Pohjola Rakennus rakentaa kaksi ”Tappara-taloa” Tampereen Haukiluomaan

49904437-07b7-4248-aaa4-fb95a33f6980-main_image

Pohjola Rakennus Oy Häme käynnistää syyskuussa “Kirvesmäeksi” ristityn asuntoyhtiön rakentamisen Tampereen Haukiluomaan.

Tampereen kiekkofanien iloksi Pohjola Rakennus Oy Häme on päättänyt rakentaa Haukiluomaan hallitsevan jääkiekon Suomen mestarin henkeä kunnioittavan, kahdesta talosta koostuvan asuntoyhtiön. ”Tappara-talojen” rakentaminen alkaa syyskuussa ja valmista on vuoden 2017 lopulla.

”Niin kutsutut ”Tappara-talot” olivat suunnittelupöydällä viime keväänä, kun kiekkojoukkue vei Suomen mestaruuden, ja aluksi vitsinä uudelle kohteelle annettiin arkkitehdin suunnitelmissa Tapparan väritys. Idea jäi kuitenkin elämään, ja nyt ”Kirvesmäeksi” ristitty asuntoyhtiö on näkemässä päivänvalon”, kertoo Pohjola Rakennus Oy Hämeen toimitusjohtaja Miikka Routama.

190fbc6a-d40a-485b-a0db-882a4b714c90-original

”Olimme erittäin mielissämme kuullessamme, että kevään mestaruusvoittomme oli avaussyöttö tälle asuntohankkeelle, jossa nyt on edetty maaliin saakka ja rakentaminen pääsee käynnistymään. Samaan aikaan kun Haukiluomassa alkaa Pohjolan ”kausi”, käynnistyy meidän oma työmaamme kiekkokaukalossa syyskuun puolessa välissä. Hienoa, että Tampereen kaupunkikuva saa lisää sinistä ja oranssia väriä!” Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen kommentoi.

Kohteen valmistuminen sijoittuu loppuvuoteen 2017, jolloin asunnoista on pulaa, kun Tampereelle muuttaa jälleen runsaasti uusia asukkaita muun muassa opintojen perässä. Haukiluoman Kirvesmäen lähellä sijaitsevaan Tohlopin media-alan keskittymään on tullut lisää koulutuspaikkoja sekä työpaikkoja, mutta uusia asuntoja ei ole rakennettu vuosiin.

”Tampereen seudulla on selvä pula erityisesti yksinelävien asunnoista. Me haluamme olla osaltamme vastaamassa tähän kysyntään. Kirvesmäkeen tulee yhteensä 50 asuntoa, jotka kaikki ovat pohjaratkaisuiltaan tehokkaita ja toimivia sekä hinnoiltaan kohtuullisia. ”Tappara-talo” onkin ihanteellinen koti hyviä liikenneyhteyksiä ja ulkoilureittejä arvostavalle – ja tietenkin kiekkofanille”, Pohjola Rakennus Oy Hämeen hankekehitysjohtaja Harri Kiviranta kertoo.

Kiinan Nanjingiin suunniteltavan mittavan rakennushankkeen arkkitehtikilpailun voittajat on valittu

c997d558-1349-4389-9689-28f6dc8bc3cf-main_image

PES Arkkitehdit voitti arkkitehtikilpailun, Nanjingin 120 000 neliömetrin rakennushankkeesta. Kohde on 3,5 kertaa Sanomatalon suuruinen.

Nanjing Sino-Finnish Center Architecture Design Competition -kilpailuun kutsuttiin vain suomalaisia arkkitehtitoimistoja, joista tänään valittiin voittajaksi arkkitehtitoimisto PES.

Kilpailun tulokset:

1. PES arkkitehdit Oy

2. ALA Architects

3. Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy

 Yritysten kommentit:

Toimitusjohtaja Jarkko Salminen, PES Arkkitehdit Oy,

” Oli hienoa ja poikkeuksellista, että kilpailuun osallistui ainoastaan suomalaisia toimistoja.Olemme olleet Kiinassa jo 10 vuotta, joten markkina on tuttu. Kilpailu oli korkeatasoinen ja hyvin hoidettu ja ehdokkaat olivat hienoja.

