FinnBuild-messuilla ennätysmäärä ohjelmaa rakentamisen ammattilaisille

11707867_900176783414008_5596525182313452667_o

Kansainvälinen FinnBuild järjestetään 12.–14.10., nyt 22. kertaa. Esillä ovat alan uusimmat tuotteet, palvelut, työmenetelmät ja ratkaisut sekä ennätysmäärä laadukasta ohjelmaa, seminaareja ja asiantuntijoiden tietoiskuja.

Tapahtuma kokoaa yhteen koko rakennusalan toimijat, sillä mukana ovat niin suuret ja tunnetut kansainväliset yritykset kuin uudet, innovatiiviset yrittäjät. Tapahtuman ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista, keskusteluista, tietoiskuista ja seminaareista, jotka jakautuvat kolmen pääteeman alle: digitalisaation mahdollisuudet rakennusalalla, tuottavuus ja kilpailukyky sekä rakennetun ympäristön tulevaisuus. Ohjelmaa on ennätysmäärä, sillä pelkästään FinnBuild-messujen neljässä ohjelmapisteessä on kolmen päivän ajan nyt vahvistettuja esityksiä yhteensä yli 100. FinnBuild-messujen ohjelmatarjontaa täydentävät samanaikaisten tapahtumien ohjelmat omilla lavoillaan sekä kymmenet eri seminaarit. Perjantaina on ohjelmaa erityisesti opiskelijoille.

Päälavalla on asiaa muun muassa rakennusalan laatumurroksesta (Juha Metsälä, Pohjola Rakennus Oy), digitalisaation vaikutuksesta tuottavuuteen (Matias Järnefelt, Hilti Suomi Oy) sekä lähes nollaenergiarakentamisen energiamääräyksistä käytännössä (Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry). Löyly-saunaravintolan ekologisesta rakentamisesta kertoo keskiviikkona yrittäjä, kansanedustaja Antero Vartia.

Torstaina päälavalla Juha Salmen vetämässä paneelikeskustelussa on aiheena 2020-luvun rakennusmarkkinat – muuttuuko mikään vai muuttuuko kaikki? Rakentajapaneeliin osallistuvat Jussi Aho (Fira), Antti Inkilä (YIT), Juha Metsälä (Pohjola Rakennus Oy), Juha Pekka Ojala (SRV) ja Tuomas Särkilahti (Skanska). Torstaina esitellään myös Kalasataman REDI-hanke.

Perjantaina päävalalla ovat aiheina muun muassa rakennushankkeen kosteudenhallinta (Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry), rakennetun ympäristön terveellisyys (Juha Karilainen, Wienerberger Oy Ab) sekä esitellään Keski-Pasilan suurhanke Tripla (Tapio Salo, YIT Rakennus Oy).

Päälavan ohjelmia täydentävät Tietokahviloiden puheenvuorot, joissa käsitellään muun muassa matkapuhelinten kuulumattomuutta uusissa rakennuksissa, teollisen korjausrakentamisen mahdollisuuksia, kosteusteknisesti vikasietoisia rakenneratkaisuja ja sitä, miksi purkaa, kun korjaamalla saat enemmän.

Messujen asiantuntijaohjelmien lisäksi messuilla kilpaillaan SPAN-puusiltakilpailussa sekä esitellään Finnbuild Highlights -kokonaisuudessa FinnBuildin sekä sen sisartapahtumien mielenkiintoisimmat tuotteet, järjestelmät, menetelmät ja palvelut. Tapahtumakokonaisuuden iltajuhlassa, FinnBuild Awards Partyssa, palkitaan rakennusalan merkittäviä toimijoita ja hankkeita. Juhlan juontavat näyttelijä Niina Lahtinen ja päätoimittaja Veijo Käyhty Rakennuslehdestä. Iltajuhlassa esiintyy rokkibändi Eppu Normaali.

Katso koko ohjelma: www.finnbuild.fi.

