Yleiset uutiset

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi päätoteuttajana toimineen yrityksen vastaavan mestarin 20 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Yhtiön osalta yhteisösakko jätettiin tuomitsematta kohtuusperusteella. Käräjäoikeus julisti tuomionsa 27.5.2015.

Tapauksessa käsiteltiin Hämeenlinnassa uudisrakennustyömaalla havaittuja puutteita rakennustyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työsuojelutarkastaja oli tarkastuksilla havainnut muun muassa, että viikoittaiset kunnossapitotarkastukset oli laiminlyöty, katolla tehtiin asennustyötä ilman putoamissuojausta ja työmaalla ei käytetty kypärää eikä heijastavaa varoitusvaatetusta. Tarkastaja oli useilla tarkastuskäynneillä antanut päätoteuttajalle toimintaohjeita, mutta päätoteuttaja ei ollut ryhtynyt toimiin puutteiden korjaamiseksi esimerkiksi putoamissuojauksen ja henkilökohtaisten suojainten käytön osalta.

Käräjäoikeus katsoi, että vastaavan mestarin menettely täyttää työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön. Oikeus toi esiin, että työturvallisuusrikos ei edellytä seurausta, kuten työtapaturman sattumista tai vaaratilannetta. Kyse ei ollut oikeuden mukaan yksittäisestä ja vähäisestä rikkomuksesta vaan työturvallisuusrikoksesta.

Työsuojelulakimies Tanja Välke Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että päätoteuttajan on ennen rakennustyön aloittamista laadittava rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen edellyttämät suunnitelmat kirjallisesti ja pidettävä ne ajan tasalla. Jos työtä tehdään yli kahden metrin korkeudessa, tulee päätoteuttajan laatia putoamissuunnitelma ja huolehtia putoamissuojauksesta.

Lapin ELY-keskuksen Timo Jokelainen ja Rovaniemen kaupungin Martti Anttila sinetöivät sopimuksen kättelemällä.

Lapin ELY- keskus ja Napapiirin Vesi ovat toteuttaneet yhteistyössä kolme erillistä vesihuoltohanketta Rovaniemen alueella vuosina 2011 – 2014.

• Pohtimolampi – Sinettä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto
• Sinettä – Rovaniemi siirtoviemäri ja yhdysvesijohto
• Songan – Lehtojärven siirtoviemäri ja yhdysvesijohto

Hankkeet ovat toteutettu valtion vesihuoltotyönä ja rahoituksesta ovat vastanneet Ympäristöministeriö sekä Napapiirin Vesi liikelaitos / Rovaniemen kaupunki. Lapin ELY- keskus on vastannut hankkeiden rakennuttamisesta. Hankkeiden suunnitelmat on teettänyt Napapiirin Vesi / Rovaniemen kaupunki.

Rakennettujen linjojen kokonaispituus on noin 35,8 km ja toteutuneet kustannukset yhteensä noin 3,07 milj. euroa. YM:n rahoitus osuus on noin 1 145 000 € ja Napapiirin Veden/ Rovaniemen kaupungin osuus 1 925 000 €.

Toteutettujen hankkeiden tuloksena on kolme vanhaa jätevedenpuhdistamoa (Pohtimolampi, Sinettä, Sonka) voitu lakkauttaa ja alueen jätevedet johdetaan nykyisin Alakorkalon Rovaniemen keskusjätevedenpuhdistamolle. Samalla myös rakennettujen runkolinjoen varrelle sijoittuvien kiinteistöjen jätevedet saadaan johdettua Rovaniemen keskusjätevedenpuhdistamolle.

Samassa yhteydessä on rakennettu myös yhdysvesijohdot Songan Nuoralammen vedenottamolta Sinettään ja edelleen Rovaniemen Länsikankaalle. Yhdysvesijohdon rakentamisella varmistetaan merkittävästi Pohtimolampi – Sonka – Lehtojärvi – Sinetän alueen vedenjakelua sekä saadaan lisävettä Rovaniemen kaupunkiin.

