Itella Real Estate Oy varaa maa-alueen Pirkkalan Linnakalliosta

Itellan kiinteistötoimintaa Suomessa hoitava Itella Real Estate Oy on lähettänyt Pirkkalan kunnanhallitukselle tonttivarauspyynnön Pirkkalan Linnakalliossa sijaitsevasta noin 7,4 hehtaarin maa-alueesta.

Alue varataan Itella Logistiikan Pirkanmaan alueen logistiikkatoimintojen kehittämisen suunnittelua varten. Tavoitteena on nykyisin kolmessa eri osoitteessa sijaitsevien Itella Logistiikan toimintojen keskittäminen yhteen osoitteeseen Pirkanmaalla.

− Olemme käyneet alustavia keskusteluja Linnakalliosta ja sen kaavoituksesta Pirkkalan kunnan kanssa. Tehty tonttivaraus tarkoittaa maa-alueen varaamista suunnittelua varten. Päätöksiä alueelle sijoittumisesta ja rakentamisesta teemme vasta suunnittelutyön päätyttyä, toteaa toimitusjohtaja Marko Tulokas , Itella Real Estate Oy:stä.

Itella Real Estate Oy on Itella Oyj:n omistama kiinteistöyhtiö, jonka päätehtävänä on tarjota toimitilapalveluita Itellan konserniyhtiöille. Itella Real Estaten vastuulla on noin 700 kohdetta, joiden pinta-ala on yhteensä miljoona neliömetriä. Yhtiön henkilöstömäärä on 32.

Tapiolaan suunnitellaan elä ja asu -seniorikeskus

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksen päätöksiä 8.9.2014

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata Espoon Elä ja Asu Oy:lle alueen Tapiolasta Tuuliniityn eteläosasta elä ja asu -seniorikeskuksen kehittämistä ja suunnittelua varten. Keskukseen suunnitellaan 170 asuntoa sekä palvelutiloja. Kohteen rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna 2019.

Metron tulon myötä Tapiolan keskus uudistetaan perusteellisesti. Tapiolan keskuksessa sijaitseva palvelukeskusrakennus on tarkoitus purkaa uuden tehokkaamman rakentamisen tieltä. Kyseiset palvelutilat on tarkoitus toteuttaa Elä ja Asu -seniorikeskuksen yhteyteen.

Seniorikeskuksen välittömässä läheisyydessä on laaja puistoalue. Kaupungin omistamalla alueella sijaitsee nyt tenniskeskus, jonka vuokra-aika päättyy vuonna 2019. Elä ja Asu -seniorikeskuksen toteuttaminen vuokra-alueen eteläosaan ei edellytä varsinaisen Tenniskeskusrakennuksen purkamista ja sen toiminta voisikin jatkua, joskin ulkokenttien määrä vähenisi.

Espoon ensimmäinen Elä ja Asu -seniorikeskus valmistui Kauklahteen vuonna 2012. Seuraava on parhaillaan vireillä Leppävaaraan ja tarkoitus valmistua vuonna 2016.

Liikunta-areenaa selvitetään Urheilupuiston metroaseman yhteyteen

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti, että kaupunkisuunnittelulautakunta, liikunta- ja nuorisolautakunta, Esport-yhteisöt, Tapiola-projekti ja Länsimetro selvittävät yhdessä marraskuun 2014 loppuun mennessä midi-kokoluokan (1500 – 2200 katsojaa) liikunta- ja tapahtuma-areenan sijoittamismahdollisuudet Urheilupuiston metroaseman yhteyteen.

Esport-yhteisöjen suunnitelmassa uusi halli korvaisi nykyisen Tapiolan Urheiluhallin, se sijaitsisi Jousenpuistossa metroaseman pysäköintilaitoksen ja lipunmyyntipisteen kyljessä ja sen sosiaali- ja palvelutilat sijoitettaisiin lippuaukion pohjoispuolelle nykyisiin Esport Centerin tiloihin.

