Yleiset uutiset

Helsingin teknisen alan virastoille ryhdytään suunnittelemaan yhteistä toimitaloa Sörnäisiin. Kaupunginhallitus päätti 18.5.2015 varata suunnittelua varten rakennuspaikan, joka sijaitsee Työpajankadulla lähellä Kalasataman metroasemaa.

Ensimmäisen osan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa ensi syksynä.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi LVI-urakoitsijan edustajalle 30 päiväsakkoa eli 690 euron sakkorangaistuksen työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi yhtiö tuomittiin 4000 euron yhteisösakkoon. Käräjäoikeus julisti tuomionsa 6.5.2015.

Tapauksessa käsiteltiin Hämeenlinnan Lammilla kerrostalon korjaustyömaalla tehtyä putkieristeiden purkutyötä. Kohteessa ei ollut tehty asbestikartoitusta. Purkutyö tehtiin ilman suojaimia ja vaara-alueen suojaamista, ja asbestia pääsi leviämään kellarikomeroiden tavaroihin ja ilmaan. Päätoteuttajana kohteessa toimineella ja purkutyötä suorittaneella urakoitsijalla ei ollut valtuutusta asbestipurkutyöhön.

Oikeus totesi muun muassa, että purkutyötä tekevän urakoitsijan olisi tullut ottaa selvää kohteeseen liittyvistä riskeistä. Työselitykseen oli kirjattu, että sitä ei ole kartoitettu eikä ole varmuutta siitä, että kohteessa ei ole asbestia. Lisäksi työnantajan edustajan kertoman mukaan putkieristeiden purkukohteissa voi aina olla asbestia.

Työsuojelun lakimies Tanja Välke muistuttaa, että korjausrakentamisessa, jossa puretaan vanhoja rakenteita kuten putkieristeitä, on tärkeää huolehtia sitä, että asianmukaiset kartoitukset ja selvitykset on tehty kaikista purettavista rakenteista.

Asbestilainsäädäntö muuttuu vuoden 2016 alusta

Vuoden 2016 alusta voimaan tuleva asbestilaki ja -asetus eivät mahdollista enää asbestikartoituksen tekemättä jättämistä. Kartoitusvelvoite säilyy rakennuttajalla tai muulla taholla, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta. Lisäksi kartoitusvelvoite laajenee koskemaan myös yhteisellä työpaikalla toimivaa päätoteuttajaa. Tulevaisuudessa voidaan siis purkaa ainoastaan kartoitettuja rakenteita. Asbestipitoisiksi todettuja rakenteita saa jatkossa purkaa vain purkuluvan omaava työnantaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja, vaikka purkaminen tapahtuisi ulkotiloissa.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) hallitus esittää koolle kutsuttavalle ylimääräiselle yhtiökokoukselle, ettei Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikölle haeta rakentamislupaa vuonna 2010 tehdyn periaatepäätöksen voimassaoloaikana.

Esityksen taustalla on Olkiluoto 3 -laitosyksikön valmistumisen viivästyminen. Tässä tilanteessa ei ole mahdollista tehdä Olkiluoto 4 -laitosyksikön rakentamislupahakemukseen tarvittavia merkittäviä päätöksiä periaatepäätöksen nykyisen voimassaolon aikana. Näin ollen valtioneuvoston tekemä ja eduskunnan vahvistama periaatepäätös raukeaisi kesäkuun lopussa 2015.

– Suomessa on edelleen tarve päästöttömän perusvoiman tuotannolle. Olkiluoto 4 on meille tärkeä hanke ja siksi ylläpidämme valmiutta uuden periaatepäätöksen hakemiseksi.   Hakemuksen jättämisestä päätetään erikseen, TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua sanoo.

Vuonna 1914 valmistunut Hakaniemen kauppahalli on laajojen korjausten tarpeessa. Rakennukseen on suunniteltu peruskorjaus ja laajennus, jonka hankesuunnitelman kiinteistölautakunta hyväksyi 12. toukokuuta.

Suomalainen yksityinen logistiikkayhtiö SA-TU Logistics aloittaa massatavaraterminaali-investoinnin ensimmäisen vaiheen toteutuksen. Kokonaisuudessaan hankkeelle on varattu rakennusoikeutta 10 000 neliötä. Pyrimme saamaan investoinnin ensimmäisen 4000m2 vaiheen valmiiksi kesällä 2015, kertoo Toimitusjohtaja Niko Plith.

