. Eli tavoitteena on saada mahdollisimman suuri määrä kierrätyskelpoisia materiaaleja talteen jo työmaalla”, sanoo liiketoimintapäällikkö Vesa Launo L&T:n Ympäristöpalveluista.

Ensisijaisesti kierrätykseen

”Useilla työmailla yli puolet jätteistä pystytään jo tänä päivänä ohjaamaan suoraan työmailta hyödynnettäväksi ensisijaisesti uusien tuotteiden raaka-aineena”, hän jatkaa.

Erilliskerätty pahvi paalataan L&T:n kierrätyslaitoksilla ja toimitetaan lähinnä hylsykartongin raaka-aineeksi. Kattohuovat toimitetaan asvaltin raaka-aineeksi ja kipsilevyt hyödynnetään uusien kipsituotteiden valmistuksessa. Ikkunalasista tehdään muun muassa lasivillaa tai vaahtolasia.

Betoni ja tiilet hyödynnetään maantäytöissä ja puu toimitetaan toistaiseksi lähinnä hyödynnettäväksi energiana. Myös puun kierrätysmahdollisuuksia kartoitetaan jatkuvasti.

Raksanappi helpottaa lavojen hallintaa

L&T toimittaa rakennus- ja purkutyömaille tuhansia vaihtolavoja vuosittain. Helpottaakseen eri materiaaleille sopivien lavojen tilausta ja sujuvoittaakseen noutopalvelua, yhtiö on kevään ja kesän aikana pilotoinut aivan uudenlaista sähköistä hallinnointijärjestelmää, jonka avulla asiakkaat pystyvät mobiililaitteitaan hyödyntäen näppärästi tilaamaan juuri omiin tarpeisiinsa sopivat lavat työmailleen.

”Raksanappi-palvelu on saanut todella innostuneen vastaanoton ja tavoitteenamme on saada se laajamittaiseen käyttöön porrastetusti loppuvuoden ja ensi vuoden alun aikana”, lupailee L&T:n digimentalisti Ville Simola.

Sekalainen jäte kierrätyspolttoaineeksi

Jos rakennusjätettä ei ole huolellisesti lajiteltu työmaalla, pystytään siitä vielä L&T:n kierrätyslaitoksilla erottelemaan materiaalikierrätykseen soveltuvaa materiaalia teollisuuden käyttöön. Jäljelle jäävä sekalainen rakennusjäte prosessoidaan kierrätyspolttoaineeksi, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita teollisissa prosesseissa ja energiantuotannossa.

Caverion toimittaa talotekniikkaratkaisut Technopolis Ozasin toimistokampuksen uusiin rakennuksiin Liettuan Vilnaan

Technopolis-office-buildings_Vilnius

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen Liettuan suurimman rakennusyhtiön Mitnijan kanssa talotekniikkaratkaisujen suunnittelusta ja asennuksesta Vilnassa sijaitsevan Technopolis Ozasin toimistokampuksen kahteen uudisrakennukseen. Sopimuksen arvo on noin 7 miljoonaa euroa. Caverion vastaa suunnittelusta ja hankekehityksestä, projektin johtamisesta ja projektin toteutuksesta. Rakennuttajana toimii Technopolis, kansainvälinen toimistokiinteistöjen omistaja, käyttäjä ja kehittäjä.

Sopimus kattaa lämmitys-, vesi- ja viemäri-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, turvallisuus- sekä automaatiojärjestelmät. Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on 25 000 m2. Uudet rakennukset täydentävät Technopolis Ozasin kampusta, ja niiden on määrä valmistua syksyllä 2016.

”Caverion on alansa ammattilainen, joka tunnetaan laadustaan ja luotettavuudestaan. Olemme sitoutuneita työskentelemään kumppaneiden kanssa, jotka jakavat arvomme ja toimintakulttuurimme. Siksi valitsimme Caverionin kumppaniksemme tähän Technopolis-hankkeeseen. Meidän on oltava varmoja, että pystymme toimittamaan asiakkaalle parasta laatua sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Toivon, että yhteistyömme Caverionin kanssa sujuu hyvin ja johtaa pidempään kumppanuuteen”, sanoo Mitnija-rakennusyhtiön toimitusjohtaja Julius Gendvilis.

