A-Insinöörit on tehnyt merkittävän valtakunnallisen palvelusopimuksen Mitta Oy:n kanssa

ca68a341-8b16-43b5-83f7-fb8925fccfa5-original

A-Insinöörit (www.ains.fi) on tehnyt Mitta Oy:n (www.mitta.fi) kanssa valtakunnallisen palvelusopimuksen koskien mittaus-, kairaus- sekä maa- ja kiviaineslaboratoriopalveluita. Palvelusopimus tukee A-Insinöörien kasvua mahdollistaen joustavan ja kilpailukykyisen maaperätutkimuksien ja mittauksien saatavuuden valtakunnallisesti. Aiemmin A-Insinöörit on itse tuottanut näitä palveluita A-Insinöörit Geotesti Oy nimisessä tytäryhtiössään Pirkanmaalla.

Osana palvelun kehittämistä on Mitta Oy ostanut 16.9.2016 koko A-Insinöörit Geotesti Oy:n osakekannan. Järjestely koskee kaikkia Geotestin nykyisiä työntekijöitä ja he jatkavat yrityksessä vanhoina työntekijöinä. Yrityksen nimi muuttuu samalla Mitta Geotesti Oy:ksi. Geotestin Tampereen varikkoa vahvistetaan siirtämällä sinne Mitan Ylöjärven toimipisteen toimintoja.

A-Insinöörit on rakennuttamisen, rakennesuunnittelun, infrasuunnittelun sekä kallio- ja ympäristösuunnittelun johtava asiantuntija. A-Insinöörit toimii Suomessa valtakunnallisesti ja vientiprojekteissa maailmanlaajuisesti. Yhteistä menestystä rakennetaan yli 600 asiantuntijan voimin.

Mitta Oy on markkinajohtaja kaikilla toimialoillaan ja palvelee mittauksissa, kairauksissa, maalaboratorioissa sekä vesistörakentamisen mittauksissa 25 paikkakunnalla. Mitalla työskentelee tällä hetkellä yli 250 ammattilaista.

Patentti- ja rekisterihallitus: Rakennustekniikka edelleen yleisin patenttihakemusten ala

PRH:een tehtiin alkuvuonna (tammi-kesäkuu) 892 patenttihakemusta. Eniten vastaanotimme rakennustekniikan alan hakemuksia, joita oli 17,8 prosenttia kaikista hakemuksista. Tekniikan alaan kuuluu muiden muassa tie- ja vesirakennus, lämpötekniikka, talonrakennus, kaivostekniikka ja polttomoottorit.

Taulukko: Patenttihakemusten määrä tekniikan aloittain tammi-kesäkuussa 2016

Tekniikan ala Hakemusmäärä kpl Hakemusten osuus %
rakennustekniikka 159 17,8
käsittely ja muokkaus 137 15,4
ihmisen perushyödykkeet 107 12,0
teollinen kemia 90 10,1
ajoneuvotekniikka ja yleinen mekaniikka 71 8,0
telekommunikaatio 61 6,8
sähkötekniikka ja sähkötekniset laitteet 56 6,3
mittaustekniikka, optiikka 50 5,6
elektroniikka 41 4,6
tietokonetekniikka 32 3,6
polymeerit 27 3,0
orgaaninen kemia 25 2,8
audio-video-media 21 2,4
biotekniikka 15 1,7

Seuraavaksi eniten hakemuksia (15,4 %) tehtiin käsittelyn ja muokkauksen alalle. Siihen kuuluvat muiden muassa vaatetus, lajittelu, jätteiden käsittely, metallin, muovin ja puun työstäminen, käsityökalut, kuljetus, pakkaus, varastointi, hissit, tekstiilien ja paperin valmistus ja käsittely.

Kolmanneksi eniten hakemuksia (12 %) tuli ihmisen perushyödykkeiden alalle, johon kuuluvat muiden muassa maatalous, lihan käsittely, huonekalut, kotitalousesineet, urheilu- ja pelivälineet ja painaminen.

Hakemusten kolme yleisintä tekniikan alaa olivat samat kuin viime vuoden aikana saapuneissa hakemuksissa.

PRH:n tekemä tilasto kattaa hakemukset kuluvan vuoden alusta kesäkuun loppuun asti. Tilasto sisältää suomalaisten hakijoiden kansalliset eli Suomeen jätetyt patenttihakemukset ja Suomeen tutkittavaksi jätetyt kansainväliset PCT-hakemukset.

Pohjola Rakennus rakentaa NREP:lle Jyväskylään yli sata asuntoa

Pohjola Rakennus on ostanut 15.9.2016 allekirjoitetun kaupan myötä Jyväskylän Mannisenmäestä kuusi kerrostalotonttia, joista kolme toteutetaan NREP:n hallinnoimalle kiinteistörahastolle. Kolmelle tontille nousee neljä- ja viisikerroksisia taloja, joihin valmistuu yli 100 asuntoa. Kohteiden rakentaminen käynnistyy keväällä 2017 ja kodit valmistuvat kesän 2018 aikana.

