Yleiset uutiset

Uuden Volvo Group Truck Centerin peruskiven muuraus käynnistää toimipisteen perustuksen rakennustyöt Vantaan Viinikkalassa 3. kesäkuuta. Toimipiste valmistuu syksyllä 2016 ja siinä tulee sijaitsemaan Volvo Group Truck Centerin ja Bus Centerin myynti- ja huoltotilat, huoltokoulu sekä Volvo Finland Ab:n toimitilat. Uusi toimipiste tulee valmistuttuaan edustamaan alansa huippua ja jo suunnittelu- ja rakennustyövaiheessa Volvon perusarvot laatu, turvallisuus ja ympäristöstä huolehtiminen on laajasti huomioitu.

Palvelut tehokkaasti, laadukkaasti ja vastuullisesti

“Haluamme olla suunnannäyttäjä ja alan edelläkävijä myös uuden toimipisteen suunnittelussa ja rakentamisessa. Toimitilojen toteutuksissa tullaan hyödyntämään uusinta tekniikkaa ja ratkaisuja, jotka varmistavat osaajiemme entistäkin tehokkaamman ja turvallisemman työskentelyn”, Volvo Finland Ab:n toimitusjohtaja Magnus Björklund sanoo.

Uudet toimitilat mahdollistavat asiakkaiden entistäkin laadukkaamman palvelun ja paremmat puitteet uusien palvelujen kehittämiseen. “Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme parhaat mahdolliset palvelut, jotka ovat entistäkin helpommin saatavilla”, Björklund toteaa. Uusi toimipiste sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien varrella Suomen laajimmalla logistiikka-alueella Kehä III:n varrella Vantaan Viinikkalassa ja se palvelee kattavasti kaikkia pääkaupunkiseudun asiakkaita.

“Uudessa kiinteistössä on entistäkin paremmin huomioitu energia- ja ympäristövaatimukset ja toimitilat toteutetaan LEEDv4-standardin ehdot täyttäväksi. Meille on tärkeää, että pystymme tässä rakennushankkeessakin toimimaan perusarvojemme mukaisesti ja tekemään valintoja niihin perustuen”, Björklund jatkaa.

Toimitilojen projektinjohtourakoitsijana toimii suomalainen EKE-yhtiöt ja Ramboll vastaa tilojen kokonaisvaltaisesta toteutussuunnittelusta. “Kumppanimme edustavat omien alojensa huippuosaamista Suomessa, ja näin taataan tehokkaat, ympäristöystävälliset sekä laadukkaat ratkaisut”, Björklund päättää.

Kempeleeläinen Päätoimija Oyj nousee hyvää vauhtia suurten rakennusliikkeiden haastajaksi. Päätoimijan keskimääräinen kasvuprosentti perustamisensa jälkeen on ollut yli +40 %. Päätoimija saavutti Talouselämän suomen 500 suurimman yrityksen listalla sijan 303 vuonna 2014. Talouselämä lehden kovimpien kasvajien listalle ei muita rakennusalan yrityksiä noussut vuonna 2014, Päätoimijan kasvuprosentti oli +51 %.

Tälle vuodelle 2015 yhtiö odottaa edelleen yli 40 % kasvua, joka tarkoittaa noin. 240 M€ liikevaihtoa. “Hyvä 70 – 80 M€ liikevaihdon kasvu tarkoittaa paineita löytää osaavaa työvoimaa” Asko Myllymäki Päätoimijalta kertoo. “Talousohjattu laaturakentaminen on herättänyt luottamusta niissä asiakkaissa, joille rakentamisen kustannukset ovat tärkeitä” Asko Myllymäki havainnollistaa.

Päätoimijan kehittämä “Talousohjattu laaturakentaminen” varmistaa rakentamisen lainmukaisuuden, nopean aikataulun, kiinteän hinnan ja sovitun muuttopäivän. Tällä rakentamistavalla vaativakin asiakas voi “ohittaa” rakennusalaa vaivaavan valtavan byrokratian.

Finnair Cargo kasvattaa rahtikapasiteettiaan rakentamalla uuden 35 000 neliön rahtiterminaalin Helsinki-Vantaan lentokentälle, Aviapoliksen alueelle.

Parma toimittaa kohteen betonielementtirungon tuoteosatoimituksena, joka sisältää suunnittelun ja asennuksen. Hankevaiheessa suunniteltu teräsrunko vaihtui betoniin ja julkisivuissa käytetään mm. hiottua betonia. Tilaaja on Finnair Oyj ja projektinjohtopalvelut tuottaa Genpro Solutions Oy.

”Parma tarjosi kustannustehokkaan kokonaisratkaisun. Elementtien valmistuksen ja asennuksen lisäksi toimitukseen kuuluu myös suunnittelu”, kertoo terminaaliprojektin vetäjä, Director Cargo Excellence, Ari Soinola Finnairilta.

Rakennuksen elementtitoimitukset alkavat heinäkuussa ja runkotoimitus valmistuu lokakuussa 2015. Pitkälle automatisoitu uusi terminaali otetaan käyttöön keväällä 2017.
Lentorahti osana Finnairin kasvustrategiaa

Finnair Cargo on suurin pohjoismainen lentorahdin kuljettaja, ja lentorahti on merkittävä tulonlähde Finnairille. Rahtiterminaali-investointi kytkeytyy uusien Airbus A350 -matkustajakoneiden hankintaan, joiden ansiosta rahtikapasiteetti kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä.

Uuteen, Euroopan moderneimpaan, lentorahtiterminaaliin tulee nk. yleislentorahdin tilojen lisäksi erilliset lämpötilasäädellyt käsittelytilat myös erikoisrahdille, kuten lääke- ja life science -teollisuuden tuotteille sekä kala- ja muille tuoretuotteille. Erikoisrahtialueiden lisäksi tuleva terminaali hyödyntää uusinta teknologiaa ja automaatiota laadukkaan rahtipalvelun takaamiseksi. Rakennuksen sijainti on sijainti on määritetty niin, että rahtien kuljetus terminaalista laajarunkokoneille pystytään optimoimaan.

Lisätietoa Finnair Cargon tiedotteesta.

EMC Talotekniikka ja monipalveluyritys SOL Palvelut ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Kumppanuuden myötä yritykset tarjoavat asiakkailleen entistä kokonaisvaltaisempaa palvelua.

Yhteistyön tavoitteena on tuottaa molempien yritysten asiakkaille konkreettista lisäarvoa kiinteistön huollossa.

­ – Missiomme on vahvistaa palveluillamme asiakkaidemme yrityskuvaa. Palvelumme helpottavat asiakkaan arkea ja ovat kokonaiskustannuksiltaan markkinoiden kustannustehokkaimmat. EMC Talotekniikka tunnetaan markkinoilla laadukkaana urakoitsijana. Yhteistyöstä käytyjen keskustelujen jälkeen tuntui luontevalta viedä ajatukset käytäntöön, kertoo SOL Palveluiden palvelujohtaja Lauri Leppä.

EMC Talotekniikalla yhteistyön voimaan uskotaan vahvasti. EMC Talotekniikka tuo mukanaan vahvan osaamisen kiinteistötekniikassa ja energiatehokkuudessa urakoinnin lisäksi, kun taas SOL Palvelut muun muassa kiinteistöjen valvonnan laajenemisen ympäri vuorokautiseksi vuoden jokaisena päivänä.

– Jaamme SOL Palveluiden kanssa yhteiset arvot. Yhteistyö asiakkaamme eduksi on siten meille luonteva valinta. Olemme molemmat olemassa vain asiakastamme varten, toteaa EMC Talotekniikka Oy:n Teknisten Palveluiden liiketoimintajohtaja Petri Bemeleit.

SOL Palvelut on suomalainen perheyhtiö, joka toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä.

HTM-Yhtiöt Oy ja Rudus Oy ovat sopineet 31.5.2015 liiketoimintakaupasta, missä HTM-Yhtiöt ostaa Ruduksen betonipaalujen liiketoiminnan. Liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto on n. 10M€ ja sen piiriin kuuluvat kaksi Ruduksen tuotantolaitosta Turussa ja Nummelassa sekä niissä toimivat 20 työntekijää. Ruduksen työntekijät siirtyvät 1.6.2015 HTM-yhtiöille ns. vanhoina työntekijöinä.

Suomalainen perheyhtiö HTM-Yhtiöt toteuttaa strategiaansa vahvistamalla yritysoston kautta paaluliiketoiminnan markkinajohtajuutta Suomessa.

”Haluamme olla alan johtava paalujen valmistaja. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme asiantuntijuutta, osaamista ja tuotteita erilaisiin hankkeisiin. Nyt solmittu liiketoimintakauppa mahdollistaa HTM-yhtiöille kattavan tehdasverkoston laajentumisen palvelemaan koko rakentamisen ydinalueita Suomessa”, kertoo liiketoimintajohtaja Reijo Mustonen HTM-Yhtiöistä.

”Keskitymme strategian mukaisesti ydinliiketoimintaamme betonituotteissa. Neuvotteluiden jälkeen päädyimme myymään paalujen Ruduksen liiketoiminnan kotimaiselle HTM-Yhtiölle, jolla on entuudestaan kokemusta paalujen valmistamisesta”, kertoo toimialajohtaja Mikael Fjäder Rudukselta.

Liiketoimintakaupan jälkeen HTM-yhtiöillä on viisi tuotantolaitosta Suomessa, jotka sijaitsevat rakentamisen kasvukeskuksien välittömässä läheisyydessä. ”Maailman markkinoiden suhdanteet vaikuttavat herkästi myös Suomen rakennusteollisuuteen. Yrityskaupan myötä pystymme vastaamaan rakennusteollisuuden tarpeisiin entistä paremmin. Voimme tarjota Suomen infrastruktuurin rakentamiseen laadukkaan ja logistisesti järkevän sekä kilpailukykyisen kotimaisen vaihtoehdon”, kertoo HTM-yhtiöiden toimitusjohtaja Juha Ikonen.

Välimiesmenettely koski katehankkeen tiettyihin urakkatöihin liittyviä erimielisyyksiä.

Välimiesoikeus on 29.5.2015 antanut välitystuomion Hämeenlinnan kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välisessä välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettely koski Hämeenlinnan keskustan länsireunan katehankkeen tiettyihin urakkatöihin liittyviä Hämeenlinnan kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välisiä erimielisyyksiä.

YIT Rakennus Oy ja Hämeenlinnan kaupunki ovat molemmat esittäneet vaatimuksia toisiaan kohtaan välimiesmenettelyssä. YIT Rakennus Oy:n vaatimukset ovat perustuneet muun muassa osapuolten välisen urakkasopimuksen mukaisen katu-urakan suunnitelmien viivästymiseen, ja YIT Rakennus Oy:n mukaan siitä johtuvaan vahinkoon.

YIT Rakennus Oy on myös esittänyt vaatimuksia Hämeenlinnan kaupungin pidättämän viimeisen urakkaerän ja muiden pidätettyjen summien maksamiseen liittyen, urakassa suoritettuihin lisä- ja muutostöihin perustuen sekä liittyen urakkalaajuuden pienenemisestä johtuneeseen menetettyyn katteeseen. Hämeenlinnan kaupunki on muun muassa esittänyt vaatimuksia, jotka ovat perustuneet YIT Rakennus Oy:n tekemättä jättämiin urakkasopimuksen mukaisiin työsuorituksiin, YIT Rakennus Oy:lle suoritettuihin perusteettomiksi osoittautuneisiin maksuihin, takuuaikaan ja takuuvastuun sisältöön sekä lisä- ja muutostöihin.

Välimiesoikeus on pitänyt sekä YIT Rakennus Oy:n että Hämeenlinnan kaupungin esittämiä vaatimuksia osittain perusteltuina, ja välimiesoikeus on ratkaissut osan vaatimuksista YIT Rakennus Oy:n hyväksi ja osan Hämeenlinnan kaupungin hyväksi.

Välimiesoikeus on muun muassa katsonut, että katu-urakan suunnitelmien viivästymisestä on aiheutunut YIT Rakennus Oy:lle vahinkoa ja velvoittanut Hämeenlinnan kaupungin korvaamaan osan YIT Rakennus Oy:n vaatimista korvauksista. Toisaalta välimiesoikeus on katsonut Hämeenlinnan kaupungin olleen oikeutettu tekemään suuren osan tekemistään pidätyksistä, velvoittanut YIT Rakennus Oy:n suorittaman kaupungille korvauksia perusteettomasti laskutetuista kaatopaikkamaksuista ja kuljetuksista sekä velvoittanut YIT Rakennus Oy:n suorittamaan Hämeenlinnan kaupungille hyvitystä erinäisistä tekemättömistä työsuorituksista.

Välimiesoikeus on myös vahvistanut Hämeenlinnan kaupungin näkemyksen takuuajasta ja takuun sisällöstä oikeaksi. Lisä- ja muutostöihin liittyviä vaatimuksia välimiesoikeus on ratkaissut osin Hämeenlinnan kaupungin ja osin YIT Rakennus Oy:n hyväksi.

Välimiesoikeus on välitystuomiossaan velvoittanut Hämeenlinnan kaupungin maksamaan YIT Rakennus Oy:lle noin kaksi miljoonaa euroa, kun YIT Rakennus Oy:n vaatimukset olivat kokonaisuudessaan noin neljä miljoonaa euroa.

Tuomion summassa on otettu huomioon Hämeenlinnan kaupungin välitystuomion mukainen saatava YIT Rakennus Oy:ltä. Summasta, jonka Hämeenlinnan kaupunki on velvollinen suorittamaan YIT Rakennus Oy:lle, noin miljoona euroa kohdistuu sinänsä riidattomiin YIT Rakennus Oy:n saataviin Hämeenlinnan kaupungilta, jotka Hämeenlinnan kaupunki oli pidättänyt. Vastuu välimiesoikeuden palkkiosta ja kustannuksista jakautuu YIT Rakennus Oy:n ja Hämeenlinnan kaupungin kesken tasan. Kumpikin osapuoli vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Ramirent AS ja Statoil ASA ovat allekirjoittaneet maanlaajuisen puitesopimuksen, minkä mukaan Ramirent toimittaa nostimia Statoilin mantereella ja merellä oleville laitoksille Norjassa. Sopimus on nelivuotinen ja sille on kahden vuoden jatko-optio. Sopimuksen arvoa ei julkisteta. 

“Olemme erittäin iloisia Statoilin osoittamasta luottamuksesta valita Ramirent maanlaajuiseksi nostinvuokraajakseen,” sanoo Ramirent Norjan toimitusjohtaja,Øyvind Emblem. “Sopimus on tärkeä merkkipaalu Ramirent Norjan kasvustrategiassa, jossa olemme sitoutuneita kasvamaan öljy- ja kaasuteollisuuden sektorilla.”

Ramirent laajentaa tällä sopimuksella tarjontaansa öljy- ja kaasuteollisuuden sektorilla. Aiemmin Ramirent on tarjonnut sektorille pääasiassa korkealaatuisia väliaikaisia toimitiloja toimisto- ja majoitustiloiksi.

Ramirentin nostimia käytetään Statoilin laitoksilla muutos- ja ylläpitotöihin. Tyypillisesti koko jalostamo/laitos suljetaan 8–10 viikon huoltoseisokin ajaksi ja nostimia tarvitaan eri puolilla laitosta vuokrausajan vaihdellessa 1 päivästä aina 12 kuukauteen.

Huhtikuussa 2015, Ramirent avasi uuden toimipisteen länsirannikolla Sotrassa palvellakseen paremmin toimittajien ja alihankkijoiden tarpeita, jotka työskentelevät merellä porauslautoilla ja huoltoprojekteissa. Sotran toimipiste erikoistuu räätälöityihin ratkaisuihin palveluyrityksille öljyteollisuudessa. “Statoilin sopimus vahvistaa käsitystämme, että räätälöidyille ratkaisuillemme on kysyntää.“

“Olemme ylpeitä voidessamme kehittää pitkäaikaista kumppanuutta Statoilin kanssa. Ramirentin ammattilaiset ovat valmiita vastaamaan Statoilin korkeisiin laatu- ja turvallisuusvaatimuksiin kaikilla tasoilla jokaisessa toimipisteessä Norjan länsirannikolla aina Stavangerista Hammerfestiin,” sanoo Emblem.

RAKLI kiittää vuosien 2015-2019 hallitusohjelmaa siitä, että mukana on paljon rakentamista ja asuntotuotannon lisäämistä edistäviä kirjauksia. Kaupunkien kehittämiseksi ja asuntopulan helpottamiseksi on otettu käyttöön laaja joukko keinoja, mikä onkin ainoa järkevä tapa edistää investointeja suomalaiseen rakennettuun ympäristöön ja alentaa rakentamisen kustannuksia. Erityisen tervetulleita ovat päätökset kaavamenettelyjen keventämisestä, sääntelyn purkamisesta sekä toimet tonttitarjonnan lisäämiseksi.

On erittäin hyvä, että hallitusneuvottelijat ovat korostaneet yhdessä sopimisen merkitystä. Hallitusohjelman onnistumisen ja siihen kirjattujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että toimenpiteet jatkovalmistellaan huolella. Tähän työhön pitää ehdottomasti ottaa mukaan sellaiset asiantuntijat, jotka pystyvät auttamaan käytännössä toimivien ratkaisujen löytämisessä.

Sujuva maankäyttö edistää kaupunkirakenteiden kehittämistä

Suurimpien kaupunkiseutujen kehittämisen kannalta on hyvä, että maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamista tukevaa MALPE-ajattelua jatketaan ja aiesopimukset solmitaan. Metropolialueen kokonaisvaltaisen kehittämisen nostaminen esiin hallitusohjelmassa on tärkeää, jotta kuntien välinen yhteistyö tiivistyy ja kehittyy edelleen.

Rakennetun ympäristön kehittämisen näkökulmasta on hienoa, että kaavavalitusten viranomaiskäsittelylle asetetaan sitovat käsittelyajat ja kaavamenettelyjä sujuvoitetaan.

Hallitusohjelman kirjaus kaupan suuryksikkösääntelyn keventämisestä keskustatoimintojen alueella on oikeansuuntainen. RAKLI on nostanut esiin huolen siitä, että kaavoitukseen ja tiukkoihin rajoituksiin on liittynyt ongelmia, jotka estävät palvelurakenteen kehittymisen kannalta hyödyllisten kaupan sijoittumispäätösten tekemisen. Kirjaus kaupan laatuluokituksesta luopumisesta on myös lupaava, jos se käytännössä tarkoittaa kaupan ohjausjärjestelmän keventämisestä.

Sääntelystä syntyvät esteet ja kulut kuriin

Normitalkoiden nostaminen yhdeksi kärkihankkeeksi on hallitusneuvottelijoilta viisas veto, koska kustannusten ja byrokratian keventäminen on kaikkien suomalaisten etu. RAKLI korostaa, että sääntelyn purkamisessa tulee erikseen huomioida sellaiset säädökset, jotka estävät rakennettuun ympäristöön investoimisen. Onkin hyvä, että hallitusohjelmassa nostetaan esiin rakennuksen korjaamiseen, käyttötarkoituksen muutokseen ja perusparantamiseen liittyvät erityiskysymykset.

Energiatehokkuusvaatimusten osalta päätös joustojen ja poikkeamismahdollisuuksien hyödyntämisestä on järkevää, koska Suomen ilmasto-olosuhteet poikkeavat huomattavasti muusta Euroopasta, eikä meidän kannata hätiköidysti käyttää testaamattomia ratkaisuja.

RAKLI korostaa, että kaava- ja rakentamismääräysten keventämisen osalta pitää kuunnella tarkalla korvalla kiinteistönomistajien ja rakennuttajien näkemyksiä. He kehittävät suomalaista rakennettua ympäristöä ja luovat pohjan kilpailukyvylle, minkä vuoksi mahdollisuuksien luominen investoinneille on ensiarvoisen tärkeää.

Väylien kunnossapitoon panostaminen oikea ratkaisu

Väylien kunnossapidon merkityksen tiedostaminen ja tähän panostaminen ovat erittäin hyviä päätöksiä. Korjausvelka on paisunut jo niin suureksi, että sen pienentämisellä on todella kiire. Pakkokorjaukset ovat aina paljon ennakoivia ratkaisuja kalliimpia. Ohjelma korjausvelan vähentämiseksi ja kuudensadan miljoonan rahoitus liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen ovat oikeita ratkaisuja. On myös muistettava, että infraverkoston kehittämiseksi tarvitaan pitkäjänteinen, yli hallituskausien ulottuva suunnitelma.

RAKLI esittää, että hallituskauden aikana tehtävistä infrainvestoinneista toteutettaisiin ne, jotka eniten hyödyttävät elinkeinoelämän kasvua ja kehittyvien kaupunkialueiden muutosta.

Asuntotarjonta lisääntyy – ARA-tuotanto uhkaa loppua

Maankäytön ja kaavoituksen sujuvoittamiseen, sääntelyn purkamiseen ja tonttitarjonnan lisäämiseen liittyvät päätökset ovat omiaan lisäämään asuntotarjontaa ja laskemaan asumisen hintatasoa.

On myös hyvä, että hallitusohjelman asuntopoliittisissa linjauksissa on otettu esiin pitkäjänteisen ja taloudellisesti järkevän kiinteistökannan ylläpidon edistäminen. RAKLI kuitenkin nostaa esiin huolen siitä, ettei hallitusohjelma käytännössä sisällä ainuttakaan tätä konkreettisesti tukevaa toimea. Päinvastoin ARA-tuotannon osalta vuokrien alentamiseen tähtäävissä toimenpiteissä mainitaan alan jo useaan kertaan torppaamat korjauksiin varautumisen sääntely sekä vuokrien tasaamisesta luopuminen, mitkä hankaloittavat vastuullista kiinteistön ylläpitoa.

RAKLI arvioi, että hallitusohjelmaan kirjatusta kymmenen vuoden välimallista voi tulla uusi hittituote, jos siihen sisältyy pelkkä vuokra-asuntokäyttövelvoite, eikä muita rajoituksia. Mallin valmistelu on aloitettava heti, koska muu valtion tukema tuotanto uhkaa hallitusohjelman linjausten toteutuessa loppua seinään.

Hallitusohjelma lupaa sääntelyn vähentämistä, joten on erittäin ristiriitaista, että ARA-tuotannon osalta tätä ja hallinnollista työtä lisätään sekä ehtoja kiristetään. Hallinnollisen työn määrä tulee olemaan erittäin suuri, jos tarveharkintaiset tulorajat asetetaan ja vuosittain pitää käydä läpi tuhansia vuokrasopimuksia. Tuensaajien kiintiön tuominen ARA-asuntojen asukasvalintaan uhkaa lisätä segregaatioita ja leimata sekä asukkaita, vuokrataloja että asuinalueita. Nämä päätökset yhdessä tuoton tuloutuksen tuottovaateen puolittamisen ja omarahoitusosuuden koron rajoittamisen kanssa johtavat siihen, ettei pitkällä korkotuella synny tuotantoa.

Asuinalueiden kehittäminen ei nyt näy hallitusohjelmassa. Tätä hyvin käynnistynyt ja ministeriörajat ylittävää työtä pitää jatkaa, jotta lähiöt, niiden palvelut ja viihtyisyys kehittyvät suotuisasti. Esimerkiksi ARA-tuotannon ehtoihin esitetyt heikennykset ja pelko segregaation lisääntymisestä edellyttävät ehdottomasti paneutumista siihen, miten niiden haittavaikutukset voidaan minimoida.

Kiinteistöihin kohdistuvien verojen nousu pysäytettävä

Asumiseen ja kiinteistöihin kohdistuvan verotuksen korottaminen on huono ratkaisu. On muistettava, että ylläpitokustannukset valuvat vuokriin ja oman lisänsä näihin tuovat myös kaavaillut jäte- ja energiaverojen nostot. Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottamisen osalta RAKLI todella toivoo, että paino hallitusohjelman kirjauksessa on sanalla maltillisesti. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten kasvattaminen entisestään ei tue hallituksen veropoliittiseen linjaukseensa kirjaamaa tavoitetta omistamisen ja investoimisen tekemisestä nykyistä kannattavammaksi.

Yhteistyö jatkukoon

RAKLI on tyytyväinen talven aikana hallituskauden 2015-2019 ratkaisuista käytyihin keskusteluihin. On hienoa, että asuntopolitiikan ja koko rakennetun ympäristön kehittämisen merkitys Suomen kilpailukyvyn kannalta on näissä hallitusneuvotteluissa noussut vahvasti agendalle. Nyt asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että ne ovat RAKLIn edustamien rakennetun ympäristön omistajien ja rakennuttajien näkökulmasta toimivia, minkä vuoksi RAKLIn asiantuntijat ovat mielellään käytettävissä toimenpideohjelmien valmistelussa.

Rakennuskartio Oy ja kiinteistöneuvos Jorma J. Nieminen ovat allekirjoittaneet KVR-urakkasopimuksen kahden kerrostalon rakentamisesta Helsinkiin, Kontulan kaupunginosaan. Kahdessa kerrostalossa on yhteensä 50 asuntoa ja monitoimitila.