RAKENNUSPARKKI

Lahteen kohoaa valtakunnallisesti merkittävä uusi kaupunginosa. Rautatieaseman vieressä sijaitsevan Askonalueen tehdasympäristöstä kuoriutuu tuhansien ihmisten koti ja työpaikka, jossa on toimintaa aamusta iltaan.

Askonalueella on takanaan lähes sata vuotta teollista historiaa. Aukusti Avonius aloitti huonekalutuotannon Lahdessa vuonna 1918. 1920-luvulla nykyiselle Askonalueelle valmistui useita teollisuusrakennuksia. 1931 yrityksen valmistamien huonekalujen tuotenimeksi vakiintui Asko. Alueella on valmistettu myös monien suomalaisten keittiöistä ja kylpyhuoneista tuttuja Upon kodinkoneita, kuten jääkaappeja, pesukoneita ja liesiä.

Alueen omistaa ja sen kehittämisestä vastaa Renor Oy. Yhtiö on saneerannut alueella raakatilasta uutta vuokrattavaa tilaa yhteensä noin 37 000 m2. Alueelle on rakennettu kaukokylmäverkko ja rakennusten kiinteistötekniikkaa on uudistettu laajasti.  Asemakaavan laadinta on käynnistynyt, ja rakentaminen aloitetaan heti uuden kaavan tultua lainvoimaiseksi todennäköisesti keväällä 2016.

”Haluamme investoida Lahden uuteen kaupunginosaan. Porissa loimme vanhan puuvillatehtaan yhteyteen elävän kaupunkikorttelin käsittäen muun muassa modernin kauppakeskuksen ja toimistoympäristön. Askonalueella meillä on vastaava tilaisuus säilyttää rakennusten teollinen historia ja rakentaa niiden yhteyteen ja ympärille aamusta iltaan sykkivä uusi kaupunginosa – uusia toimistoja, kauppoja ja koteja”, sanoo Renor Oy:n toimitusjohtaja Timo Valtonen.

Askonalue on edelläkävijä hyödyntäessään uutta teknologiaa esimerkiksi energiaratkaisuissa. Tekes myönsi juuri tukea tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään, miten alueen pohjaveden energiaa pystyään hyödyntämään. Energia on yksi kiinteistöjen merkittävimmistä kulueristä, joten uudella teknologialla pystytään säästämään sekä rahaa että ympäristöä. Tutkimusten mukaan Lahti ja Askonalue on yksi parhaista paikoista Suomessa pohjaveden lämpöenergian hyödyntämiseen. Tällaisia järjestelmiä ei Suomessa ole toistaiseksi vielä käytössä.

”Askonalue on yksi Lahden tärkeimmistä kehityskohteista. Sijainti rautatieaseman vieressä takaa sen, että esimerkiksi lentokentälle tai Helsingin keskustaan pääsee reilusti alle tunnissa. Lahteen ja Askonalueelle on helppo tulla kaikkialta Etelä-Suomesta, minkä vuoksi investoijat ovat olleet kiinnostuneita alueen kehittämisestä”, toteaa Lahden teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtaja Matti Kuronen.

 

Lähiökorttelia voi uudistaa monin tavoin. Kuva: Jenni Eklöf

Uusi verkkoportaali Uudista.fi auttaa 1960–70-lukujen betonielementtitalojen korjausten suunnittelussa ja päätöksenteossa. Portaali on suunnattu niin asukkaille, asuntoyhtiöiden päättäjille, suunnittelijoille kuin kuntapäättäjillekin.

Suomessa 1960–70-lukujen betonielementtirakennukset edustavat suurta osaa rakennuskannasta ja samalla kansallisvarallisuudesta. Valitettavaa on, että vanhenevien rakennusten tekniset järjestelmät lähestyvät käyttöikänsä loppua. Lisäksi useat tuon ajan rakennukset kärsivät heikosta arvostuksesta.

– 60–70-luvuilla rakennetut alueet ovat kuitenkin enimmäkseen mainettaan parempia, joten niitä kannattaa kehittää. Tämä voi tosin olla haasteellista ja vaatii osaamista, kertoo projektitutkija Tuomo JoensuuTampereen teknillisestä yliopistosta.

Yleisiä korjaustarpeita ovat esimerkiksi säärasitukselle alttiiden rakenneosien vauriot, energiatehokkuuden parantaminen ja talotekniikka. Toisaalta rakennukset ovat monien mielestä ilmeeltään yksitoikkoisia ja toiminnallisilta mahdollisuuksiltaan rajoittuneita. Myöskään piha-alueiden laatu ei aina vastaa nykyaikaisia odotuksia ja esteettömyydessä on parannettavaa.

