Pohjola Rakennus on aloittanut kahden kerrostalon ja yhteensä 74 asunnon rakentamisen Tampereen Atalaan yhteistyössä SATOn kanssa

397_Katu

Pohjola Rakennus Oy Häme aloittaa Tampereen Atalassa vanhan Mikon Leivän leipomon tontin rakentamisen kahdella kerrostalolla, joihin tulee yhteensä 74 asuntoa. Toinen 37 asunnon kohde rakennetaan SATOlle vuokra-asunnoiksi. Pohjola Rakennuksen omana RS-tuotantona toteutettava As Oy Tampereen Atalan Mikko on vaihtoehto omaa asuntoa haluaville. Maanrakennustyöt on aloitettu ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät syyskuussa ja työt valmistuvat syksyllä 2016. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisarvo on noin 10,4 M€. Hankkeen työllistämisvaikutus on noin 200 henkilötyövuotta.

Kohteen suunnittelussa on huomioitu paikan lämminhenkinen historia. Voimme siis ylpeänä sanoa, että tässä kohteessa on kova kuori ja lämmin sydän, kuten aikanaan tällä paikalla leivotuissa leivissä. Myös alueen asukkaita palvelut leipomon vanha kello on suunnittelussa huomioitu. Bussia odotellessa voi ajan tarkistaa jatkossakin tulevan uuden kerrostalon seinästä. Mikon Leipä toimii edelleen uudella sijainnilla puolentoista kilometrin päässä Orimuskadulla, jossa on myös kahvio ja myymälä, joten tutut palvelut ovat edelleen kävelyetäisyydellä.

  • Tähän kohteeseen on helppo ihastua. Atalan kohteiden juuret ovat syvällä paikan historiassa. Turvallinen ja viihtyisä koti on yhtä tärkeä kuin jokapäiväinen leipä tuleville asukkaille, sanoo Pohjola Rakennus Oy Hämeen hankekehitysjohtaja Harri Kiviranta.

397_Piha

Koko alue muodostuu yhteensä neljästä kerrostalosta. Toisen vaiheen rakentaminen käynnistyy vuoden päästä syksyllä. Rakentamisen arvioidaan olevan alueella kokonaisuudessaan ohi vuoden 2017 aikana.

-Tampere on tärkeä kasvualue SATOlle. Nyt alkava kohde noudattaa investointitavoitteitamme hankkia pieniä vuokra-asuntoja hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyydestä. Atalanväylä 4:ään tulevien asuntojen keskipinta-ala on 47 neliömetriä ja Koilliskeskuksen palvelut ovat tulevien asukkaiden käytettävissä, toteaa SATOn aluejohtaja Mikko Nevalainen.

Pohjola Rakennus on voimakkaassa kasvussa. Pohjola Rakennuksella on parhaillaan käynnissä 867 asunnon rakentaminen. Tämä on osoitus siitä, että tuotantotapamme on tehokas. Vaikeista olosuhteista huolimatta olemme pystyneet käynnistämään uusia kohteita eri puolille Suomea.

  • Atalan aluehanke sopii hyvin strategiaamme. Rakentamalla samaan aikaan useampaa kohdetta samalle alueelle, pystymme takaamaan kustannustehokkuuden ja tarjoamaan markkinoille edullisia asuntoja. Yhteistyö SATOn kanssa on ollut toimivaa ja hanke on edennyt vauhdikkaasti molempien osapuolten toimesta, kertoo Pohjola Rakennus Oy Hämeen toimitusjohtaja Miikka Routama.

YIT käynnistää aluehankkeen Bratislavan keskustassa, Slovakiassa

YIT käynnistää merkittävän aluehankkeen rakentamisen Bratislavan keskustassa, Slovakiassa. Noin 1,7 hehtaarin kokoiselle asuinalueelle rakennetaan yhteensä yli 400 asuntoa ja lähes 30 liiketilaa vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen kokonaisarvo on yli 70 miljoonaa euroa ja se rakennetaan viidessä vaiheessa. Nyt käynnistettävä hankkeen ensimmäinen vaihe käsittää yli 130 asuntoa ja sen on määrä valmistua vuoden 2017 lopulla. Ensimmäisen vaiheen arvo on yli 20 miljoonaa euroa.