FinnBuild -tapahtumakokonaisuus järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2014 tapahtumassa messuilla vieraili lähes 25 000 kävijää. FinnBuild on alan suurin tapahtuma Suomessa niin osallistuvien yritysten ja kävijöiden lukumäärällä sekä näyttelypinta-alalla mitattuna.

Are uudistaa Onvestille toimistokiinteistön

Are toteuttaa pääurakoitsijana Onvestille Teollisuuskatu 33:n toimistokiinteistön (14 000 htm2) saneerauksen. Kiintestö nykyaikaistetaan vastaamaan tulevaisuuden työympäristövaatimuksia toimistorakennukselle. Kiinteistö uudistetaan kauttaaltaan ja varustetaan Are Sensus -talotekniikkajärjestelmällä.

”Haluamme nostaa Teollisuuskadun kiinteistön korkeatasoiseksi, vaativien asiakkaiden tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaksi toimitilaksi. Are Sensus -järjestelmän avulla pystymme saavuttamaan hyvät sisäolosuhteet ja muuntojoustavat tilat”, kertoo Juha Huuskonen, Onvestin toimitilapäällikkö.

Teollisuuskadun hanke tehdään Aren palvelu-urakkana, jossa Are pääurakoitsijana toimii läheisessä ja avoimessa yhteistoiminnassa tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa. Tilaaja voi näin ollen vaikuttaa rakentamisen laatuun, tasoon ja kustannuksiin koko projektin alusta loppuun saakka.

”Hanke tullaan toteuttamaan nopealla aikataululla, sillä tilat luovutetaan uusien vuokralaisten käyttöön jo kesällä 2017. Palvelu-urakkamallilla on mahdollista käynnistää työt yhtäaikaisesti suunnittelun kanssa, jolloin toteutusaikaa voidaan lyhentää huomattavasti. Avoimessa sopimusmallissa myös mahdolliset vuokralaisten toiveet on helppo toteuttaa ilman kankeita hyvitys- ja lisälaskuprosesseja”, Huuskonen toteaa.

”Palvelu-urakkana onnistuneesti toteutettu Onniselle vuokrattu uusi Mega Express -myymälä Vantaan Koivuhakaan vaikutti varmasti siihen, että tässä hankkeessa päädyttiin samaan toteutustapaan”, kertoo aluejohtaja Marko Otranen Aresta.

”Toteutamme kokonaisvastuullisesti koko hankkeen rakennus- ja talotekniikkatöineen. Näin vältetään epäselvyydet urakoiden rajapinnoissa ja päästään suunniteltuihin sisäilma- ja energiatavoitteisiin heti kohteen valmistuessa”, jatkaa Otranen.

Posted in:

Helsinki nostaa asuntotavoitteen 6000 uuteen asuntoon vuodessa

498px-Helsinki.vaakuna.svg

Helsingin tavoite on, että kaupunkiin rakennetaan vuosittain vähintään 6000 asuntoa ja että määrä nousee 7000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Tavoite vahvistetaan asumisen ja maankäytön ohjelmassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kesäkuuta.

Ohjelmalla luodaan kaupungin asuntopolitiikan suuntaviivat. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä valmistuneiden asuntojen määrä on viime vuosina jäänyt alle 5000 asuntoon vuodessa.

”Helsinki on kasvanut nopeasti ja uusien asuntojen tarve on suuri. Asuntojen hintojen kehitys samoin kuin vuokrien nousutahti kertovat omalta osaltaan asuntorakentamisen tarpeesta”, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, jonka vastuualueeseen kaupungin asuntopolitiikka kuuluu.

Helsinki on sitoutunut 6000 asunnon vuositavoitteeseen myös valtion kanssa solmitussa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa, jossa sovittiin myös valtion osallistumisesta Raide-Jokerin kustannuksiin.

Ohjelman mukaan 25 prosenttia tuotannosta olisi ara-vuokra-asuntoja, 30 prosenttia välimuodon asuntoja ja 45 prosenttia säätelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja. Välimuodolla tarkoitetaan Hitas-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Kaupungin oman tuotannon tavoitteeksi asetetaan 1500 asuntoa vuodessa, siitä puolet ara-vuokra-asuntoja ja puolet välimallin asuntoja.

