RAKENNUSPARKKI

Tänään päättyneillä Asuntomessuilla Vantaalla vieraili 10.7.–9.8. välisenä aikana yhteensä 138 748 maksanutta kävijää*. Päiväkohtainen kävijäennätys 7171 tehtiin torstaina 6.elokuuta.

– Tämän vuoden Asuntomessuilla asumisen ja rakentamisen tulevaisuuden ratkaisut nousivat erityisesti esiin. Messuilla nähtiin paljon innovatiivisia ratkaisuja, joita testataan ensimmäisiä kertoja Suomessa, kuten puukerrostalo, kierrätysmateriaaleja hyödyntäen rakennettu kerrostalo, sekä muun muassa pientalojen ekologiset toteutukset ja uuden tyyppiset tiiviiseen kaupunkirakenteeseen soveltuvat omakotitalot. Nämä messut olivatkin sisältönsä puolesta erittäin monipuoliset, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä ekologinen rakentaminen olivat tärkeä teema tämän vuoden Asuntomessuilla Vantaalla. Kivistön asuntomessualue tulee jäämään historiaan esimerkkinä pyrkimyksestä tiivistää kaupunkirakennetta, samalla kuitenkin huolehtien riittävän monipuolisista asunto- ja hallintamuodoista, vuokra-asuntoja sekä omakotitaloja unohtamatta.

– Kaupunkirakenteen tiivistäminen on Suomessa tulevaisuudessa välttämätöntä ja väistämätöntä. Meidän on edelleen parannettava yhdyskuntatehokkuutta sekä julkista liikennettä kestävän kehityksen edistämiseksi sekä kasvukeskusten asuntotarpeen tyydyttämiseksi. Vantaan kaupunki on hienosti onnistunut kaikissa näissä tavoitteissa, Heiskanen jatkaa.

Näyttelykohteiden monipuolisuus nousee esiin myös Asuntomessujen kävijätutkimuksen toisessa väliraportissa. Sanoma Media Finland Oy:n tekemän kävijätutkimuksen väliraportin mukaan näyttelykohteiden monipuolisuutta pitää hyvänä tai erittäin hyvänä 86 prosenttia vastaajista.

Kävijätutkimuksesta käy ilmi myös, että 24,4 prosenttia kävijöistä on kiinnostunut Vantaasta asuinpaikkana ja 15,4 prosenttia matkailukohteena. Kävijätutkimuksen toisen väliraportin vastaukset on kerätty 10.-30. heinäkuuta välisenä aikana, ja tutkimukseen on ottanut osaa 4781 vastaajaa.

Messut olivat lähtölaukaus Kivistön uudelle asuinalueelle

Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen toteaa, että kaupunki saavutti Asuntomessuilla tavoitteensa: kiinnostus Vantaata ja uutta Kivistön asuinaluetta kohtaan kasvoi, ja Vantaan kaupungin saama palaute Asuntomessutapahtumasta oli hyvää.

– Asuntomessut ovat olleet Kivistön uuden kaupunginosan upea alkupamaus. Messuvieraat löysivät hyvin uuden Kehäradan. Kiinnostusta herättivät myös tiivis ja kustannustehokas rakentaminen sekä yhdyskuntarakenteen uudet tekniset ratkaisut, kuten jätteiden putkikeräysjärjestelmä ja kuskiton bussi. Olemme tyytyväisiä kävijöiltä saatuun hyvään palautteeseen, ja iloitsimme itsekin koko tapahtuman hienosta tunnelmasta, Nenonen kiittelee.

Rakentaminen messualueen ympäristössä jatkuu kiivaana ja Kivistön keskusta-alue, sisältäen asuntomessualueen, onkin jo noin 1000 asukkaan kotipaikka vuoden loppuun mennessä. Ensi vuonna Kivistöön valmistuu myös palvelurakennus Aurinkokivi, jossa sijaitsevat muun muassa alakoulu, päiväkoti ja neuvola. Kaupunkikeskuksen puolestaan tavoitellaan avaavan ovensa vuonna 2018. Tällöin alueen palvelutarjonta moninkertaistuu, kun yli 100 liikkeen kauppakeskus, hypermarketit, kirjasto, terveyspalvelut, majoituspalveluja ja bussiterminaali sekä uutta asumista rakentuu Kehäradan Kivistön aseman ympäristöön.