Nyt luovutettava Songan – Lehtojärven siirtoviemäri ja yhdysvesijohto hanke on viimeinen valtion vesihuoltotyönä toteutettu hanke Lapissa. Jatkossa valtio osallistuu vastaavien hankkeiden toteutukseen avustuksen muodossa.

Lapin ELY- keskus ja sen edeltäjäorganisaatiot ovat toteuttaneet valtion vesihuoltotöitä reilun 40- vuoden aikana yhteensä noin 100 kappaletta. Toteutettujen hankkeiden nykyarvo on yhteensä noin 150 milj. euroa. Merkittävimpiä hankkeita ovat olleet tunturikeskuksien matkailua tukevat vesihuolto- ja viemäröintihankkeet.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on mukana avustamassa kolmea isoa vesihuoltohanketta Pietarsaaren seudulla, Kokkolan seudulla sekä Närpiön ja Teuvan seudulla. Siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio on 27,9 M€, josta valtion rahoitusosuus 6,5 M€.

Pietarsaaren seudun yhdysvesijohdot ja siirtoviemärit-hankkeen tavoitteena on yhdistää alueella toimivien vesilaitosten verkostot yhdysvesijohdoilla ja samassa yhteydessä rakentaa tarvittavat siirtoviemärit Pietarsaaren ja Pedersören alueella. Hanke pohjautuu Pietarsaaren ja Kokkolan seudun vesihuollon alueelliseen yleissuunnitelmaan. Hanke on tärkeä Pietarsaaren, Pedersören ja Kruunupyyn vesihuoltolaitosten vedensaannin ja viemäröinnin turvaamisen kannalta. Hankkeen rakennusaika on v.2014-2017 ja koko hankkeen kokonaiskustannukset ovat 6,4 M€ ja valtion rahoitusosuus 2 M€. Valtio on tähän mennessä myöntänyt hankkeelle vesihuoltoavustusta 1,2 M€.

Teuva-Närpiö-Kaskinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto-hankkeen tavoitteena on rakentaa yhteisen viemärijärjestelmän kuntien jätevesien johtamiseksi Metsä Boardin puhdistamoon Kaskisiin. Siirtoviemäri rakennetaan Teuvalta Närpiön Pjelaxiin ja edelleen puhdistamolle Kaskisiin. Oy Aqua Botnica Ab (Teuvan kunta, Närpiön Vesi Oy ja Kaskisten kaupunki) vastaa järjestelmän rakentamisesta ja käytöstä. Samassa kaivannossa Teuvalta Närpiöön asennetaan yhdysvesijohto. Rakennusaika on 2014-2016 ja koko hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 11 M€. Hankkeelle on myönnetty valtion vesihuoltoavustusta vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 3,1 M€.

Lohtaja-Kälviä-Kokkola siirtoviemäri ja yhdysvesijohto–hankkeen tavoitteena on rakentaa Kälviältä Kokkolaan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeen myöhemmin omana hankkeena toteutettavaan II-vaiheeseen sisältyy siirtoviemäri Lohtajalta Kälviälle ja yhdysvesijohto Karhinkankaalta Kälviälle. Hanke pohjautuu Kokkolan ja Pietarsaaren seutuja koskevaan alueelliseen vesihuollon yleissuunnitelmaan. Suunnitelmassa esitettiin Kokkolan alueella jätevesien käsittelyn keskittämistä Kokkolan keskuspuhdistamolle Kälviältä, Marinkaisista ja Lohtajalta rakennettavien siirtoviemäreiden avulla. Samalla mahdollistetaan Kokkolan vedenhankinnan varmistaminen Lohtajan Karhinkankaan pohjavesialueelta. Hankkeen rakentamisaika on v. 2014-2015 ja kokonaiskustannukset ovat 10,5 M€. Hankkeen I-vaiheelle (Kokkola-Kälviä osuus, kustannusarvio 5 M€) on myönnetty valtion vesihuoltoavustusta 1,4 M€.