Tavoitteen mukaan kaikkien eri hallintomuotojen asuntoja rakennetaan enemmän kuin aikaisemmin. Edellytykset tähän ovat hyvät, sillä kaupungissa on käynnissä selvästi yli 6000 asunnon rakentaminen.

Kaupungin maankäytön periaatteena on tiivis ja eheä, joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne. Sen toteuttamiseksi tarvitaan riittävä määrä asuntotontteja ja asemakaavoitettuja alueita.

Kaupungin asuntopolitiikalla pyritään estämään asuinalueiden eriytyminen ja tukemaan tasapainoista kehitystä. Ohjelmassa muistetaan myös lapsiperheiden, ikääntyneiden ja asuntomarkkinoille tulevien nuorten erityistarpeet ja yhden hengen kotitalouksien lisääntyminen.

Helsingin tärkeimmät aluerakentamiskohteet lähivuosina ovat Länsisatama, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Honkasuo. Asuntotuotannon suunnittelua edistetään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin alueilla. Tavoitteena on rakentaa persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia.

Kaupunginvaltuusto keskusteli asumisen ja maankäytön ohjelmasta 15. kesäkuuta ja siitä päätetään 22. kesäkuuta. Ohjelmaan on tehty joitakin muutos- ja ponsiesityksiä.

SKANSKA: Espoon Tapiolan Ahertajankulman rakentaminen alkaa pian

espoon_calibri_pihakuva_painokelpoinen

Espoon Tapiolan Ahertajankulmaan rakennetaan uusi viihtyisä asuinkortteli. Ensimmäisenä alueelle nousee As. Oy Espoon Calibri, jonka asuntojen ennakkomarkkinointi on juuri käynnistynyt. Rakennustyöt alkavat vuoden 2016 lopulla.

Pohjantien ja Ahertajantien kulman tontti Espoossa on ollut tyhjä jo yli kymmenen vuotta. Alueen maanomistajat WeeGee Oy ja Skanska Talonrakennus Oy järjestivät yhdessä alueen rakentamisesta suunnittelukilpailun, jonka voitti Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan ”Puutarhassa”. Suunnitelman mukaisesti alueelle aloitetaan pian erikorkuisten tähtitalojen rakentaminen. Talot asettuvat puistomaiseen maastoon lomittain. Arkkitehtuurisesti mielenkiintoisten talojen sarja tuo alueelle uutta, mutta on samalla vahvasti Tapiola-henkinen.

Asuinkorttelin ensimmäinen rakennus on viisikerroksinen, kolmisakarainen Espoon Calibri, johon tulee yhteensä 27 asuntoa aina 49 neliön kaksioista 96,5 neliön neljän huoneen koteihin. ”Talon tähtimäisen muodon johdosta asunnoissa ei ole hukkaneliöitä eikä pimeitä kulmia. Kotien selkäranka on keittiön ja olohuoneen muodostama rento oleskelutila, jonne tulvii luonnonvaloa suurista ikkunoista”, kuvailee Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

”Kaikkia koteja reunustaa pitkänomainen parveke ja osassa kodeista parvekkeeseen kuuluu sekä lasitettu että lasittamaton osuus. Suurimmissa huoneistoissa on parvekkeet kodin kahdella vastakkaisella sivustalla. Korttelin pihakannen alle rakennetaan autohalli, jonne on hissillä suora kulku asuinkerroksista. Jokaiseen asuntoon tulee lisäksi oma sauna”, Kuosma jatkaa.

”Pohjaratkaisultaan tähdenmuotoiset rakennukset ovat omiaan luomaan mielenkiintoisia ja laadukkaita ulko- ja sisätiloja. Julkisivujen selkeät materiaalivalinnat, rapatut muuripäädyt ja linjakkaat lasipinnat tukevat tilasommitelmaa. Kodit ovat mielenkiintoisia, ja esimerkiksi niin sanottu halkaistu siipi antaa joustavuutta pohjiin”, kertovat Arkkitehti SAFA Sanna Meriläinen ja arkkitehti SAFA Vesa Oiva Anttinen Oiva Arkkitehdeistä.

