Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi touko-heinäkuussa runsaat 9 prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden touko-heinäkuussa 9,2 prosenttia ja myynnin määrä 8,6 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin liikevaihto kasvoi hieman, 0,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008):

rlv_2015_07_2015-10-13_tie_001_fi_001

Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi voimakkaimmin, 12,3 prosenttia. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 11,4 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto 6,0 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi maa- ja vesirakentamisessa 14,1 prosenttia. Talonrakentamisen myynnin määrä lisääntyi 10,9 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 5,6 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2015, heinäkuu, Tilastokeskus

Seurakunnille rakennusavustuksia lähes 2 miljoonaa euroa

Kirkkohallitus jakoi rakennusavustuksia seurakuntien kunnostustöihin yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa. Suurimmat avustettavat rakennus- ja korjaustyöt ovat Köyliön ja Karvian kirkon korjaukset, Getan kirkon sisätilan ja paanukatteen korjaus sekä Sallan seurakuntatalon peruskorjaus.

Rakennusavustusten jakojärjestelmä perustuu laskentakaavaan, joka huomioi seurakunnan kirkkorakennusten määrän, väkiluvun ja verotulot. Avustuksia jaetaan kahdesti vuodessa.

Rakennusavustusten vuoden 2015 II jako

Turun arkkihiippakunta Yhteensä 464 200 €
Seurakunta Hanke Avustus
Köyliö Kirkon peruskorjaus 429 900 €
Vehmaa Kellotapulin soittokoneisto 2 000 €
Vehmaa Kirkonkylän seurakuntatalon korjaus 2 300 €
Kustavi Kirkon soittokoneisto 7 300 €
Kustavi Kirkon hautausmaan valaistus 0
Masku ja Asikainen Kirkkojen katon tervaus 17 800 €
Punkalaidun Kirkon paloilmaisinjärjestelmä 4 900 €
Oulun hiippakunta Yhteensä 280 100 €
Seurakunta Hanke Avustus
Pyhäjoki Seurakunnan nuorisotilan kunnostus 12 300 €
Salla Seurakuntatalon peruskorjaus 267 800 €
Siikalatva Pulkkilan seurakuntatalon korjaus 0
Mikkelin hiippakunta Yhteensä 150 000 €
Seurakunta Hanke Avustus
Pertunmaa Seurakuntakodin korjaus ja muutos 74 200 €
Lemi Seurakuntatalon korjaus 33 700 €
Savitaipale Kirkkopihan korjaus 40 000 €
Tohmajärvi Kemin seurakuntatalon urkujen korjaus 2 100 €
Porvoon hiippakunta Yhteensä 442 100 €
Seurakunta Hanke Avustus
Hammarland Kirkon ja tornin kattojen tervaus 19 900 €
Finström-Geta Getan kirkon sisätilojen korjaus 304 900 €
Finström-Geta Finströmin kirkon paanukaton korjaus ja tervaus 105 800 €
Finström-Geta Getan kirkon, tapulin ja kappelin kattojen tervaus 11 500 €
Kristiinankaupunki Ruots. seurakuntakodin korjaus 0
Kristiinankaupunki Lapväärtin seurakuntatalon korjaus 0
Kuopion hiippakunta Yhteensä 32 000 €
Seurakunta Hanke Avustus
Tervo Pappilan korjaus, 2. osa 21 600 €
Tervo Seurakuntatalon korjaus 10 400 €
Lapuan hiippakunta Yhteensä 415 500 €
Seurakunta Hanke Avustus
Karijoki Pappilan kunnostus 92 200 €
Uurainen Seurakuntatalon ympäristötyöt 92 500 €
Kristiinankaupunki Suomalaisen seurakuntatalon inva-wc 8 400 €
Karvia Kirkon ja kellotapulin korjaus 222 400 €

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan peruskivi muurattiin

Metsä Groupin biotuotetehtaan peruskivi muurattiin Äänekoskella tänään maanantaina 12.10.2015. Juhlallisuudet pidettiin biotuotetehtaan rakennustyömaalla Metsä Fibren käyvän tehtaan vieressä. Muuraustilaisuudessa puheen pitivät EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan, Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Tiusanen ja biotuotetehdastyömaan luottamusmies Ari Harlamow.