Asbestipurkutyö edellyttää jatkossa työsuojeluviranomaisen myöntämää lupaa. Luvan myöntämisen edellytykset säilyvät pääosin ennallaan.

Lupajärjestelmällä pyritään siihen, että asbestipurkutyötä tekevät vain ne toimijat, jotka pystyvät tekemään työn turvallisesti. Myönnetyistä asbestipurkuluvista aletaan pitää rekisteriä.

Työsuojeluviranomainen perustaa rekisterin myös asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä.

Asbestipurkutyöhön käytettävältä työntekijältä edellytetään soveltuvaa ammattitutkintoa tai sen osaa. Pätevien asbestipurkutyöntekijöiden rekisteröiminen edistää turvallisuutta ja vähentää harmaata taloutta.

Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Hengitysilman mukana asbestikuidut voivat päästä keuhkoihin tai muualle kehoon. Turvallista altistumisen minimitasoa ei ole. Mitä pitkäaikaisempi altistus on, sitä suurempi on riski sairastua.  Asbesti aiheuttaa edelleen eniten työperäisiä kuolemia Suomessa.

Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista tänään 21. toukokuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Laki tulee voimaan 1.1.2016.

Boliden Harjavalta Oy ja Ekokem-Palvelu Oy ovat 21. toukokuuta 2015 allekirjoittaneet sopimuksen prosessijätteiden sijoitusalueen rakennustöistä Harjavallassa. Rakennustöissä valmistuu noin 16 hehtaaria kuparihienokuonan sijoitusalueen pohjarakennetta Sievariin ja 1,6 hehtaaria rakeistetun nikkelikuonan sijoitusalueen pohjarakennetta Ratalaan.

Harjavallan Sievarissa aloitetaan uuden kuparihienokuonan sijoitusalueen pohjarakenteen rakennustyöt. Ekokem rakentaa Sievarin vaiheen I työt. Projekti sisältää pohjarakennetta yli 16 hehtaaria. Pohjarakenne koostuu tasatun pohjamaan päälle tiivistettävästä metrin paksuisesta maabentoniittikerroksesta sekä sen päälle asennettavasta kahden millimetrin HDPE-muovikalvosta. Projekti sisältää lisäksi varasto- ja vesienkäsittelyalueen rakenteiden sekä allasrakenteiden, vesien johtamisjärjestelyiden ja pumppaamoiden rakennustyöt Sievarin alueella.

Boliden Harjavallan ja Ekokemin välinen sopimus sisältää myös Ratalan alueella toteutettavan rakeistetun nikkelikuonan sijoitusalueen laajennustyöt, joilla nykyistä sijoitusaluetta laajennetaan noin 1,6 hehtaarilla. Ratalan rakeistetun nikkelikuonan sijoitusalueen pohja koostuu puolen metrin paksuisesta maabentoniittikerroksesta ja kahden millimetrin HDPE-muovikalvosta. Laajennustyöt sisältävät alusrakenteiden pengertämisen ja muotoilun kuivatusrakenteineen sekä allasrakenteet ja pumppaamot.

Rakennustyöt käynnistyvät heti ja valmistuvat vuoden 2015 aikana Ratalassa ja vuoden 2016 lopussa Sievarissa. Hankkeiden yhteisarvo on noin 13 miljoonaa euroa. Kaikki rakenteet toteutetaan ympäristölupapäätösten ja viranomaisten hyväksymien rakennussuunnitelmien mukaan.

Maxim, Kluuvikatu, Helsinki

Ilmarinen ja Kämp Group ovat hahmotelleet uudenlaista ratkaisua Helsingin Kluuvikadun Maxim-kiinteistöön. Siinä jatkaisivat entistä ehompina nykyiset kaksi elokuvasalia, Maxim 1 ja Maxim 2. Paikka-lukua kasvattaisi vielä uusi 40-paikkainen sali, Maxim Studio. Salien yläpuolelle toteutettaisiin hotelli Kämpin noin 30 huoneiston korkeatasoinen laajennusosa Kämp Hotel Residences.