– Kaikkiin kehittämistarpeisiin löytyy kuitenkin hyviä ratkaisuja, ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon myötä uudistukset tulee toteutettua harkitusti ja hallitusti, Joensuu huomauttaa.

Nyt julkaistu portaali Uudista.fi tarjoaa asiantuntijoiden kokoamia hyviä käytäntöjä ja tukea rakennuskannan uudistamiseen liittyvään päätöksentekoon. Helposti omaksuttavassa muodossa oleva materiaali on suunnattu asukkaille, asuntoyhtiöiden päättäjille, opiskelijoille, suunnittelijoille ja kuntapäättäjille. Portaalin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitos. Sisällöntuotantoon on osallistunut asiantuntijoilta useilta eri tieteenaloilta.

Kokonaisuus on jaettu neljään aihealueeseen: tila, toiminta, tekniikka ja hallinto. Sivuston sisältö on muotoiltu tiiviiksi ja yleistajuisiksi verkkoartikkeleiksi.  Artikkeleiden taustalla on useista lähteistä koottua tiede- tai ammattikirjallisuutta, ja niiden sisältöä on havainnollistettu suunnitelmin ja kuvituskuvin. Valmiin sivuston laajuus vastaa yli 200 sivuista tietokirjaa.

Sisältöä kehitetään edelleen

Sivuston sisältöä ja toiminnallisuutta kehitetään syksyn 2015 aikana. Sivustoon liitetään laskentatyökalu, jonka avulla useimpien artikkeleissa esitettyjen toimenpide-ehdotusten kustannusvaikutukset on arvioitavissa. Käyttäjä saa arvion toimenpiteiden kustannuksista koko taloyhtiön ja yhden asunnon tasolla. Lisäksi teksti- ja kuvamateriaalia voidaan syventää. Sivustoa kehitetään mielellään myös yhteistyössä korjausrakentamisen alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Verkkopalvelu on tuotettu osana ARAn Asuinalueiden kehittämisohjelmassa rahoitettua LähiöOppi-hanketta. Hankkeen sisällöstä ja rakenteesta vastaa projektitutkija Tuomo Joensuu. Vastuullisena johtajana toimi TTY:n korjausrakentamisen opettaja Harri Hagan. Lisäksi työtä on ohjannut ARAn, ympäristöministeriön ja Kiinteistöliiton asiantuntijat.

www.uudista.fi

Honkasuosta tulee värikkäiden puutalojen alue. Uuden alueen ensimmäiset asunnot rakentaa Uudenmaan Rakennustekniikka Oy.

Helsingin Honkasuon alueen asuntorakentaminen alkaa. Uuden alueen ensimmäiset asunnot rakentaa Uudenmaan Rakennustekniikka Oy, jonka neljä pientaloa valmistuvat Naapuripellontielle keväällä 2016.

Talotoimittajana toimii Oy Timber Frame Ltd. Toteutettavat kohteet perustuvat Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä -tontinvarauskilpailun voittaneeseen kilpailuehdotukseen.

Käynnistyvät asuntohankkeet edustavat uutta, massiivipuista ja matalahiilijalanjälkistä talosuunnittelua. Talojen energiankulutus on hyvin matala, ja osa energiasta pyritään tuottamaan uusiutuvalla energialla, muun muassa aurinkokennoilla. Kaikki neljä talohanketta täyttävät alueen asemakaavan edellyttämän matalaenergiarakentamisen tavoitteen.

Helsingin suurin puurakentamisalue

Honkasuo on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue. Alue sijaitsee Luoteis-Helsingissä, Malminkartanon pohjoisreunassa. Entinen metsä- ja niittyalue muuttuu vuoteen 2020 mennessä 1 600 asukkaan kaupunginosaksi.

Honkasuolle on asemakaavoitettu omakotitaloja, rivitaloja ja pienkerrostaloja, yhteensä noin 60 000 kerrosneliötä. Asuntoja rakennetaan sekä omistus- että vuokra-asuntohankkeisiin. Puurakenteiset talot ovat kaksi–nelikerroksisia, ne maalataan värikkäiksi ja vierekkäisten rakennusten tulee olla eri sävyisiä. Honkasuon sydän on Perhosniitty-puisto kaupunkiviljelypalstoineen.

Honkasuon aloitusalueen kadut ja kunnallistekniikka on rakennettu pintojen ja istutusten viimeistelyjä vaille valmiiksi. Kaupunki luovuttaa tontit esirakennettuina ja rakentamiskelpoisina.