”Äänekosken biotuotetehtaassa yhdistyy monta tulevaisuuden megatrendiä, erityisesti kiertotalous, vähähiilisyys, energiatehokkuus sekä teollinen symbioosi ja kyky uudistua. Hanke vaikuttaa myönteisesti luottamukseen ja osoittaa, että Suomessa on tarvittavaa kykyä katsoa tulevaisuuteen ja nähdä uusia mahdollisuuksia. EU:n investointiohjelman uusi strategisten investointien rahasto on ollut mukana tukemassa biotuotetehdasta osana kansainvälistä rahoituspakettia. Kannustan kaikkia kiinnostuneita käyttämään investointiohjelman tuomia mahdollisuuksia. Tämä ei vaadi julkista rahoitusta tai tukea, vaan yksityiset hankehaltijat ja yritykset voivat hakea investointirahaa suoraan Euroopan investointipankilta jo nyt”, EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo.

Sellua, muita biotuotteita ja bioenergiaa valmistavan biotuotetehtaan rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2015, ja tehdas aloittaa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

”Äänekosken biotuotetehdas on Metsä Groupin kilpailukyvyn kannalta merkittävä investointi, joka parantaa kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä ja vahvistaa asemaamme pohjoisen havusellun markkinoilla maailmanlaajuisesti. Tämä on hyvä osoitus Metsä Groupin ja suomalaisen metsäteollisuuden elinvoimasta sekä kyvystä uudistua. Etenemme määrätietoisesti kohti vuoden 2017 syksyä, jolloin biotuotetehdas käynnistyy”, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan sanoo.

Rakennusprojekti on edennyt aikataulussa suunnitelmien mukaisesti maanrakennus- ja perustustyövaiheeseen. Nykyisen sellutehtaan viereen noin 40 hehtaarin tontille rakennettavan biotuotetehtaan työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 250 henkilöä pääasiassa paalutus-, ruoppaus-, silta- ja ratatöissä. Tehdas alkaa nousta ripeästi maanpinnan yläpuolelle elementtirakentamisvaiheessa vuoden lopussa, jolloin työmaalla työskentelee noin 500 henkilöä. Ensi vuoden alussa alkavat laiteasennukset, jolloin hanke työllistää enimmillään 2 500 henkilöä.

Äänekosken biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa, noin 1,2 miljardia euroa. Uusi tehdas tuottaa vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia sellua kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. Biotuotetehtaan kaikki sivuvirrat hyödynnetään tehtaan ympärille syntyvässä eri yritysten muodostamassa ekosysteemissä.

Maaliikennekeskuksen alueelle suunnitellaan asuinaluetta 4 500 asukkaalle

7d8ad516-9053-4f39-901c-b56cbad34cb6-main_image

Havainnekuva Maaliikennekeskuksen ideasuunnitelmasta. Kuva: arkkitehtitoimisto Ajak

Metsäläntien eteläpuolella sijaitsevalle Maaliikennekeskuksen alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikka-aluetta. Asukkaita alueelle tulisi noin 4 500.

Vastavalmistuneessa asemakaavaluonnoksessa alueelle esitetään tiivistä kerrostalorakentamista. Asuinrakennukset muodostaisivat umpikortteleita, joiden sisään jäisi avoimia ja yhtenäisiä pihoja. Talot olisivat pääosin 5–6-kerroksisia. Autopaikat sijoittuisivat osittain pihakansien alle ja osittain pysäköintitaloihin.

Alueen palvelut ja liikkeet keskittyisivät alueen keskellä olevan toriaukion ympärille rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Työpaikkarakennukset sijoittuisivat alueen eteläreunaan. Alueen pääkadulle varataan tila raitiotielle.

Asuinalueen ja Keskuspuiston väliin rakennettaisiin puisto, johon tulisi tilaa oleskelulle, leikkipaikalle ja lähiliikunnalle. Kaavassa on varauduttu myös koulun ja päiväkodin rakentamiseen.

Metsäläntien eteläreunassa kulkeva suurjännitejohto siirrettäisiin tien keskelle, jotta sen suoja-alueet eivät rajoita uutta rakentamista.

Luonnos kommentoitavana verkossa

Maaliikennekeskuksen asemakaavaluonnosta voi kommentoida 30. lokakuuta asti osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut. Suunnitelmaan voi tutustua 12.–30. lokakuuta myös muun muassa Pasilan kirjastossa, Rautatieläisenkatu 8.

Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaluonnosta marraskuussa. Luonnos toimii tontinluovutuskilpailun lähtökohtana, ja lopullinen kaavaehdotus laaditaan yhteistyössä alueelle valittavien kolmen toteuttajan kanssa. Kaavaehdotus on tarkoitus tuoda lautakunnan käsittelyyn vuoden 2016 lopulla.

Aiemmasta suunnitteluvaiheesta saadun palautteen pohjalta kaavaluonnokseen on lisätty enemmän rakentamista ja raitiotievaraus, toimitilojen määrää on vähennetty ja asumista puolestaan lisätty ja erilliset puistotaskut on muutettu yhdeksi yhtenäiseksi puistoksi.

Suomi mukaan Bahrainin urheilusairaalaprojektiin

13009735161

Bahrainin Olympiakomitea on sopinut yhteistyön aloittamisesta Suomen kanssa urheilulääketieteen, hoidon ja teknologian sektorilla. Alkuvaiheessa yhteistyö sisältää uuden urheilusairaalan rakennusprojektin yksityiskohtaisen suunnittelun sekä olemassa olevien klinikoiden uudelleen järjestelyn.

Tulevan kolmen vuoden aikana projekti avaa ovia suomalaiselle terveysalan osaamiselle arkkitehtuurin, teknologian, hoidon ja koulutuksen alueilla. Projektinhallinnasta vastaa turkulainen Sairaala NEOn ja sen johtava lääkäri Jussi Rantanen.

Suomen mahdollisuuksia Bahrainin urheilusairaalaprojektissa lähdettiin selvittämään ja tarjoamaan toukokuussa, kun Finpron FinlandCare-ohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtiin alueelle vienninedistämismatka. Konkreettisiin tuloksiin projektissa on edetty varsin nopeasti.

Samaan aikaan Metropolia Ammattikorkeakoulu on solminut viisivuotisen sopimuksen Bahrainin prinsessa Noora Bint Khalifa Al Khalifan kanssa, joka omistaa oppilaitoksen ja 16 muuta eri alan yhtiötä GCC-maiden (Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat) alueella. Koulutusyhteistyön lisäksi Bahrainin prinsessa toimii sopimuksen mukaan Metropolian edustajana Bahrainissa.

FinlandCare ohjelman johtaja Meria Heikelän mukaan Bahrain on suomalaisille terveysalan yrityksille kiinnostava markkina ja voi toimia sillanpääasemana myös muualle Gulfin alueelle.  Vaikka Bahrain on alueen maista pienin, sen talous kasvaa nopeasti, ja kysyntä korkealaatuisille terveyspalveluille, teknologialle sekä alan koulutukselle lisääntyy nopeasti.

SALPAUSSELÄN RAKENTAJAT OY PERUSTAA KONSERNIRAKENTEEN JA ALUEYHTIÖITÄ – JYRKI LAUTARINNE SKANSKASTA SIIRTYY JOHTAMAAN SSR LÄNSI-SUOMI OY:N JA SSR POHJANMAA OY:N TOIMINTAA JA SIJOITTAJA REIMA KUISLA OSAKKAAKSI ALUERAKENNUSYHTIÖIHIN

Salpausselän Rakentajat Oy on 1979 perustettu rakennusliike. Se kuuluu jatkossa osana SSR Group Oy nimiseen uuteen konsernin emoyhtiöön, jonka omistavat pääomistajana Mika Wilenius (51 %) sekä rakennusneuvos Jorma Tamminen, toimitusjohtaja Tapani Pöyry ja hankekehitysjohtaja Kari Kangas (yhteensä 49 %.) Uutena konsernin emoyhtiönä toimivan SSR Group Oy:n rakentavana tytäryhtiönä on jatkossa alkuperäinen pääyhtiö Salpausselän Rakentajat Oy (SSR), jonka rakentavia tytäryhtiöitä ovat jatkossa SSR Länsi-Suomi Oy ja SSR Pohjanmaa Oy. Ne aloittavat kukin toimintansa 05.10.2015 ja niihin avainhenkilöstö on jo valittu. SSR Group Oy:n emoyhtiön sekä rakentavan pääyhtiön Salpausselän Rakentajat Oy:n pääkonttori ovat jatkossakin Lahdessa.