Ahertajankulman asuinkortteli kohoaa Tapiolan kulttuurimaisemaan, askeleen päähän Tapiolan uudistuvan keskustan palveluista. Lähistöltä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut aina päivittäistavarakaupasta terveyskeskukseen ja monipuolisista liikuntamahdollisuuksista laajaan kulttuuritarjontaan.

Calibrin jälkeen Ahertajankulmassa aloitetaan As. Oy Espoon Franklinin rakentaminen. Franklinin ennakkomarkkinointi käynnistyy loppuvuonna 2016.

Peabin urakoima Tapiolan koulu ja lukio valmistui

a407d681d9e46841_800x800ar

Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus- ja laajennusurakka on valmistunut. Alkuperäinen Tapiolan yhteiskoulun rakennus on valmistunut 1960 ja sitä on laajennettu kahteen otteeseen 60- ja 80 – luvuilla. Rakennuksessa on tehty lisäksi myöhempiä peruskorjauksia ja tilamuutoksia. Kaikissa laajennusvaiheissa on noudatettu alkuperäistä arkkitehtuuria, joten rakennus on pysynyt harvinaisen yhtenäisenä kokonaisuutena.

Kohde on kaupunkikuvallisesti merkittävä ja korkeasta korjausasteesta huolimatta rakennus päätettiin säilyttää, koska se on tärkeä osa alkuperäistä Tapiolaa. Rakennusta myös laajennettiin pieneltä osalta. Yksi kohteen merkittävistä arkkitehtonisista ajatuksista on ollut matalat tilat. Remontin kannalta ne olivat ongelmallisia, koska mataliin tiloihin oli mahdotonta sovittaa nykyistä talotekniikkaa. Perinteisellä toteutustavalla sijoitettavat ilmastointikanavat olisivat aiheuttaneet sen, että ulkoarkkitehtuuri olisi täydellisesti tuhoutunut alkuperäisestä ideasta.

a92c295396b90536_800x800ar

Sekä vanhoissa että uusissa rakennuksen osissa on monikulmaisia muotoja, jotka toistuvat maan alta vesikatolle asti. Monimuotoisuus on aiheuttanut päänvaivaa niin rakennesuunnittelijoille kuin urakoitsijoille. Erityispiirteenä on liikuntahallin kaarevapintainen, hyperbolinen paraboloidikatto.

”Tuotannon haasteena olivat erityisesti pohjarakennusolosuhteet, rakennuksen sisällä tehtävät sisäpuoliset louhinnat ja niihin liittyvät perustusten vahvistukset sekä työmaaympäristön aiheuttamat rajaehdot. Selvisimme kuitenkin haasteista ja lopputulos on todella onnistunut”, kertoo apulaisaluejohtaja Marko Rinkinen Peabilta.

”TRIADI” VOITTI MYLLYKOSKEN KIRKON LAAJENNUSTA JA YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAN SUUNNITTELUKILPAILUN

Myllykoskenkirkko_Triadi_01_havainnekuva

Myllykosken kirkon laajennusta ja ympäristöä koskeva suunnittelukilpailu on ratkaistu.

Palkintolautakunta päätti yksimielisesti valita kilpailuehdotuksen ”Triadi” kilpailun voittajaksi.

Työn on laatinut Paul Thynell (ark. yo SAFA) Helsingistä. Myllykosken kirkossa keskiviikkona 15.6.2016 järjestetyssä tulosten julkistamistilaisuudessa toinen palkinto jaettiin kilpailuehdotukselle “Portico” ja kolmas palkinto ehdotukselle “Ykseys”.

Lisäksi palkintolautakunta jakoi lunastukset kilpailuehdotuksille ”Ihop” sekä ”Kielo”.

Kunniamaininnat saivat kilpailuehdotukset ”Bless is more”, ”Haitari”, ”Kolme muuria” ja ”Yhdessä”.