Hallin vaikutus Urheilupuiston metroaseman ympäristön toiminnallisiin ominaisuuksiin sekä miljööseen ja luonteeseen on arvioitava ennen Esport-yhteisöjen ehdottamaa suunnitteluvarausta. Halli edellyttäisi muutosta Jousenpuiston alueen juuri vahvistuneeseen asemakaavaan.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti, että Espoon kaupunki varaa Pohjois-Leppävaarasta alueet Lemminkäinen Talo Oy:lle asuinrakentamisen suunnittelua varten sekä yhteisesti Skanska Talonrakennus Oy:lle, Skanska CDF Oy:lle ja Scandic Hotels Oy:lle hotelli-, liike- ja toimisto- tai asuinrakentamisen suunnittelua varten.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston esityslista/ennakkopöytäkirja

Liikennevirasto: Kallansillat-hanke valmistuu

10696238_1552323601665292_5757288624912508030_n

Kallansiltojen puretut läppäsillat saivat oman muistomerkin. Siltojen lempinimi oli saksanseisojat, ja muistomerkki on tehty siltojen rattaista. Muistomerkin paljasti Antti Vehviläinen, Petri Keränen ja Markku Rossi. Kuva: Liikennevirasto

Viisi vuotta kestäneet parannustyöt Kallansillat-hankkeella on saatu valmiiksi. Hankkeen myötä Päivärannan ja Vuorelan välillä kulkee nyt moottoritie. Lisäksi osuudelle rakennettiin rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylät sekä parannettiin rautatielinjausta ja yhteyksiä Kuopion lentokentälle. Myös edellytykset sujuvalle vesiliikenteelle paranivat.

Kallansillat hankkeen valmistelevat työt alkoivat kesällä 2009, jolloin toteutettiin sähkö- ja kaapelilinjojen siirtoja ja Sandels-patsaan siirtourakka. Maanrakennustyöt hankkeella alkoivat lokakuussa 2010 ja nyt työt on pieniä viimeistelyitä lukuun ottamatta saatu päätökseen. Erillisenä urakkana vuosien 2010–2011 aikana toteutettiin Kuopion lentokentälle johtavan maantien parantaminen.

Hankkeen toteuttamisen myötä tiejakso Päivärannan ja Vuorelan väliltä muuttui moottoritieksi. Päätien itäpuolelle on rakennettu noin 7 kilometriä pitkä rinnakkaistie ja sen vierelle kevyen liikenteen väylä. Laiva- ja uittoväylä on siirretty Tikkalansaaren ja Suosaaren välille. Vesiväylän kohdalle on rakennettu rataliikennettä varten Tikkalansaaren nostosilta ja valtatielle ja rinnakkaistielle 12 metrin alikululla varustetut kiinteät sillat. Kaikkiaan hankkeessa rakennettiin 17 uutta siltaa ja korjattiin yhdeksää. Korjaustöissä Päivärannan läppäsillat muutettiin kiinteiksi silloiksi. Uutta rautatietä on rakennettu 1,6 kilometriä.

Hankkeen yhteydessä on parannettu myös Päivärannan, Sorsasalon ja Vuorelan eritasoliittymiä. Vuorelan eritasoliittymän liikenteen välityskykyä on parannettu rakentamalla valtatien päälle kiertoliittymä.

Parannukset vaikuttavat koko itäisen Suomen liikennejärjestelmään

Hankkeen myötä koko itäisen Suomen liikennejärjestelmän toimintavarmuus ja olosuhteet paranivat. Tieliikenteen toimintavarmuus nousi, kun toiminnaltaan epävarmat Päivärannat läppäsillat poistuivat käytöstä, rinnakkaistie toimii varareittinä ja valtatiellä on leveät pientareet. Tehtyjen parannusten on arvioitu vähentävän onnettomuuksien määrää 30 %.

Ratalinjauksen parantaminen mahdollistaa junaliikenteen nopeuksien nostamisen. Laivaliikenteen ja uiton olosuhteet puolestaan kohenivat, kun vesiväylän linjaus on suora ja silta-avausten määrä puolittuu alikulkukorkeuden kasvun myötä. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteet paranivat, kun kevyt liikenne siirtyi rauhallisen rinnakkaistien varteen ja tiejaksolle rakennettiin laatukäytäväpysäkit. Melusuojauksia rakennettiin 4,4 km. Toimiva, päätien alueita yhdistävä rinnakkaistie ja noin 15 hehtaaria tasattua kallioaluetta mahdollistavat teollisuusalueiden kehittämisen.