SSR Group Oy ja alkuperäinen rakentava pääyhtiö Salpausselän Rakentajat Oy tulevat laajentamaan toimintaansa niin, että vuoden 2016 alussa toimintansa aloittaa SSR Varsinais-Suomi Oy ja vuoden 2016 aikana perustetaan SSR PKS ja Uusimaa Oy, SSR Itä-Suomi Oy sekä SSR Pohjois-Suomi Oy. Kustakin aluerakennusyhtiöstä emokonserni omistaa 51 % osakekannasta ja aluerakennusyhtiöiden toimiva johto sekä kullakin alueella valittu vahva alueellinen tunnettu kiinteistöalan sijoittaja/toimija, omistavat yhdessä 49 %.

Uusien aluerakennusyhtiöiden SSR Länsi-Suomi Oy:n (toiminta-alue Pirkanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi) sekä SSR Pohjanmaa Oy:n (toiminta-alue entinen Vaasan lääni) toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi on kutsuttu ekonomi Jyrki Lautarinne, 60. Hän on toiminut usean vuosikymmenen ajan rakennusalalla keskeisissä johtotehtävissä mm. Haka –konsernissa ja Skanska –konsernissa. Lautarinne siirtyy uuteen tehtäväänsä 06.10.2015 lukien. SSR Länsi-Suomi Oy:n toimisto sijaitsee Tampereella. SSR Pohjanmaa Oy:n aluejohtajaksi on nimitetty RI Raimo Virtanen, joka on aiemmin työskennellyt Skanskan palveluksesta. SSR Pohjanmaa Oy:n toimisto sijaitsee Seinäjoella. SSR Länsi-Suomi Oy:n ja SSR Pohjanmaa Oy:n enemmistöosakkaana on Salpausselän Rakentajat Oy (51 %) sekä muina osakkaina yhtiöiden toimiva johto sekä tunnettu etelä-pohjalainen suursijoittaja Reima Kuisla (yhteensä 49 %)

Konsernin rakentava pääyhtiö Salpausselän Rakentajat Oy keskittyy konsernirakenteen uudistuksen myötä toimimaan Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson sekä Kaakkois-Suomen alueilla sekä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla siihen asti, kunnes SSR PKS ja Uusimaa Oy aloittaa toimintansa vuoden 2016 aikana.

SSR Group Oy:n/Salpausselän Rakentajat Oy:n liikevaihto 2015 tulee olemaan 85-90 miljoonaa euroa ja tavoite vuodelle 2016 on noin 135-140 miljoonaa euroa. Tilauskanta on hyvä. Yhtiöt ovat erikoistuneet asunto- ja toimitilarakentamiseen, mutta myös urakkapohjaista rakentamista harjoitetaan jatkossakin. Yhtiöiden talous on vahva ja vakavaraisuus hyvä. SSR-konsernin omavaraisuusaste on n. 40 %. Yhtiöiden oma henkilöstömäärä vaihtelee 120-150 henkilössä ja on liikevaihdon kasvun myötä lisääntymässä. Yhtiö käyttää mahdollisuuksien mukaan pitkäaikaisia alihankkijoita ja on hyvin verkostoitunut tältä osin.

SSR Group Oy:n hallituksen muodostavat puheenjohtajana rakennusneuvos Jorma Tamminen sekä jäseninä Veropaja Oy:n toimitusjohtaja Marko Nokka, SSR-yhtiöiden pääomistaja Mika Wilenius, hankekehitysjohtaja Kari Kangas sekä yhtiöiden toimitusjohtaja Tapani Pöyry, joka toimii myös emoyhtiön SSR Group Oy:n sekä rakentavan pääyhtiön Salpausselän Rakentajat Oy:n toimitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana toimii RKM Tapio Kulju. SSR Group Oy:n ja tytäryhtiöiden yhteisenä hanke- ja kiinteistökehitysjohtaja (vastaten myös markkinoinnista ja myynnistä) toimii toistaiseksi yhtiöryhmän pääomistaja, RI Mika Wilenius.