STEIN2 -niminen asuinalue rakennetaan Bratislavan vanhaan kaupunkiin, entisen Stein-panimon alueelle sen henkeä ja vanhoja rakennuksia kunnioittaen. Osa alueen keskeisistä maamerkeistä säilytetään ja entisöidään. Asuinrakennusten ja liiketilojen lisäksi alueelle rakennetaan uutta infrastruktuuria, viheralueita ja aukioita yleiseen käyttöön. Alueen julkiset kulkuyhteydet ovat erinomaiset, sijainti keskeinen ja palvelut lähellä. Ennakkomarkkinoinnissa asuntojen kysyntä on ollut erittäin hyvää, mikä kertoo hankkeen ainutlaatuisuudesta.

Posted in:

Peabin Espoon Suurpellon kohteet LähiTapiolalle

Peabin Espoon Suurpellon kohteet, Asunto Oy Espoon Kartanon Neito ja Asunto Oy Espoon Ritari, ovat siirtyneet LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky:n omistukseen 15.9. allekirjoitetulla kauppakirjalla. Yhtiöt tekivät toukokuussa esisopimuksen yhtiöiden koko osakekantojen myymisestä.

Kohteeseen tullaan rakentamaan kolme viisikerroksista asuinkerrostaloa joihin tulee yhteensä 94 asuntoa. Talojen pohjakerroksiin rakennetaan autohallit.  Asuinkerrostalojen yhteenlaskettu asuinpinta-ala on noin 4.500 asuin neliömetriä. Hanke sijaitsee Espoon Suurpellossa uudella kehittyvällä asuinalueella ja se rakennetaan yhtenä hankkeena. Rakentamisen arvioidaan alkavan syys-lokakuun aikana ja valmistuvan vaiheittain kesän ja syksyn 2017 aikana.

”Olemme Peabilla panostamassa pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen ja tämä kohde on hyvä avaus laadukkaasta ja asiakaslähtöisestä asuntorakentamisesta kehittyvässä Suurpellon puistokaupungissa”, kertoo elokuussa Peabilla aloittanut asuntoliiketoiminnan johtaja Riku Patokoski .

”Kartanon Neito ja Espoon Ritari tulevat LähiTapiola Asuntosijoitus Suomen asuntorahastoon ja kohteet noudattavat hyvin salkun sijoitusstrategiaa. Suurpelto on alueena houkutteleva ja haluamme olla tiiviisti mukana alueen kehittymisessä ” sanoo LähiTapiola Kiinteistöpääomarahastot Oy:n toimitusjohtaja Kim Särs .

Malmin lentokentän alueen kaavarunko rakentuu puistojen ympärille

04af0152-8031-47d3-9701-c1c1d234e137-main_image

Kaupunkirakennekaavio Malmin lentokentän alueesta 21.9.2015. Kaavarunkoluonnos ja valmisteluaineisto on nähtävillä 12.10.2015 saakka mm. verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat

Kaavarunkoluonnoksessa kaupunkirakenteen perustana on puistoverkosto. Tavoitteena on, että pikaraitiotiet ja Lahdenväylän ylittävät sillat liittävät alueen ympäröivään kaupunkiin. Kaavarunko on nähtävillä mielipiteitä varten 12. lokakuuta saakka.

Kaavarungon joukkoliikenneratkaisu perustuu kahteen runkolinjaan. Lahdenväylän suuntainen pikaraitiotie kulkee kantakaupungista Viikin ja lentokentän alueen kautta Jakomäkeen. Poikittainen Raide-Jokeri 2 -linja vie Malmin juna-asemalle ja Kontulan metroasemalle.

– Malmin lentokentän alueen halutaan yhdistävän ja vahvistavan koko koillista Helsinkiä. Joukkoliikenteellä on tavoitteen saavuttamisessa merkittävin rooli, kuvaa projektipäällikkö Tuomas Hakala.