Ekologista kestävyyttä seurataan

Rakennushankkeiden ja asumisen ekologiseen kestävyyteen kiinnitetään Honkasuolla huomiota monin tavoin. Asemakaavassa on annettu määräyksiä matalaenergia- ja puurakentamisesta. Hulevesien eli sade-ja sulamisvesien hallinnassa suositaan luonnonmukaisia viivytysmenetelmiä.

Haapaperhosen aloitusalueelle on laadittu ekokriteeristö, jolla ohjataan asuntorakentajia energiatehokkaisiin ja hiilidioksidipäästöjä pienentäviin ratkaisuihin. Kaupunki seuraa ekokriteerien toteutumista usean vuoden ajan.

Laitoksen toimittaa Porvoon Energia Oy:lle avaimet käteen -periaatteella KPA Unicon Oy

Porvoon Energia lisää kaukolämmön tuotantokapasiteettiaan Loviisassa uudella nykyistä lämpölaitosta suurempitehoisella laitoksella, jonka peruskivi muurattiin maanantaina 14. syyskuuta. Uusi laitos nostaa uusiutuvan polttoaineen osuuden kaukolämpötuotannossa nykyisestä noin 70 prosentista yli 90 prosenttiin.

KPA Unicon Oy:n toimittama 10 MWth-tehoinen kattilalaitos tulee käyttämään polttoaineena kotimaisia puupohjaisia polttoaineita kuten kuorta ja haketta. Laitos rakennetaan nykyisen puupolttoaineita käyttävän noin 7 MWth-tehoisen laitoksen viereen Loviisan teollisuusalueen Urakoitsijantiellä. Uusi laitos tulee olemaan jatkossa Loviisan kaukolämpöverkon päätuotantolaitos. Vanha laitos jää myös tuotantoon, mutta toimii avustavana laitoksena. Varaöljykattiloiden käyttöä Porvoon Energia pyrkii vähentämään.

KPA Uniconin avaimet käteen -toimitus sisältää prosessilaitteet, Unicon Biograte -polttotekniikan, rakennukset, asennustyöt, laitoksen käyttöönoton ja käyttökoulutuksen. Laitos luovutetaan Porvoon Energialle huhtikuussa ensi vuonna.

Osapuolet ovat sopineet myös viiden vuoden huoltosopimuksesta, jonka avulla pystytään paremmin ja ennustavammin suorittamaan laitoksen vaatimat huoltotoimenpiteet ja pitämään huoli laitoksen korkeasta käytettävyydestä.

”Huoltosopimus on esimerkki elinkaarikustannusajattelusta, joka on noussut merkittävään rooliin laitoshankinnoista päätettäessä”, Porvoon Energian kehitysjohtaja Jukka Rouhiainen kertoo. Hänen mukaan tärkeimmät syyt KPA Uniconin valintaan laitostoimittajaksi olivat kuitenkin tarjotun ratkaisun soveltuvuus, käyttöajan tuotantokustannukset ja hankintahinta.

”KPA Unicon toteuttaa vastuullisia energiaratkaisuja, joissa korostuu korkea energiatehokkuus, matalat päästöt ja alhaiset elinkaarikustannukset. Loviisan uusi biolämpökeskus käyttää polttoaineenaan kotimaisia, uusiutuvia polttoaineita alhaisin käyttökustannuksin. Laitostoimittajana haluamme lisäksi olla varmistamassa laitoksen korkeaa käytettävyyttä, ja tämän olemme sopineet huoltosopimuksessa, jonka myötä tulemme tekemään tiiviisti yhteistyötä Porvoon Energian kanssa varsinaisen projektitoimituksen jälkeenkin”, sanoo KPA Uniconin myyntijohtaja Teemu Koskela

Porvoon Energian suuruusluokaltaan noin seitsemän miljoonan euron investointi tonttilaajennuksineen ja -järjestelyineen mahdollistaa myös kaukolämmön jakeluverkon laajentamista Loviisassa.

”Tulemme kytkemään Valkon paikallisverkon pääjakeluverkkoon. Myöhemmin saattaa tulla ajankohtaiseksi laajentaa verkkoa myös uusiin alueisiin”, Porvoon Energian lämpö- ja tuotantopäällikkö Ari Raunio sanoo.

Porvoon Energia vastaa kaukolämmön tuotannosta ja toimittamisesta sekä Loviisassa että Porvoossa. Loviisassa kaukolämpöverkon pituus on noin 30 km ja lämpöasiakkaita lähes 300.