Tiehanke toteutettiin Liikenneviraston ja alueen kuntien yhteisrahoituksella.

WSP Global ostaa Parsons Brinckerhoffin ja nousee rakennus- ja infrasuunnittelijoiden kärkeen maailmalla

Maailman johtaviin monialaisiin suunnittelutoimistoihin kuuluva WSP Global Inc. ostaa Parsons Brinckerhoffin, infrastruktuurialalla maailman johtavan suunnitteluyrityksen. Keskiviikkona 3.9. julkistettu yrityskauppa odottaa vielä ostettavan yrityksen osakkeenomistajien lopullista hyväksyntää.

New Yorkissa pääkonttoriaan pitävä Parsons Brickerhoff toimii 170 maassa viidellä eri mantereella ja sillä on 13 500 työntekijää. Yrityskaupan jälkeen WSP:llä työskentelee yhteensä 31 000 asiantuntijaa ympäri maailmaa.

Pohjoismaista Parsons Brinckerhoffilla on toimisto Tanskassa. Yritys tunnetaan etenkin laajasta infrastruktuuri- ja rakennusalan osaamisestaan. Sillä on myös lukuisia nimekkäitä hankkeita energia-, kaivos- ja ympäristösegmenteissä, mihin WSP saa nyt entistä laajemmat resurssit.

”Yritysosto toteuttaa täsmälleen laatimaamme globaalia strategiaa. Sen mukaan kasvatamme määrätietoisesti osaamistamme ja palveluitamme. Pelkkä yrityksen koon kasvattaminen ei ole meille itseisarvo, sillä olemme markkinoilla aina osaaminen ja ihmiset edellä”, kuvailee Pierre Shoiry, WSP Globalin konsernijohtaja.

”Päällekkäisiä toimintoja WSP:n ja Parsons Brinckerhoffin välillä on hyvin vähän. Sen sijaan saamme täyden osaamishyödyn jo nyt vahvoilla markkinoillamme, kuten Iso-Britanniassa. USA ja Australia ovat markkina-alueita, joissa voimme nyt vahvistaa läsnäoloamme. Parsons Brinckerhoffilla on näillä markkinoilla tukeva jalansija jo valmiiksi. Jaamme myös samat arvot. WSP:n nimi säilyy, ja toistaiseksi myös Parsons Brinckerhoff käyttää toiminnassaan omaa nimeään.”

Yritysosto vaikuttaa myönteisesti myös Suomen talouteen

”Vaikka Parsons Brinckerhoffilla ei ole toimintaa Suomessa, tuo yritysosto meille useita suoria etuja. Pääsemme entistä vahvemmin vaativiin kansainvälisiin suunnitteluprojekteihin, millä on positiivinen vaikutus Suomen työllisyyteen ja taloustilanteeseen”, Suomen WSP:n toimitusjohtaja Kirsi Hautala kertoo.

”Viemme jo nyt suomalaista osaamista WSP-verkoston kautta eri puolille maailmaa. Tuoreimpana esimerkkinä tuohon on Saigonin keskustan uudet siltahankkeet, jotka suunnitellaan täältä Suomesta. Parsons on tunnettu siltasuunnittelija maailmalla ja vahvistaa merkittävästi WSP:n globaalia siltaverkostoa, jonka kautta saamme Suomeen töitä kotimaan markkinaheilahteluista huolimatta.”

Hautalan mukaan kattava WSP-verkosto toimii tehokkaana markkinointikanavana suomalaiselle osaamiselle. Yritys on esimerkiksi parhaillaan Madridissa korkean tason kansainvälisessä silta- ja rakennekonferenssissa yhtenä WSP:nä ja esitelmien pitäjänä. Tällaisiin panostuksiin ei Suomen yhtiöllä yksin olisi voimaa.