Sakari Elosta Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomen hankekehitysjohtaja ja osakas

Sakari Elo

Pohjola Rakennus Oy:n tytäryhtiön Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomen hankekehitysjohtajaksi ja osakkaaksi on nimitetty rakennusinsinööri (AMK) Sakari Elo. Hän siirtyi tehtäviinsä 1.10.2015 Turun kaupungin rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin tehtävistä. Pohjola Rakennus Länsi-Suomen hankekehitysjohtajana hän haluaa viedä rakennushankkeita eteenpäin yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.

Pohjola Rakennus oli Elolle tuttu jo entuudestaan, ja häntä kiinnosti varsinkin yhtiön projektinjohtourakoinnin osaaminen.
– On hienoa olla mukana tekemässä uutta rakentamisen organisaatiota Turun seudulle. Tässä tehtävässä pääsen näköalapaikalta hyödyntämään osaamistani alueen rakennushankkeissa, hän kertoo.

Hankekehitystehtävien lisäksi Sakari Elo luo yhteyksiä kuntien ja sidosryhmien suuntaan uusien kohteiden saamiseksi ja vanhojen kehittämiseksi.
– Kun nousukausi alkaa, Pohjola Rakennus Länsi-Suomi pääsee rakentamaan uutta puhtaalta pöydältä. Näen tässä meille hyvän paikan ja uskon, että Turun seudun sijoittajat, yhteistyökumppanit ja kilpailijat odottavat innokkaasti, mitä saamme aikaiseksi.

Pohjola Rakennus Oy Varsinais-Suomen toimitusjohtajan Mikko Kilven mukaan yrityksen tavoitteena on olla alueen merkittävimpiä yrityksiä 5-8 vuoden sisällä. Rakentamisen ja asuntomarkkinoiden piristyminen luo uskoa tulevaan.

–          Saksalaisen Meyrin tulo telakan uudeksi omistajaksi, Sandvikin tehtaan lopettamisen peruuttaminen sekä kahden ison lääketehtaan Orionin ja Bayerin jatkuva liiketoiminnan kasvu ovat varmasti osiltaan vaikuttaneet, että yleinen mieliala alueella on positiivinen ja tulevaisuuteen uskova, hän toteaa.

 

Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomen toiminta jakautuu omaperustaiseen asuntotuotantoon, josta noin puolet on Eloisa-senioriasuntoja, asuin- ja toimitilarakentamisen neuvottelu-urakointiin sekä asuinrakennusten laajamittaiseen saneeraukseen keskittyvään kilpailu-urakointiin. Yrityksellä on tällä hetkellä hallinnassaan tontteja Turusta, Kaarinasta ja Paraisilta. Niiden yhteensä 25 000 neliömetriä mahdollistavat noin 350 asunnon rakentamisen.

Kestävä Kivitalo -palkinto As Oy Helsingin Kuunarille: Ajatonta laatua meren äärellä

kestava_kivitalo1

As Oy Helsingin Kuunari edustaa asuntosuunnittelun ja -rakentamisen ehdotonta laatua. Paikalla rakennetussa kivitalossa Helsingin Lauttasaaressa on avarat huoneistot, joissa kaikissa on merinäköala.

As Oy Helsingin Kuunarille on myönnetty Kestävä Kivitalo -palkinto 2015.  Paikallarakennettu taloyhtiö valmistui Helsingin Lauttasaareen vuonna 2014. Upea sijainti ansaitsi huolella suunnitellun ja laadukkaasti paikalla rakennetun talon.

Rakennusosakeyhtiö Hartelan toteuttama As Oy Helsingin Kuunari koostuu kolmesta, viisikerroksisesta erillisestä kerrostalosta, joiden alla on yhteinen paikoitushalli. Yhtiön kaikista 39 asunnosta on merinäköala.

– Kaikki asunnot on sijoitettu rakennuksen kulmiin siten, että niistä avautuvat avarat näkymät kahteen suuntaan, kohteen pääsuunnittelija Mari Ille L-Arkkitehdit Oy:stä sanoo.

Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Palkinnon myöntää Kestävä Kivitalo -yritysryhmä.Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että As Oy Helsingin Kuunarin arkkitehtuurissa on otettu onnistuneesti huomioon merellinen ympäristö. Arkkitehtuuri on harmonista ja ympäristöönsä hyvin istuvaa. Rakennuksen klassista ilmettä on kevennetty modernein tyylikeinoin.