Projektit ovat osa Stora Enson ja Kemiran 3-vuotista yritysvastuuhanketta, joka pyrkii kehittämään kylien vesihuoltoa ja tuottamaan yhteistä arvoa. Vuonna 2013 aloitetun hankkeen tavoitteena on tehostaa paikallisten vesivarojen vastuullista käyttöä yhteistyössä kyläläisten, järjestöjen ja paikallisviranomaisten kanssa.

Tavoitteena on parantaa veden saatavuutta ja jätevesihuoltoa sekä tarjota ratkaisuja vedenlaatuongelmiin. Rakennustöiden jälkeen kaikille kylille tarjotaan räätälöityä koulutusta. Tavoitteena on varmistaa, että paikallisilla ihmisillä on tarvittavat tiedot ja taidot käyttää vettä vastuullisesti tulevaisuudessa sekä ylläpitää projektissa rakennettuja järjestelmiä itse.

“Vastuullinen vedenkäyttö on meille ensiarvoisen tärkeä teema kaikkialla, missä toimimme”, sanoo Stora Enson vastuullisuusjohtaja Noel Morrin. ”Vesi on Guangxissa paikallinen huolenaihe, johon suhtaudumme hyvin vakavasti. Jos nämä pilottiprojektit menestyvät, paikallisviranomaiset voivat laajentaa ja kopioida niitä muissa lähiyhteisössä tuoden hyötyä yhä useammalle paikalliselle asukkaalle. Ensin on kuitenkin tärkeää selvittää, kuinka hyödyllisiksi kyläläiset kokevat projektit.”

“Koska nyt rakennettavat vedenkäsittelyjärjestelmät vastaavat paikallisiin tarpeisiin, ja koska kyläläiset käyttävät niitä itse, on hyvin tärkeää että he ovat aktiivisesti mukana projekteissa alusta asti,” sanoo Kemiran yritysvastuujohtaja Riikka Timonen. ”Meidän roolimme on varmistaa, että rakennetut järjestelmät ovat laadukkaita ja helppokäyttöisiä – ja hyödyksi sekä ihmisille että ympäristölle.”

Stora Enson ja Kemiran vesihankkeesta
Vesi on elintärkeä luonnonvara, jolla on keskeinen rooli vastuullisessa puuviljelmien hoidossa. Stora Ensolla on Guangxissa eukalyptuspuuviljelmiä 85 613 hehtaarin kokoisella vuokramaa-alueella. Massa- ja paperiteollisuus on yksi Kemiran avainasiakassegmenteistä, ja yrityksellä on laaja vedenkäsittelyn osaaminen. Yhdistämällä voimansa Stora Enso ja Kemira tuovat yhteen parasta asiantuntijuutta sekä metsänhoidon että vedenkäsittelyn aloilta parantaakseen yli 2 600 kyläläisen elämää ja ympäristöä Guangxin provinssissa. Tavoitteena on myös löytää uusia ratkaisuja vastuulliseen vedenkäyttöön sidosryhmäkyselyjen, yhteisölähtöisen työn sekä vedenkäyttöön liittyvän koulutuksen myötä.

Baimein kylän vedenjakelu- ja jätevesiprojekti Guangxissa Yulinin alueella
Baimei kärsii vedenpuutteesta, joka haittaa paikallista elinkeinoa kanankasvatusta. Kylästä puuttuu myös toimiva jäteveden keruu- ja käsittelyjärjestelmä. Projektissa kylään rakennetaan uusi 50 m³ vesisäiliö ja asennetaan yhteensä 5 400 metriä vesiputkia. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on taata riittävä vedensaanti sekä parantaa paikallista maataloustuotantoa. Jätevesiongelma pyritään korjaamaan asentamalla 500 metriä viemäriputkistoa sekä rakentamalla noin 60 m² keinotekoista kosteikkoa.

Nahupon kylän viemärijärjestelmä Guangxissa Nanningin alueella
Nahupon kylästä puuttuu yhtenäinen viemärijärjestelmä, ja nykyinen infrastruktuuri kaipaa parannuksia, sillä käsittelemätön jätevesi virtaa usein kaduille ja luonnonalueille. Projektissa keskitytään jäteveden käsittelyyn rakentamalla sakokaivoja, noin 1 500 metriä vesiputkistoja ja 500 m² keinotekoista kosteikkoa.