”Suomessa tarvitaan myös nykyistä enemmän esimerkiksi kaivos- ja energia-alan osaamista, ja kaupan myötä pystymme vastaamaan paremmin markkinoiden tarpeisiin. Parsons Brinckerhoffin osaaminen täydentää hyvin meitä, ja nyt olemmekin maailman kärjessä infran ja rakentamisen alueella”, Suomen WSP:n toimitusjohtaja Hautala sanoo.

Yritysten on ilmoitettava ensimmäiset rakentamiseen liittyvät tiedot Verohallintoon 5.9.

Tools

Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on ilmoitettava tiedot Verohallinnolle joka kuukausi. Heinäkuun tiedot rakennusurakoista ja rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä on ilmoitettava Verohallintoon viimeistään 5.9.

Tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia rakennusurakoita tilaavia rakennuttajia, myös asunto- ja kiinteistöyhtiöitä.

Yritysten on annettava urakkatiedot kuukausittain kaikista urakkasopimuksista, jos tilauksen arvo ylittää 15 000 euroa. Jokainen tilaaja ilmoittaa tiedot ostamastaan urakasta.

Työntekijöiden tiedot täytyy ilmoittaa työmailta, joilla työskentelee samanaikaisesti useampi kuin yksi yritys ja rakennuttajan ostamien urakoiden kokonaisarvo ylittää 15 000 euroa. Tiedonantovelvollisuus on työmaan päätoteuttajalla. Muut työnantajat ja ammatinharjoittajat ilmoittavat päätoteuttajalle omat työntekijätietonsa.

Tervetuloa rakentamisen uusia velvoitteita käsitteleviin asiakastilaisuuksiin

Verohallinto järjestää rakentamisen uusista velvoitteista syksyllä viisi asiakastilaisuutta eri puolilla Suomea. Tilojen rajallisuuden vuoksi Verohallinto toivoo, että yhdestä yrityksestä tilaisuuteen osallistuisi enintään viisi henkilöä.

Kaikki Verohallinnon järjestämät tilaisuudet ovat oheisessa listassa aikajärjestyksessä. Syksyn ensimmäinen tilaisuus rakentamisen uusista velvoitteista järjestetään 22.9.2014. Tilaisuuksissa ei jaeta materiaalia.

Tilaisuuksien paikkakunnat, ajankohdat ja ilmoittautuminen

Lisäksi Verohallinto järjestää tiistaina 30.9.2014 sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen verkkoseminaarin, jossa käsitellään rakentamisen uusia velvoitteita. Näihin kumpaankin mahtuu verkon välityksellä 2000 osallistujaa.

Lisätietoja: vero.fi/rakentamisilmoitukset

Työtapaturmat ovat vähentyneet NCC-konsernissa 40 prosentilla

Myönteinen kehitys on osittain sen ansiota, että NCC:llä on keskitytty yhä enemmän turvallisuuteen ja Awareness Day on otettu käyttöön.

Työmaiden tapaturmat ovat NCC:llä vähentyneet vuodesta 2011 lähes 40 prosenttia. Suomessa vastaava luku on 46. Tämä myönteinen kehitys on osittain sen ansiota, että NCC:llä on keskitytty yhä enemmän turvallisuuteen ja Awareness Day on otettu käyttöön. Awareness Dayssa työturvallisuudesta keskustellaan koko konsernin kaikilla työmailla.

Työmaan onnettomuuksien määrä on vähentynyt Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa, kaikilla liiketoiminta-alueilla.

– Tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Jokainen onnettomuus on liikaa. Samalla voimme todeta, että NCC:n työmaiden turvallisuusaloitteet ovat tuottaneet tulosta. Keskustelut, joita nyt Awareness Dayssa käydään, ovat avainasemassa jatkuvassa ponnistelussa turvallisuuden lisäämiseksi, NCC:n konsernijohtaja Peter Wågström sanoo.

Tämä on neljäs vuosi, kun NCC järjestää Awareness Dayn. Työt keskeytetään klo 9.00 kaikilla NCC:n työmailla kaikissa toimintamaissa, ja aloitetaan konserninlaajuinen keskustelu omasta työympäristöstä sekä toimenpiteistä henkilöstön työturvallisuuden ja –terveyden parantamiseksi.