Uusmaalaiset kuntajohtajat haluavat sujuvoittaa kasvavien kaupunkiseutujen täydennysrakentamista. Kunnat ovat valmiita selkeyttämään täydentävän rakentamisen käytäntöjään, mikä tuo rakennusalan toimijoille tervetullutta helpotusta hankkeiden aikataulutukseen ja kustannusten arviointiin. Lainsäätäjien suuntaan kunnilta lähtee puolestaan toiveita asunto-osakeyhtiölain sekä maankäyttö- ja rakennuslain pikaisista tarkistuksista.

Uudenmaan liitto on selvittänyt täydennysrakentamisen esteitä ja kannusteita. Liitto kutsui alueen kuntakentän yhteiseen pöytään pohtimaan ratkaisuja. Syntyi Uudenmaan kuntajohtajien kannanotto, jossa sekä luvataan keskinäistä yhteistyötä että vaaditaan valtiolta toimia täydennysrakentamisen esteiden purkamisessa. Kannanotto on samalla vastaus kiinteistö- ja rakennusalan toiveisiin, joita Uudenmaan liiton selvityksissä nousi esiin.

Pysäköintinormeihin joustoa

Autopaikoituksen järjestäminen on täydennysrakentamisessa suuri kustannuserä. Uudellamaalla ollaan jo valmiita aiempaa joustavampiin ratkaisuihin. Taustalla ovat hyvät kokemukset kunnista, jotka ovat sallineet vähemmän autopaikkoja asuntoa tai kerrosneliöitä kohden silloin, kun kohde sijaitsee hyvän joukkoliikenteen alueella. Yksi ratkaisu on myös asukkaiden ja työmatkalaisten pysäköintipaikkojen vuorottainen käyttö, mistä on vielä suhteellisen vähän kokemuksia.

Kuntajohtajien kannanotossa ratkaisuksi esitetään myös autopaikan hinnan erottamista asumisesta. Eli autopaikasta maksaisi se, joka sitä käyttää, eivätkä kaikki asuntojensa hinnassa.

Selkeät toimintatavat helpottamaan rakennusalaa

Uudenmaan liiton selvitysten mukaan kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ovat olleet hämmentyneitä kuntien erilaisista tavoista, joilla täydennysrakentamista ohjataan. Vaikka laki on kaikille sama, se suo menettelyyn valinnanvaraa. Kun yhdessä kunnassa riittää pelkkä rakennuslupa, edellytetäänkin naapurikunnassa kaavamuutosta, joka vie huomattavasti enemmän aikaa.

Rakennusalalta saadun palautteen kannustamana Uudenmaan kunnat ryhtyvät laatimaan selkeämpiä ohjeita, jotka tulevat helpottamaan rakentamishankkeiden läpivientiä. Uudenmaan liitto käynnistää työn yhdessä kuntien kanssa.

Infra-avustuksia täydennysrakentamisen käynnistysinvestointeihin

Kunnanjohtajat esittävät, että valtion tulisi myöntää infra-avustusta täydennysrakentamisen käynnistysvaiheen kustannuksiin. Rakennetussa ympäristössä tontin tiivistäminen edellyttää yleensä monenlaisia toimenpiteitä, kuten melusuojausta, vanhojen rakennusten purkamista tai kalliita pysäköintiratkaisuja. Nykyisellään valtio myöntää infra-avustusta vain uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen.