Lahdenväylälle ja Lahdenväylän yli Kivikkoon on suunniteltu Tattarisillan uusi liittymä, joka kytkee autoliikenteen itäpuolella katuverkkoon. Malmin lentokenttä on valmisteilla olevan uuden yleiskaavan merkittävin uusi rakentamisalue. Kaavarungon raideyhteydet ovat osa yleiskaavan koko kaupungin kattavaa pikaraitiotieverkkoa.

Kaavarungon kaupunkirakenteen perustana on puistoverkosto. Fallkullan ja lentoasemarakennusten välille on suunniteltu puisto, joka luo pitkiä avaria näkymiä. Kivikon ulkoilupuistoon esitetään pyöräilijöille, kävelijöille ja hiihtäjille tarkoitettua vihersiltaa.

– Erilaisissa puistoissa huomioidaan alueen vahvuuksia, kuten osia kiitoradoista, luontokohteita ja vesielementtiä. Asukkaiden ympäri vuoden käyttämä ulkoilureitti säilyy kaavarungossa yhtenäisenä, Hakala kertoo.

Aluetta suunnitellaan noin 25 000 asukkaalle. Kaupunkirakenne on jaettu 7–10 osa-alueeseen, jotka on tarkoitus suunnitella ja rakentaa vaiheittain 2020-luvulta alkaen noin kolmen vuosikymmenen aikana. Alueen keskellä on tehokkaampaa ja reunoilla väljempää rakentamista. Kerroksia taloissa on kahdesta kuuteen. Tavoitteena on luoda kaikenikäisiä ihmisiä houkutteleva kaupunginosa.

Suunnitelmissa varaudutaan noin 2 000 työpaikan sijoittumiseen alueelle. Alueen lähikeskustaa suunnitellaan pikaraitiolinjojen risteyskohtaan lentokenttärakennusten länsipuolelle. Tattarisuon etelä- ja pohjoispuolelle on suunniteltu uusia pienteollisuus- ja toimitilatontteja. Lentoasemarakennus ja lentokonehalli suojellaan ja niiden viereen on varattu tilaa tapahtumakentälle.

Malmin työhuone -työpajoista nousi suunnitteluun tavoitteita

Malmin suunnittelutyöpajoissa 1.9. ja 3.9. valmisteltiin 11 erilaista visiota Malmin kentän tulevaisuudesta. Pajoihin osallistui yhteensä noin 80 henkilöä. Useissa visiossa käsiteltiin ulkoilureittiä ja virkistysalueita. Niille esitettiin avaruutta, liikuntamahdollisuuksia, vesiaiheita sekä yhteyksiä naapurustoon ja Kivikon ulkoilualueelle. Kaupunkirakenteen toivottiin olevan vaihtelevaa, monimuotoista ja sekoittunutta.

Visiot toivat suunnitteluun paikallistuntemusta, vahvistivat monia suunnittelun tavoitteita sekä listasivat ideoita myöhempää suunnittelua varten. Työpajojen tulokset on koottu Malmin työhuone -työpajaraporttiin.

Kaavarungosta keskustellaan 30. syyskuuta Malmilla

Kaavarunkoluonnos ja muu valmisteluaineisto on nähtävillä 21.9.–12.10.2015 mm. Malmitalolla, lähialueen kirjastoissa, info- ja näyttelytila Laiturilla sekä verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet voi esittää 12.10.2015 mennessä. Keskustelutilaisuus on 30.9.2015 klo 17 Stadin ammatiopistossa, Vilppulantie 14.

Kaavarunko on ohjeellinen maankäyttösuunnitelma, jossa määritellään hankkeen tavoitteet sekä merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenne, liikenneratkaisut sekä palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien sijoittuminen. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana. Tavoitteena on viedä kaavarunko kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn joulukuussa 2015.