– Painotamme tänä vuonna työpaikan siisteyden ylläpitämistä. Käytämme 5S-menetelmää, joka sisältää: sortteeraa (lajittele), systematisoi (järjestä), standardisoi, siivoa, seuraa (kehitä). Työpaikan siisteyden ylläpitäminen myös pienentää onnettomuusriskiä. Korostamalla työturvallisuuden merkitystä ja keskustelemalla työmaan turvallisuudesta voimme vaikuttaa työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymismalleihin, Awareness Daysta vastaava, konsernin työturvallisuusjohtaja Lars Gunnar Larsson sanoo.

NCC otti Awareness Dayn käyttöön vuonna 2011. Siitä vuoden 2014 puoliväliin mennessä työmaiden onnettomuuksien määrä on vähentynyt konsernissa lähes 40 prosenttia. NCC:n tavoite on vähentää työmaan onnettomuudet nollaan. NCC:llä on myös nollatoleranssi turvallisuussääntöjen noudattamatta jättämisessä.

Lujatalo rakensi ja Lujabetoni toimitti runkomateriaalit Valion uuteen jauhetehtaaseen Lapinlahdelle

Lujatalo on toiminut pääurakoitsijana Lapinlahdella 29.8.2014 käyttöönottoon vihityssä Valion uudessa lastenruokien raaka-aineita valmistavassa jauhetehtaassa. Kohteen runko- ja julkisivuelementit toimitettiin Lujabetonin Siilinjärven tehtaalta. Yhteensä Valion Lapinlahden tehtaan toimituksen arvo Luja-yhtiölle on reilut 20 miljoonaa euroa.

Korkeimmillaan 42 metriin kohoavan tehtaan bruttoneliöt ovat 14 500 neliötä ja tilavuutta on 103 600 kuutiota. Jauhetehtaan tuotantokapasiteetti on 40 miljoonaa kiloa lastenruokien raaka-ainetta vuodessa. Raaka-aine valmistetaan pääasiassa vientituotteeksi.

– Valion uusi lastenruokien raaka-aineiden valmistukseen keskittyvä tehdas Lapinlahdella on iso rakennusurakka Lujatalon Itä- ja Keski-Suomen alueelle ja se on merkittävä myös koko Lujatalon mittakaavassa, kertoo Lujatalon toimitusjohtaja Arto Pohjonen. Yhteiset tavoitteet ja hyvä henki kantoivat hanketta eteenpäin ja tästä kiitokset sekä Valion että Lujan organisaatioille.

Tavoitehintaurakkana toteutettu kahden vuoden rakennustyö aloitettiin 15.3.2012 ja se saatiin päätökseen maaliskuussa 2014, jonka jälkeen Lujatalon urakan päätyttyä työt ovat jatkuneet kesän yli prosessiteknisiä asennuksia tehden.

– Useat hygienialuokitellut tilat, korkea hygieniataso sekä rakennuksen korkeus toivat mukanaan haasteita, joihin kehitettiin ratkaisut rakennuttajan kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, kiittelee työpäällikkönä kohteessa toiminut Jari Kuosmanen Lujatalolta.

Valion uusi tehdas tuottaa korkealaatuisia lastenruokaraaka-aineita
Valio on maailman johtavia demineralisoitujen (Demi™) herajauheiden valmistajia. Valio Demi™ -jauheita käytetään muun muassa lastenruokien raaka-aineena. Kiina on yksi suurimmista vientimaista. Uudessa tehtaassa pystytään valmistamaan huippulaadukkaita herajauheita, joiden kysyntä on maailmalla kasvussa.

– Pystymme täyttämään vaativimpienkin lastenruokaraaka-aineiden asiakkaiden vaatimukset tuotteiden hygienian, laadun ja jäljitettävyyden osalta, toteaa Jauheet-tulosyksikön johtaja Reima Luomala Valiosta.