Ratkaisuja vedenjakelu- ja -laatuhaasteisiin Shengpingin kylässä Guangxissa Qinlianin alueella
Shengpingin kylässä on kaivo, johon pääsee usein tulva-aikaan likaista jokivettä. Projektissa syvennetään ja uudistetaan nykyistä kaivoa, kunnostetaan paikallinen vedenkäsittelylaitos ja koulutetaan vedenkäsittelylaitoksen henkilökuntaa käyttämään laitosta tehokkaammin. Lisäksi asennetaan noin 4 800 metriä juomavesiputkia, joilla ohjataan puhdasta juomavettä yhteensä 2 200 kyläläiselle.

Lisätietoja projektista: http://waterguangxi.com/.

EMC Talotekniikka vastaa uuden Clarion Hotel Helsingin ja kongressikeskuksen sähkö- ja teletekniikan sekä rakennusautomaation suunnittelusta ja toteutuksesta.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka katsoi, että Lahden kaupunki ei tarttunut riittävän ripeästi Launeen koulun sisäilmaongelmiin. Oikeuskansleri löysi moitittavaa myös siitä, miten kaupunki oli soveltanut asiakirjajulkisuutta.

Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa kerrottiin, että koulun henkilökunta ja oppilaat olivat oireilleet lukuvuoden 2012 – 2013 aikana toistuvasti ja osa koulun henkilökunnasta oli tästä syystä siirtynyt muihin tehtäviin. Kantelijan mukaan viiden edellisen vuoden aikana jopa 20 opettajaa oli joutunut jättämään työnsä sisäilmaan liittyvien terveysongelmien vuoksi. Lahden kaupungin antaman selvityksen mukaan koulurakennuksessa oli ollut sisäilmaongelmia jo vuosia. Rakennusta oli vuosien mittaan remontoitu useasti, mutta sen kuntoon saaminen oli osoittautunut poikkeuksellisen hankalaksi. Launeen koulu on rakennettu vuonna 1964 ja ensimmäiset sisäilmaongelmista johtuneet korjaukset on tehty vuosina 2007 – 2008. Vauriokorjauksia on tehty myös vuosina 2010 – 2012. Kaupungin selvityksestä ei käynyt ilmi, milloin ensimmäiset epäilyt siitä, että korjauksista huolimatta koulun sisäilma aiheutti yhä henkilökunnalle ja oppilaille terveyshaittoja, olivat tulleet perusopetuksesta vastaavien viranomaisten tietoon. Koulurakennus asetettiin osittaiseen käyttökieltoon ja väistötilasuunnitelma hyväksyttiin toukokuussa 2013.

Oikeuskanslerin mukaan väistötiloihin johtanutta prosessia voi jälkikäteen arvioiden kuitenkin pitää tarpeettoman hitaana. Oikeuskansleri muistuttaa, että viranomaisella on velvollisuus huolehtia sekä työntekijöiden että oppilaiden oikeudesta turvalliseen työskentely-ympäristöön. Kaupungin olisi tullut toimia niin, että oppilaat eivät enää alistu terveyshaittaa aiheuttaville sisäilman epäpuhtauksille. Toisin kuin henkilökunnalla, oireilevilla oppilailla ei ole ollut esimerkiksi sairauslomien kautta mahdollisuutta säädellä oleskeluaan koulun tiloissa.

Asiassa kävi myös ilmi, että kaupungin tilakeskus oli vuosien ajan kieltäytynyt antamasta koulun sisäilmaongelmiin liittyneitä asiakirjoja niitä pyytäneille. Oikeuskansleri antoi kaupungille huomautuksen julkisuuslain vastaisesta menettelystä, koska asiakirjapyynnön esittäneeltä henkilöltä ei myöskään tiedusteltu, haluaako hän asiasta kirjallisen päätöksen. Oikeuskanslerin mukaan olisi lisäksi ollut perusteltua, että kaupunki olisi tiedottanut koulun sisäilmaongelmista asiakirja-aineistossa esiin tuotua tehokkaammin.

Oikeuskansleri ei voi ottaa kantaa tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin eli esimerkiksi siihen, tulisiko sisäilmaongelmista kärsinyt koulurakennus korjata vai purkaa.