Tapiolan Tuulikinsillan aukion ideointikilpailu herätti arkkitehtiopiskelijoiden luovuuden

_dsc0028

Mielikki-paviljonki voitti ideakilpailun, jossa etsittiin uusia ajatuksia Espoon Tapiolan alueelle rakennettavan Tuulikinsillan aukion kehittämiseen. LähiTapiolan Kiinteistövarainhoito ja Aalto-yliopisto järjestivät kilpailun yhteistyössä Aallon arkkitehtuurilaitoksen kanssa. 

Kesäkuussa käynnistyneeseen opiskelijakilpailuun saatiin 18 korkeatasoista suunnitelmaa arkkitehti-, maisema- ja muotoiluopiskelijoilta.

-Kilpailun tavoitteena oli löytää ajatuksia kaupunkikeskus Tapiolan Tuulikinsilta-aukion kehittämiseen. Miten siitä luodaan viihtyisä ja kutsuva kaupunkitila, joka aktivoi asukkaita ja kehittää kauppakeskus AINOAn ja alueen palveluiden asiakasvirtoja. Aukion pintamateriaalina oli käytettävä asemakaavan määrittelemää 700×700 mm betonilaattaa, kauppakeskus AINOAn johtaja Kirsi Borg kertoo.

-Suunnittelussa tuli ottaa huomioon myös eri sidosryhmät ja heidän erikoistarpeensa, alueen historialliset perinteet ja puutarhakaupungin imago, tarkentaa LähiTapiolan kiinteistörahastojohtaja Kim Särs.

Kilpailun voittajana palkittiin Reetta Aarnion, Laura Kakkolan ja Anni Nokkosen suunnittelema Mielikki. Kilpailuehdotus palkittiin 1 500 euron stipendillä.

kuva_mielikki

Kilpailun voittajana palkittiin Reetta Aarnion, Laura Kakkolan ja Anni Nokkosen suunnittelema Mielikki. Kilpailuehdotus palkittiin 1 500 euron stipendillä.

-Mielikin keskeinen elementti on yksi yhtenäinen puu- ja betonirakenteinen paviljonki, joka jakaa aukion toiminnallisiin osiin. Se kuitenkin myös mahdollistaa läpikulun. Viherkummut elävöittävät aukiotilaa ja yhdistävät sen visuaalisesti laajempaan viherkenttään.  Esityksessä on mietitty hyvin eri tapahtumia ja vuodenaikoja, professori Antti-Matti Siikala tuomaristosta kuvailee.

Tuomaristoon kuuluivat LähiTapiolan kiinteistörahastojohtaja Kim Särs, rakennuttajapäällikkö Harri Aho, kauppakeskusjohtaja Kirsi Borg, rakennuttajakonsultti Indepron projektijohtaja Seppo Kivilaakso, kaupunkikeskuksen pääsuunnittelija ja professori Antti-Matti Siikala arkkitehtitoimisto SARC:sta sekä Aalto-yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho.

Toiselle sijalle kipusi Xiaoyu Chenin ja Vuokko Yli-Jaman kohtauspaikka Be there or be square ja kolmanneksi nimettiin Frans Sarasten ja Anna Kontuniemen musiikillinen installaatio Soita AINOA. Myös näissä ehdotuksissa toteutuivat kohteen tasapainoisuus ja toiminnallisuus. Ne palkittiin 1 200 euron stipendeillä.

-Ideakilpailulla halusimme LähiTapiolassa ottaa mukaan nuoria suunnittelijoita ja kuulla heidän ajatuksiaan modernista kaupunkitilasta. Tulemme hyödyntämään ideoita korkeatasoisista kilpailutöistä. Lopullinen toteutussuunnitelma työstetään yhdessä Espoon kaupungin kanssa elävän ja houkuttelevan aukion rakentamiseksi, kertoo Borg.

-Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitos tarttui mielellään LähiTapiola Oy:n tarjoamaan yhteistyötarjoukseen. Suunnittelukilpailu on hyvä tapa uusien tekijöiden nousta esiin ja saada kannustusta urallaan. Palkittujen töiden tekijät ovat niin kandidaatti- kuin maisterivaiheen opiskelijoita. Parhaissa ehdotuksissa Tuulikinsillasta muodostuu aktiivinen, selkeästi jäsennelty ulkoalue Tapiolan perinteistä puutarhakaupunkihenkeä kunnioittaen, sanoo Aalto-yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho.