”Triadi” ja ”Ykseys” olivat myös yleisön mielestä 10 parhaan joukossa. Yleisöarvioinnissa kilpailun verkkosivuilla töitä pisteytti ja kommentoi toukokuun aikana yli 400 henkilöä.

125 kilpailuehdotusta keränneen ideakilpailun järjesti Kouvolan seurakuntayhtymä yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Kilpailu järjestettiin alkuvuodesta Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kilpailusääntöjen mukaisena kilpailuna. Palkintolautakunta koostui Kouvolan seurakuntayhtymän, Kouvolan kaupungin sekä SAFA:n nimeämistä edustajista.

Kilpailutehtävänä oli suunnitella Myllykosken kirkon laajennus sekä kirkon nykyisten tilojen uudelleenjärjestely ns. monitoimikirkoksi sekä ideoida kirkon lähiympäristöä, toria ja Myllykoskentien aluetta. Kilpailun voittanut työ on tarkoitus ottaa kilpailun jälkeen käynnistyvän kirkkorakennuksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnittelun edellyttämä kaavamuutos käynnistyy kaavoitusohjelman mukaisesti tulevana syksynä.

Palkitut työt ovat esillä Myllykosken seurakuntakodin ikkunoissa (Paperitehtaantie 1, 46800 Myllykoski) 17.6. alkaen elokuun loppuun saakka. Niihin voi tutustua myös kilpailun verkkosivuilla www.kouvola.fi/myllykoskenkirkonkilpailu.

Aalto-yliopistolle ja betonialalle yhteistyösopimus betonitekniikan tutkimuksen edistämisestä

Aalto-yliopisto ja betonialan toimijat solmivat 15.6.2016 yhteistyösopimuksen betonitekniikan tutkimuksen edistämisestä Aalto-yliopistossa.

Sopimuksen mukaan betoniala lahjoittaa Aalto-yliopistolle 1.000.000 € suuruisen apurahan käytettäväksi betonitekniikan tutkimukseen. Lahjoittajien joukkoon kuuluvat varainkeruuta koordinoineen Suomen Betoniyhdistys ry:n lisäksi Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, SBK-Säätiö, Finnsementti Oy, Rudus Oy, Betoniteollisuus ry:n valmisbetonijaosto, Talonrakennusteollisuus ry, Parma Oy, Suutarinen yhtiöt sekä Betset Oy.

Yhteistyösopimukseen pohjautuen Aalto-yliopisto perustaa viisivuotisen insinööritieteiden korkeakoulun betonitekniikan (concrete technology) Professor of Practice –tehtävän. Tehtävään on kutsuttu TkT Jouni Punkki 15.8.2016 alkaen. Tehtävä sijoittuu rakennustekniikan laitokselle.

Professori Punkin erityisosaamisalueita ovat betonin materiaalitekniikka, betonin säilyvyys ja betonielementtitekniikka. Hänen tutkimuksessaan korostuvat muun muassa betonin kestävä käyttö, betoni esteettisenä materiaalina sekä digitalisaation ja automaation liittäminen betonitekniikkaan.

Jouni Punkki (1963) valmistui tohtoriksi Norjan teknillisestä yliopistosta vuonna 1995 sekä Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000, jonka jälkeen hän on toiminut betoniteollisuudessa eri tehtävissä. Punkki työskenteli kymmenen vuoden ajan kehitysinsinööriä Parma Oy:ssä, josta hän siirtyi Euroopan johtavan betonialan konserniin, Consolis Group:iin johtajaksi. Vuonna 2015 Punkki perusti Betoniviidakko Oy -konsulttiyrityksen, joka tarjoaa erityisesti betonirakentamisen asiantuntijapalveluja.

–  Vaikka betoni on hyvin perinteinen rakennusmateriaali, siinä on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimuksen osalta näen tärkeänä betonin ja betonirakentamisen uudistumisen. Betonin ekologisuus ja esteettisyys tulevat olemaan tärkeitä tutkimusalueita. Myös automaatio ja robotiikka haastavat perinteisen betonirakentamisen ja siten edellyttävät betoniteknistä tutkimusta. Odotan innolla yhteistyötä teollisuuden sekä muiden yhteiskumppanien kanssa, sanoo professori Jouni Punkki.