”Tavoitteemme on toteuttaa tämä projekti pääurakoitsijan kanssa seuraavien 14 kuukauden aikana. Projektitiimimme on valmis ehdottamaan ja toteuttamaan talotekniikkaratkaisuja, jotka auttavat LEED-kriteerien saavuttamisessa ja varmistavat rakennusten energiatehokkuuden ja hyvät työskentelyolosuhteet”, sanoo Niclas Sacklén, Caverionin Itä-Euroopan divisioonajohtaja.

Uusi vanhusten hoivakoti valmistui Espoon Laaksolahteen

medium_Juuritien_hoivakoti

Vanhusten hoivakoti Vire Koti Huvilaharju valmistui aikataulun mukaisesti elokuussa Espoon Juuritielle. 1 500 neliön suuruinen kiinteistö koostuu kolmesta ryhmäkodista, joissa on yhteensä 40 tehostetun palveluasumisen asuntoa. Hoivakoti sijoittuu rauhalliselle pientaloalueelle saumattomasti osana ympäröivää rakennuskantaa. Hoivakodin toiminnasta vastaa Mainio Vire Oy.

Hoivakodin tulevat asiakkaat saavat elämäntilanteeseensa sopivaa ympärivuorokautista huolenpitoa ja hoivaa sekä kuntoutusta. ”Palvelutoimintamme perustuu logoterapeuttiseen lähestymistapaan, mikä tarkoittaa, että autamme asiakkaitamme elämään mielekästä ja oman näköistä elämää. Uskon, että asukkaamme tulevat viihtymään Vire Koti Huvilaharjussa, joka sijaitsee kauniin luonnon keskellä, rauhallisessa ympäristössä”, toteaa aluejohtaja Tarja Savolainen Mainio Vireestä.

YIT:n toteuttama Vire Koti Huvilaharju on viimeinen vuonna 2013 solmitusta kaupasta, jossa Trevian Asset Management Oy:n hallinnoima kiinteistöpääomarahasto Trevian Care II Ky osti YIT:ltä kolme hoivakiinteistöä. YIT on erikoistunut erilaisten hoivahankkeiden kuten erityisryhmien palvelutalojen ja päiväkotien kehittämiseen, suunnitteluun ja rakentamiseen.

”Pyrimme palveluntuottaja-asiakkaittemme kanssa pitkäaikaiseen kumppanuuteen, jotta ymmärrämme heidän palvelukonseptinsa ja tarpeensa. Tällä tavoin pystymme varmistamaan, että asiakkailtamme kuluu vähemmän omaa aikaa hankkeen toteuttamiseen tai uusien hankkeiden etsimiseen”, toteaa hankekehityspäällikkö Anne Suojoki YIT:tä.

Betonielementtien kaatumista ei ollut estetty – toimitusjohtajalle sakot työturvallisuusrikoksesta

Pirkanmaan käräjäoikeus on 4.9.2015 tuominnut betonituotetehtaan toimitusjohtajan 20 päiväsakon eli 900 euron sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan korvauksia työtapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta sekä oikeudenkäyntikuluista lähes 10.000 euroa.

Käsiteltävänä oli Virroilla elokuussa 2013 sattunut työtapaturma. Elementtitehtaan pihalla olleita betonielementtejä oltiin lastaamassa kuorma-autoon. Tehtaalla tehtiin tilojen laajennusta ja työt olivat vielä kesken. Pihalla varastoituina olleita elementtejä ei ollut tuettu niin, etteivät ne olisi päässeet kaatumaan. Työntekijä oli maassa laittamassa nostokoukkuja kiinni lastattaviin elementteihin. Yksi noin metrin korkuinen 2.000 kg painoinen elementti kaatui ja työntekijä jäi osittain elementin alle loukkaantuen.