Tuulikinsillan aukion rakennustyöt toteutetaan kauppakeskus AINOAn toisen vaiheen rakentamisen yhteydessä ja aukio valmistuu samaan aikaan AINOAn kanssa keväällä 2017.

Pöyry, Ramboll ja Skanska valittu toteuttamaan valtatie 6:n Taavetti-Lappeenranta-parannushanke

Liikennevirasto on solminut sopimuksen Skanska Infran, Pöyryn ja Rambollin muodostaman ryhmittymän kanssa valtatie 6 Taavetti-Lappeenranta-välin allianssihankkeen toteutusvaiheesta. Sama ryhmittymä on vastannut myös hankkeen kehitysvaiheen läpiviennistä, joka alkoi maaliskuussa 2015.

Allianssi on suunnittelu- ja rakennushankkeen toteutusmuoto, jossa hankkeen tilaaja ja keskeiset toteuttajat vastaavat projektin suunnittelusta ja rakentamisesta, jakavat riskit ja mahdollisuudet yhdessä osapuolten keskenään sopimalla tavalla, sekä muodostavat yhteisen organisaation.

Taavetti-Lappeenranta-osuuden kattavassa parannushankkeessa valtatie 6 parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi tieksi. Parannettava osuus on 28 km pitkä, josta 12 km on kokonaan uutta tietä. Tien parantaminen tekee liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaa. Ympäristöhaittoja vähennetään melu- ja pohjavesisuojauksilla.

Valtatie 6 on Etelä-Karjalan pääyhteys. Tie palvelee sekä paikallista että pitkänmatkan liikennettä, ja on tärkeä väylä teollisuuden raaka-aine- ja satamakuljetuksille.

Hankkeen kokonaisarvo on 76 miljoonaa euroa. Kehitysvaiheessa hankkeen ratkaisuja on tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistyöllä kehitetty ja muutettu niin, että hankkeen kustannusarvio ja laadulliset tavoitteet saavutetaan. Hanke valmistuu osa kerrallaan vuosina 2017 ja 2018.

“Kaikkien hankkeen osapuolien hyvällä yhteistyöllä ja allianssimallin tuottamilla innovaatioilla olemme saavuttaneet kehitysvaiheen tavoitteet ja pääsemme nyt aloittamaan allianssiurakan toteutusvaiheen”, toteaa projektipäällikkö Harri Liikanen. Taavetti-Lappeenranta -hanke on Liikenneviraston ensimmäinen allianssimallilla toteutettava ns. tavallinen tienrakennusurakka. “Kehitysvaiheen perusteella malli soveltuu hyvin myös tällaiseen hankkeeseen.”

“Olemme yhdessä pystyneet viemään hankkeen suunnittelua eteenpäin tavoitteiden mukaisesti. Kehitysvaiheen aikana olemme löytäneet ratkaisuja, joilla tien vaiheittainen liikenteelle otto on mahdollista alkuperäistä aikataulua nopeammin. Tämä tarkoittaa myös, että tienkäyttäjille aiheutetut haitat pienenevät”, kertoo rakennuspäällikkö Janne Tikkamäki Skanskasta.

“Tämän allianssihankkeen kehitysvaihe pystyttiin viemään puolessa vuodessa läpi, koska suunnittelijat oli valittu jo ennen urakoitsijan valintaa. Skanskan tullessa mukaan suunnittelun lähtötietomalli, pohjatutkimukset sekä jo tunnistettujen vaihtoehtojen alustavat selvitykset olivat pitkällä. Jatkamme myös Pöyryllä hankkeen toteutusvaiheen suunnittelua hankkeen parhaaksi”, sanoo Pöyryn Infra-yksikön johtaja Mikko Inkala.