Julkisivut ovat osin puhtaaksimuurattua tiiltä ja osin rappausta. Alakerroksessa ja aidoissa on käytetty myös luonnonkiveä. Rakennusten runko on tehty pääosin paikalla valaen.

kestava_kivitalo2

Kolmesta kerrostalosta koostuva yhtiö sijaitsee aivan merenrannalla, mikä lisäsi suunnittelun vaativuutta. Rakennusten arkkitehtuuri soveltuu hienosti merelliseen ympäristöön.

Lähtökohtana paikallarakentaminen

Paikallarakentaminen otettiin suunnittelun lähtökohdaksi jo aivan alkuvaiheessa.

– Se valittiin laatukriteeriksi sekä rakentamisen että asiakkaan näkökulmasta. työpäällikkö Ulla Kangasmaa Hartelasta sanoo.

– Välipohjassa vaihtoehtona olisi ollut ontelolaatta ja ulkoseinässä villarappaus. Hartela päätyi parempiin rakenteisiin kohteen sijainnin ja laadukkaamman kokonaisuuden vuoksi. Välipohjissa paikallavalu on tiiviimpi ja eristää paremmin ääntä. Merenrantaan rakennettaessa ulkoseinän paras vaihtoehto on kuorimuuri-rakenne, rakennesuunnittelija Timo Luostarinen Insinööritoimisto Teknokolmio Oy:stä sanoo.

Pysäköintihallin autopaikkajako ei sallinut aina kantavia pystyrakenteita optimaalisissa kohdissa. Asia ratkaistiin paikallavaletuilla palkkirakenteilla

– Ruduksen laatupalvelut olivat oleellinen osa paikallavalurakenteiden onnistumista. Samoin oli tärkeää kiinnittää huomiota muotteihin ja  niiden käsittelyyn, Kangasmaa toteaa.

– Asunnot ovat hieman normaalia korkeammat, mikä ei ollut mikään ongelma paikalla rakennettaessa. Asuntoihin saatiin vaivatta myös lattialämmitys ja sen myötä ikkunat ulottumaan lattiaan asti, Mari Ille lisää.

Asukkaat arvostavat

Ulla Kangasmaan mukaan asunnon ostajat osaavat arvostaa laatua.

– Suuri osa Helsingin Kuunarin asunnoista myytiin jo rakentamisen aikana ja asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä valintaansa. Onnistunut toteutus perustuu sekä Hartelan omaan toimintamalliin että projektiin osallistuneiden henkilöiden sitoutumiseen ja oikeanlaiseen ammattiylpeyteen, Kangasmaa toteaa.

Mari Ille lisää, että As Oy Helsingin Kuunarissa oli mahdollista suunnitella asunnot parhaalla mahdollisella tavalla.

–  Sekä asunnot että porrashuoneet ovat väljiä ja valoisia. Asuminen olisi paljon mukavampaa, jos näin voisi suunnitella useammin.

Ilmainen tietopankki rakennustyömaan kosteudenhallintaan

2015-10-06 13_01_46-ROKKI - Etusivu

Kosteudenhallinta.fi on uusi, kaikille avoin sivusto, jolle on koottu tietoa rakentamisen kosteusvaurioiden ehkäisemiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tietoa voivat hyödyntää ammattirakentajien lisäksi myös omatoimiset pientalorakentajat.

Sivustolla annetut ohjeet liittyvät pääasiassa uudisrakentamiseen. Soveltuvin osin niitä voi hyödyntää myös sellaisissa korjaus- tai muutostöissä, joissa rakennuksen osia altistuu ulkopuoliselle kosteudelle.

– Lokakuun alussa avattu sivusto vastaa rakentajien tarpeeseen saada luotettavia ja selkeitä ohjeita kosteudenhallintaan helposti yhdestä lähteestä, toteaa Rakennusteollisuus RT ry:n asiamies Jani Kemppainen. Sivustolta saa apua koko rakennushankkeen ajalle alkaen siitä, kuinka valita asianmukainen sääsuojauskalusto rakennustyömaalle aina siihen, kuinka asukas voi omalla toiminnallaan ehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä, Kemppainen jatkaa.