Työsuojeluviranomainen katsoi, että työturvallisuusmääräyksiä oli rikottu työympäristön suunnittelun ja toteutuksen sekä elementtien varastoinnin osalta, koska elementtien kaatumista ei ollut estetty.

Käräjäoikeus totesi, että työntekijän päälle kaatunut betonielementti oli ollut matala. Esitetyn näytön perusteella matalampia elementtejä ei ollut lainkaan tuettu. Betonielementit olivat olleet epätasaisen maan päällä puujuoksujen päällä. Tällaisessa tilanteessa velvoite huolehtia elementtien tukemisesta kaatumisen estämiseksi on korostunut. Kahden tonnin elementti kaatuu helposti, jos sen juoksut pettävät vähääkään. Se, että toimitusjohtaja oli kieltänyt elementtien väliin menemisen, kertoo hänen ymmärtäneen elementtien kaatumisvaaran. Tästä huolimatta työntekijän työtehtäviksi oli osoitettu muun muassa elementtien puhdistaminen ja lastaukseen liittyvät työt.

Käräjäoikeus katsoi, että elementit olisivat olleet helposti tuettavissa tukirakentein, kuten korkeiden elementtien osalta oli jo tehtykin. Näin ollen käräjäoikeuden mielestä selvää on, ettei pelkästään työntekijöiden ohjeistaminen kielloilla ole riittävä varotoimenpide työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi.

Metso ja L&T laajentavat yhteistyötään kiinteistöpalveluissa

Metso ja Lassila & Tikanoja ovat solmineet kiinteistöpalvelusopimuksen, jolla yhtiöiden yhteistyö laajenee kaikkiin Metson päätoimipisteisiin Suomessa. Tavoitteena on organisoida ja johtaa kiinteistöpalveluita nykyistä kustannustehokkaammin yhden pääkumppanin kanssa, jolloin varmistetaan palveluiden jatkuva kehittyminen yhteisten päämäärien mukaisesti.

L&T on tuottanut kiinteistöpalveluita mm. Metson Pirkanmaan kohteisiin jo usean vuoden ajan ja yhteistyö laajenee 1.1.2016 alkaen koskemaan kiinteistöpalvelukokonaisuutta myös Metson pääkaupunkiseudun toimipisteissä. Kokonaisuus sisältää mm. kiinteistöhuolto-, kiinteistötekniikka-, korjausrakentamis-, siivous-, tuki-, vahinkosaneeraus, vartiointi ja ympäristöhuoltopalvelut.

”Tuotamme Metsolle palvelukokonaisuuden, joka ylläpitää kiinteistöjen ja tehdasalueiden arjen toimivuutta, kehittää tilojen käytettävyyttä ja energiatehokkuutta sekä tarjoaa tilojen käyttäjille viihtyisät ja turvalliset työskentelytilat. Vaihtoehtona yksittäisten palvelusuoritteiden ja useiden kumppaneiden kanssa toimimiseen, palvelukokonaisuuden hoitaminen yhden kumppanin kautta mahdollistaa tehokkaat arjen toimintamallit ja jatkuvan palveluiden kehittämisen yhdenmukaisesti Metson toimipisteissä”, sanoo Asiakkuusjohtaja Juha-Matti LaurilaL&T:ltä.

”Kilpailutuksen tuloksena keskitämme Metson kiinteistöpalvelut yhdelle toimijalle 2016 alusta. L&T on meille tuttu yhteistyökumppani vuosien takaa ja odotamme, että entistä laajempi yhteistyö varmistaa meille laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut myös tulevaisuudessa. Palveluiden kehittäminen ja johtaminen yhtenä kokonaisuutena on meille tärkeää, jotta pystymme keskittymään omaan ydinliiketoimintaamme”, kertoo Hankintapäällikkö Ann-Mari Mattila Metsolta.