Toivottavasti nyt saadaan mukaan clean tech -osaamista, omassa ehdotuksessamme oli esimerkiksi mukana edistyksellisiä aurinkoenergian kerääjiä. Tämä on uusi aspekti, aiemmin emme ole saaneet ovea auki kestävälle designille, mutta nyt jatkuvassa suunnittelutyössä otetaan mukaan tämäkin teknologia. Uskomme, että ovi on saatu auki.”

Arkkitehti Antti Nousjoki ALA arkkitehdit Oy,

”Tämä oli erinomainen avaus Finprolta ja koko vientiorganisaatiolta. Voittajalle tästä tulee hieno projekti ja me muutkin olemme saaneet hyvää näkyvyyttä, joka varmaankin poikii jatkoa tulevaisuudessa. Samalla otteella jatkossa! Tulee mieleen, että miksei tehty aiemmin. Uskon, että arkkitehtuurin mukana voidaan viedä paljon muutakin ja luoda pysyvää yhteistyötä.”

Arkkitehti Patrik Eriksson Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy,

” Tämä oli erittäin mielenkiintoinen ja urallani parhaiten Kiinassa järjestetty kilpailu. Olemme ylpeitä kolmannesta sijasta, sillä jo mukaan pääsy on suuri kunnia. Kohde eli kiinalais-suomalainen keskus on suuruudessaan kaikin puolin aivan ainutlaatuinen. Annan täydet kehut Finprolle ja Beautiful Beijing-projektille, tämä on vahva avaus Kiinan markkinoille niin arkkitehtuurille, taiteelle, tieteelle ja muullekin ”

Nanjingin 120 000 neliömetrin rakennushanke ja siihen liittyvä arkkitehtikilpailu

Kiinan Nanjingiin ollaan rakentamassa suurta rakennuskokonaisuutta, johon tulee muun muassa suomalais-kiinalainen kestävän teknologian keskus ja näyttely, johon voidaan tuoda esille suomalaista osaamista. Hankkeeseen liittyy Nanjingin kaupungin järjestämä arkkitehtuurikilpailu. Beautiful Beijing -kasvuohjelman aloitteesta arkkitehtikilpailuun kutsuttiin vain suomalaisia arkkitehtitoimistoja. Arkkitehtikilpailun voittaja palkitaan Nanjingissa 19.9.

Kilpailun kiinalainen järjestäjä vastaa varsin huomattavista palkinnoista. Kilpailun palkintojen kokonaissumma on yhteensä miljoona euroa, joka jaetaan kuuden loppukilpailijan kesken.

Kilpailu on ollut sikäli ainutlaatuinen, että kilpailun kiinalainen järjestäjä kutsui ainoastaan suomalaisia toimistoja.

Hanke on osa Finpron johtamaa Beautiful Beijing -projektia, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää suomalaista arkkitehtuuria Kiinassa sekä edesauttaa suomalaisen cleantech-osaamisen vientiä. Kilpailun kohteena on Sanomataloa 3.5 kertaa suurempi rakennuskokonaisuus Nanjingissa.

Kuopion kulttuuriympäristöpalkinto persoonalliselle asumisoikeustalolle

niiralankatu-15-ulkokuva-1

Kuopion kaupunki on myöntänyt kulttuuriympäristöpalkinnon hyvin toteutetusta kulttuuriympäristöteosta Niiralankatu 15:n asumisoikeustalolle. Palkinto myönnettiin hyvin suunnitellusta ja toteutetusta kunnostuksesta sekä käyttötarkoituksen muutoksesta, joiden myötä entinen teollisuuskiinteistö sai uuden elämän asuintalona. Palkinto luovutettiin perjantaina rakennuttajana toimineelle TA-Yhtiöille, pääsuunnittelija Kaisu Vasaralle ja urakoitsija Lujatalo Oy:lle.

Palkittu rakennus on 1940-luvun alussa valmistunut, kulttuurihistoriallisesti arvokas ja asemakaavalla suojeltu entinen tehdaskiinteistö. Rakennuksella on huomattava kaupunkikuvallinen ja paikallishistoriallinen arvo. Palkintolautakunnan mukaan muutos asuinkäyttöön on suunniteltu ja toteutettu rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa hyvin kunnioittavalla tavalla. Talo tunnetaan parhaiten Turo Oy:n vaatetehtaana, jossa valmistettiin miesten vaatteita 90-luvun alkupuolelle asti. Sen jälkeen tiloissa toimi Kuopion Rouvasväenyhdistys, jonka perustama käsityökoulu on perusta Kuopion Muotoiluakatemialle. Talo on ollut asuinkäytössä vuoden 2014 syksystä alkaen. Asunnot omistaa TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy.

niiralankatu-15-ulkokuva-2

niiralankatu-15-ulkokuva-3

Kuopion kaupunki jakaa Kulttuuriympäristöpalkinnon hyvin toteutetusta kulttuuriympäristöteosta joka kolmas vuosi. Palkintolautakuntana toimii Kuopion kulttuuriympäristötyöryhmä. Palkinnon kohteeksi voidaan valita laaja-alaisesti erilaisia Kuopion rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä aiheita. Kulttuuriympäristöpalkinto jaettiin nyt kolmatta kertaa.

TA-Yhtiöt on valtakunnallinen asuntojen omistaja ja rakennuttaja, jolla on omistuksessaan tällä hetkellä noin 15 000 asuntoa. TA-Yhtiöiden asunnot ovat pääosin vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja niiden omistamisesta, isännöinnistä ja markkinoinnista vastaavat TA-Yhtymä Oy, TA-Asumisoikeus Oy, Taova Oy, Tarveasunnot Oy ja TA-Asunnot Oy. TA-Yhtiöt on toteuttanut viime vuosina vuosittain noin 1000 – 1400 uutta asuntoa pääkaupunkiseudulle ja muihin Suomen kasvukeskuksiin. Espoon päätoimipisteen lisäksi TA-Yhtiöillä on toimipisteet Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Kittilässä.

Edelläkävijyyttä teollisuuden tarpeisiin – Caverionin Ylivieskan putkistotehdas täyttää 40 vuotta

aac2abc07746dee1_800x800ar

Caverion Ylivieska konepaja kuvaaja Vesa Rönty

Caverionin Ylivieskan konepaja on toiminut jo 40 vuoden ajan. Ylivieskan putkistotehdas perustettiin 1976 vastaamaan laivanrakennusteollisuuden suunnittelun ja tuotannon kehittämistarpeisiin.

Tänä päivänä Caverionin Teollisuuden ratkaisuihin kuuluva yksikkö on Pohjois-Euroopan johtava putkistoesivalmistaja ja tekninen edelläkävijä, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin Kiinaa, Indonesiaa, Etelä-Afrikkaa ja Brasiliaa myöten.

”40 vuoden historia ei olisi mahdollista ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Esimerkiksi vaativien kuumalujien materiaalien muovaaminen, hitsaaminen ja taivuttaminen edellyttävät erikoisosaamista. Haluamme jatkuvasti kehittää henkilöstöä ja työyhteisöämme, jotta vahva tekeminen jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Hyvä ja tiivis suhteemme alueen oppilaitoksiin mahdollistaa ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön saamisen”, kertoo yksikönjohtaja Mika Pottala, Caverion Teollisuuden ratkaisut, Projektipalvelut.

a7d30e073ff690b8_800x800ar

Caverion Ylivieska kuumasinkitys kuvaaja Mikko Vähäniitty

882532affc549510_800x800ar

Caverion Ylivieska induktiotaivutus kuvaaja Mikko Vähäniitty

Erikoisosaamista teollisuuden käyttöön 

Konepajan päätuotteita ovat putkistoesivalmisteet ja -komponentit.  Esivalmisteita ja komponentteja toimitetaan erityisesti energia-, offshore-, meri-, kaivos- ja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Konepajan asiakkaita ovat myös monet laitevalmistajat. Lisäksi Caverionin Ylivieskan tehdas tarjoaa asiakkailleen koneistus-, lämpökäsittely-, tarkastus – ja pintakäsittelypalveluja.

”Uskomme, että telakkateollisuuden vahva tilauskanta sekä suunnitellut biotuote- ja ydinvoimahankkeet luovat meille mahdollisuuksia kehittää ja vahvistaa tulevaisuutemme liiketoimintaa. Tämän kokoluokan ja vaativuustason hankkeissa asiakkaan tarve ja oma osaamisemme tyypillisesti kohtaavat”, Pottala toteaa.

Esivalmistuksen uranuurtaja

Induktiotaivuttaminen on tehtaan erikoisosaamisalue. Ylivieskan konepaja on ensimmäinen tehdas Pohjoismaissa, joka otti 1980-luvun alussa käyttöön induktiotaivuttamisen paksuseinämäisten putkien muovaukseen. Investointi loi pohjan korkeapaineputkistojen esivalmistukselle ja tuotannolle. Ylivieskan kolme induktiotaivutuskonetta ovat edelleen Suomen ainoat.

Pitkälle viety esivalmistus helpottaa projektinhallintaa ja vähentää merkittävästi  asennustyötä kohteessa.  Optimaalinen valmistusympäristö takaa myös lopputuotteiden korkean laadun. Edistykselliset menetelmät säästävät kokonaiskustannuksia ja parantavat työ- ja käyttöturvallisuutta.

Alueen merkittävän työnantajan juuret meriteollisuudessa

Ylivieskan putkistotehdas perustettiin 1976 vastaamaan laivanrakennusteollisuuden tuotannon tarpeisiin, kun silloinen omistaja Wärtsilä halusi siirtää putkistojen valmistusta keskeneräisistä laivoista tehdasmaisiin olosuhteisiin.

Huber Oy:n omistajuuden myötä 1980- ja 1990-luvuilla putkistojen esivalmistusta kehitettiin yhä enemmän energiateollisuuden tarpeisiin. YIT osti voimalaitosputkistojen markkinajohtaja Huberin vuonna 1995. Konepajatoiminnot siirtyivät Caverionin Teollisuuden ratkaisut –divisioonaan yhtiön irtautuessa YIT-konsernista itsenäiseksi konsernikseen kesäkuussa 2013.

Alueen suurimpiin kuuluvan työnantajan rooli on ollut merkittävä Kalajokilaakson talouden veturina ja metallialan osaamisen kehittäjänä.

Skanskan vastine Seuran artikkeliin: HOK-Elanto ei ole maksanut Skanskalle mitään Helsingin Työväenyhdistyksen puolesta

Torstaina 1.9.2016 Seura-lehdessä julkaistussa laajassa artikkelissa ”Kolmen koplaus – vai normaalia liiketoimintaa” nostetaan esiin Skanskan, Helsingin Työväenyhdistyksen ja HOK-Elannon liiketoimintaan liittyviä väitteitä ja olettamuksia ja kerrotaan, että Skanskan entinen työntekijä on tehnyt näihin liittyen tutkintapyynnön.

Skanska ei ole ollut asiassa millään tavalla poliisitutkinnan kohteena. HOK-Elannon 6.9.2016 julkaiseman tiedotteen mukaan poliisi on kuitenkin selvittänyt asiaa ja päätynyt siihen, ettei varsinaisen poliisitutkinnan aloittamiselle löydy minkäänlaisia perusteita.

Seuran artikkelissa väitetään, että HOK-Elanto olisi vuonna 2013 maksanut perusteettomasti satojen tuhansien eurojen korvauksia Skanska Talonrakennus Oy:lle Kauppakeskus Kaaren urakasta jonkinlaisena hyvityksenä siitä, että Skanska ja Helsingin Työväenyhdistys sopivat Hotelli Paasitornin urakkaan liittyvät erimielisyytensä.

Skanskalla on selvät eettiset periaatteet ja nollatoleranssi eettisiä rikkeitä kohtaan. Tästä syystä edellä esitetyn kaltaisiin väitteisiin suhtaudutaan erittäin vakavasti, ja Skanska on väitteiden johdosta luonnollisesti tarkastellut asiaa yrityksen sisällä. Tutkintapyynnössä esitetyille väitteille ei ole löydetty mitään perusteita. Paasitornin ja Kauppakeskus Kaaren urakat on tehty kokonaan eri tilaajille, ne on yhtiön sisällä toteutettu eri urakoina ja niitä koskevat päätökset on tehty itsenäisesti ja ajallisesti eri aikoina.

Paasitornin urakkaan kohdistuneet erimielisyydet sovittiin pitkällisen ja jo oikeuteen ennättäneen vaiheen jälkeen. Sovintosopimuksen hyväksymisestä päätettiin asianmukaisesti useamman henkilön ja ulkopuolisen asianajajan arvion perusteella. Asiaa arvioitiin vain juridisen menestymisen ja maksujen viivästymisen näkökulmasta.

HOK-Elanto on omassa 6.9.2016 päivätyssä tiedotteessaan eritellyt tarkemmin perusteet, joiden johdosta se on päätynyt siihen, että Skanskalle Kauppakeskus Kaaresta maksetut maksut ovat olleet asianmukaisia.

HOK-Elannon tiedote asiasta löytyy täältä:

https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/uutinen/hok-elanto-oikaisee-seura-lehden-vaitteet/2988601_11202

Uusi panostajalaki voimaan 1.syyskuuta

eTMLxeoTn

Uusi panostajalaki sisältää räjäytystyötä tekevää henkilöä eli panostajaa koskevat säännökset. Säännöksiä tarkennetaan erityisesti henkilön sopivuuskriteerien osalta.

Panostajan työ edellyttää pätevyyskirjaa, jonka saamiseksi henkilön on täytettävä tietyt edellytykset, muun muassa terveydellinen ja muu sopivuus työhön. Erityisesti henkilön muuhun sopivuuteen liittyviä määräyksiä on tarkennettu uudessa laissa aiemmasta: panostajaksi sopivan henkilön on oltava olla hyvämaineinen, minkä todentamisesta säädetään nykyistä tarkemmin.

Pätevyyskirja voidaan myöntää 20 vuotta täyttäneelle henkilölle viideksi vuodeksi kerrallaan, ja sen voimassaolo päättyy hänen täyttäessään 68 vuotta. Pätevyyskirjan saamiseksi henkilön on suoritettava panostajan kurssi ja siihen liittyvä kuulustelu sekä hankittava tietty työkokemus. Kurssin ja työkokemuksen pituus riippuvat siitä, mitä pätevyyskirjaa (tehosteräjäyttäjä, nuorempi panostaja, vanhempi panostaja, ylipanostaja tai räjäytystyön vastuuhenkilö) henkilö on hakemassa.

Pätevyyskirjan myöntää työsuojeluviranomainen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI). Viranomainen voi peruuttaa pätevyyskirjan, jos panostaja ei enää täytä pätevyyskirjan myöntämisen edellytyksiä. Pätevyyskirja voidaan peruuttaa myös esimerkiksi silloin, jos henkilö rikkoo olennaisesti työturvallisuuslakia pätevyyskirjaa edellyttävässä toiminnassa.

Lisää asiasta:
Panostajan pätevyyskirja

Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomi kehittää Kakolan aluetta rakentamalla satoja koteja

b72bec70-79fa-4ce9-999c-a73b988ad6fc-main_image

Turun Kakolan historiallisen alueen kehittäminen ottaa aimo harppauksen eteenpäin. 1.9.2016 allekirjoitettiin kauppakirja, jossa Senaatti-kiinteistöt myy Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomelle ja Kakola Yhtiöt Oy:lle Kakolanmäellä sijaitsevan lääninvankilan sekä siihen liittyvät tontit. Kaupan myötä 17 000 kerrosneliömetriä Linnankadun suuntaista uudisrakennusoikeutta siirtyy Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomelle. Kaupan arvo on 10 miljoonaa euroa.

”Tänään allekirjoitetun sopimuksen myötä meillä on Turun kiinnostavimmalla alueella yhteensä 34 000 k-m2 asuinrakennusoikeutta, mikä mahdollistaa jopa 550 kodin rakentamisen. Kakolanmäellä historialliset rakennukset ja kauniit puistoalueet yhdistyvät uudisrakentamisen kanssa uniikiksi, tämän päivän vaatimukset täyttäväksi asuinalueeksi. Tämä viimeisin hankintamme on jatkumoa suunnitelmillemme rakentaa koteja kiinnostaville alueille järkevään hintaan”, Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomen toimitusjohtaja Mikko Kilpikertoo.

Pohjola Rakennus on rakentanut Kakolanmäelle keväästä 2016 lähtien kahtaasuntoyhtiötä, joissa on yhteensä 137 asuntoa. Michailowinkatu 9:ään rakentuu kahdessa vaiheessa nelikulmainen umpikortteli, johon on tällä hetkellä rakenteilla tammikuussa 2018 valmistuva As. Oy Turun Linnanpuisto. Naapurikorttelissa Michailowinkatu 5:ssä rakennetaan kaksikerroksista rivitalo As. Oy Turun Linnanhuippua, joka valmistuu heinäkuussa 2017. Linnankadun suuntaiselle korttelille toteutetaan kerrostaloalue, jonka rakentaminen on tarkoitus käynnistää syksyllä 2017.

:KATSO VIDEO: YIT aloittaa Smartti-kohteiden rakentamisen Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella

84e06b2654b1c91a_800x800ar

YIT käynnistää uuden Smartti-konseptin mukaisten asuntokohteiden rakennustyöt Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella. Kohteisiin valmistuu yhteensä 138 Smartti-asuntoa. Smartti-kohteita on suunnitteilla yhteensä 10 ympäri Suomea, ja ensimmäisestä Smartti-kohteen rakentamisesta Lahteen tiedotettiin heinäkuussa.

”Smartti vastaa laajan asiakaskunnan toiveisiin. Eri-ikäiset sinkut, pariskunnat ja pienet perheet ovat ottaneet uudet ratkaisut innolla vastaan”, sanoo kehitysjohtaja Marko Oinas YIT:ltä.

Smartti-asumiskonseptissa yhdistyvät toiminnallisuus, muunneltavuus ja kohtuuhintaisuus. Asunnot perustuvat vakioituun mitoitukseen, jossa väliseinien sijasta tilaa jakavat esimerkiksi kaapit. Asunnot ovat muunneltavissa elämäntilanteen mukaan ja sisustuksen voi valita helposti valmiista vaihtoehdoista YIT Plus -asukasportaalissa. Konseptiin kuuluvat myös kilpailukykyiset hinnat sekä asukkaalle tarjottava valmis rahoitusratkaisu.

Malliasunto pop-up-Smartti Kuopiossa syyskuussa

Smartti-konseptiin pääsee tutustumaan paikan päällä, kun YIT tuo pop-up-Smartti-malliasunnon Kuopioon syyskuussa. Smartti-malliasunto kiertää ympäri Suomea Smartti-paikkakunnilla kesän ja syksyn aikana, ja on tulossa Kuopioon viikolla 39.

Posted in:

Paavo Lipponen valitsee arkkitehtuurin Finlandia-voittajan

4_lipponen-paavo_1.full

Paavo Lipponen

Vuoden 2016 Arkkitehtuurin Finlandia palkintoehdokkaat: Lappeenrannan kaupunginteatteri, Löyly, Railo ja Suvelan kappeli

Voittajan valitsee Paavo Lipponen

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon vuonna 2016 kolmatta kertaa. Esiraadin valitsemat finalistit ovat Lappeenrannan kaupunginteatteri, Löyly Helsingin Hernesaaressa, Rovaniemen keskuskentän katsomorakennus Railo ja Suvelan kappeli Espoossa. Palkinnon saajan valitsee entinen pääministeri Paavo Lipponen. Palkinnon voittaja julkistetaan 13. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa.

Neljä erityyppistä olohuonetta

Esiraadin puheenjohtaja Pirjo Sanaksenaho luonnehtii ehdokkaita kaupunkilaisten olohuoneiksi, jotka edustavat omaleimaisuutta monipuolisissa käyttötarkoituksissaan ja ympäristöissään.

”Valitut ehdokkaat edustavat toiminnoiltaan erityyppisiä uusia rakennuksia ja ne sijaitsevat myös maantieteellisesti Suomen eri osissa. Yhteistä niille on, että ne ovat kaikki ihmisten yhteisiä olohuoneita – seurakuntatoimintaan, urheiluun, kulttuuriin ja vapaa-ajan viettoon liittyviä tiloja. Arkkitehtuurilla on kussakin kohteessa saavutettu kiinnostavuutta ja omaleimaisuutta ympäristössään.”

Lappeenrannan kaupunginteatteri sijaitsee teatterirakennuksille poikkeuksellisesti kauppakeskuksen laajennuksen sisällä. Esiraadin mukaan lähtökohta, jossa iso julkinen rakennus sijaitsee toisen kaupallisen rakennuksen sisällä muodostaa lopulta mielenkiintoisen asetelman uudenlaisen teatterirakennuksen synnylle. Teatterin lämpiö avautuu kauppakeskuksen korkeaan sisäkäytävään. Yleisötilat on käsitelty pelkistetyillä tummilla ja metallihohtoisilla pinnoilla luoden onnistuneen vastakohdan kauppakeskuksen väri- ja informaatiotulvalle. Yksitasoisen teatterin keskiössä tiiviinä pakettina ovat suuret salimaiset tilat. Tilojen elegantti yksinkertaisuus nostaa sen tavanomaisuuden yläpuolelle. Vuonna 2015 valmistuneen teatterin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA (arkkitehdit Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston).

Löyly nousi Hernesaarenrantaan tänä vuonna. Esiraadin mukaan harva yleisölle avoin rakennus Helsingissä hyödyntää sijaintia avomeren äärellä yhtä täysipainoisesti kuin Löyly. Horisontti on läsnä lähes kaikissa sisätiloissa, ja merta pääsee ihailemaan myös rakennuksen katolta. Rakennus on kimpale, jonka puusälejulkisivuissa valo taittuu kauniisti kolmion muotoisten pintojen leikkauskohdissa. Julkisivuissa käytetty puu harmaantuu ajan myötä, jolloin Löylyn voi kaukaa katsoen kuvitella olevan yksi Helsingin saaristoluonnon kallionnyppylöistä. Säleet tarjoavat näkösuojan vähäpukeisille löylyttelijöille, mutta mahdollistavat merinäkymän saunan lauteille. Rakennuksen on suunnitellut Avanto arkkitehdit (arkkitehdit Ville Hara, Anu Puustinen, Antti Westerlund, Hiroko Mori, sekä arkkitehtiopiskelijat Laura Nenonen ja Xiaowen Xu).

Rovaniemen keskuskentän katsomorakennus Railo ja lohkaremaiset asuin- ja toimitilarakennukset jättävät väliinsä railomaisen tilan, jonka hahmottuminen odottaa vielä asuinrakennusten toteutumista. Rakennus sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman ns. Poronsarvikaavan alueella Rovaniemen keskustan tuntumassa. Katsomo näyttäytyy eri suunnista erilaisena. Suoraan edestä, kentän toiselta laidalta nähtynä se piirtyy sirona ja kevyenä, pilarien varassa seisovana lippana. Parhaimmillaan katsomorakennus on etäältä katsottuna: suurena, veistoksellisena urheilurakennuksena. Esiraadin mukaan uusi urheilukentän monitoimirakennus tuo kaupungin arkkitehtuuritarjontaan tuoreen, nykyaikaisen lisän. Railon on suunnitellut Arkkitehtityöhuone APRT (arkkitehdit Aaro Artto, Teemu Palo, Yrjö Rossi, Hannu Tikka ja Jussi Vakkilainen).

Suvelan kappeli nousee luontevasti alueensa kiintopisteeksi. Osa tiloista on Espoon kaupungin asukaspuiston käytössä. Asukaspuistoa palvelevat muut toiminnot tekevät rakennuksesta eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikan. Rakennus rajaa selkeästi ympäröiviä reittejä ja piha-alueita. Julkisivuiltaan kuparipintainen rakennus nousee juurevasti maasta rakennuksen harjoihin ja tapuliin asti luoden veistoksellisen kokonaisuuden. Pääsalin interiööri on yksinkertaisuudessaan voimakas. Vuonna 2016 valmistuneen kappelin on suunnitellut OOPEAA Office for Peripheral Architecture (arkkitehdit Anssi Lassila, Iida Hedberg, Juha Pakkala, Teemu Hirvilammi, Jussi-Pekka Vesala, Hanna-Kaarina Heikkilä, Anis Souissi ja Miguel Silva.)

YIT käynnistää merkittävän aluehankkeen Bratislavassa, Slovakiassa

ab3d2b7173868e46_org

YIT käynnistää merkittävän aluehankkeen Ruzinovin kaupunginosassa Bratislavassa, Slovakiassa. Nyt käynnistyvä ensimmäinen vaihe käsittää lähes 110 asuntoa, ja sen on määrä valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Ensimmäisen vaiheen arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Koko hankkeen arvo on yli 100 miljoonaa euroa, ja se koostuu yli 1 000 asunnosta, jotka rakennetaan 10 vaiheessa. Hanke on YIT:n suurin aluehanke Slovakiassa.

Nuppu-niminen aluehanke sijaitsee kävelymatkan päässä kaupungin liikekeskustasta ja vain 15 minuutin päässä ydinkeskustasta Bratislavan nopeasti kehittyvällä, uudella alueella, jonka joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Tavoitteena on kehittää tontille houkutteleva asuinalue, joka tarjoaa asukkailleen monipuoliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Lisäksi alueelle luodaan Bratislavan suurin yksittäiseen projektiin kuuluva viheralue. Hankkeelle on annettu suomenkielinen nimi, sillä YIT:llä ja suomalaisella laadulla on hyvä maine Slovakiassa. YIT tiedotti alueen tonttikaupasta syksyllä 2015.