RAKENNUSPARKKI

Vanhaa Jännevirran siltaa kannatteleva jänneteräs katkesi huhtikuussa. Vilkasliikenteisellä valtatie 9:llä, Kuopion ja Joensuun välillä, sijaitsevan sillan paikalle on suunnitteilla uusi silta mutta nykyisen tulisi kuitenkin kestää käytössä vielä ainakin kolme vuotta. Katkennut jänne on korjattu, mutta sillan muut mahdolliset vauriot vaativat tarkastamista. 

Rakenteiltaan monitahoista, monta eri siltatyyppiä käsittävää Jännevirran siltaa tarkastamaan tarvitaan koko joukko tekijöitä ja osaamista. Pohjois-Savon ELY-keskus kääntyi tarpeessaan Inspectan puoleen ja kattavan tutkimussuunnitelman mukainen tarkastustyö suoritettiin sillalle elokuussa. Erikoistarkastustyö (ET) käsitti sekä teräs- että betonirakenteiden tutkimuksen. ”Meillä on käytössämme Suomen paras teräsrakennetutkimukseen tarkoitettu laitteisto”, kertoo kiinteistöjen ja rakenteiden liiketoimintapäällikkö Timo Lauri. ”Olen tehnyt tämän selväksi kontakteilleni ja sana tuntuu kiirivän.”

”Jännevirran sillan teräsrakenneosuus muodostuu monista toisiinsa yhteen niitatuista osista, joiden silmämääräinen tarkastus ei riitä. Liitosten tarkastukseen tarvitaan myös ultraääntä, joten normaalista tarkastuksesta poiketen mukana oli myös NDT-mies Panu Remes”, selittää tekninen asiantuntija Ari Timonen.

Kaksikon lisäksi mukaan tarvittiin hinaaja ja työlautta kuljettajineen sekä henkilönostin, sillä tarkastus tehtiin sillan alla olevalta vesiväylältä käsin. ”Nostin vietiin lautalle ja lautta sillan alle. Näin ollen tarkastus poikkesi hiukan muista vastaavista. Poikkeuksellista olivat myös erityisen kauniit maisemat”, Timonen kertoo.

Kokonaispituudeltaan 225,70 metriä pitkän sillan tutkimus vei kaiken kaikkiaan kolme päivää. Sillan Langer-palkkiosuudelle tehtiin niittiliitosten ja jäykistyspalkkien ultraäänitutkimusten lisäksi teräsrakenteiden tutkimuksia, kuten syöpymäsuuruuksien mittausta ja liitossovitusten, vetotankojen, laakereiden, korroosiovaurioiden ja säröjen tarkastusta. Betonirakennetutkimuksiin kuuluivat mm. päällysrakenteen betonipeitteen ja rakenteiden kloridipitoisuuden mittaukset.

”Olen aina innoissani liiketoimintarajat ylittävästä yhteistyöstä, kuten tässä tapauksessa taitorakenne- ja NDT-toimialojen välillä. Asiantuntijoillamme on tilaisuus kehittyä monipuolisesti, jakaa tietoa ja osaamista sekä innovoida uusia lähestymistapoja olemassa oleviin asiakastarpeisiin”, iloitsee liiketoimintajohtaja Jukka Taitto.

Monipuoliselle osaamiselle ja palvelutarjonnalle onkin tarvetta. ”Olen koettanut saada kiinni Liikenneviraston edustajia, joita kiinnostaisi varmasti tieto siitä, että pystymme laitteistomme ja asiantuntemuksemme avulla tutkimaan myös kaidetolppien juurien ruostumista ultraäänilaitteella. Laitteistomme lähettää ultraääntä alaspäin, jonka ansiosta muuten vaikea ruostumisen havaitseminen tolppajuurissa saadaan selville. Muutama tolppien juurista johtuva onnettomuus on ehtinyt tapahtua, kun näitä ei ole saatu selville”, Timo Lauri kertoo.

Uponorin Ecoflex-tehdas Annolovossa Venäjällä. 

Eristettyjen Ecoflex-putkien tuotantolinja vastaa kysyntään Venäjällä ja IVY-markkinoilla

Osana yhtiön kasvusuunnitelmia Venäjällä, Uponor avasi tehtaan Annolovoon Leningradin alueella 1.10.2015. Tuotantolaitos on suunniteltu tuottamaan miljoona metriä Ecoflex-eristeputkea paikalliseen lämmönjakeluun vuosittain sekä vastaamaan Venäjän ja muiden IVY-maiden kysyntään.

“Olemme yhtiönä toimineet Venäjällä jo 20 vuoden ajan, ja olen iloinen siitä, että myös tuotantomme käynnistys on nyt edennyt sujuvasti. Uskon, että Venäjän kasvavat markkinat ja erityisesti Pietarin alueen energiamarkkinat tarjoavat pitkällä aikavälillä vakaan pohjan uudelle tuotantolaitokselle ja paikalliselle henkilöstöllemme”, toteaa Uponorin toimitusjohtaja Jyri Luomakoski.

Muoviputkien osuus Venäjän markkinoilla on tällä hetkellä 30–35 prosenttia ja segmentti kehittyy voimakkaasti. Erityisesti energiatehokkaiden tuotteiden kysyntä kasvaa Venäjällä, mikä paikallisen tuotannon ja kehittyneiden logistiikkamahdollisuuksien myötä auttaa Uponoria vastamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä tehokkaammin.

Eristettyjen Ecoflex-putkien tuotantolinja avattiin 1.10. 2015 Venäjän Annolovossa.

Eristetyt Ecoflex-putkistot paikalliseen lämmönjakeluun

Uponorin Ecoflex on joustava, eristetty muoviputkijärjestelmä, joka on suunniteltu veden ja lämmön kuljettamiseen sekä rakennuksen sisällä että niiden välillä. Järjestelmää käytetään lämmitys- tai jäähdytysverkostoihin sekä lämpimän ja kylmän veden jakeluun.

Eristetyt putket vähentävät tehokkaasti lämmön karkausta tai ei-toivottua lämpenemistä myös suuremmilla etäisyyksillä. Materiaalin keveyden ja joustavuuden ansiosta verkoston asentaminen voidaan tehdä nopeasti ja tehokkaasti jopa vaikeissa olosuhteissa.

Annolovon tehtaassa Uponorin teollisuuslattialämmitys

Koska Uponor on erikoistunut vesikiertoisiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin, oli luonnollista asentaa yhtiön oma järjestelmä tähän uudisrakennukseen. Annolovon tehdas käyttää Uponorin teollisuuslattialämmitysjärjestelmää, joka tarjoaa miellyttävän sisäilman ja työympäristön. Järjestelmä toimii alhaisessa lämpötilassa ja on siksi energiatehokas ja ympäristöystävällinen.

Voimakkaassa muutoksessa ja kasvussa on erityisesti Pasila–Vallila–Kalasatama-akseli, jonne Helsingin keskusta laajenee. Havainnekuva: 3D Render

Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja. Kaupungissa on käynnissä useita Euroopan suurimpiin kuuluvia kaupunkikehityshankkeita.

Helsinki esittäytyy kiinteistö- ja sijoitusalan suurtapahtumassa Expo Real 2015:ssä Saksan Münchenissä 5.–7.10.2015 teemalla ”Smartest Choice”. Päähuomio kohdistetaan Pasila–Vallila–Kalasatama-akselin tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Väestönkasvu ylläpitää rakentamista

Helsinki houkuttelee työikäistä väestöä. Väestön ennätyskasvu ylläpitää rakennustuotantoa ja helpottaa taantuman vaikutuksia alueella. Väestönkasvuun perustuvat lukuisat käynnistyvät hankkeet osoittavat, että kiinteistösijoittajat uskovat liike- ja toimitilasijoittamisen parhaille paikoille edelleen kannattavan.

Voimakkaassa muutoksessa ja kasvussa on erityisesti Pasila–Vallila–Kalasatama-akseli, jonne Helsingin keskusta laajenee. Akselin itäpäässä rakennetaan Kalasataman keskusta Rediä. Akselin länsipäässä rakenteilla on Pasilan keskus Tripla, jonkakaupallisen osan rakentaminen on käynnistymässä lähikuukausina. Pasilan tornialueen kansainvälinen suunnittelu- ja toteutuskilpailu käynnistyy vuonna 2016.

Myös akselin keskellä sijaitseva Vallila on muuttumassa: alueen itäosaan on syntynyt entistä vahvempi rahoitusalan keskittymä. Perinteiset Vallilan teollisuus- ja konepaja-alueet ovat muotoutumassa monipuolisiksi yritystoiminnan ja asumisen alueiksi.

Vakaa sijoituskohde

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden volyymi on noussut ennätysvauhtia. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vakauden ja väestönkasvun ansiosta kiinnostava markkina-alue kansainvälisille sijoittajille. Ulkomaiset sijoittajat ovatkin jälleen kasvattaneet omistuksiaan Suomessa. Ulkomaisten sijoittajien osuus transaktiovolyymistä oli alkuvuonna Catellan markkinakatsauksen mukaan 37 prosenttia.

Helsinki–Finland-yhteisosasto

Expo Real -tapahtuman Helsinki–Finland-osastolla Helsingin johdolla esittäytyvät myös Espoon, Tampereen ja Turun kaupungit sekä ”LOURA” eli lounaisrannikkoyhteistyötä tekevät Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Kaupunkien lisäksi osastolla ovat mukana Senaatti-kiinteistöt, palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio Invest in Finland, Team Finland -verkosto ja yrityksistä SRV ja YIT sekä saksalainen LARS Project.

Expo Real on kiinteistöalan ammatillinen messutapahtuma, joka kerää vuosittain yli 36 000 kävijää. Näytteilleasettajia on tänä vuonna 34 maasta yhteensä yli 1 600. Helsinki on osallistunut tapahtumaan vuodesta 2001 lähtien.

Oslossa sijaitseva DNB A -toimistorakennus on voittanut European Steel Design Awards 2015 –palkinnon. Palkinto jaettiin 15.syyskuuta teräsrakentamisen tapahtumassa Istanbulissa. Ruukki vastasi rakennuksen teräsrungon suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta. 

”Olemme iloisia ja ylpeitä saamastamme kunnianosoituksesta. Hyvä ja läheinen yhteistyö arkkitehtien, insinöörien, teräsrakenneurakoitsijan, rakennusjohdon ja kehitysyhtiön välillä on johtanut siihen, että saimme palkinnon”, totesi kehitysyhtiö Oslo S Utvikling AS:n projektijohtaja Øystein Olav Ylvisåker.

Ylvisåker lisäsi vielä, että heidän työtänsä ohjaavat korkea laatu ja innovaatioiden käyttö. Ruukilta palkintoa oli vastaanottamassa projektijohtaja Minna Kuusela-Opas.

”Tämä on hieno osoitus Ruukin projektinjohdon osaamisesta. Kunnia kuuluu koko osaavalle tiimille. Projektitiimi vastaa projektin läpiviennistä ja koostuu useasta ammattilaisesta, korostaa Kuusela-Opas.

Palkittua rakennusta luonnehditaan DNB:n toimitiloista monimuotoisimmaksi. Siinä on muun muassa kuutiomaisia 6 x 6 metrin ulokkeita, etäällä rakennuksen ytimestä. Ruukin toimitti rakennukseen terästä noin 1 600 tonnia.

Rotterdamilainen arkkitehtitoimisto MVRDV yhdessä norjalaisen DARK Arkitekter toimiston kanssa vastasi DNB A -rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta.

European Steel Design Awards 2015 -kilpailun tarkoituksena on kannustaa luovaan teräksen käyttöön rakentamisessa. Kilpailussa palkitaan rakennuttajia, arkkitehtejä, terässuunnittelijoita ja teräsrakenneurakoitsijoita. Palkinnon kriteereinä ovat estetiikka, tekniikka, ympäristö ja taloudellisuus. Norska Stålforbund, eli Norjan teräsrakenneyhdistys, valitsi DNB A -rakennuksen ehdolle kilpailuun.

Pöyry on saanut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä toimeksiannon Mikkelin keskussairaalan peruskorjaus- ja laajennushankkeessa. Toimeksianto koskee nykyiseen sairaalaan tehtävien muutosten ja sairaalan laajennusosien rakennesuunnittelua.

Mikkelin ns. ESPER-hankkeen tavoitteena on yhdistää kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito yhdeksi kokonaisuudeksi nykyiselle sairaalakampukselle. Tarkoituksena on tarjota parempaa ja kustannustehokkaampaa palvelua kaikille sairaanhoitopiirin kunnille ja asukkaille.

Hankkeessa nykyistä sairaalaa laajennetaan muun muassa rakentamalla uusia kerroksia sekä uusi viisikerroksinen sairaala perhetaloksi. Nykyisiä tiloja järjestellään uudelleen ja saneerataan sairaalan ollessa samalla käytössä, mikä tulee ottaa tarkkaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.

Hanke tiivistää sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveydenhoidon tiloja noin 20 %. Keskittäminen tehostaa ja parantaa kuntalaisten palveluita samalla kuluja säästäen.

“Pöyryllä on vankka kokemus suurten sairaalahankkeiden rakennesuunnittelusta. Tästä kokemuksesta on paljon hyötyä, etenkin kun hankkeessa täytyy ottaa huomioon työnaikaiset sairaalatoiminnan vaatimukset,” sanoo Pekka Narinen, Pöyryn rakennussuunnitteluyksikön johtaja.

Hanke on alkanut kesäkuussa ja se valmistuu vuonna 2020.

Tilauksen arvoa ei ole julkistettu. Tilaus kirjataan Alueellisten toimintojen vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tilauskantaan.