Tarkistuksia asunto-osakeyhtiölakiin sekä valitusmenettelyyn

Asunto-osakeyhtiölakia on kunnanjohtajien mukaan tarkistettava pikaisesti. Nykyisen lain mukaan yksi osakas voi esimerkiksi estää koko taloyhtiölle etuja tuottavan lisäkerroksen rakentamisen. Yksimielisen päätöksen vaatimus on pysäyttänyt monia hyviä hankkeita Uudellamaalla, selvisi Uudenmaan liiton selvityksissä. Tonttien lisärakentaminen tuo paitsi rahoitusta taloyhtiön välttämättömiin remontteihin, myös edellytykset alueen palvelujen ja joukkoliikenteen säilymiselle ja kehittämiselle, kunnanjohtajat muistuttavat kannanotossaan.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin puolestaan vaaditaan tarkistuksia valitusmenettelyn osalta. Kaavavalitusten käsittely voi jopa kolminkertaistaa kaavaprosessin keston. Valituskäsittelyä on nopeutettava ja perusteettomat valitukset pitäisi pystyä seulomaan ripeästi pois. Valitusoikeus tulisi täydennysrakentamisessa rajoittaa vain lähialueen asukkaille ja toimijoille. Toistuva valittaminen olisi estettävä niin, että asemakaavalla ratkaistusta asiasta ei voisi enää valittaa rakennuslupavaiheessa, kannanotossa vaaditaan.

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että pientalotyömaat ovat edelleen vaarallisimpia rakennustyömaita johtuen työturvallisuusmääräyksien laiminlyönneistä. Tämän vuoksi rakennusalan työsuojelun valvontaa kohdistetaan yhä enemmän pientalotyömaihin.

Rakennusalan työturvallisuusviikolla 18 -22.5 järjestetään myös valtakunnallinen Telinetorstai- toimintapäivä, minkä teemana ovat putoamissuojaus sekä henkilökohtaiset turvavarusteet.

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden rakennusalan tarkastajat suorittavat torstaina 21.5 tehovalvontaa omakotitalotyömaille. Tavoitteena on työturvallisuuden tason nostaminen ja työtapaturmien määrän vähentäminen. Tarkastuksilla kiinnitetään erityisesti huomiota putoamissuojauksen järjestämiseen, työtelineisiin ja tikkaiden sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttöön.

Tarkastuksien yhteydessä selvitetään myös ovatko rakennushankkeen osapuolet rakennuttaja ja urakoisijat sopineet selkeästi työmaan päätoteuttajan ja työsuojelusta vastaavan henkilön nimeämisestä.

Rakennusteollisuus RT tiedote työturvallisuusviikosta
Tietoa työturvallisesta rakentamisesta

CapMan Nordic Real Estate -rahasto on ostanut Helsingin Kampissa Ruoholahdenkatu 4:ssä sijaitsevan toimistorakennuksen Lapis Rakennus Oy:ltä. Kaupan kohteena oleva rakennus on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön ja siihen on alustavasti suunnitteilla 68 omistusasuntoa. Projektin muutossuunnittelu on käynnissä ja muutostyöurakan toteuttaa kokonaisvastuurakentaja Lapis Rakennus Oy.

“Kiinteistön sijainti on keskeinen, liikenneyhteydet erinomaiset ja kaikki Kampin palvelut vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Tämän vuonna 1945 valmistuneen rakennuksen pohja ja runkorakenne mahdollistavat muutoksen asuinkäyttöön poikkeuksellisen hyvin. Kellariin sijoitettavat parkkipaikat ja pihalle toteutettava viherpiha parantavat entuudestaan kohteen houkuttelevuutta asuintalona”, kertoo CapMan Real Estaten partneri Juhani Erke.

“Lapis Rakennuksella on referenssejä vaativista keskustakiinteistöjen saneerauksista ja uskomme, että saamme yhdessä heidän kanssaan toteutettua korkeatasoisia koteja laatutietoisille kaupunkilaisille”, Juhani Erke jatkaa.

Ruoholahdenkatu 4 on CapMan Nordic Real Estate -rahaston yhdestoista sijoitus ja toinen sijoitus Suomessa. Rahasto sijoittaa pohjoismaisissa kasvukeskuksissa sijaitseviin toimisto-, liike- ja asuinkiinteistöihin.