– Kaikki kantavat rakenteet ja välitasot ovat betonia ja ne on pinnoitettu hygieenisillä pinnoitteilla. Tehtaassa on useita hygienialuokiteltuja tiloja ja niiden välissä sulkutiloja, joissa vaatteet ja kengät vaihdetaan ja joiden kautta materiaalit siirretään. Eri hygieniatilojen välisellä ilmapainekontrollilla pidetään ilman puhtaus riittävän korkealla tasolla kussakin tilassa, kuvailee projektinjohtaja Antero Ylitalo Valiosta.

Ympäristövaikutuksia vähentävää tekniikkaa
Uudessa tehtaassa käytetään myös uusinta teknologiaa. – Kaikki tulevat ja lähtevät vedet analysoidaan jatkuvilla seurantamittareilla. Jätevesipäästöt vähenevät, koska yksittäisiä pesuja ja prosessitapahtumia on vähemmän ja käytetään uusinta tekniikkaa. Jatkossa Valion kaikissa jatkuvasti käytössä olevissa kuivauslinjoissa on poistoilman suodatus- ja lämmön talteenottolaitteet, toteaa Lapinlahden tehtaan tehtaanjohtaja Kari Lappi.

Kulttuurimaisema huomioon arkkitehtuurin ja taiteen avulla
Uusi tehdas muokkaa Lapinlahden kuntakuvaa. Jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa mietittiin, miten parhaiten huomioitaisiin maisemalliset arvot.

Lapinlahden Linnasalmen kulttuurimaisema otettiin huomioon julkisivutaiteen avulla: Tehtaan julkisivuja elävöittää savolaisen kuvataiteilijan Pauno Pohjolaisen graafisen betonin tekniikalla toteuttama kolmiosainen taideteos, Triptyykki. Kyseessä on Lujabetonin tietojen mukaan Suomen suurin betoninen taideteos.

Taiteilija Pauno Pohjolainen kertoo teoksen kuva-aiheen ilmentävän symbolisella tavalla maidontuotannon eri vaiheita ja tasoja. Pauno Pohjolainen on palkittu mm. Ars Fennica -palkinnolla vuonna 1997 ja Pro Finlandia -mitalilla 2005. Graafisen betonin valut tehtiin Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla.

– On ollut inspiroivaa olla mukana monimuotoisessa projektissa, joka on meille määrällisestikin hyvin merkittävä, kertoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. – On hyvä huomata, että suomalainen teollisuus panostaa uusiin ja nykyaikaisiin tuotantolaitoksiin. Näin taataan Suomen kilpailukyky kansainvälisesti sekä vahvistetaan alueellista työllisyyttä ja jatkuvuutta, jatkaa Isotalo. Lujabetoni toimi Valion Lapinlahden L4 tehtaan runkourakoitsijana. Urakan arvo oli noin 5 milj. € ja elementteinä toimitetun betonin paino yhteensä yli 13 000 tonnia.

Valion uusin tehdas – huippulaadukkaita lastenruokien raaka-aineita valmistava jauhetehdas – vihittiin käyttöön Lapinlahdella perjantaina 29.8.2014. Omistajan puheenvuoron piti Valion hallituksen puheenjohtaja Maanviljelyneuvos Antti Rauhamaa, Juhlapuheen tilaisuudessa piti maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo. Tehtaan vihkimisen suorittivat Antti Rauhamaa sekä Petteri Orpo. Rakennuttajan puheenvuoron käytti Valio Oy Jauheet -tulosyksikön johtaja Reima Luomala. Juhlatilaisuudessa julkistettiin myös Pauno Pohjolaisen taideteos.

BE Groupin konsernijohtaja Kimmo Väkiparta jättää tehtävänsä

BE Group -konsernin konsernijohtaja Kimmo Väkiparta on jättänyt yhtiön hallitukselle eropyyntönsä.

– Tehtäväni on ollut pääasiassa konsernin kilpailukyvyn merkittävä vahvistaminen erilaisten kustannussäästöohjelmien avulla. Tehtävä on nyt saatettu päätökseen, ja mielestäni yhtiö tarvitsee nyt markkinasuuntautuneemman konsernijohtajan, Kimmo Väkiparta sanoo.