“Suomessa on noin 78 000 km yleisiä teitä, joilla on elintärkeä merkitys paitsi päivittäisen liikkumisemme myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Digitalisaatio on vahvasti mukana myös tiestön suunnittelussa, ja esimerkiksi tässä hankkeessa kehitetään tietomallinnusta tien kunnossapitoa ajatellen. Näin hyödyt eivät rajoitu pelkästään suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen tai tähän hankkeeseen”, sanoo johtaja Peter Molin Rambollin Infra-toimialalta.

Tilauksen arvoa ei julkisteta. Tilaus kirjataan Alueellisten toimintojen vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaan.

Taaleritehdas valitsi NCC:n kumppanikseen tuulipuistojen rakentamiseen

NCC Rakennus Oy ja Taaleritehtaan Tuulitehdas II Ky ovat tehneet lähes 60 miljoonan euron raamisopimuksen tuulivoimapuistojen infran rakentamisesta. Sopimus syntyi tarjouskilpailun tuloksena.

– NCC:lle kestävä kehitys on tärkeä strateginen suunta. Haluamme ehdottomasti olla mukana tuulivoimapuistojen rakentamisessa, yksikön johtaja Tomi Ylifrantti toteaa.

Nykyisten suunnitelmien mukaan infrarakennustyöt käynnistetään tämän vuoden aikana Kantin tuulivoimapuistossa Karviassa, Limakon tuulivoimapuistossa Perhossa ja Kivivaara–Peuravaara tuulivoimapuistossa Hyrynsalmi–Suomussalmi-alueella.

NCC tekee työt projektinjohtourakalla. Raamisopimukseen kuuluu tuulivoimapuistojen tiestön, perustusten, sähkö- ja tietoliikennetöiden suunnittelu ja rakentaminen. Työt kestävät alkuvuoteen 2018 asti.
– Arvostamme NCC:n tapaa toimia paikallisesti. Meille on tärkeää, että myös pienet yrittäjät saavat aliurakoinnin kautta toimintamahdollisuuksia ja raha kiertää Suomessa, sanoo Taaleritehtaan tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnari .

Tällä hetkellä NCC:llä on infratyöt loppusuoralla Taaleritehtaan Kooninkallion, Kytölän ja Myllykankaan tuulivoimapuistoissa.
– Jatkamme mielellämme hyvää yhteistyötä, Erkki Kunnari toteaa.

Infra on tärkeä osa tuulivoimapuistoa

Tuulipuiston rakentaminen aloitetaan maarakennustöillä. Voimalat tuodaan myöhemmin paikalle rekkakuormatoimituksina ja kasataan nostureiden avulla. Tuulivoimapuistoissa tiestöä on noin 0,5 km/voimala. Tuulivoimalan perustukseen menee terästä noin 75 tonnia ja betonia 700 m3.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden tuottama teho oli 627 megawattia. Se on noin 1,3 prosenttia vuonna 2014 käytetystä sähköstä.
– Tuulivoiman rakentaminen on lähtenyt Suomessa hyvällä vauhdilla eteenpäin, Tomi Ylifrantti kertoo.

Maarakennusalan kustannukset laskivat elokuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 2,5 prosenttia vuoden 2014 elokuusta vuoden 2015 elokuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -14,9 prosentista kalliorakenteiden 2,0 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, elokuu 2015

Indeksi 2010=100 Pisteluku Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 110,2 -2,5
Pohjarakenteet 109,9 0,5
Maarakenteet 111,4 -1,4
Kalliorakenteet 116,4 2,0
Päällysteet 99,7 -14,9
Kunnallistekniset järjestelmät 111,2 -0,6
Betonirakenteet 115,9 0,8
Tekniset ja muut järjestelmät 105,9 -0,7
Murskaustyöt 1) 109,0 -2,7
Teiden ylläpito 1) 112,5 -0,0
Katujen ylläpito 1) 112,1 -0,5
Ratojen ylläpito 1) 111,1 -0,7
Ylläpito yhteensä 1) 112,0 -0,4

1) erillisindeksi

Kokonaisindeksin laskuun vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen edellisen vuoden elokuusta. Kustannusten laskua hillitsi työvoimakustannusten nousu.

