Yleiset uutiset

PES-arkkitehdit Oy

Finavia on käynnistämässä Suomen suurimpiin rakennustyömaihin kuuluvan terminaalilaajennuksen Helsinki-Vantaalla. Kyseessä on 400 miljoonan euron investointi, jonka työllisyysvaikutus Suomessa on yli 5 000 henkilötyövuotta. Suurinvestoinnilla voidaan säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa.

– Aasian ja Euroopan välisen liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Pysyäksemme mukana kilpailussa on Helsinki-Vantaan toimintoja ja palveluita kehitettävä entistäkin paremmiksi. Uskomme, että jättipanostuksemme on Finavialle tuottoisa ja se tukee koko Suomen talouden kilpailukykyä, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Lentoasemat kilpailevat matkustajista ja lentoyhtiöistä aiempaa kiivaammin. Liikenteen sujuvuus, palvelujen houkuttelevuus ja lyhyet vaihtoajat merkitsevät lentoasemille entistä enemmän. Joka kolmas lentomatkustaja valitsee reitin vaihtolentoaseman perusteella.

Helsinki-Vantaan kautta kulkee 16 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan vuonna 2020 palvella jopa 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Terminaalilaajennus on kolmen Musiikkitalon suuruinen investointi

Finavian koko kehitysohjelma jakautuu kolmeen päävaiheeseen, joista ensimmäinen lähtee käyntiin näillä näkymin alkuvuonna 2016. Investoinnin suuruus on 400 miljoonaa euroa.

Tarkoituksena on laajentaa terminaalitiloja ja matkatavaratehdasta sekä lisätä konepaikkojen määrää. Terminaalin laajentaminen aloitetaan non-Schengen-alueen eteläsiivestä, ja sen valmistuttua siirrytään länsisiiven rakentamiseen kesällä 2017. Länsisiiven on tarkoitus valmistua kesällä 2020.

Finavian tekninen johtaja Henri Hansson kertoo, että laajennusosa kasvattaa terminaalin pinta-alaa 75 000 neliömetrillä. Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta.

– Rakennustyömaasta tulee yksi Suomen suurimmista. Noin kolmen Musiikkitalon suuruisen investoinnin työllisyysvaikutus on Suomessa 5 000 henkilötyövuotta, sanoo Hansson.

Finavian fokuksessa elämyksellinen lentoasema

Vaikka terminaalin pinta-ala kasvaa 45 prosenttia nykyiseen verrattuna, pyritään välimatkat pitämään lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asiointi sujuvana.

– Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut. Nämä haluamme säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Haapasaari kertoo, että suunnittelun punaisena lankana on suomalaisuus, mikä näkyy sisustuksen materiaalivalinnoissa ja palveluratkaisuina. Oleskelutiloihin tuodaan viihtyisyyttä muun muassa erilaisilla ääni- ja valaistusmaailmoilla.

Myös palveluiden konseptointi on käynnissä parhaillaan. Ravintoloiden ja myymälöiden lisäksi laajennukseen saadaan elämyksellisiä palveluita.

Uusien digitaalisten ratkaisujen avulla sujuvoitetaan ja helpotetaan lennolle siirtymistä. Matkustajille tarjotaan entistä parempaa reaaliaikaista opastusta, ja he voivat lentoa odotellessaan tilata lähtöportille erilaisia palveluita. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi vastakeitetty kahvi tai jet lag -hieronta.

Laajarunkokoneiden siltapaikat kaksinkertaistuvat

Terminaalilaajennuksen lisäksi lentokoneiden pysäköinti- ja rullausalueella tehdään mittavia uudistustöitä. Työmaa käsittää 330 000 neliömetriä eli 65 jalkapallokentän kokoisen alueen.

Laajarunkokoneita varten valmistuu kahdeksan uutta siltapaikkaa, minkä ansiosta paikkojen määrä kaksinkertaistuu nykyisestä kahdeksasta 16:een. Siltapaikat tarkoittavat matkustajalle lisämukavuutta, kun bussikuljetuksia lentokoneeseen tarvitaan vähemmän.

Samaan aikaan terminaalin alla sijaitsevaa, vuonna 2009 valmistunutta matkatavaratehdasta laajennetaan. Matkatavarakeskuksen huippukapasiteetti nousee 11 000 laukkuun tunnissa.

Kohti 20 miljoonaa matkustajaa

Finavia käynnisti vuonna 2013 mittavan, noin 900 miljoonan euron kehitysohjelman Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kehitysohjelman tavoitteena on vastata kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Finavian kehitysohjelma on myös kansallinen investointi. Lentoliikenne työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä. Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaalle syntyy 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.

Tuulen laantumista odotettiin hartaasti Rauhalahden voimalaitoksen työmaalla keskiviikkona, jotta uusi piippu olisi saavuttanut lakikorkeutensa. Tänään aamusella heti neljän jälkeen tuli sopiva keli, ja nyt on piippu täydessä mitassaan.

Puolen kuuden maissa illalla viimeisen elementin pulttien kiristämiseen valmistautuneet asentajat laskettiin alas 123 metrin korkeudessa sijaitsevalta työtasolta: tuulta oli liikaa. Tuuli laantui kuitenkin aamuyöstä, ja asennus voitiin tehdä.

Uuden piipun korkeus on 130 metriä. Se on kiinni perustuksessaan 56 teräspultilla, joista jokaisen halkaisija on 56 millimetriä. Kohti korkeuksia edettäessä pulttien paksuus laippaliitoksissa pienenee mutta niiden määrä suurenee.

Rauhalahden vanhan piipun lyhentäminen on aikataulutettu alkavaksi myös tämän viikon lopulla, mikäli säät sen sallivat. 130 metrin korkuinen, vanha ristikkopiippu jää palvelemaan apuhöyrykattilaa noin kolmanneksella lyhennettynä.

– Vanhoja pultteja ei yritetä availla. Nosturi ottaa kiinni kappaleesta ja alapuolelta metallia poltetaan poikki hapella, selostaa Jyväskylän Energian projektipäällikkö Pentti Huumo.

Piippuoperaatiot liittyvät Rauhalahden voimalaitoksen modernisointiin, jonka avulla se täyttää tiukat EU-päästörajat ja laitoksen käyttöikä jatkuu 2030-luvulle saakka. Päästörajat saavutetaan uuden sähkösuodattimen ja savukaasupesurin avulla. Pesuri laskee kaasuvirrassa savukaasun lämpötilaa lähes 100 astetta, siksi tarvitaan uusiin olosuhteisiin sopiva piippu.

– Kahdelle vuodelle jakautunut uudistushanke maksaa noin 30 miljoonaa euroa ja tekee Rauhalahdesta päästöpihin voimalaitoksen. Lopputuloksena rikin, typen oksidipäästöjen ja pölypäästöjen määrä tulee putoamaan alle puoleen nykyisestä. Laitoksesta tulee remontin jälkeen myös polttoainepihi, koska pesurin ansiosta kaukolämpöä saadaan entisellä polttoainemäärällä jopa 35 MW lisää. Se parantaa merkittävästi laitoksen tuotantotaloutta, Huumo toteaa.

Vastaavia tämän kokoluokan pesurihankkeita on Suomessa käynnissä puolenkymmentä. Rauhalahden hankeen toimittajana on Andritz Oy.

Laitos alkaa tuottaa kaukolämpöä jyväskyläläisille lokakuun alusta, jolloin laitos käynnistyy koekäyttöjä varten. Kaupalliseen käyttöön kaiken pitäisi olla valmista vuoden lopussa. Projekti on nyt sopimusten mukaisessa aikataulussa.

Pirkanmaan käräjäoikeus on 10.6.2015 tuominnut tamperelaisen asbestipurkuyrityksen entisen toimitusjohtajan ja kangasalalaisen rivitaloyhtiön isännöitsijänä toimineen henkilön sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksista. He olivat rikkoneet työturvallisuusmääräyksiä Kangasalla touko-kesäkuussa 2013 tapahtuneiden asbestipurkutöiden yhteydessä.

Rivitaloyhtiön yhden asunnon rakenteita oli purettu toukokuussa asbestityönä. Purkutöiden jälkeen oli purkujätteet ja purkutyössä käytetyt suojarakenteet jätetty asuntoon. Kesäkuussa asunnon saunan ja pesuhuoneen rakenteita oli purettu tavallisena purkutyönä, vaikka rakenteet sisälsivät asbestia. Työn keskeytti työsuojelutarkastaja, joka myös määräsi asbestijätteet poistettavaksi asunnosta. Paikalla suoritetut mittaukset osoittivat, että asunnon ilmassa oli sallittuun nähden kahdeksankertainen määrä asbestia.

Työsuojeluviranomainen katsoi, että asbestipurkufirman toimitusjohtaja oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että toukokuisessa purkutyössä syntyneet asbestijätteet ja asbestinpurkutyössä käytetyt suojarakenteet olisi työturvallisuusmääräysten mukaisesti poistettu niin pian, kuin mahdollista. Rakennuttajana toimineen taloyhtiön isännöitsijä oli laiminlyönyt ennen kesäkuisten purkutöiden aloittamista varmistua siitä, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia.

Käräjäoikeus totesi asiassa selvitetyn, että asbestia sisältäviä jätteitä ei ollut poistettu työturvallisuusmääräysten tarkoittamalla tavalla niin nopeasti ja tehokkaasti kuin mahdollista. Näin on selvitetty, että toimitusjohtaja on huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä, mistä on seurannut asunnon omistajan ja kesäkuussa purkutöitä tehneen yrittäjän mahdollinen altistuminen asbestipölylle. Isännöitsijä tunnusti oikeudessa menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla ja myönsi syytteen oikeaksi. Hänen osaltaan käräjäoikeus totesi myös oikeudessa esitetyn todistusaineiston tukevan syytettä.

Käräjäoikeus velvoitti vastaajat yhteisvastuullisesti suorittamaan asunnon omistajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 800 euroa ja asianosaiskuluista 400 euroa.

VTT:n tutkija Ilkka Niskanen kehitti väitöstyössään älytilojen ohjelmistosovelluksia, jotka havainnoivat, tuottavat visuaalista tietoa ja edistävät erilaisten sidosryhmien välistä kommunikointia. Mahdolliset virheet voidaan havaita jo suunnitteluprosessin alkuvaiheissa ennen kalliin rakentamisen aloitusta.

Verrattuna perinteisiin rakennuksiin älytilat ovat täynnä edistynyttä tekniikkaa, ja siksi niiden kehitys ja hallinta vaativat uusien sidosryhmien mukanaoloa. Tämä on lisännyt uusien kommunikointisovellusten tarvetta eri sidosryhmien välillä – suunnittelusta ylläpitoon.

Ilkka Niskanen kehitti väitöstyössään ohjelmistosovelluksia, jotka tukevat älytilojen mallinnusta ja visualisointia rakentamisen eri elinkaaren vaiheissa ja edesauttavat älytilojen kehitykseen, hallintaan ja käyttöön osallistuvien sidosryhmien yhteistä ymmärrystä ja kommunikointia.

Rakennusprojektin alkuvaiheessa ohjelmistosovellukset mahdollistavat suunnitteluratkaisujen esittämisen ja mahdollisten virheiden havaitsemisen ennen kalliin rakentamisen aloitusta. Suunnitteluvaiheessa on huomioitava teknisten suunnittelijoiden ja palvelutoimittajien toiveet ja vaatimukset, joiden on sovittava yhteen arkkitehtien tekemien ratkaisuiden kanssa. Tekninen suunnittelija voi testata ohjelmistoilla suunnitteluratkaisujaan ja esittää niitä älytilojen loppukäyttäjille ja omistajille.

Toiminnassa olevien älytilojen olosuhteista saadaan sovelluksilla tietoa helposti omaksuttavasti ja visuaalisesti. Sovellusten luomat näkymät mahdollistavat esimerkiksi rakennuksen eri huoneiden lämpötilojen mittausarvojen ympärivuorokautisen graafisen havainnoimisen ja nopean puuttumisen poikkeamiin. Ylläpitovaiheessa tarvitaan erilaisia teknisiä asiantuntijoita. Huoltohenkilöstö saa tietoa tilan olosuhteista kuten lämpötilasta, ilman laadusta, käyttäjien tyytyväisyydestä älytilan olosuhteisiin ja tilassa olevien laitteiden toimintakunnosta.

Esimerkki älykodista, jossa on ohjelmistosovelluksia: Älykoti havainnoi jatkuvasti siellä olevien laitteiden ja ihmisten toimintaa ja säätää havaintomittausten mukaisesti kodin toimintaa. Yksinkertaisimmillaan kodin valaistus säätyy automaattisesti sen mukaan onko huoneissa ihmisiä vai ei. Monimutkaisempi esimerkki on viihdetarjonnan automaattinen mukauttaminen televisionkatsojan henkilökohtaisten mieltymysten mukaisesti.

