Ramirent ensimmäisten joukossa Pyhäjoen kasvavassa virrassa

xrygbmceaw3noddrdzpz

Ramirentin Pohjois-Suomen vuokraamotoimintaan kuuluu uusia tuulia. Viime syksyn aikana on Pyhäjoelle kohonnut Ramirentin yksi uusimmista konevuokraamoista. Pyhäjoelta jo varhaisessa vaiheessa vuonna 2010 hankittu tontti on yhden hehtaarin kokoinen ja sijaitsee Parhalahden kylällä, Ouluntien ja Parhalahdentien kulmauksessa. Sijainti on erinomainen konevuokrauspalvelujen toteuttamiseen ydinvoimahankkeeseen sekä muihin paikallisiin vuokraustarpeisiin.

Vuokraamon toimisto- ja vuokraamorakennukset on toteutettu Ramirentin omilla tilaratkaisuilla. Ramirent tarjoaa Parhalahden tontilla varikko-, toimisto-, kokous- ja sosiaalitiloja myös yhteistyökumppaneidensa käyttöön. Tiloja voi vuokrata lyhyemmäksi ja pidemmäksi aikaa asiakkaiden omien tarpeiden mukaisesti. Alueelle sijaitsee konevuokraamon lisäksi myös 800:n neliön suuruinen kevytrakenteisempi varasto- ja huoltohalli, joka valmistui käyttöön juuri ennen joulua.

Syksyn ja talven 2015 aikana on Ramirent verkostoitunut uudella toimipaikalla järjestämällä asiakasvierailuja vuokraamolla sekä osallistumalla aktiivisesti paikallisiin tapahtumiin. Joulun aikaan Ramirent tarjosi vuokraamolla yhteistyökumppaneille jouluisen lounaan, jonka ohessa oli mahdollisuus tutustua uusiin tiloihin sekä Ramirentin tuotteisiin ja palveluihin.

Saunallisia Lumo-vuokra-asuntoja Lahden Tornatoriin

ee4bb511-dac5-40c0-9320-d5c8ab9e20a0-main_image

Sorvarinkatu 5:n kerrostalossa on 27 asuntoa yksiöstä kolmioon. Uudet Lumo-vuokrakodit valmistuvat helmikuun alussa.

Sorvarinkadun asuntoihin tuo avaruutta keittiön ja olohuoneen yhdistäminen yhdeksi tilaksi, mistä pääsee parvekkeelle. Keittiöiden varustukseen kuuluu keraaminen liesi, astianpesukone ja jääkaappi-pakastin. Asuntojen värimaailma on raikkaan vaalea ja lattiat harmaata laminaattia. Samat sävyt toistuvat laatoitetuissa kylpyhuoneessa.

Kaikissa asunnoissa on sauna ja lasitettu parveke lisäämässä asumismukavuutta. Asukkaiden käytössä on 22 autopaikkaa, joista yksi on invapaikka. Lisäksi talossa on kuivaushuone ja ulkoiluvälinevarasto. Vuokraan sisältyy muun muassa laajakaista ja vesi, ja myös lemmikit ovat tervetulleita.

Tornatorin uusi viihtyisä asuinalue rakentuu Lahden Hennalan historialliselle rullatehdas-alueelle. Sorvarinkadulta on hyvät kulkuyhteydet noin kahden kilometrin päässä olevaan kaupungin keskustaan.

Posted in:

Uponor Infra Oy palkitsi V. Leino Oy:n vuoden Rautiana

rautia-v.-leino_tunnustuksenjako

Uponor Infra Oy palkitsi V.Leino Oy:n Vuoden Rautiana. Kuvassa vasemmalta: Tapani Salin, kauppias Anne Leppänen, Uponor Infran Juha Jokinen ja kauppias Juha Leppänen.

Uponor Infra Oy valitsee vuosittain Vuoden Rautia–kauppiaan. Vuoden 2015 Rautia on V. Leino Oy Karkkilasta. Rautia V. Leino on perinteikäs alan liike ja se täytti  kunnioitettavat 110 vuotta viime vuonna. Yritys on yksi pisimpään samalla nimellä toimineista rautakauppa-alan liikkeistä. Anne ja Juha Leppänen ovat olleet kauppiaina jo vuodesta 1993.