Pohjola Rakennus on rakentanut keväästä 2016 lähtien NREP:lle 176 asuntoa Jyväskylän Kaijanlammen alueelle sekä Mannisenmäkeen.

”Sopimus jatkaa erinomaista yhteistyötämme NREP:n sijoitusrahaston kanssa. Tonttikaupan myötä meillä on Mannisenmäessä 10 200 kerrosneliötä rakennusoikeutta, joista meidän on ilo toteuttaa noin puolet NREP:lle”, Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomen toimitusjohtaja Tomi Jukola toteaa.

”Hankittu kokonaisuus vastaa hyvin strategiaamme toteuttaa hyvillä sijainneilla laadukkaita mutta kohtuuhintaisia asuntoja. Asunnot toteutetaan NREP:n laatukonseptin mukaisesti normaalia laadukkaammilla materiaaleilla ja sisustusratkaisuilla. Asuntojen suunnittelutyötä ovat ohjanneet vahvasti asukkaiden tarpeet ja ne toteutetaan tehokkailla pohjaratkaisuilla. Kauppa jatkaa hyvin toiminutta yhteistyötämme Pohjola Rakennuksen kanssa”, NREP Oy:n johtaja Petri Valkama kertoo.

Pohjola Rakennus Group PRG Oy -konserniin kuuluva Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi on Jyväskylän seudun suurimpia asuntorakentajia. ”Urakoimme juuri 109 asuntoa valmiiksi ja nyt meillä on Jyväskylän seudulla 257 kotia rakenteilla. Tavoitteemme on olla jatkossa johtava asuntorakentaja Jyväskylän lisäksi myös Kuopion seudulla”, Tomi Jukola kertoo yhtiön vauhdikkaasta kasvustrategiasta.

Skanska aloittaa uuden toimistotalon rakentamisen Helsingin Lintulahdessa

skanska_toimistotalo_lintulahti_julkisivukuva

Skanska käynnistää uuden toimistotalon rakentamisen Helsinkiin Lintulahteen Sörnäisten rantatien kupeeseen osoitteeseen Kaikukatu 6. Skanskan investoinnin arvo on noin 45,9 miljoonaa euroa.

Rakennustöiden valmistelu tontilla on jo käynnissä. Aluksi Skanska toteuttaa noin vuoden mittaisen maanrakennusurakan, joka sisältää mm. mittavat kellarien porapaaluseinät. Skanska aloittaa maanpäällisen rakentamisen syyskuussa 2017 ja kiinteistö valmistuu tavoitteen mukaan keväällä 2019.

skanska_toimistotalo_lintulahti_sisakuva

”Rakennukseen tulee noin 12 000 neliömetriä persoonallista vuokrattavaa toimistotilaa, joka palvelee joustavuudellaan kaikenkokoisia yrityksiä. Tavoitteena on toteuttaa hanke LEED®-ympäristösertifikaattijärjestelmän vaatimusten puitteissa”, kertoo Skanska CDF Oy:n operatiivinen johtaja Antti Nousiainen.

”Merenläheinen Lintulahti on kehittyvän kantakaupungin ytimessä ja erinomaisesti saavutettavissa sekä julkisilla yhteyksillä että autolla. Alueella teollisuushistoria kohtaa modernin kaupunkiympäristön, jossa asuminen, työskentely ja vapaa-aika ovat samanaikaisesti läsnä ja luovat uudenlaista kaupunkikulttuuria”, kuvailee Nousiainen.

”Suunnitteluun on haettu inspiraatiota sekä alueen teollisesta historiasta, että moderneista työympäristöistä maailmalta. Tiloja on tarjolla erilaisille yrityksille useamman kerroksen kokonaisuuksista aina muutaman hengen organisaatioiden tarpeisiin. Modernit tilaratkaisut, ympäristötehokkuus, joustavuus ja persoonallisuus ovat tärkeitä suunnittelua ja hankkeen toteutusta ohjaavia avainsanoja”, kertoo Nousiainen.

Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky.

ANSTAR OY TOIMITTAA MUURAUSKANNAKKEITA AALTO-YLIOPISTOON

Anstar Oy toimittaa valmistamaansa AR muurauskannaketta useita kilometrejä Otaniemeen Aalto-yliopiston uuteen rakennukseen, joka koostuu 19 osasta. Ensimmäisen osan muuraustyöt ovat juuri alkamassa ja rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2018.

Uudisrakennusten pinta-alaksi tulee noin 33 000 brm2.

Kohteen rakennesuunnittelusta vastaa Wise Group Finland Oy ja urakoinnista SRV Rakennus Oy.

Lue lisää.

Graniittirakennus Kallio Oy valittiin Huutomäen eritasoliittymän urakoitsijaksi

Osana Liikenneviraston Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hanketta rakennetaan eritasoliittymä Huutomäkeen Saarijärventien risteykseen – valtatien 4 ja valtatien 13 risteys – nykyisen nelostien itäpuolelle.

Liikennevirasto on valinnut Huutomäen eritasoliittymän urakoitsijaksi Graniittirakennus Kallio Oy:n. Urakka toteutetaan ST- eli suunnittele ja toteuta -urakkamallilla. Urakan kustannusarvio on noin 14 miljoonaa euroa.

”Avoin ja vuorovaikutteinen tapa viedä urakkakilpailutus läpi johti siihen, että saimme erittäin tasokkaita tarjouksia, jotka lisäksi alittivat alkuperäisen kustannusarvion”, sanoo projektipäällikkö Jarmo Niskanen Liikennevirastosta tyytyväisenä.

Urakkasopimus allekirjoitettiin 7.9.2016, ja valmistelevat työt tulevan eritasoliittymän alueella on jo aloitettu. Käynnissä on puuston ja pintamaan poisto sekä tarvittavan kiertotien rakentaminen.

Tiesuunnitelma on eritasoliittymän ja sen tiejärjestelyjen osalta hyväksytty ja saanut lainvoiman. Urakan tiesuunnittelu on tehty ja rakennussuunnittelu tehdään täysin mallipohjaisesti, mitä sitten rakentamisen aikana hyödynnetään koneohjauksessa.

Rudukselta mittavat toimitukset Kehä I:n ja Kaitaan metrotunnelin infraurakoihin

SRV Infra Oy ja Rudus Oy ovat sopineet valmisbetonin, kiviaineksen, luonnonkivi- ja betonituotteiden sekä betoniputkien ja kaivojen toimituksista  Kehä I Keilaniemessä -rakennushankkeen ensimmäiseen vaiheeseen.

Lisäksi SRV Infra ja Rudus ovat sopineet valmisbetonin ja kiviaineksien toimituksista Kaitaan metrotunnelin rakentamisurakkaan.

Rudus toimittaa vuosina 2016–2018 yhteensä 40 000 kuutiota valmisbetonia työmaille.

Rudus Maisematuotteet toimittaa samoihin kohteisiin monipuolisesti luonnonkivi- ja betonituotteita. Kivityöt alkavat heinäkuun 2016 alussa ja jatkuvat vuodelle 2017. Luonnonkivituotteina projektissa ovat noppakivet, nupukivet, graniittilaatat, seulanpääkivet, reunakivet, istutusaltaat ja portaat. Betonisista maisematuotteista toimitetaan Kartanokiveä ja Louhikiveä.

Kehä I Keilaniemessä -rakennushanke käynnistyi tammikuussa 2016. Hankkeessa Kehä I siirretään tunneliin maan sisään uuden metroaseman vierelle suunniteltujen tornitalojen vuoksi.

Espoon kaupunki toteuttaa hankkeen yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Urakan toteutuksesta vastaa SRV Infra Oy.

Rakennustyöt tehdään kahdessa vaiheessa. Nyt on menossa ensimmäisen puolikkaan eli noin 220 metrin mittaisen tunnelin rakentaminen. Tien ja tunnelin rakennustyöt ovat käynnissä vuosina 2016–2018. Lopullisesta tunnelista on tarkoitus tulla noin 400 metriä pitkä, mutta tunnelin loppuosa ja kaksi muuta tornitaloa rakennetaan vasta myöhemmin.

SRV Infra vastaa myös länsimetron Kaitaan aseman ja ratalinjan louhintaurakasta. Urakassa louhitaan Kaitaan metroasema ja 1 600 metriä rinnakkaista ratatunnelia, kolme erillistä aseman yhteydessä olevaa kuilua sekä Hyljetien ja Riilahdentien poistumiskuilut. Urakka valmistuu vuoden 2017 lopussa.

SUOMEN JOHTAVA RAUDOITUSYRITYS KASVAA ULKOMAISELLA TYÖVOIMALLA

94b0499d-55b4-4276-a813-e7777bb0c035-main_image

Vahvasti alan keskiarvoa nopeammin kasvava Nousujohde Raudoitus tunnetaan nyt nimellä NJ Rebar. Brändiuudistuksen myötä yritys pystyy kamppailemaan tehokkaammin parhaasta työvoimasta, jota yritys palkkaa lähinnä Puolasta kotimaisten ammattiosaajien heikon saatavuuden vuoksi.

NJ Rebar on erikoistunut kaikkein vaativimpiin ja suurimpiin raudoituskohteisiin, joissa työn laadulla ja aikataulun pitävyydellä on kriittinen merkitys. Kotimainen raudoitusosaaminen on huolestuttavasti hiipumassa muun muassa sen myötä, että alan koulutusta Suomessa on karsittu. Tämän vuoksi NJ Rebar rekrytoi osaavaa työvoimaa Puolasta, jossa alan perinteinen ammattitaito on yhä arvossaan.

Uudistuneen brändin myötä NJ Rebar pystyy puhuttelemaan vahvemmin uusia potentiaalisia työntekijöitä sekä tarjoamaan palvelujaan myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Yhdessä nimen ja ilmeen kera täsmentyi myös yrityksen asiakaslupaus.

– Uusi sloganimme, The Hearts of Steel, viestii siitä tinkimättömästä työasenteesta ja ammattitaidosta, jonka haluamme asiakkaillemme tarjota, muotoilee NJ Rebarin toimitusjohtaja ja omistaja Tanja Karonen. – Samalla se kertoo kunnioituksestamme työntekijöitämme kohtaan, ovathan he yrityksemme ehdottomasti tärkein voimavara.

NJ Rebarin brändistrategian ja ilmeen on suunnitellut markkinointitoimisto Touch Worldwide Oy.

Vantaan Asolaan 72 uutta vuokra-asuntoa

e8637d32-f6d7-40f4-a14f-af5f63c07c16-main_image

Elmontie 11 Vantaan Asola

Rauhalliseen ja luonnonläheiseen Asolaan on rakenteilla kaksi viisikerroksista asuintaloa. Elmontie 11 vuokrakodeissa on onnistuneet pohjaratkaisut, laadukkaat materiaalit sekä tilavat lasitetut parvekkeet.

Elmontie 11 hissillisten talojen asunnot ovat erikokoisia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Asuntojen vaaleasävyisyys sekä helppohoitoiset materiaalit kuten laminaatti ja kaakeli sekä monipuoliset kodinkoneet tekevät asumisesta viihtyisää. Lasitetut isohkot parvekkeet ja osassa asuntoja olevat liukuoviratkaisut lisäävät tilantuntua.

Lumo-asuntojen monipuoliset asukasedut, kuten vuokraan sisältyvä vesi ja laajakaista sekä edullinen vuokravakuus tekevät asumisesta vaivatonta. Myös lemmikit ovat tervetulleita asumaan.

Asolan rauhallinen ja luonnonläheinen alue sijaitsee pääradan länsipuolelle. Lähimmälle juna-asemalle on matkaa alle kilometri. Hyvät kulkuyhteydet, Koivukylän palvelut sekä ja luonnonläheisyys metsäalueineen ovat Elmontien etuja.

Uuden tupakkalain 15.8.2016 mukaisesti on tupakointi kielletty Elmontien asunnoissa, parvekkeilla sekä yhteisissä tiloissa koko talossa. Tupakointi on sallittu ainoastaan tarkoitukseen osoitetuilla alueilla.

Elmontie 11 arvioitu valmistuminen on 1.3.2017.

Persoonallisia asumisoikeusasuntoja Kalajärvelle Espooseen

orkkiniityn-havainnekuva

TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Espoon Kalajärvelle yhteensä 40 erillis- ja paritaloasuntoa. Asunnoista 34 on paritaloasuntoja ja 6 erillistaloasuntoja. Asunnot rakennetaan Kalajärven Örkkiniittyyn hyvien liikenneyhteyksien, päivittäispalvelujen ja ulkoilureittien äärelle. Asuinalue sijaitsee Vihdintien varrella Pohjois-Espoossa.

Örkkiniityntielle ja Örkkirinteeseen rakennettavat paritalo- ja erillistaloasunnot ovat kooltaan 89-169 neliötä ja soveltuvat hyvin perheille. Asunnot ovat yksikerroksisia tai kaksikerroksisia ja osassa on osittainen kellarikerros. Kaikissa asunnoissa on terassit ja omat pihat. Asumismukavuutta lisäävät keraaminen liesi ja kaksi jää-pakastinkaappia. Kaikissa asunnoissa on varaus kevyttakalle, jollaisen voi halutessaan asennuttaa lisä- ja muutostyönä. Asuinhuoneissa on laminaatti- ja pesuhuoneissa laattalattiat.

Asumisoikeusasuntojen arvioitu valmistumisaika on porrastetusti kesäkuusta lokakuuhun 2017. Haku asuntoihin on käynnissä ja jatkuu 25.9.2016 saakka. Asuntoihin voi hakea sähköisesti osoitteessa ta.fi.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asuntoon elinikäisen asumisoikeuden. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessaan asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.