– Jouni Punkin laaja betoniteollisuuden tuntemus ja hyvät verkostot edistävät vuoropuhelua ja tutkimusyhteistyötä yliopiston ja teollisuuden välillä, toteaa Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Gary Marquis. Lisäksi hän vahvistaa betonialan materiaalitekniikan opetusta laitoksella.

Consti toteuttaa Meri-Kampin mittavan julkisivu-urakan

Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva As Oy Meri-Kamppi on tilannut kokonaisvaltaisen julkisivu-uudistuksen Constilta. Urakan arvo on 7,5 miljoonaa euroa, ja se valmistuu tammikuussa 2018.

Kadunpuoleisten julkisivupintojen lisäksi remontissa uusitaan kaikki taloyhtiön ikkunat sekä parvekkeiden kaiteet ja lasitukset. Samalla korjataan parvekkeiden pinnat, sisäpihan julkisivu, sokkelipinnotteet, sisäänkäyntikatokset sekä ylempien kerrosten vesikatot ja kattoterassit. Mittavan julkisivu-uudistuksen yhteydessä kunnostetaan myös mm. katutason kaiteita, portaita ja luiskia.

Kohteen pääurakoinnista vastaa Consti Julkisivut. Yhtiön laskenta- ja myyntijohtajan Markku Kalevon mukaan kyse on poikkeuksellisen suuresta yksittäisestä taloyhtiön julkisivu-urakasta. 1980-luvulla valmistuneessa, korttelin ympäri kiertävässä kerrostalokokonaisuudessa on yli 250 asuntoa sekä liiketiloja. Korjaustyöt käynnistyvät elokuussa ja valmistuvat tammikuussa 2018.

Lujabetoni: Suomen historian suurin paalutusprojekti valmis

biotuotetehtaan-rakennustyo-cc-88maa-10.9.2015

Lujabetoni on toimittanut Äänekoskelle valmistuvaan maailman ensimmäiseen Metsä Groupin biotuotetehtaaseen paaluja historiallisen suuren määrän, yhteensä noin 195 kilometriä, josta betonipaalujen osuus on yli 135 kilometriä.

Äänekoskelle rakennettavan Metsä Groupin uuden sukupolven biotuotetehtaan vuosi sitten aloitetut paalutoimitukset on saatu pääosin päätökseen toukokuussa. Tehdaskokonaisuuden paalutustyö oli valtava voimannäyte onnistuneista yhteistyökuvioista eri toimijoiden kesken.

Yhteissummaltaan Suomen suurin paalutusprojekti toteutettiin työyhteenliittymän tapaisella toimintamallilla, jossa Lujabetoni urakoi kohdetta usean lyöntipaalutusurakoitsijan ja yhden porapaalu-urakoitsijan kanssa yhteistyössä.

Paalujen suuresta määrästä johtuen niiden liikuttelu alueella suunniteltiin ja aikataulutettiin tarkasti. Tehtaan perustuksiin upotettiin betoni- ja teräspaaluja yhteensä noin 17 000 pisteeseen. Kohteen paalujen kantavuus on niin suuri, että niiden varaan voisi perustaa jopa 5000 omakotitaloa, eli lähes kaikki Suomen vuodessa rakennettavat omakotitalot.

– Paalutustyö alueella, jossa oli toiminnassa oleva tehdas ja jossa työskenteli satoja työntekijöitä saman aikaisesti asetti omat haasteensa onnistumiselle, kertoo Lujabetonin tehdaspäällikkö Tuomo Eilola. Parhaimmillaan työmaalla työskenteli 12 paalutuskonetta yhtä aikaa. Eilolan mukaan olosuhteet huomioon ottaen haasteisiin pystyttiin vastaamaan hyvin erittäin ammattitaitoisen työvoiman ja Lujabetonin paalujen suuren valmistuskapasiteetin ansiosta.

