RAKENNUSPARKKI

Helsingin kaupunginkanslia: Asuntotuotantotoimiston vuoden 2015 työmaa on valittu

January 12, 2016 by kerttuvali

Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön Kontulan taiteilijatalot ja Heka Kontula Kontulankaari 13. Kuva Arno de la Chapelle.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT on ottanut käyttöön uuden tavan palkita yhteistyökumppaneitaan työstä rakennusalan työmaaturvallisuuden parantamiseksi. Parhaiten tässä työssä vuoden 2015 aikana onnistuttiin Heka Kontula Kontulankaari 13:n ja Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön Kontulan taiteilijatalot -työmaalla, jonka pääurakoitsija on Varte Oy. Työmaan vastaavana työnjohtajana toimiJanne Rimpioja.

Asuntotuotantotoimisto auditoi kohteiden valmistumisvaiheessa pidettävässä johdon katselmuksessa työmaiden työturvallisuustason, harmaan talouden torjuntatoimien tason sekä laadunvarmistuksen tason. Vuoden 2015 aikana auditoitiin 18 valmistunutta uudis- ja peruskorjauskohdetta.

Työmaiden työturvallisuuden taso, aikataulujen hallinta sekä laadunvarmistuksen taso ovat parantuneet, kun tarkastelujaksoksi otetaan 10 vuotta. Viime vuosina on havahduttu erityisesti työturvallisuuden merkityksen tiedostamiseen. Tavoite on, että työtä ei saa tehdä kenenkään turvallisuutta tai terveyttä vaarantaen, työmaan täytyy torjua tehokkaasti harmaata taloutta ja sopimuksessa edellytettyä laadunvarmistusta on noudatettava.

Palkittu kohde:

Helsingin kaupungin asunnot Oy Heka Kontulankaari 13 ja Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö Kontulan taiteilijatalot.
Kohteessa on 14 korkotuettua vuokra-asuntoa sekä neljätoista Ateljeesäätiön työtilaa.
Kohde on valmistunut 11.12.2015. Arkkitehtisuunnittelu: DPI-U2 Architects Risto Urala.
Vastaava työnjohtaja: Janne Rimpioja, Varte Oy

SRV mukana toteuttamassa Kehä I Keilaniemessä -hanketta

January 12, 2016 by kerttuvali

SRV on mukana kehittämässä modernia ja merellistä kaupunkiympäristöä Espoon Keilaniemeen ja viemässä Espoon Kehä I Keilaniemessä -rakennushanketta eteenpäin. Yhtiön infrahankkeista vastaava SRV Infra Oy toteuttaa nyt tammikuussa käynnistyvän hankkeen katu- ja tienrakennustyöt ja toimii yhteistyössä Espoon kaupungin, Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa toteutettavassa hankkeessa pääurakoitsijana. Hankkeessa Kehä I siirretään betonitunneliin maan sisään, ja sen ylle rakennetaan puistokansi.

“Kehä I Keilaniemessä -hankkeen tavoitteena on yhdistää Otaniemi, Keilaniemi ja Tapiola yhtenäiseksi kaupunkialueeksi, mahdollistaa asuntorakentaminen elokuussa 2016 avattavan metroaseman viereen sekä sujuvoittaa liikennettä. Tunnelissa maan alla suuren maantien melu- ja päästöhaitat jäävät minimiin. Muutokset parantavat myös jo olemassa olevien asukkaiden asuinympäristön viihtyvyyttä”, sanoo rakennuspäällikkö Hannu Lehtikankare Espoon Kaupunkitekniikan keskuksesta.

Kehä I:n siirtäminen tunneliin liittyy olennaisesti koko Keilaniemen alueen kehittämissuunnitelmiin. Tunneloinnilla mahdollistetaan alueelle suunniteltujen tornitalojen toteutuminen. Lopullista päätöstä tornien rakentamisesta ei ole vielä tehty. SRV:llä on ollut vuodesta 2008 suunnitteluvaraus tonteille, ja osapuolet neuvottelevat parhaillaan asuintornien tonttien kaupasta. Päätöksiä mahdollisista tonttikaupoista tehtäneen tammi-helmikuun aikana.

“SRV on ollut jo vuodesta 2006 asti vahvasti mukana kehittämässä Keilaniemen aluetta ja sinne suunniteltuja asuintornitaloja. Keilaniemi hankkeena osuu täydellisesti strategiaamme kehittää liikenteen solmukohtiin sijoittuvien kaupunkien keskustoja ja olisi upea jatke parhaillaan käynnissä olevalle REDI-hankkeellemme. Lisäksi Keilaniemi on maisemaltaan aivan ainutlaatuinen ja tulee toteutuessaan tarjoamaan jälleen jotain täysin uutta pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille”, SRV:n hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen toteaa.

Keilaniemeen on suunnitteilla neljä tornia ja pysäköintilaitos. Toteutuessaan Keilaniemi Towers -asuintornit tulevat olemaan Suomen korkeimmat asuintalot, korkeimman tornin yltäessä jopa lähes 145 metrin korkeuteen. Kaikkiaan neljään torniin on suunniteltu yli 1 000 asuntoa. Tornien yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös liike- ja toimistotilaa.

Toteutus kahdessa vaiheessa, liikennejärjestelyt merkittäviä

Kehä I Keilaniemessä -hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan puolikkaan, noin 220 metrin mittaisen tunnelin rakentaminen, Otasolmun eritasoliittymä sekä tornitalojen ja Raidejokerin vaatimat louhinnat. Louhintatöitä pyritään tekemään ripeästi talven, kevään ja kesän 2016 aikana, jotta ne saataisiin mahdollisimman valmiiksi ennen metroliikenteen käynnistymistä elokuussa 2016. Tunnelin ensimmäinen puolikas valmistuu syksyyn 2018 mennessä ja mahdollistaa kahden ensimmäisen tornitalon rakentamisen. Lopullisesta tunnelista tulee noin 400 metrin pituinen, mutta sen loppuosa ja loput mahdolliset kaksi tornitaloa rakennetaan vasta myöhemmin.

Hankkeessa rakennetaan modernia, merellistä kaupunkia alueen perinteitä kunnioittaen. Aalto-yliopiston kampus ja monet kansainvälisten yritysten toimistot tekevät alueesta elävän kaupunkiympäristön, ja uuden metroyhteyden sekä nyt rakennettavien väylien ansiosta se on myös helposti saavutettavissa.

“Hanke tulee luonnollisesti vaikuttamaan melko lailla Kehä I:n ja Länsiväylän liikenteeseen useiden vuosien ajan. Liikennejärjestelyiden ensimmäisessä vaiheessa Kehä I:n kaistoja järjestellään ja ajorataa siirretään länteen, jotta läheisten tornitalojen louhinnalle jäisi tilaa. Turvallisuudesta huolehditaan alentamalla nopeusrajoitus 50 km:iin tunnissa. Joitakin kevyen liikenteen väyliä joudutaan sulkemaan töiden ajaksi, mutta alikulku kehän ali mahdollistetaan koko töiden ajan. Nämä muutokset ovat voimassa kesään 2016 saakka, jolloin Kehän tielinja siirretään tilapäisesti idemmäs metroaseman viereen, jotta tietunnelia päästään rakentamaan. Me kaikki hankkeen osapuolet tulemme osaltamme varmistamaan, että liikennejärjestelyt sujuvat mahdollisimman joustavasti, ja että tietoa on saatavilla helposti”, työmaasta SRV Infra Oy:ssa vastaava työpäällikkö Timo Sinkkonen toteaa.

Jatkossa liikenne saadaan sujuvammaksi, kun Kehä I:lle rakennetaan uusia eritasoliittymiä. Tunnelin pohjoispäähän rakennetaan Otasolmun kiertoeritasoliittymä, josta jatkuvat yhteydet Karhusaarentielle ja Keilaniemeen. Tunnelin eteläpäähän taas rakennetaan suuntaisliittymä, jonka kautta pääsee Länsiväylän suunnasta Keilaniemeen. Tapiolantien liittymä säilyy toistaiseksi liikennevaloliittymänä, johon Otaniemen puolelle tehdään uusi ramppi Kehä I:lle Leppävaaran suuntaan.

Kesko ostaa Onnisen ja vahvistaa asemaansa rakentamisen ja talotekniikan kaupassa

January 12, 2016 by kerttuvali

Kesko Oyj on sopinut ostavansa Onninen Oy:n koko osakekannan Onvest Oy:ltä. Ostettavan liiketoiminnan pro forma -liikevaihto lokakuusta 2014 syyskuun loppuun 2015 oli 1 438 miljoonaa euroa ja käyttökate 39 miljoonaa euroa. Osakekauppana toteutettavan yritysoston velaton kauppahinta on 369 miljoonaa euroa. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö.

Uusi kokonaisuus tarjoaa täydet rakentamisen ja talotekniikan valikoimat sekä yritys- että kuluttaja-asiakkaille. Yrityskauppa luo erinomaisen perustan Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan kasvulle Suomessa ja muualla Euroopassa.

Rakentaminen ja remontointi teknistyvät ja siirtyvät entistä enemmän ammattilaisten tehtäväksi. Tähän markkinamuutokseen vastaaminen on Keskon strategian keskeisiä tavoitteita. Onnisen hankinta vahvistaa erityisesti yritysmyyntiä. K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynnistä yritysmyynnin osuus on yli 40 prosenttia ja yrityskaupan myötä yritysmyynnin osuus nousee noin 60 prosenttiin.

Yritysoston myötä Keskon liiketoiminta laajenee merkittävästi LVI- ja sähkötuoteryhmissä, ja se pystyy palvelemaan paremmin erityisesti urakoitsija-asiakkaita. Tämän lisäksi Kesko saa uusia asiakkuuksia infra- ja teollisuusasiakasryhmistä.

Molemmat yhtiöt toimivat Itämeren alueen ja Skandinavian markkinoilla. Toteutuessaan järjestely mahdollistaa Keskolle merkittävät mittakaava- ja synergiaedut.

“Ihmisillä on entistä vähemmän aikaa toteuttaa teknisesti yhä vaativampia rakennusprojekteja ja he haluavat ostaa aiempaa enemmän valmiita rakentamisen ratkaisuja. Strategiamme yhtenä keskeisenä tavoitteena on vastata tähän kehitykseen. Onnisen hankinnan myötä saamme paljon uutta huippuosaamista ja laajenemme uusille tuotealueille sekä uusiin asiakasryhmiin. Onninen ja sen vahva brändi tarjoavat Keskolle erinomaisen mahdollisuuden kehittää ja laajentaa myyntiä yritysasiakkaille. Onnisen hankinta on Keskolle “perfect match” ja 3,6 miljardin euron liikevaihdolla Keskon rakentamisen ja talotekniikan kauppa on oman alansa johtavia Euroopassa ja Suomen kansainvälisin kaupan alan toimija”, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Onninen on Itämeren alueen ja Skandinavian johtavia LVI- ja sähkötuotteiden ja -palveluiden tarjoajia. Yritysasiakaskauppaan erikoistuneella konsernilla on noin 150 toimipistettä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Baltian maissa sekä Venäjällä. Onniselta hankittava liiketoiminta työllistää noin 3 000 henkilöä, joista noin 1 200 työskentelee Suomessa. Yhtiön teräsliiketoiminta ja Venäjän tytäryhtiö jäävät yrityskaupan ulkopuolelle.

Onvestin hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto näkee yrityskaupan hyvänä ratkaisuna Onniselle. “Tämä kauppa on merkittävä. Onnisen ja Keskon yhdistelmä tarjoaa suomalaiselle teollisuudelle erinomaisen jakelukanavan kansainvälisille markkinoille. Yhdessä yhtiöt muodostavat yhden Euroopan suurimmista rakentamisen ja talotekniikan kaupan yrityksistä, jolle Onnisen teknisen kaupan osaaminen tuo merkittävän strategisen kilpailuedun. Yrityskauppa luo merkittäviä mahdollisuuksia, kun molempien yritysten parhaat käytännöt saadaan yhteiseen käyttöön. Samalla on tärkeää, että Onninen pysyy suomalaisomistuksessa.”

Yrityskaupan taloudelliset vaikutukset

Kesko arvioi saavansa yrityskaupasta synergiaetuja käyttökatetasolla (EBITDA) noin 30 milj. euroa vuodessa vuodesta 2020 alkaen olettaen, että yrityskauppa toteutetaan vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Synergiaetujen saavuttaminen edellyttää sekä investointeja että kertaluonteisia kustannuksia. Synergiaetujen yhteenlasketun nettokassavirtavaikutuksen arvioidaan olevan noin 25 milj. euroa positiivinen vuosina 2016-2019.

Mittakaava- ja synergiaetuja tavoitellaan pääosin yhteisiä asiakkuuksia hyödyntämällä, hankinnassa ja logistiikassa, kauppapaikkaverkoston kehityksessä sekä ICT:ssä ja hallinnossa.

Kauppahinnan käyvän arvon kohdistuksista nettovarallisuudelle arvioidaan aiheutuvan ensimmäisille 6 kuukaudelle noin 5 milj. euron kuluerä.

Käteisellä maksettava kauppa rahoitetaan Keskon likvideillä varoilla sekä käytettävissä olevilla velkarahoitusreserveillä.

Keskon tulevaisuuden näkymiä tarkastellaan kaupan osalta sen toteutusajankohdan yhteydessä.

Yrityskaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksynnän sekä kaupan muiden ehtojen täyttymistä. Yrityskaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Onninen-konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema*

TULOSLASKELMA	1.10.2014 – 30.9.2015	1.1.2014 – 31.12.2014

Liikevaihto	1 438	1 401
Myytyjen suoritteiden hankintameno	-1 162	-1 134
Bruttokate	277	266
Henkilöstökulut	-134	-130
Liiketoiminnan muut kulut	-104	-103
Käyttökate	39	34
Poistot ja arvonalentumiset	-11	-11
EBITA	28	23
Liikearvon poistot	-2	-2
Liikevoitto	26	21
Rahoitustuotot ja -kulut	0	-1
Tulos ennen veroja	25	20
Tuloverot	-8	-6
Tilikauden tulos	17	14

TASE	30.9.2015	31.12.2014

VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	30	29
Aineelliset hyödykkeet	12	11
Laskennalliset verosaamiset	6	5
Yhteensä pitkäaikaiset varat	48	45
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	222	206
Myyntisaamiset	257	163
Muut saamiset	22	13
Rahavarat	1	1
Yhteensä lyhytaikaiset varat	503	382
VARAT YHTEENSÄ	550	427

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma	139	131
Oma pääoma yhteensä	139	131
Pakolliset varaukset	1	1
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	80	50
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	50	53
Ostovelat	211	144
Muut korottomat velat	67	47
Laskennalliset verovelat	3	2
Yhteensä lyhytaikaiset velat	331	246
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	550	427

*Pro forma tuloslaskelmien ja taseiden tiedot ovat tilintarkastamattomia ja perustuvat Onninen-konsernin johdon raportointiin.

SRV mukana suunnittelemassa Espoon Kivenlahden uutta metrokeskusta ja sitä ympäröiviä asuntokortteleita

January 11, 2016 by kerttuvali

SRV vahvistaa entisestään asemaansa pääkaupunkiseudun liikenteen solmukohtien kehittäjänä ja rakentajana. Espoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on varannut SRV:lle ja VVO:lle alueen Kivenlahden metrokeskuksen suunnittelua varten. Uuden metroaseman sisäänkäyntien ympärille rakentuvaan metrokeskukseen kuuluu myös laaja asuntokorttelikokonaisuus sekä toimisto- ja liiketilaa.

Rakennettava metrokeskus koostuu neljästä korttelista. Suunnittelualueelle kaavaillaan noin 76 000 neliömetriä asuintiloja ja noin 56 000 neliömetriä liike-, toimisto- ja palvelutiloja, sekä bussiterminaali ja liityntäpysäköinti. Asunnoista osa toteutetaan tornitaloina, joissa liike-, toimisto- ja palvelutilat rakennetaan tornien alakerroksiin ja asuintilat ylempiin kerroksiin. Kaikkiaan alueelle rakennetaan noin 1 200 asuntoa.

Espoon kaupunki valitsi hankkeen yhteistyökumppanin avoimen hakumenettelyn kautta. SRV:n, VVO:n, Siton ja HKP:n suunnitelmassa toteutuu kaupungin asettamat kehitystavoitteet. Suunnitelmasta löytyy selvä kävelykeskusta ja rakennettavan alueen liittyminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on hyvin huomioitu. Alue on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla, ja liike-, toimisto- sekä palvelutilat on sijoitettu siten, että niissä on helppo asioida. Asuntorakentamisen sijoittamisessa on huomioitu alueen haasteellinen sijainti Länsiväylän varrella.

“Suunnitteluvarauksen hakumenettelyllä saatiin tavoitteen mukaisesti erinomainen lähtöaihio alueen kaavoituksen jatkosuunnitteluun yhdessä SRV-VVO-hankeryhmän kanssa. Teknisesti pitkälle tutkittu ehdotelma yhdistää hienosti vanhan ja rakentuvan uuden Kivenlahden keskustan miellyttävällä kävelykeskustalla ja hyödyntää tämän metron pääteaseman kaupallisen- ja toimitilapotentiaalin. Hankeryhmän vahva kokemus vastaavanlaisista haastavista kehityskohteista on nähtävissä ratkaisuissa. Tästä on hyvä jatkaa “, toteaa Espoon kaupungin projektinjohtaja Kimmo Leivo.

“Kivenlahden hanke on juuri SRV:n strategian mukainen sijaiten yhdessä Espoon kehittyvimmistä kaupunkikeskuksista ja liikenteen solmukohdassa. Olemme todella iloisia päästessämme mukaan kehittämään myös Kivenlahden aluetta ja luomaan uutta metrokeskusta”, SRV:n hankekehitysjohtaja Jouko Pöyhönen jatkaa.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan uusi metrokeskus bussiterminaaleineen ja liityntäpysäköinteineen samanaikaisesti Länsimetron kanssa. Rakennustyöt Kivenlahdessa käynnistyvät kaavoituksen valmistuttua, arviolta 2017 – 2018 ja metrokeskuksen arvioidaan valmistuvan 2020-luvun alkupuolella.

Tampereen Kansi ja Areena -hankkeeseen saatiin kaksi tarjousta

January 11, 2016 by kerttuvali

Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen tarjousten määräaikaan 11.1.2016 kello 12.00 mennessä kaupungin kirjaamoon on saapunut kaksi tarjousta.

Tarjoukset tulivat yritysryhmittymiltä, jotka Tampereen kaupunginhallitus on 24.8.2015 päättänyt kutsua neuvottelumenettelyyn eli

-Lemminkäinen Talo Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Restamax Oyj ja Eppu Normaali Oy

– SRV-Yhtiöt Oyj / SRV Rakennus Oy

Tarjoukset käydään läpi ja ennen helmikuun loppua kaupunginhallitus valitsee kumman yritysryhmittymän kanssa jatketaan neuvottelua. Päätökset hankkeen toteutuksesta valitun yritysryhmittymän kanssa tuodaan valtuuston päätettäväksi keväällä 2016.

Isännöintiliitto: Putkiremontti on mainettaan parempi – aikailu käy kalliiksi

January 11, 2016 by kerttuvali

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet pelkäävät turhaan putkiremontin aloittamista, selviää Isännöintiliiton vastavalmistuneesta Putkiremonttibarometri 2015:sta. Isännöintiliitto neuvoo tekemään päätökset remontista suunnitelmallisesti, jotta osakkaiden rahaa säästyy.

Tutkimuksessa haastateltiin ensimmäistä kertaa myös hallitusten puheenjohtajia isännöitsijöiden lisäksi. Mukana oli 89 puheenjohtajaa putkiremontin läpikäyneistä taloyhtiöistä ja 258 sellaista, joilla remontti on joko suunnitteilla tai joilla ei vielä ole tarvetta remontille.

Käsitykset toteutusvaiheen onnistumisesta olivat heikot puheenjohtajilla, joiden taloyhtiössä ei ollut teetetty remonttia. Remontin läpivieneistä hallituksista taas selvä enemmistö arvioi, että urakan yleinen työnjälki oli hyvä, urakkatarjousten aikataulut ja hinnoittelu pitivät ja työt saatettiin hyvin loppuun.

Korjataan vasta kun vuotaa

Remontit tehdään yleensä vasta kun ongelma on jo akuutti. Isännöitsijöiltä kysyttäessä kävi ilmi, että ylivoimaisesti suurin syy putkiremonttien käynnistämiseen ovat putkistossa ilmenneet vuodot. Kuntotutkimuksen perusteella remonttiin oli ryhtynyt vain 36 prosenttia vastanneista.

Barometristä selviää, että putkiremonttien hinnoissa on selvää nousupainetta. Erityisesti uusien remonttitapojen hinnat nousevat: sukitus, sujutus ja ruiskuvalu kallistuivat viime vuonna 13 prosenttia.

Teettäkää remontit ajoissa

Taloyhtiöissä kannattaisi teettää putkien kuntotutkimukset hyvissä ajoin ja toimia niiden perusteella.

– Vuotojen korjaaminen maksaa. Jos remontti joudutaan valmistelemaan kiireessä, siitä tulee kokonaisuutena kalliimpi kuin jos putket olisi korjattu ennen vahinkoja. Putkiremontti-ikään tulevien taloyhtiöiden määrä vain kasvaa lähivuosina, Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski huomauttaa.

Yleensä putkiremontti tehdään 50-vuotiaassa taloyhtiössä. Viime vuonna remontoitiin eniten 1966 valmistuneita taloyhtiöitä. Putkiremontti käynnistyy keskimäärin 13 kuukauden kuluttua suunnittelun alkamisesta.

Putkiremonttibarometri on Isännöintiliiton vuosittain toteuttama kyselytutkimus. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Aro Systems Oy:n, Consti Talotekniikka Oy:n, Pipe-Modul Oy:n, Sewerex Oy:n ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n kanssa.

Putkiremonttibarometrissa 2015 kokemuksiaan kertoi 255 isännöitsijää. Haastatelluilla isännöitsijöillä oli käynnissä vajaat 700 putkiremonttia. Hallitusten puheenjohtajat olivat kyselyssä mukana ensimmäistä kertaa.

Löydät tutkimusraportin kokonaisuudessaan tästä linkistä.

KONE toimittaa hissit kolmeen pilvenpiirtäjään Liuzhoussa Kiinassa

January 11, 2016 by kerttuvali

KONE asentaa hissit kolmeen korkealuokkaiseen asuintorniin Diwang International Fortune Center rakennuskompleksissa Liuzhoussa Etelä-Kiinassa. Rakennuskohde käsittää yhden 215 metriä korkean tornin ja kaksi 191-metristä tornia. Uusien tornien on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä.

KONE toimittaa projektiin 38 hissiä. Toimitukseen sisältyy kaksi KONE MonoSpace® – ja 36 KONE MiniSpace(TM) hissiä, joita rakennuksen valmistuttua käyttää enimmillään 3 000 asukasta päivittäin.

Rakennuttajana toimiva Guangxi Royal Plaza Investment Group on tehnyt KONEen kanssa yhteistyötä aiemminkin, vuonna 2013, ja asiakkaan silloinen tyytyväisyys kokemukseensa painoi vaa’assa myös tässä tarjouskilpailussa.

“Tämä on KONEelle näyttävä tilaus, ja meistä on hienoa päästä taas tekemään yhteistyötä Guangxi Royal Plazal Investment Groupin kanssa tässä projektissa”, sanoo KONEen Kiinan aluejohtaja William B. Johnson.

Tilaus kirjattiin vuoden 2015 viimeiselle neljännekselle.

Erkka Valkilasta Pohjola Rakennus -konsernin hallituksen jäsen

January 11, 2016 by kerttuvali

Eläkkeelle joulukuussa jäänyt SATO Oyj:n toimitusjohtaja Erkka Valkila aloitti Pohjola Rakennus -konsernin hallituksen jäsenenä 1.1.2016 alkaen. Hän tuo yhtiön hallitukseen pitkän kokemuksensa kiinteistö- ja rakennusalalta,kiinteistökehityksestä, asuntosijoittamisesta sekä yleisjohtamisesta.

Ennen SATOa Erkka Valkila oli toimitusjohtajana Ferenda Oyj:ssä ja Polar Kiinteistöt Oyj:ssä. Vuoden alusta usean kiinteistöalan hallituksissa puheenjohtajana tai jäsenenä vaikuttava Valkila kiinnostui Pohjola Rakennus -konsernista, koska yhtiö on menestynyt uudistumisen ja innovoimisen kautta ja tehnyt asioita eri tavalla kuin muut.

– Yritys on hyvin johdettu ja henkilökunta sitoutunutta sekä toimii asiakaslähtöisesti. Toki päätökseen vaikutti myös se, että tunnen henkilöitä yrityksen taustalla, mm. Juha Metsälän, jota arvostan yritysjohtajana, sekä hallituksen jäseniä kuten puheenjohtaja Jukka Terhosen, hän kertoo.

Erkka Valkila odottaa hallitusjäsenyydeltään avointa keskustelukulttuuria, jolla pyritään luomaan edellytyksiä yrityksen menestykselle. Haasteellinen markkinatilanne Suomessa vaatii töitä ja asiakaskokemusten hoitoon paneutumista. Perheyritys on tässä vahvoilla.
– Vastuullisella omistajuudella on selkeästi kasvot, jolloin ainoa mahdollisuus on tehdä vastuullisesti työtä ja hoitaa asiat luottamuksen arvoisesti. Vastuullisuuden merkitys kaikessa liiketoiminnassa, varsinkin rakennusalalla, tulee jatkossa entisestään korostumaan, hän sanoo.

Juha Metsälä haluaa vahvistaa vuokra-asumisen ja sijoittamisen asiantuntemusta hallituksessa, koska vuokra-asuminen lisää suosiotaan.

– Valkila rakensi toimitusjohtajakaudellaan Satosta johtavan asuntosijoitusyhtiön. Hänen rahoitus- ja asuntosijoitusosaamisensa sekä verkostonsa tuovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia Pohjola Rakennus -konsernin kehittämiseen. Hänellä on myös uutta näkemystä tontinhankintaan ja kohteiden aloituspäätöksiin liittyen sekä siitä, miten tämän päivän vuokra-asunto sijoittaja toimii ja mihin he haluavat tulevaisuudessa sijoittaa. Pohjola Rakennus on voimakkaassa kasvussa, ja meillä on edellä mainittuja päätöksiä valtava määrä. Sen prosessin kirkastamiseen sekä tilaajan näkemyksen esille tuomiseen uskon Valkilalla olevan erittäin paljon annettavaa.

Kannelmäen ostarin tilalle ehdotetaan asuntoja ja uusia liiketiloja

January 8, 2016 by kerttuvali

Havainnekuva ostoskeskuksen alueen tulevaisuudesta. Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan asuntoja noin 650 asukkaalle. Uudet asuintalot olisivat pääosin 5–6-kerroksisia. Osaan taloista tulisi katutasoon liike- ja myymälätilaa kahdelle ruokakaupalle, ravintolalle ja muille palveluille. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee ostoskeskuksen alueen asemakaavaehdotusta tiistaina 12. tammikuuta.

Uusien talojen tieltä purettaisiin sekä vanha ostari että uudemmat liikerakennukset Vanhaistentie 3:ssa. Aloite rakennusten korvaamisesta uusilla asuintaloilla on tullut rakennusten omistajilta. Kauppakeskus Kaari Kannelmäen eteläosassa on vienyt asiakkaita vanhalta ostoskeskukselta ja vähentänyt liiketilojen kysyntää. Osa liiketiloista on jäänyt tyhjilleen. Suuri osa rakennuksista on myös peruskorjauksen tarpeessa.

Asukkaiden autopaikat ja osa liiketilojen autopaikoista rakennettaisiin pihakansien alle. Asiakas- ja vieraspysäköinti sijoittuisi katutasoon. Jalankulkuyhteys ostarin itäpuolisista kortteleista Vanhaistentielle säilyisi.

Havainnekuva korttelin eteläosan sisältä. Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy

Asemakaavan yhteydessä on suunniteltu muutoksia myös Vanhaistentien liikennejärjestelyihin. Kantelettarentien ja Kaarelantien risteyksiin on suunniteltu kiertoliittymät liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Lopullisesti kaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan kaavan tultua lainvoimaiseksi.

Alueen uudistus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain noin viiden vuoden aikana niin, että korvaavat liiketilat valmistuvat ennen vanhojen tilojen purkamista. Uusia liiketiloja alueelle tulee vajaa puolet nykyisestä.

Helsinki kunnostaa rakennushistoriallisesti arvokkaita kouluja

January 8, 2016 by kerttuvali

Grundskola Norsen (ent. Svenska Normallyceum) osoitteessa Unioninkatu 2 peruskorjauksen aikana joulukuussa 2015.

Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi koulujen peruskorjauksiin. Vuonna 2016 valmistuvat muun muassa rakennushistoriallisesti arvokkaiden Roihuvuoren ala-asteen ja Grundskolan Norsenin perusparannukset.

Vuonna 2016 laajat peruskorjaukset valmistuvat myös Oulunkylän ja Vuosaaren ala-asteilla ja Helsingin kuvataidelukiossa. Yhteensä yli 2000 koululaista ja lukiolaista pääsee palaamaan kunnostettuihin ja nykyaikaisiin koulutiloihin.

Unioninkadulla entisöidään Helsingin vanhinta koulua

Unioninkatu 2:ssa sijaitseva vuonna 1880 valmistunut Grundskolan Norsen, entiseltä nimeltään Svenska Normallyceum, on Helsingin vanhin edelleen alkuperäisessä käytössä oleva koulurakennus. Kesällä valmistuvassa peruskorjauksessa ruotsinkielisenä yläasteena toimivan rakennuksen julkisivut ja vesikatto on jo uusittu ja sisätyöt ovat käynnissä.

”Julkisivut maalattiin perinteisellä keltasävyisellä kalkkimaalilla. Käytävien, porrashuoneiden ja juhlasalin pintakäsittely ja koristemaalaukset tehdään rakennuskonservaattorin ohjeistuksen mukaan”, kertoo projektinjohtaja Sirpa Pylväs kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Entisöinnin ohella suunnittelun lähtökohtana on ollut talotekniikan uudistaminen vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Arvorakennuksen paloturvallisuutta, ääneneristävyyttä ja ilmatiiviyttä parannetaan. Alun perin Norsen oli määrä peruskorjata jo vuosina 2014–2015, mutta hanke lykkääntyi arvioitujen kustannusten nousun vuoksi.

Toukokuussa 2015 alkanut työ on edennyt aikataulussa ja oppilaiden on tarkoitus palata kouluun elokuussa 2016. Tiloihin muuttavat Grundskolan Norseniksi yhdistyneet Högstadieskolan Lönkan ja Högstadieskolan Svenska normallyceum. Aiemmin rakennuksessa peruskoulun ohella toiminut ruotsinkielinen lukio ei palaa tiloihin, vaan se on yhdistetty Tölö Gymnasietin kanssa.

Betoniarkkitehtuuri säilyy Roihuvuoren ala-asteella

Myös Roihuvuoren ala-asteen (os. Vuorenpeikontie 7) peruskorjauksen on määrä valmistua siten, että oppilaat aloittavat rakennuksessa koulutyön elokuussa 2016. Betoniarkkitehtuuristaan tunnettua Aarno Ruusuvuoren suunnittelemaa rakennusta pidetään arkkitehtonisesti hienona esimerkkinä Helsingin 1960-luvun koulurakentamisesta. Rakennuksen sisätiloja ja julkisivua uudistetaankin tarkasti alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.

Ikkunat ja julkisivun betoniulkokuoret on uusittu ja ulkolasiseinään on vaihdettu yli 2000 kappaletta iskunkestäviä lasitiiliä.

Rakennukseen asennettavan nykyaikaisen ilmanvaihtojärjestelmän myötä koulun huono sisäilma jää historiaan. Kaikki talotekniikka on pyritty sijoittamaan niin, että rakennuksen arkkitehtuuri ja ilme säilyvät.

”Ilmanvaihtokoneita ei arkkitehtuurin vuoksi voitu sijoittaa vesikatolle, joten konehuone rakennetaan vanhaan liikuntasaliin. Juhlasalista muodostetaan yhdistetty juhla- ja liikuntasali”, kertoo projektinjohtaja Sirpa Pylväs kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Toteutuneesta hankkeesta laaditaan erillinen restaurointiraportti, johon kirjataan muun muassa keskeiset tavoitteet, laaditut suunnitelmat ja mahdolliset niihin työmaavaiheessa tulleet muutokset. Raportti pyrkii ohjaamaan rakennuksen tulevaa ylläpitoa ja sekä muiden vastaavien kohteiden korjauksia.

Myös päiväkoteja peruskorjataan

Valmistuvien remonttien lisäksi peruskorjaus on käynnissä tai käynnistyy vuoden aikana useissa kouluissa. Remontit alkavat Hoplaxskolanissa helmikuussa, Kaisaniemen ala-asteella kesäkuussa ja Botby grundskolassa syyskuussa. Jätkäsaareen aletaan rakentaa uutta koulua, johon sijoittuu peruskoulun 1.-2. luokkien lisäksi päiväkoti. Stadin ammattiopiston toimipisteissä on käynnissä merkittäviä korjaushankkeita, joiden on määrä valmistua vuosina 2017 ja 2018.

Myös päiväkoteja peruskorjataan ahkerasti ja vuonna 2016 Helsinkiin valmistuu kolme uutta päiväkotirakennusta. Helsingin vuoteen 2025 ulottuvalla suunnittelukaudella noin 70 % tilojen investoinneista käytetään korjausrakentamiseen. Kaupungin tilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeisiin on varattu vuodelle 2016 yhteensä 189,4 miljoonaa euroa.

Lisätietoa Grundskola Norsenin peruskorjauksesta