– Haluan kiittää Kimmoa hänen työpanoksestaan. Hän on ollut hyvä konsernijohtaja toimialallemme vaikeana aikana, hallituksen puheenjohtaja Anders Ullberg toteaa.

Uuden konsernijohtajan haku on käynnistynyt. Yhtiön hallitus on nimittänyt ilmankuivaimia valmistavan Muntersin entisen konsernijohtajan Lars Engströmin yhtiön virkaa tekeväksi konsernijohtajaksi 25.8.2014 alkaen.

Aro Systems uudistaa työ- ja elinkeinoministeriön talotekniikan

Toimistorakennuksen peruskorjaushanke on edennyt loppusuoralle

Aro Systems nykyaikaistaa työ- ja elinkeinoministeriön Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevan toimistorakennuksen talotekniikan.

Uudistus parantaa sekä käyttömukavuutta että energiatehokkuutta. Tavoitteiden toteutuessa energiatehokkuus nousee 40 prosenttia, laskentatavasta riippuen jopa 70 prosenttia. Lisäksi parannetaan turvallisuutta muun muassa jakamalla tilat julkisiin, puolijulkisiin ja sisäisiin.

Tilaaja Senaatti-kiinteistöt on Aro Systemsin pitkäaikainen ja suurin asiakas.

”Olemme ensimmäistä kertaa mukana työyhteenliittymässä eli päävastuussa hankkeesta yhdessä kumppanimme kanssa, joten olemme astuneet aiempaa isompiin saappaisiin ja opetelleet uutta. Tällaisia kokonaisprojekteja haluamme tehdä jatkossakin. Kun olemme kokonaisvastuussa hankkeesta, pääsemme vaikuttamaan koko projektin toteutukseen aina suunnittelun ohjauksesta alkaen”, Aro Systemsin toimitusjohtaja Jarmo Töyräs sanoo.

Toimistorakennus peruskorjataan täysin kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Vuonna 1913 valmistunut rakennus on historiallisesti arvokas ja suojeltu, joten työtä tehdään Museoviraston valvonnassa.

Peruskorjauksen valmistuttua talossa työskentelee 270 henkilöä eli yli kaksi kertaa aiempaa enemmän. Jatkossa TEM:n henkilöstö työskenteleekin kahdessa eri toimipisteessä neljän sijasta. Uusi monitoimitiloja hyödyntävä ratkaisu mahdollistaa uudenlaisen tavan tehdä töitä.

Aro Systems

Aro Systems on johtava talotekniikkapalveluita tarjoava asiantuntija- ja palveluyritys. Yhtiön pro forma -liikevaihto vuonna 2013 oli 64 miljoonaa euroa, ja sillä on henkilöstöä yli 400. Vuodesta 1954 toimineen perheyrityksen toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. www.arosystems.fi

Toimistoja muutetaan asunnoiksi Katajanokalla

Helsingin_karttapalvelu_20140820_133420

Kirkkohallituksen entisiin toimitiloihin Katajanokalla suunnitellaan asuntoja. Rakennusten kivijalkoihin kaavaillaan myös liike- ja ravintolatiloja.

Suunnitelmat koskevat neljää 1800-luvun loppupuolen ja 1900-alkupuolen taloa osoitteissa Satamakatu 9 ja 11 sekä Luotsikatu 1 ja 1a. Satamakatu 9:ssä sijaitsevan rakennuksen osalta selvitetään mahdollisuutta muuttaa se vaihtoehtoisesti suurlähetystöksi.

Uusien asuntojen tarvitsemat autopaikat on tarkoitus rakentaa maanalaiseen pysäköintilaitokseen Satamakadun alle.

Toimistojen muuttaminen asunnoiksi edellyttää asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen luonnos on esillä 9. syyskuuta asti muun muassa Kaupungintalon ilmoitustaululla sekä kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtänä nyt.

Kaavamuutoksen yhteydessä rakennusten suojelumerkintöjä täsmennetään. Rakennukset ovat osa Katajanokan vanhaa puolta, ja erityisesti jugendtyylinen Tallbergin talo osoitteessa Luotsikatu 1 on huomattavan arvokas rakennustaiteen ja kaupunkikuvan kannalta.