Hedelmällinen ja pitkäjänteinen yhteistyö

Valintakriteereinä perusteluissa mainittiin luotettavuus sekä hedelmällinen ja hyvä yhteistyö.
– Pitkäjänteinen työskentely Uponor-jätevesituotteiden markkinoinnissa, kauppiaan aktiivinen ote kaupan kehittämisessä ja uusien toimintatapojen eteenpäin viemisessä on ollut merkittävää. Lisäksi aina positiivinen suhtautuminen uusiin tuotteisiin ja tuoteryhmiin nousivat valinnassa korkealle, Uponor Infra Oy:n aluemyyntipäällikkö Juha Jokinen summaa yhteen.

Osaava ja asiantunteva henkilöstö kivijalkana

Valinnassa tärkeäksi nostettiin myös V. Leino Oy:n henkilökunnan osaaminen ja asiantuntijuus.
– On hienoa saada tällainen tunnustus. Meillä on vahvuutena pitkät perinteet sekä motivoitunut ja pitkäaikainen henkilökunta. Uponorin Juha Jokisen kanssa on kehitetty tavarapeli ja varastointi siten, että tavaraa on saatavilla nopeasti, kauppias Juha Leppänen summaa yhteen. Erityisesti kauppias kiittelee henkilöstöään ja nostaa nimenä esiin Tapani Salinin, joka on kehittänyt omaa Uponorin tuotteisiin liittyvää ammattitaitoaan valtavasti vuosien varrella.
– Mukava, välitön ja mutkaton yhteistyö lupaa hyvää myös tulevaisuudelle. Tästä on erinomaisen hienoa jatkaa yhteistä matkaa, kannustaa Uponorin Juha Jokinen.

Rovaniemen lentoaseman kiitotie peruskorjataan kesällä 2016

Finavia Oyj panostaa lentoliikenteen turvallisuuteen ja Lapin matkailun toimintaedellytyksiin uudistamalla Rovaniemen lentoaseman lentoliikennealueet kesällä 2016. Rovaniemen lentoasema on Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja sen matkustajamäärät ovat kasvussa.

Rovaniemen lentoaseman ensi kesän uudistustöissä kiitotie, rullaustiet sekä asemataso päällystetään uudella asfaltilla. Lisäksi kiitotien valaistusjärjestelmä uusitaan ja sadevesiviemäröintejä korjataan. A sematasolla olevia lentokoneiden seisontapaikkoja uusitaan ja korjataan sekä kiitotien päissä olevia rullausteitä parannetaan laajarunkokoneille paremmin sopiviksi.

– Rovaniemen lentoasema on tärkeä portti Lappiin, mikä käy ilmi muun muassa kasvaneista matkustajamääristä. Uudistustöillä varmistetaan, että lentoliikenne pohjoiseen sujuu ja että Lapissa olisi hyvät edellytykset lentoliikenteen kasvulle, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Kiitotieremontti on Finavialta noin 13 miljoonan euron investointi Lapin matkailuun. Työt tehdään vaiheittain.

Ensimmäinen vaihe: 16.5.–27.6.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 13.–27. kesäkuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00–05.30.

Toinen vaihe: 28.6.–31.7.
Lentoasema on kokonaan suljettu. Finavia järjestää lentomatkustajille ilmaisen bussikuljetuksen Rovaniemeltä Kemi-Tornion lentoasemalle  – ainakin Finnairin lennoille AY 4586 ja AY 4588.

Bussi lähtee Rovaniemen lentoasemalta Kemi-Tornion lentoasemalle kolme tuntia ennen lennon aikataulunmukaista lähtöaikaa. Kemi-Tornion lentoasemalta bussi lähtee Rovaniemelle noin puoli tuntia lennon laskeutumisen jälkeen. Ajoaika on noin 1,5 tuntia.

Kolmas vaihe: 1.–31.8.
Lentoliikenne jatkuu, mutta kiitotie on käytössä normaalia lyhempänä. 1.-12. elokuuta lentoasema on kiinni öisin klo 22.00.–05.30.

Rakennusten energiatodistuksia uusille rakennustyypeille

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakiesityksen rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta. Energiatodistus on työkalu uudisrakentamisessa sekä myynti- ja vuokraustilanteissa rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen. Energiatodistusvelvoitteet koskevat vain rakennuksia, joita lämmitetään tai jäähdytetään.

Lainmuutoksella uimahallit, jäähallit, varastorakennukset, liikenteen rakennukset sekä moottoriajoneuvosuojat ehdotetaan tulemaan energiatodistusmenettelyn piiriin. Puolustushallinnon käytössä olevat rakennukset tulisivat menettelyn piiriin siltä osin, kuin rakennuksiin tai niiden käyttöön ei liity salassa pidettävää tietoa. Lisäksi väliaikaisiin rakennuksiin liittyvää poikkeusta rajattaisiin rakennuksiin, joiden käyttöaika on enintään kaksi vuotta. Myös suojellut rakennukset tulisivat menettelyn piiriin. Vain siinä tapauksessa, jos suojellun rakennuksen luonne tai ulkonäkö muuttuisi vaatimuksen vuoksi tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä, rakennus voisi jäädä edelleen menettelyn ulkopuolelle.

Lainmuutostarve johtuu Euroopan komission kannanotosta ja sen mahdollisista seurauksista. Komissio katsoi, että Suomen kansallinen lainsäädäntö ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä tai rakennusten tiloja on jätetty energiatodistusmenettelyn ulkopuolelle. Energiatodistus on käytössä kaikissa EU-maissa.

Energiatodistusmenettelyn piiriin tuleminen tarkoittaa, että energiatodistus tulee hankkia ja sitä käyttää lain mukaisesti rakennuksen rakentamisen, myynnin tai vuokrauksen yhteydessä taikka esillelaittovelvoitteen vuoksi. Esillelaittovelvoite koskee tietynlaisia yleisön käyntien kohteena olevia tiloja.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alusta 2016. Esityksessä ehdotetaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otetuille rakennuksille siirtymäaikaa siten, että muutos koskisi niitä vasta vuoden 2017 alusta lukien.

Muutokseen liittyen tullaan muuttamaan myös ympäristöministeriön asetusta rakennuksen energiatodistuksesta. Asetuksessa tullaan täsmentämään noudatettavia pinta-alasääntöjä ja säädetään sovellettavista luokitteluasteikoista menettelyn piiriin tulevien rakennusten ja niiden tilojen osalta.

Energiatodistuksen sisällöllistä kehittämistä tullaan jatkamaan. Työ tehdään samanaikaisesti, kun valmistellaan uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä ja sen vuoksi tarvittavia säädösmuutoksia.

Pohjola Rakennus Oy haastaa kilpailijat: Yli 1 000 asuntoa rakenteilla lähes puolen Suomen alueella

Nopeasti kasvava Pohjola Rakennus -konserni haastaa alansa suurimmat yhtiöt kasvavalla asuntotuotantovolyymillaan. Konsernilla on tällä hetkellä 1 133 asuntoa rakenteilla Pirkanmaalla, Hämeessä, Uudellamaalla sekä Keski- ja Itä-Suomessa. Konsernin tavoitteena on olla johtava rakennusalan toimija kullakin alueella.

Uudellamaalla Pohjola Rakennuksen tämän hetken merkittävämpänä hankkeena on As Oy Helsingin Atriumpiha Jätkäsaaressa, jonne valmistuu 2017 yhteensä 68 asuntoa. Hitas-asunnot toteutetaan arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehdin suunnitelmien pohjalta. Uudellamaalla on tällä hetkellä rakenteilla yhteensä 312 asuntoa ja tänä vuonna aloitetaan vielä 118 asunnon rakentaminen. Rakenteilla olevat asunnot sijaitsevat Helsingin Jätkäsaaresta Hyvinkäälle ja Nummelaan ulottuvalla alueella.

–          Uudenmaan toiminta on käynnistynyt hyvin, ja odotamme vahvan kasvumme edelleen jatkuvan tänä vuonna. Useita hankkeita on käynnistymässä ennen ensi kesää, summaa Pohjola Rakennus Oy Uusimaan toimitusjohtaja Kim Bono

–          RS-tuotannon haasteena on rahoituksen saatavuus etenkin kohteissa, jotka myydään pääosin sijoittajille.  Tässä on innovatiivisille finanssialantoimijoille oiva mahdollisuus tuoda uusi rahoitusmalli markkinoille, Pohjola Rakennuksen konsernijohtaja Juha Metsälä huomauttaa.

Pohjola Rakennus Oy Hämeen toimitusjohtaja Miikka Routaman mukaan yhtiö on omalla alueellaan yksi johtavista asuntorakentajista.

–          Olemme alueen yksi tunnetuimmista rakentajista, ja tavoitteenamme on markkinajohtajan asema asuntotuotannossa, hän sanoo.

Tampereen seudulla on tällä hetkellä rakenteilla 578 asuntoa. Tunnetuimman hankkeen Tampere-taloa vastapäätä sijaitsevan Sorsapuiston Tähden 93 asuntoa valmistuvat keväällä 2016. Seuraavana markkinoille on tulossa Tampereen Kalevanrinteen Iriksen 57 asuntoa.

Toukokuussa 2015 perustettu tytäryhtiö Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi on jo iso toimija alueellaan. Yhtiöllä on tällä hetkellä 136 asuntoa rakenteilla Jyväskylän seudulla. Yhtiön toimitusjohtajana ja osakkaana aloitti 1.12.2015 alkaen rakennusinsinööri (AMK)Tomi Jukola.  Jukola on aikaisemmin toiminut yhtiön tuotantojohtajana ja osakkaana.

Fira: Täydennysrakentamispalvelu auttaa rahoittamaan taloyhtiön suuret remontit

Rakennusalan uudisraivaaja Fira tarjoaa taloyhtiöille täydennysrakentamisen palvelua, jonka avulla taloyhtiöt voivat rahoittaa peruskorjaushankkeitaan. Monet nyt peruskorjaustarpeessa olevista taloyhtiöistä on aikanaan rakennettu tonteilleen hyvin väljästi, mikä avaa paljon lisärakentamismahdollisuuksia. Taydennysrakentaminen.fi-palvelunsa puitteissa Fira vastaa tontin kehittämisestä ja asuntosijoittajan löytämisestä.

– Varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon 1960- ja 1970-luvun lähiöitä, jotka ovat peruskorjauksen tarpeessa ja väljästi rakennettuja. Taloyhtiön koosta ja sijainnista riippuen täydennysrakentamisesta saamillaan tuotoilla taloyhtiö voi parhaimmillaan rahoittaa esimerkiksi koko putki-, julkisivu- tai kattoremonttinsa. Lisäksi tontille rakennettava uudisrakennus nostaa asuinalueen arvoa ja arvostusta, sanoo Firan kaupunkikehitysarkkitehti Laura Kiijärvi.

Firan täydennysrakentamispalvelussa taloyhtiöt saavat alusta alkaen tiedon hankkeen kysynnästä, kustannuksista ja toteutettavuudesta. Asuntosijoittajan mukanaololla varmistetaan, että asunnot menevät kaupaksi. Lisäksi uuden kiinteistön rakentaminen ja vanhan rakennuksen korjaukset voidaan suunnitella toteutettavaksi peräkkäin siten, että myyntitulo ja remontti tulevat samalle tilikaudelle. Näin taloyhtiölle ei koidu täydennysrakentamisesta ylimääräisiä veroja.

Firan palvelumalli on maksuton täydennysrakentamisesta kiinnostuneille taloyhtiöille. Jos kyse on taloyhtiön omistamasta tontista, voi taloyhtiö myydä osan tontista siitä kiinnostuneelle sijoittajalle. Jos taas kyse on kaupungin omistamasta tontista, maksaa kaupunki taloyhtiölle kehittämiskorvauksen. Tällöin lisärakentamisoikeus jää kaupungille.

Uudisrakennus sijaitsee usein hyvällä paikalla, mikä hyödyttää sekä asuntosijoittajia että tulevia asukkaita. Lisäksi jo olemassa olevalla asuinalueella on valmiina erilaisia palveluita, kuten kauppoja ja joukkoliikenneyhteydet. Täydennysrakentamisella myös lisätään varmuutta palvelujen säilyttämisestä asuinalueella asukasluvun kasvaessa.

– Kaikki lähtee siitä, että hankkeen on oltava taloudellisesti toteutuskelpoinen. Fira auttaa taloyhtiötä löytämään rakennusoikeudelle ostajan. Vaihtoehtoina ovat niin isot asuntosijoittajat kuin ryhmärakennuttajat. Tontista voidaan myös järjestää kilpailutus halutulla tavalla. Täydennysrakentamispalvelu on otettu taloyhtiöissä mielenkiinnolla vastaan. Fira voi vastata sekä täydennysrakentamisesta että taloyhtiön putkiremontista, sanoo Kiijärvi.

Yritysten yhteinen kehityshanke tuotti puurakenteisiin asuinkerrostaloihin innovaation, joka vähentää rakennuskustannuksia

c2477fb1-270a-4b89-968c-5ab3ab04fba9-main_image

Kehityshanke tuotti puuvälipohjan, joka toimii ilman kelluvaa lattiaa. Ratkaisu vähentää rakennuskustannuksia kahdella tavalla: Rakenteessa on vähemmän rakennekerroksia, joka alentaa rakennuskustannuksia. Lisäksi rakentaminen tehostuu, kun työtä saadaan siirrettyä työmaalta elementtitehtaalle.

A-Insinöörit ja Metsä Wood lähtivät keväällä 2014 kehittämään välipohjarakennetta, jossa ei ole kelluvaa lattiaa. Suomessa ei ollut aiemmin esitetty, että puuvälipohja voidaan toteuttaa ilman kelluvaa lattiaa. Kehityshankkeen tuloksena saatiin kehitetyksi välipohja, joka täyttää ääneneristysvaatimukset ja jonka lattianpäällysteinä voidaan käyttää samoja tuotteita kuin betonirakenteisissa asuinkerrostaloissa.

Puurakenteisten asuinkerrostalojen kilpailukyvyn kannalta välipohja on keskeinen rakennusosa, sillä siihen kohdistuu runsaasti vaatimuksia. Niitä asettavat ainakin kantavuus, taipuma, värähtely, palokesto ja tiiviys sekä ilma- ja askelääneneristävyys.

Tutkimukset eivät ole aiemmin pystyneet osoittamaan, että puinen välipohjarakenne ilman kelluvaa lattiaa on mahdollinen

Suomessa puukerrostalojen välipohjat on pitkään tehty siten, että kantavaan puurakenteeseen liittyy tavalla tai toisella toteutettu kelluva lattia sekä joustavasti ripustettu alakatto. Jopa aivan tuoreessakin kansainvälisessä tutkimusraportissa todetaan, että puinen välipohjarakenne ilman kelluvaa lattiaa ei voi tuottaa hyväksyttävää askelääneneristävyyttä.

Lähtökohtana välipohjan kehittämiselle oli Metsä Woodin avokotelolaatta Kerto-Ripa ®. Aluksi välipohjan askelääneneristävyyksiä arvioitiin tutkimuskirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella sekä laskennallisesti A-Insinöörien kehittämällä puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskentamenetelmällä. Tämä menetelmä on parametrinen ja ottaa huomioon muun muassa lattianpäällysteen ja raakavälipohjan ominaisuudet sekä alakaton rakenteen, kiinnitystavan ja kantavan rakenteen vasojen välissä olevan villatäytön. Laskennallisesti välipohja osoittautui toimivaksi, joten siitä päätettiin toteuttaa VTT:n askeläänilaboratoriossa askelääneneristävyyksien mittaussarja.

Artikkeli: Rakentamisen työvaiheet ja rakennekerrokset työmaalla vähenevät uudella, akustisesti toimivalla puuvälipohjalla http://www.ains.fi/node/955

Rakentajat oppivat kohtaamaan asiakkaansa entistä paremmin

Rakennusteollisuus on teettänyt uuden oppaan, joka auttaa rakentajia selvittämään haastavia asiakastilanteita. Tavoitteena on ratkaista asiakkaiden kokemat ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Kimi Kriittinen löytää uudesta asunnostaan vaikka kuinka paljon virheitä. Kimi soittaa vihaisena rakennusfirmaan. Rakennusyhtiö käy tarkastamassa asunnon, mutta varsinaisia virheitä ei löydy. Korjaustasoituksia ja -maalauksia tehdään ja putkiurakoitsija käy säätämässä ja ilmaamassa patterit, mutta se ei riitä. Kriittiset eivät ole tyytyväisiä asuntoonsa ja vaativat kaupan purkamista.”

Kriittisten-perheen kuvitteellinen tarina löytyy uudesta Palvelukokemuksen korjauskirjasta, joka on suunnattu kaikille rakennusalalla työskenteleville. Kirja perehdyttää erilaisten asiakaskohtaamisten sujuvaan hoitamiseen rakennusprojektin aikana. Myös silloin, jos asiakkaaseen iskee ostokrapula ja vaatimukset ovat kohtuuttomia.

Kirjasta löytyy kuusi erilaista asiakastarinaa ja neuvoja tilanteiden selvittämiseksi. Tarinoiden pääpaino on uudisasuntorakentamisessa, mutta vinkit pätevät myös vaikkapa putkiremontteihin.

Taustalla yleensä laatukysymykset

– Asiakkaille voi syntyä kielteisiä kokemuksia rakennusyrityksistä monista eri syistä, sanoo tekniikan tohtoriMaiju Vuolle Tampereen teknillisestä yliopistosta. Vuolle oli mukana kaksivuotisessa hankkeessa, jossa Palvelukokemuksen korjauskirja tehtiin.

– Asunnonnostajat voivat pettyä rakentamisen laatuvirheiden vuoksi tai omaan kotiin liittyvät odotukset ja kokemukset eivät kohtaa. Voi myös olla niin, että asiakas kokee, että rakennusliike ei ota häntä tosissaan tai kuuntele häntä, Vuolle sanoo.

Kirjassa on mukana sujuvien kohtaamisten ohjenuora, KOTI. Siihen on koottu muistilistaksi toimenpiteitä, joista korostetaan asiakkaan Kuuntelua, Oikea-aikaisuutta, Tiedotusta ja Inhimillisyyttä.

– Monesti asiakkaiden pettymyksen syy ei ole itse virhe, vaan urakoitsijan epäonnistuminen asiakaspalvelussa. Yhteistoiminta urakoitsijan, tilaajan ja käyttäjän kanssa ovat keskeisiä asioita rakentamisen laadussa, korostaa myös Rakennusteollisuus RT:n laatuasioista vastaava johtaja Jukka Pekkanen.

Rakentamisen laatu on siis paljon muutakin kuin vain teknistä virheettömyyttä.
Rakennusteollisuudella on jo neljän vuoden ajan ollut käynnissä Laatupolku-hanke, joka tähtää laatuvirheiden vähentämiseen, palvelun parantamiseen ja tiedon jakamiseen laatuasioista.

Erilaisia kohtaamisia erilaisille asiakkaille

Palvelukokemuksen korjauskirjassa kohtaamisia valotetaan kolmen kuvitteellisen asiakkaan näkökulmasta. Veli Vihreä uskoo, että yhteistyö ja positiivinen asenne helpottavat asioiden hoitoa. Eila ja Eino Epävarma etsivät tukea muilta, mitä naapurit ovat puutteistaan reklamoineet. Krista ja Kimi Kriittinen tietävät asiat muita paremmin – ja että syy on aina rakentajissa.

Laadukas asiakkuuden johtaminen -hankeen osapuolia olivat Rakennusteollisuus RT, rakennusyhtiöt Hartela, Peab, Pohjola Rakennus ja Arkta sekä Tekes, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu.

Palvelukokemuksen korjauskirja ja sitä esittelevä video sekä muuta materiaalia rakentamisen laadusta löytyvät osoitteista:

www.rakennusteollisuus.fi/laatuoppaat

Osaaminen vakuutti: Tomi Jukolasta Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomen toimitusjohtaja

Jukola Tomi

Pohjola Rakennus Oy:n tytäryhtiön Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomen toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi on nimitetty 1.12.2015 alkaen rakennusinsinööri (AMK) Tomi Jukola. Hän on toiminut aikaisemmin yhtiön tuotantojohtajana ja varatoimitusjohtajana sekä Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomen työmaapäällikkönä Jyväskylän ja Tampereen seuduilla. Hän on myös ennestään tytäryhtiön osakas. 

Tomi Jukolalla on yli 10 vuoden kokemus Pohjola Rakennus -konsernista. Konsernijohtaja Juha Metsälän mukaan valintaperusteina olivatkin Jukolan tulokselliset näytöt aiemmissa tehtävissä ja tytäryhtiön varatoimitusjohtajana 1.4.- 31.11.2015.

–          Hän tuntee talon toimintatavat ja on osoittanut myös hyviä hankekehitys- ja esimiestaitoja, Metsälä kertoo.

Jukola haki tytäryhtiön toimitusjohtajaksi, koska hänellä on kova usko yhtiön kasvuun ja tuloskykyyn heikosta taloustilanteesta huolimatta.

– Vaikka Keski- ja Itä-Suomen rakentamisen näkymät ovat haastavat, paikalliselle uudenaikaiselle rakennusliikkeelle löytyy täältä jalansijaa. Toimimme yliopistokaupungeissa ja muuttovoittoalueilla, joilla on rakenteilla ja vireillä lukuisia isoja hankkeita. Ne tuovat uskoa koko alueemme talouteen, hän toteaa.

Haasteita asettavat hyvien tonttien puute sekä rakennusoikeuden kova hinta.

–          Meillä on hyvä henkilöstö, jonka kanssa lähdemme yhteistyössä näitä haasteita ratkomaan. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimintamme sekä olla tulevaisuudessa alueemme johtava rakentaja, Tomi Jukola sanoo.