Lujabetonin Haapajärven tehtaalle biotuotetehtaan paalutustyö toi vilkkaan syksyn sekä tasaisen työllisyyden koko vuoden ajaksi. Tuomo Eilola sanoo onnistumisen valtavassa paalutoimituksessa olevan Lujabetonille hyvä referenssi tulevaisuuden projekteja ajatellen. – Tiesimme, että pystymme suoriutumaan näin haastavasta projektista. Onnistuminen toi koko henkilöstöllemme entistä enemmän tietotaitoa ja osaamista, Eilola kertoo.

Biotuotetehtaan rakentaminen on alkanut huhtikuun 2015 lopulla ja tehdas käynnistyy syksyllä 2017. Rakennusajan työllistävä kokonaisvaikutus on yli 6 000 henkilötyövuotta.

Destaclean vie rakennusjätealaa kiertotalouteen – yhtiö rakentaa yli viiden miljoonan euron uusioraaka-ainetehtaan Tuusulaan

119

Olemme tekemässä rakennusjätealan markkinamurrosta kiertotalouden periaatteilla. Tuotantomme laajentamiseksi rakennamme Tuusulaan uusioraaka-ainetehtaan. Investoinnin arvo on yli viisi miljoonaa euroa. Rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2017 ja ovat valmiit keväällä 2018. Näin sanoo Destaclean Oy:n hallituksen puheenjohtaja Reino Partanen.

Kierrätystalous on nyt entistä kiinnostavampi aihe maailmalla. Rakennusjätteiden saaminen jatkokäyttöön uusiotuotteiden muodossa kiinnostaa päättäjiä ja alan toimijoita laajasti.

Kesäkuun puolivälistä lähtien Destamatic Oy kulkee nimellä Destaclean Oy.

”Keskitämme voimamme ja osaamisemme Destaclean® -kierrätyskokonaisuuteen, jolla olemme saavuttaneet jo nyt merkittävää jalansijaa ja julkisuutta,” kertoo Partanen.

Partasen mukaan nimenmuutos kuvaa selkeämmin valittua tavoitepolkua puhtaamman ympäristön puolesta ja rakennusjätealan viemistä kohti kiertotaloutta.

Destaclean Oy:n uusi slogan on ”Puhtaasti parempi tulevaisuus”.

Destaclean®-konsepti jalkautuu Eurooppaan

Yhtiön tavoitteena on ollut laajentaa kumppaniverkostoa ja asiakaskuntaa niin kotimaassa kuin laajemmin Euroopassa. Alkuvuoden aikana yhtiön johto on käynyt yhteistyöneuvotteluita useiden merkittävien yhteistyökumppaneiden kanssa ja neuvotteluita jatketaan.

”Rakennusjätteiden valtava määrä sekä niiden moninaisuus puhuttaa nyt päättäjiä ja asiantuntijoita. Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty. Nyt on käytännön toteutuksen aika. Rakennusjätteiden keräys ja kierrätys on myös iso kuluerä. Jätteiden järkevä lajittelu kiinnostaa enenevässä määrin myös laajempia kohderyhmiä,” sanoo Destacleanin toimitusjohtaja Kimmo Rinne.

Diplomi-insinööri Kimmo Rinne nimitettiin huhtikuun alussa Destaclean Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän tuli Destamatic Oy:n palvelukseen kaksi vuotta sitten UPM-Kymmene Wood Oy:stä, jossa hän toimi vaneritehtaan johtajana ja tuotepäällikkönä. Destamatic Oy:ssä Rinne on vastannut tähän saakka tuotannon johdosta ja materiaalien kierrätyksen Destaclean-liiketoiminnan kehittämisestä. Hän on toiminut myös Destamaticin varatoimitusjohtajana.

Merkittävä Tekes-rahoitus uudelle liiketoimintakonseptille

Merkittävän Tekes-rahoituksen turvin yritys kehittää uutta kiertotalouden liiketoimintakonseptia Destaclean 2020 -hanketta.

”Uusi rakennusjätteiden kierrätyksen liiketoimintakonsepti luo uutta kiertotalouden toimeliaisuutta ja yritysten yhteispeliä markkinoille. Siitä hyötyvät kaikki kierrätysketjun osapuolet: jätteen tuottajat, jätealan yrittäjät, uusioraaka-aineiden ja uusiotuotteiden valmistajat sekä ennen kaikkea uusiotuotteiden käyttäjät”, Partanen toteaa.

Destaclean Oy on edelläkävijä rakennusjätteiden kierrätyksessä Suomessa ja koko EU-alueella. Yritys on saanut ensimmäisenä Suomessa ja koko EU:ssa hyväksynnän käsittelyprosessilleen puujätteen jätestatuksen poistamiseksi ja näin valmistetun kierrätyspuukuidun käyttämiseksi ympäristörakentamisen tuotteissa.

Rakennusjätteen markkinat Suomessa ja Euroopassa

Vajaat kaksi vuotta sitten Destamatic Oy esitteli ensimmäiset rakennusjätteistä kehittämänsä Destaclean Puukivi -uusiotuotteet. Nyt pihakivi-tuoteperhe on valmiina kaupallisilla markkinoilla.

Destaclean Puukivelle on runsaasti sopivia käyttökohteita pihaympäristön ja julkisen aluerakentamisen sekä infrarakentamisen tuotesovelluksissa. Niiden markkina-arvoksi Suomessa on arvioitu 100–150 miljoonaa euroa. Vastaavasti markkinat Euroopassa ovat noin 30-kertaiset.

Suomessa kierrätettävää puujätettä syntyy noin 600 000 tonnia vuodessa, mikä jatkokäsiteltynä uusioraaka-aineiksi ja -tuotteiksi voisi edustaa huomattavaa liikevaihtopotentiaalia ja markkinaosuutta koko EU-markkinoilla.

Rakennusjätteen kierrätysmarkkinat kokonaisuudessaan ovat valtaisat. Rakennusjätteen pois lukien maa-ainekset vastaanotto- ja käsittelypalvelujen volyymi Suomessa on 1,9 miljoonaa tonnia arvoltaan 200–300 miljoonaa euroa ja EU-maissa noin 30 miljardia euroa.

Destaclean®-konsepti lanseerattiin vajaat pari vuotta sitten

Kierrätettyä puukuitua sisältävien Destaclean Puukivien valmistus käynnistettiin vuoden 2015 maaliskuussa yhtiön Hyvinkään tehtaalla. Tuoteinnovaatio on uusi koko maailmassa ja täysin kotimainen.

Sekä pihakivien ja -laattojen sekä ympäristörakentamisen tuotteiden valikoima on laajentunut.

Puukivikonsepti mahdollistaa tuotevalikoiman laajentamisen alue- ja infrarakentamisen tuotteisiin. Näitä ovat muun muassa bussipysäkkien peruslaatat, tukimuurit, meluseinät ja aitarakenteet.

Puukivi on uudenlaista, aitoa materiaalien kierrätystä, joka on voimakkaasti kasvava osa kiertotaloutta.

Destaclean Puukivelle on myönnetty Vihervuosi 2016 mitali helmikuussa. Valtakunnallisessa Tuottava Idea 2015 -kilpailussa se voitti ensimmäisen sijan Yhteiskuntasarjassa.

Uusi patenttihakemus vireillä – saavutettavissa yli 90 prosentin kierrätysaste

Destacleanilla on käsittelyssä hydraulinen komposiitti -patenttihakemus (patent pending). Patentin mukaisella menetelmällä on saavutettavissa jopa yli 90 prosentin kierrätysaste.

”Hydraulisissa komposiiteissa voidaan hyödyntää puukuidun lisäksi muita erilaisia kuituja, kuten esimerkiksi mineraali- ja tekstiilikuitua. Sementtiä korvaavina sideaineina voidaan käyttää uusioraaka-aineita, kuten masuunikuonaa ja puutuhkaa,” sanoo Rinne.