 

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Ympärivuotinen golfkeskus Espooseen

tagi_havainnekuva_1

Kuva: Parviainen Arkkitehdit Oy

Pääkaupunkiseudun golfpalvelut nousevat uudelle tasolle, kun Tapiolan Golfkeskus TAGI valmistuu ensi keväänä. Nykyisen 18-reikäisen Tapiola Golfin kentän yhteyteen nousee yli 2000 m2 liiketilaa. Investoinnin arvo on noin 5 miljoonaa euroa.

Tapiolan Golfkeskus tulee tarjoamaan mm. Golf Centerin uuden lippulaivamyymälän, OnGolfin matkapalvelut, huipputason lajiopetuksen sekä ympäri vuoden palvelevat kokous- ja ravintolapalvelut. Golfkentän maisemaravintola tuo kaivatun lisän Espoon ravintolatarjontaan.

– Pari vuotta mietimme oikeanlaista palvelukonseptia ja nyt palaset loksahtivat paikoilleen. On hienoa tuoda pääkaupunkiseudulle täysin uudenlainen palvelukokonaisuus – niin lajin harrastajien kuin esimerkiksi lähiseudun yritysten ja asukkaidenkin käyttöön, kertoo Tapiola Golfin toimitusjohtaja Pertti Itkonen.

TAGI mahdollistaa golfin ympärivuotisen harrastamisen. Harjoitusstudiot ja lyöntipaikat tarjoavat puitteet myös sisäharjoittelulle. Opetustoiminnasta vastaa suomalaisen ammattilaisgolfin pioneeri Mika Piltz.

Kaatopaikasta golfkeskukseksi

Tapiola Golfin kenttä avattiin vuonna 2012. Tätä ennen alueella oli Mankkaan kaatopaikka. Täysimittaisena 18-reiän golfkenttänä Tapiola Golf palvelee nyt kolmatta vuotta. Klubipalvelut ovat tähän asti olleet väliaikaisissa tiloissa.

– Tästä tulee varsinainen golffareiden ”hunajapurkki”. Kaikki palvelut ja herkut ovat tarjolla saman katon alla, keskeisellä paikalla, hyvien liikenneyhteyksien äärellä ja ympäri vuoden, iloitsee Golf Centerin hallituksen puheenjohtaja Panu Parviainen.

Tapiolan Golfkeskuksen rakennustyöt ovat nyt käynnistyneet. Ovet aukeavat toukokuussa 2016.

Peabille Tampereen Ranta-Tampellan tontinluovutuskilpailun voitto

b56616aff4d30fc0_800x800ar

Peab Oy on voittanut Ranta-Tampellan uudelta asuinalueelta Tampereen kaupungin järjestämän tontinluovutuskilpailun alueen 1. Tontti käsittää Ranta-Tampellan alueelta Näsijärveen rajoittuvan asuinkorttelin 8773 k-m2 (837-109-0420-003). Tampereen kaupunki esittää, että alue 1 varataan Peab Oy:lle.

Tontti sijaitsee Tampereen parhaalla paikalla Näsijärven rannassa kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Kohteeseen rakennetaan noin 120 korkealuokkaista asuntoa, joista tulee avautumaan kauniit näkymät Näsijärvelle. Seuraavassa vaiheessa Tampereen kaupunki ja Peab järjestävät arkkitehtuurikilpailun rakennushankkeesta vuoden 2016 aikana. Kilpailulla haetaan uusia, mielenkiintoisia ja tasokkaita asumisratkaisuja. Tavoitteena on tuoda ensimmäiset asunnot myynti vuoden 2017 aikana. Tontin hinta on 9 755 576 €

96ad7083648656d5_800x800ar.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, kun pääsemme Tampereen kaupungin kanssa kehittämään tällaista kaupunkiasumiskohdetta niin upeaan ympäristöön. Tavoitteenamme on aloittaa rakennustyöt alueella jo vuoden 2017 aikana” Tampereen alueen yksikön johtaja Matti Joensuu kertoo.