Porvoon Energia Oy on Porvoon kaupungin omistaman Porvoon Energia -konsernin emoyhtiö, johon kuuluu myös tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy. Emoyhtiö vastaa lämmön ja sähkön tuotannosta, lämmön ja maakaasun myynnistä ja jakelusta, sähkön myynnistä sekä konsernin hallinnosta. Tytäryhtiö huolehtii sähköverkostosta ja -siirrosta. Urakointipalvelut muodostavat yhtiön toisen liiketoiminta-alueen, käsittäen mittarikeskusten ja liittymäjohtojen myynnin, tie- ja katuvalaistustoiminnan sekä tele- ja sähköverkkojen yhteisrakentamisen. Konsernin palveluksessa on 100 henkilöä.

KPA Unicon Oy on suomalainen energiateknologiaa toimittava yritys, joka on erikoistunut räätälöityjen ja moduulirakenteisten kattilalaitosprojektien toimittamiseen. Yhtiön ratkaisut hyödyntävät niin biopolttoaineita kuin fossiilisiakin polttoaineita. Noin 170 henkilöä työllistävän yrityksen päätoimipaikat sijaitsevat Pieksämäellä ja Kiuruvedellä.

Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokatto ja kattokruunu

Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokaton, kryptan ja ikonostaasin korjaustyöt alkavat.

Rakennusmestari (AMK) -koulutus  käynnistyy tammikuussa Jyväskylässä Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.  Aloituspaikkoja on 20 ja koulutus järjestetään monimuotototeutuksena JAMKin pääkampuksen tiloissa. Rakennusmestareiksi suuntautuvien teknikoiden koulutus lopetettiin Suomesta kokonaan vuonna 1996. Viimeisin AMK-toteutus aloitettiin keväällä 2013 yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

– JAMK-TAMK -yhteistyönä alkaneesta rakennusmestarikoulutuksesta valmistuu opiskelijoita ensi keväänä ja he ovat tuoreimmat tulokkaat sitten vuoden 1996, vastuuopettaja ja lehtori Jukka Konttinen kertoo. Uusi koulutus tulee siis todella tarpeeseen.

Rakennusmestarikoulutus tähtää työmaatehtäviin. AMK-insinöörikoulutus toi osaltaan alalle suuntauksen, jossa nimenomaan työmaatehtävistä kiinnostuneiden ammattiosaajien saanti vaikeutui.

– Monesti unohdetaan, kuinka mittavia hankkeita työmaan mestarit joutuvat tekemään, kun kyseessä on jopa useiden kymmenien miljoonien eurojen hankkeet. Voisi ajatella, että työmaan vastaava mestari toimii melko suuren yrityksen toimitusjohtajana. Alan kannalta on myös välttämätöntä, että työmaalla toimivien työnjohtajien ja vastuuhenkilöiden arvostusta saadaan nostettua, YIT Rakennus Oy:n aluejohtaja Mikko Räty pohtii.

– Näen, että rakennusmestarikoulutuksella turvataan nimenomaan motivoituneiden ja sitoutuneiden osaajien saaminen tulevaisuudessa rakennusalan työmaatehtäviin.

Nyt järjestettävä rakennusmestarikoulutus on Jyväskylässä kertaluontoinen. Kyse on Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmasta, mutta opetushenkilökunta tulee JAMKista. Virallisesti opiskelijat ovat seamkilaisia ja opiskelevat SeAMKin opetussuunnitelman mukaisesti.  Järjestelyyn  päädyttiin, koska JAMKilla ei ole  rakennusmestarikoulutukseen aloituspaikkoja eikä koulutuslupaa. Rakennusmestarikoulutuksen yhteistyösopimus allekirjoitetaan 14.9.

– SeAMKilla ja JAMKilla on ollut jo kauan hyvää yhteistyötä koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla. Nyt  toimintaa tiivistetään entisestään, SeAMKin rehtori Tapio Varmola kiteyttää.

Valmistuville rakennusmestareille voinee luvata hyviä työelämänäkymiä, koska Jyväskylän alueen rakennusalan yrittäjät ovat esittäneet toteutuksesta vahvan toiveen.

– Rakennusmestarikoulutuksella  korvataan rakennusliikkeiden rakennusmestarivajetta, työjohtoporrasta tarvitaan työmaille pikaisesti, Konttinen toteaa.

Rakennusmestari (AMK) -tutkinnon voi suorittaa töiden ohessa. Hakuaika jatkuu 22.9. saakka ja hakeminen tapahtuu osoitteesta opintopolku.fi.