– Kivistö tulee olemaan tulevaisuudessa 30 000 asukkaan kaupunginosa. Tämä värikäs ja omaleimainen alue on Asuntomessujen ansiosta yhä useamman mielissä potentiaalisena asuinpaikkana, siitä olemme tietysti mielissämme, Nenonen sanoo.

*Lopullinen virallinen kävijäluku vahvistetaan noin kuukauden kuluessa MediaAuditFinland Oy:n (entinen Levikintarkastus Oy) suorittaman tarkastuslaskennan jälkeen.

Alkusyksyllä Helsinkiin muuttaa jälleen tuhansia uusia opiskelijoita. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasilta asuntoa hakee 5000 opiskelijaa. Eniten hakijoita on soluasuntoihin (2300 hakemusta).

–       Asuminen jaetussa asunnossa on opiskelijalle edullinen ja yhteisöllinen tapa asua. Soluasumisen lisäksi myös asunnonhaku jo ennalta toisensa tuntevalla kaveriporukalla on hyvä vaihtoehto yhteisölliseen asumiseen, kertoo Hoasin asiakkuus- ja viestintäpäällikkö Liina Länsiluoto.

Syksyllä elo-lokakuussa Hoasin asuntoihin muuttaa noin 2500 asukasta. Näistä noin 2000 asukkaalle on jo solmittu vuokrasopimus, mutta asuntotarjouksia tehdään vielä elokuun aikana satoja.

–       Tällä hetkellä lähetämme asuntotarjouksia asunnoista, joihin pääsee muuttamaan syyskuussa tai lokakuussa. Opiskelijoiden tekemien irtisanomisilmoitusten pohjalta asuntoja vapautuu jatkuvasti, Länsiluoto kertoo.

Asuntopulan helpottamiseksi Hoasilla kokeillaan elokuussa normaalia lyhyempää irtisanomisaikaa. Jos opiskelija haluaa muuttaa pois Hoasin asunnosta elokuun lopussa, hän voi irtisanoa asuntonsa kuun puoliväliin saakka.

Kokeilulla pyritään vapauttamaan mahdollisimman paljon asuntoja syyskuussa opintonsa aloittaville opiskelijoille.

Hoas rakennuttaa lisää opiskelija-asuntoja Jätkäsaareen

Hoas pyrkii helpottamaan opiskelijoiden asuntotilannetta rakentamalla jatkuvasti lisää asuntoja. Vuodenvaihteessa 2015–2016 Helsingin Jätkäsaareen osoitteeseen Hyväntoivonkatu 6 valmistuu koti yli 150 opiskelijalle.

Sukupolvien kortteliksi kutsutun kohteen ideana on tuoda yhteen eri-ikäisiä ihmisiä opiskelijoista senioreihin. Kortteliin tulee kaikkiaan 262 asuntoa, jotka sijaitsevat kolmessa talossa: Hoasin vuokratalossa asuu etupäässä yksin asuvia nuoria opiskelijoita (102 asuntoa), Asuntosäätiön HITAS-omistustalon isommissa asunnoissa enemmän perheitä (47 asuntoa) ja Setlementtiasuntojen vuokratalossa eri-ikäisiä yksinasuvia, pariskuntia ja pienperheitä (113 asuntoa). Hoasin talo valmistuu ensimmäisenä, noin vuotta muita taloja aiemmin. Koko korttelin arvioitu valmistumisaika on vuoden 2016 lopulla.

–       Hoasin tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden asuntotilannetta Helsingin seudulla. On hienoa, että voimme samalla edistää yhteisöllistä ja mukavaa asumista, joka tuo eri-ikäisiä ihmisiä yhteen, kuvailee Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

Sukupolvien korttelin suunnittelussa on mietitty monella tapaa sitä, miten kortteli voi tukea yhteisöllisyyden syntymistä. Korttelin monipuoliset yhteistilat ja rakenne kutsuvat asukkaita tekemään yhdessä. Korttelissa aloittaa talojen valmistuttua korttelivalmentaja, joka auttaa, tukee ja kannustaa asukkaita yhteisen tekemisen löytämisessä ja ylläpitämisessä. Korttelissa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia, luentoja ja juhlia, joiden järjestämisessä korttelivalmentaja auttaa.

–       On jännittävää nähdä, minkälainen tunnelma kortteliin syntyy. Tiloilla pyritään hyvät puitteet yhteisille tapahtumille – toivottavasti asukkaat löytävät omanlaisensa tavat käyttää niitä hyväksi, Tarhio pohtii.

Sukupolvien korttelin vuonna 2010 alkaneessa kehitystyössä ovat olleet mukana monialaisen yritysjoukon lisäksi Aalto-yliopisto, Tekes, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki.

Atrian uusi sikaleikkaamo Nurmossa parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa tuotteiden jäljitettävyyden

Atria investoi Nurmon sikaleikkaamon rakentamiseen ja uudistamiseen noin 36 miljoonaa euroa.

Nurmon nykyisen sikaleikkaamon yhteyteen rakennetaan uutta tuotantotilaa ja olemassa olevia tuotantotiloja uudistetaan ja automatisoidaan viimeisintä tuotantotekniikkaa hyödyntäen. Uusia tuotantotiloja rakennetaan noin 4500 m2. Hanke käynnistyi tammikuussa 2015 ja se valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tämä investointi on iso panostus suomalaiseen ruuan tuotantoon. Atria haluaa omalta osaltaan varmistaa, että suomalainen kuluttaja voi tulevaisuudessakin syödä Suomessa tuotettua ja valmistettua ruokaa.

Uusinta teknologiaa

Investoinnin myötä Nurmon sikaleikkaamon tuottavuus ja kannattavuus paranee merkittävästi. Investoinnin arvioidaan tuovan noin 8 miljoonan euron vuosittaiset säästöt leikkaamon toimintaan. Tuotantolinjoja automatisoidaan uusinta leikkaamoteknologiaa hyödyntäen. Uuden teknologian hyödyntäminen parantaa myös tuotannon laatu- ja tuoteturvallisuusolosuhteita. Lisäksi raskaita työvaiheita pystytään automatisoimaan, parannetaan työergonomiaa ja työturvallisuutta.

Alkuperällä on väliä

Uusi teknologia mahdollistaa lihan tilakohtaisen jäljitettävyyden laajentamisen entisestään. Atrialla on tällä hetkellä muutamia sianlihasta valmistettuja tuotteita, joissa käytetyn lihan tuotantotila on merkitty pakkaukseen. Tulevaisuudessa tilakohtaiset pakkausmerkinnät voidaan toteuttaa myös aikaisempaa pienemmissä lihaerissä. Kuluttajille voidaan jatkossa kertoa yhä useammin lihan tuottaneen tilan nimi kuluttajapakkauksessa.

Lihan alkuperän merkintä lisää tuntuvasti atrialaisen sikaketjunläpinäkyvyyttä. Se on oleellinen osa Atrian vastuullista toimintatapaa;tapaa, jota suomalaiset arvostavat.

Hankkeen toteuttajat

Nurmon sikaleikkaamohankkeen pääurakoitsija on Peab Oy, joka vastaa myös rakennusurakasta.

Muut urakoitsijat ovat:

–Maanrakennusurakoitsija: Pelanderin Kaivuu Oy

–Betonielementtiurakoitsija: Betset Oy

–Teräsrakenneurakoitsija: MR Steel Oy

–Kylmätilaelementtiurakoitsija: Hermetel Oy

–Lattiapinnoiteurakoitsija: Kotek Factory Service Oy

–Betonikaton korjausurakka: Kotek Factory Service Oy

–Sähköurakoitsija: Kaunisto Yhtiöt Seinäjoki Oy

–Putkiurakoitsija: Caverion Suomi Oy

–Ilmanvaihtourakoitsija: Peltisepänliike Nykänen Ky

–Kylmäliuosputkiurakoitsija: Are Oy

–Kylmälaiteurakoitsija: Johnson Controls Finland Oy

–Rakennusautomaatiourakoitsija: Honeywell Oy

Hankkeen suunnittelijat :

–Pääsuunnittelu: Contria Oy

–Arkkitehtisuunnittelu: Liark Oy

–Rakennesuunnittelu: Contria Oy

–Geotekninen suunnittelu: Aluetekniikka Oy

–Talotekniikkasuunnittelu: RE – Suunnittelu Oy

Prosessisuunnittelu ja tietojärjestelmämääritykset on tehty pääasiassa atrialaisin voimin.

Sikaleikkaamon päälaitetoimittaja on tanskalainen Attec A/S, joka on kehittänyt ja toimittanut leikkaamolaitteita vuosikymmenet. Attecilla on vahvaa osaamista niin raudan, kuin automaatiolaitteiden osalta. Attec on johtava leikkaamolaitteiden valmistaja ja on toimittanut leikkaamolaitteistoja ympäri maailman.

Tuuliniittyyn rakennetaan puisia rivi- ja kerrostaloja. Korkein niistä on 12-kerroksinen. Kuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy

Tapiolan keskuksen tuntumaan tulee uusi Tuuliniityn asuinalue, jossa pääasiallisena rakennusmateriaalina on puu. Taustalla on Espoon kaupungin vuosi sitten laadittu puurakentamisen edistämisohjelma. Alueella on rakennusoikeutta yhteensä 21 500 kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa asuntoja noin 500 ihmiselle.

Tuuliniityn uusi puurakentamisalue sijaitsee Tapiolan tenniskeskuksen länsipuolella. Uuden alueen ja Hakalehdon asuntoalueen väliin rakennetaan puron varteen korkeatasoinen puistoalue.

Alueelle tulee 4-6 -kerroksisia kerrostaloja ja puiston reunaan kaksikerroksisia rivitaloja. Alueen pohjoiskärkeen rakennetaan 12-kerroksinen puukerrostalo, johon tulee opiskelija-asuntoja. Suomessa ei ole aikaisemmin rakennettu näin korkeaa puukerrostaloa. Alueen eteläpuolella on näyttävä puurakenteinen toimistotalo (FMO-talo).  

Alueen suunnittelussa on lähtökohtana ollut perinteinen tapiolalainen periaate, jossa eri osa-alueille on rakennettu sekä kerros- että rivitaloja ja lisäksi korkeampiakin rakennuksia maamerkiksi. Kaavan mahdollistama 12-kerroksinen puukerrostalo toimii Tuuliniityn alueen maamerkkinä.

Asukkaiden pysäköintipaikat sijoitetaan pihakannen alle. Alueen pohjoispäästä rakennetaan kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli Tapiolan keskukseen.

Tuuliniityn alueen omistaa kaupunki. Alue on varattuna suunnittelua varten Asuntosäätiölle, joka on perinteinen Tapiolan alueen rakennuttaja, ja Metsäliitto Osuuskunnalle, joka panostaa puurakentamisen kehittämiseen.

Kaupunki ja edellä mainitut yritykset järjestivät alueen suunnittelusta vuonna 2013 arkkitehtuurikilpailun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Alueen asemakaava on laadittu voittaneen ehdotuksen pohjalta.

Tavoite on, että Tuuliniityn alueen rakentaminen aloitetaan vuonna 2016, jolloin Tapiolan keskuksen kehittämisessä on tärkeä vuosi. Metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016 ja 2 000 autopaikan keskuspysäköintilaitos jo maaliskuussa 2016.

Tenniskeskus jatkaa toistaiseksi toimintaansa alueella, mutta aikanaan myös sen paikalle rakennetaan asuntoja.

Kaupunginhallitus käsittelee Tuuliniitty II asemakaavaa 10. elokuuta. Lopullisesti kaavan hyväksyy valtuusto.