Sivusto vastaa rakentajan kannalta keskeisimpiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kuinka kosteusvaurioita voidaan ehkäistä tai syntyneitä vaurioita havaita, kuinka kuivanapitoprosessi kokonaisuudessaan toteutetaan ja mitä eri rakenteissa tulee erityisesti huomioida. Ohjeistuksessa lähtökohtana on, että tietopankin käyttäjä voi lähestyä kosteudenhallintaprosessia itselleen tutuimman näkökulman kautta.

Rakennushankkeen vaihteet -osio kertoo niistä päätöksistä ja vähimmäistoimenpiteistä, joita eri osapuolten tulee tehdä hankkeen eri vaiheissa. Osapuolet-osiossa on tietoa siitä, mitkä asiat ovat kunkin osapuolen vastuulla.Rakenteet-osioon on koottu yleistietoa esimerkiksi eri rakenteiden kosteusriskeistä. Toimet-osiossa esitellään konkreettisia tapoja suojaukseen, kuivatukseen, mittaukseen, kosteudenhallintasuunnitelman tekemiseen sekä yleiseen riskien hallintaan.

– Kosteudenhallintaprosessi on periaatteessa yksinkertainen, mutta sen onnistuminen on mahdollista vain, jos hankkeen kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, mitä itse kultakin eri työvaiheissa edellytetään, Jani Kemppainen summaa.

Kosteudenhallinta.fi-sivuston ovat tilanneet Rakennusteollisuus RT ry ja ympäristöministeriö. Sisällön kokoamisesta ovat vastanneet Tampereen teknillinen yliopisto ja Mittaviiva Oy. Sivustoa tullaan kehittämään käyttäjäpalautteiden pohjalta.

Rakentamiseen luvassa ensi vuodeksi kitukasvua

Kuluva vuosi on rakentamisessa neljättä vuotta peräkkäin heikko. Rakentamisen määrän ennakoidaan vähentyvän prosentin verran viime vuodesta. Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennustaa syksyn suhdannekatsauksessaan maltillista, noin 2 prosentin kasvua.

”Rakentaminen on sukeltanut syvemmälle kuin bruttokansantuote, minkä vuoksi se voi myös nousta hieman BKT:ta ripeämmin. Vertailutaso on niin huono, että vähäinenkin viriäminen näkyy plussana”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

”Keskeisin kysymys on, miten investoinnit lähtevät liikkeelle. Rakennusinvestoinnit muodostavat yli puolet kaikista investoinneista. Nykyisillä ennusmerkeillä rakentamisen kasvu ei kanna pidempään vaan edellyttää yleisen taloustilanteen kohenemista”, Pakarinen sanoo.

Talonrakentamisen aloituskuutiot ovat liki viimevuotisella tasolla, mutta huomattavasti pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tasoa laskee tänä vuonna erityisesti maatalousrakennukset. Koska nämä ovat muita halvempia rakennustyyppejä, uudisrakentamisen volyymi noussee ensi vuonna, vaikka kuutiomääräiset aloitukset eivät kuluvana vuonna kasva.

Uusia asuntoja aletaan rakentaa tänä vuonna noin 27 000, mikä on selvästi alle vuosittaisen asuntorakentamistarpeen. Toimitilarakentamisen ensi vuoden volyymiä nostaa yksittäisten suurten hankkeiden käynnistyminen. Korjausrakentaminen on pysynyt vakaalla kasvu-uralla ja sen tuotannon arvo ylittää uudisrakentamisen.

Infrarakentamisen tilanne on jokseenkin epävarma talvea kohti mentäessä. Useat isot projektit ovat päättymässä eikä näköpiirissä ole uusia suuria hankkeita, jotka voisivat kompensoida laskua. Valtio siirtää infrarahoitustaan investoinneista perusväylänpitoon ja korjausvelan vähentämiseen.

”Valtiovarainministeriö totesi syksyn taloudellisessa katsauksessaan, että riittämätön infrastruktuuri ja asuntotuotanto voivat nousta taloudellisen kehityksen esteeksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Valtion panostus kaupunkialueiden joukkoliikenneinvestointeihin loisi mahdollisuuksia hallittuun kasvuun ja houkuttaisi monin verroin yksityisiä investointeja muun muassa asuntorakentamiseen. Tätä mahdollisuutta ei kannattaisi nyt hukata”, vinkkaa RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi.