Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä
Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä uskoo tulevaisuuden rakentamisen perustuvan materiaali- ja resurssitehokkuuteen, alhaiseen hiilijalanjälkeen ja uusiutuvien materiaalien käyttöön. – Kun näillä arvoilla on laaja hyväksyttävyys, ne tulevat myös rakentamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että keski-eurooppalainen rakentamisen ekologinen trendi on tulossa myös meille.
Härmälä näkee puurakentamisen edenneen Suomessa sekä konkreettisesti että asennetasolla. – On hyvä, että puutuoteteollisuus on tuonut markkinoille rakentamisen teollisia ratkaisuja ja kehittänyt teollisen rakentamisen edellyttämää standardisointia. Suomessa puurakentamisen edistäminen koetaan osaksi yrityskansalaisuutta. Kun yrityksillä on erilaisia vastuita esimerkiksi energiatehokkuuden ja päästöttömyyden edistämiseksi, puurakentamisen edistäminen kuuluun tähän samaan ajatteluun.
Härmälä tunnistaa rakentamisen perinteisiä materiaaleja, jotka ovat tulossa tiensä päähän ja korvautumassa uusiutuvilla. – Home- ja kosteusongelmien ratkaisu löytyy teollisesta kuivarakentamisesta, jossa puuteollisuus on jo nyt kehittänyt pitkälle meneviä valmiita ratkaisuja.
Markkinoilla tarvitaan valmiita puusiltoja
Metsähallitus on ollut vuosien varrella merkittävä rakennuttaja. Rovaniemellä sijaitseva Pilke on monilla palkinnoilla kiitelty puurakentamisen kohde. Härmälän mukaan Metsähallitus joutuu luopumaan tulevaisuudessa olemassa olevasta kiinteistökannasta ja uudisrakentamisesta lähes kokonaan. – Uusia talonrakennushankkeita ei ole juuri lainkaan, uusia siltoja rakennamme yhdestä kahteen vuodessa. Kansallis- ja luonnonpuistoihin tehtävää infrastruktuurin ylläpitoa ja kunnostavaa rakentamista teemme ja haluamme siellä edistää tietysti puun käyttöä.
– Palaute pitkospuiden korvaamisesta metalliratkaisuilla tai betonisiltojen rakentaminen metsäautoteille on ollut meille noloa, myöntää Härmälä. Kun tilaamme uuden sillan, tilaamme kriteerit täyttävän sillan. Parhaimman tarjouksen tehnyt voittaa, koska emme tee tilausta materiaalipohjalta. Jos markkinoilla on valmiita tyyppihyväksyttyjä puusiltaratkaisuja, se parantaa niiden kilpailuasemaa.
Härmälä muistuttaa siltarakentamisessa urakoitsijoiden keskeisestä roolista. – Keskeistä meidän hankkeissa on se, että saamme urakoitsijan vakuuttuneeksi puusiltojen toimivuudesta. Viestini puutuoteteollisuudelle onkin, että kehittäkää valmiita puusiltaratkaisuja ja tarjotkaa niitä.
Paljon huomiota herättäneiden metallisten pitkospuiden käyttöä tuskin tullaan Härmälän mukaan enää jatkamaan. – Kun Luontopalvelut eivät hyväksy kyllästettyä puuta pitkospuiksi, on kulkureittejä ryhdytty sorastamaan ja reitittämään uudelleen kuiville reiteille.
Härmälä myöntää, että Metsähallituksen tekemillä rakentamisen valinnoilla on merkitystä myös yksityisen markkinan edistäjänä samoin kuin muullakin julkisella rakentamisella. – Kotimaiseen puuhun sijoitettu raha rakentamisessa tulee moninkertaisesti takaisin. Valitettavasti yhteiskunnassa on edelleen ennakkoluuloja puun käytölle rakentamisessa. Uskon että puutuoteteollisuudella on tekninen valmius teolliseen laajamittaiseen rakentamiseen ja uusien kerrostaloasuntojen valmistuminen osoittaa, että kaupallinenkin läpimurto on tuloillaan.
– Saksankielisessä Euroopassa korostetaan puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen aluetaloutta vahvistavaa merkitystä. Näissä maissa keskeinen tekijä puurakentamisen etenemiselle on ollut kisälli-mestariperinteen jatkuminen, jonka ansiosta puurakentamisen osaaminen ei ole katkennut vaan kehittynyt. Samaa puurakentamisen laajan osaamispohjan vahvistamista tulee tehdä meilläkin laaja-alaisesti, muistuttaa Härmälä.
EU:n biomassan kestävyyskriteerit uhka Suomelle
Puuta Härmälä pitää keskeisimpänä Suomen biotalousstrategian resurssina. – Tavoitteena oleva 15 miljoonan kuution lisäys raakapuun käyttöön on valtava ja haasteellinen kaikille toimijoille kannosta jalostukseen asti.
– Ajankohtainen iso haaste Suomella on vaikuttaa EU:n tasolla biomassan kestävyyskriteereihin siten, että niistä ei tule puun teollisen käytön estettä. On hyväksyttävä esimerkiksi se, että puu sitoo hiiltä talon rakenteessa pidempään kuin metsässä. Jos tässä ei onnistuta, Suomen koko biotalousstrategialta menee matto alta, varoittaa Härmälä.
Härmälä uskoo, että puuvaramme mahdollistavat kaikkien päätettyjen ja suunniteltujen hankkeiden toteuttamisen ja hakkuumäärien merkittävänkin noston. – On hyvä asia, että puulle kehitetään perinteisten teollisten käyttömuotojen ulkopuolella uusia tuotteita rakentamisen lisäksi esimerkiksi kemian-, tekstiili ja pakkausteollisuuden piirissä.
– Kun kuiduttavan teollisuuden raaka-aineen lisäksi tulee enemmän tukkipuuta sahateollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön, toivottavasti mekaanisella puutuoteteollisuuden puolella löytyy puulle uusia käyttö- ja investointikohteita.
Härmälän mielestä Suomen kannalta on tärkeää, että sahateollisuuden vienti lähtisi kasvuun. Sahateollisuus ja sen tuotteita jalostava puutuoteteollisuus kärsii nyt suhdanneongelmista, jonka jarrun vapautuminen lisää nopeastikin kysyntää ja vientimahdollisuuksia.