Väitös 12.6. Oulussa

Filosofian maisteri Ilkka Niskasen väitös ”Semantic visualization for smart spaces – merging the material and digital worlds” tarkastetaan perjantaina 12.6. klo 12.00, Oulun yliopistossa, Linnanmaa, Wetteri-sali (IT115).

Väitöskirja sähköisesti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2015/S95.pdf

Rakennusalalla tarve toimintatapojen muutokseen tunnistettiin jo pari vuosikymmentä sitten. Tästä huolimatta sekä tuottavuuden kehittäminen että asiakastyytyväisyyden parantaminen ovat osoittautuneet haastaviksi tehtäviksi eikä ongelmia ole vuosien aikana saatu kitkettyä. Alan tutkimus- ja kehitystyö on keskittynyt pääsääntöisesti uusiin teknologioihin sekä projektijohtomenetelmien ja -osaamisen kehittämiseen. Ongelmien syyt ovat kuitenkin projekteja syvemmällä, mikä antaa aihetta myös yritystason tarkasteluun.

Etelä-Savon käräjäoikeus on tänään tuominnut Mikkelissä porakaivoa poranneen yrittäjämiehen sakkorangaistukseen ja vahingonkorvauksiin porakaivoletkun katkeamisesta aiheutuneesta tapaturmasta.

Mikkeliläisen omakotitalon pihaan oli kesäkuussa 2013 tehty porakaivo taloon tulevaa maalämmitystä varten. Omakotitalon omistaja oli tilannut poraustyön porakaivoja tekevältä firmalta. Firman toinen omistaja oli tullut tekemään poraustyötä työntekijänsä kanssa ja vetänyt porauslaitteistolta pihan poikki letkun, jota pitkin porareikään kertynyt vesi pumpattiin pois paineen avulla suurella voimalla. Putki oli paineen vaikutuksesta katkennut ja osunut pihalla olleeseen työntekijään ja talon omistaneeseen mieheen, jonka jalka jouduttiin amputoimaan.

Käräjäoikeudessa syytteessä ollut yhtiön omistaja kiisti syyllisyytensä ja kertoi, että hän oli varoittanut tapaturmassa loukkaantunutta miestä menemästä liian lähelle putkea, mutta hän ei ollut välittänyt varoituksista. Oikeudessa oli kuultavana porakaivofirman työntekijä ja poraustyön aikana piha-alueella olleet tapaturmassa loukkaantuneen miehen kaksi sukulaista. He kertoivat tapahtumista täysin päinvastoin eli että mitään varoituksia ei ollut annettu.

Käräjäoikeus piti piha-alueella liikkuneiden kertomusta uskottavampana ja katsoi, että porakaivoyrittäjä ei ollut varoittanut putken vaara-alueelle menemisestä eikä estänyt vaara-alueella oleskelua. Näin ollen oikeus tuomitsi porakaivoyrittäjän työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Oikeus tuomitsi hänelle 50 päiväsakkoa, josta hänelle tulee hänen tuloillaan maksettavaa 300 euroa.

Lisäksi oikeus tuomitsi yrittäjämiehen maksamaan tapaturmaan joutuneelle työntekijälleen ja talonomistajalle vahingonkorvauksia yhteensä noin 5 900 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja noin 4 500 euroa.

Keskisuomalaisen yrityksen toimitusjohtaja tuomittiin 2.6.2015 Keski-Suomen käräjäoikeudessa kymmeneen päiväsakkoon työturvallisuusrikkomuksesta ja velvoitettiin korvaamaan asian todistelukustannukset valtiolle. Toimitusjohtajan nykyisten ansiotulojen perusteella sakkorangaistuksesta kertyi hänelle maksettavaa 890 euroa. Yritys tuomittiin rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä maksamaan valtiolle 2.900 euron suuruinen menettämisseuraamus.

Työturvallisuusmääräysten mukaan tietyn kokoluokan ylittäville työvälineille kuten teollisuus- ja kuormausnostureille ja auto- ja henkilönostimille suoritettavat käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset on voinut tehdä 1.1.2012 alkaen vain akkreditoidun sertifiointielimen hyväksymä riippumaton asiantuntija, jonka on tarvittaessa esitettävä todistus pätevyydestään.

Työsuojeluviranomaisen tekemissä selvityksissä kävi ilmi, että yrityksen toimitusjohtaja oli helmikuun 2012 ja maaliskuun 2013 välisenä aikana tehnyt määräaikaistarkastuksia kolmen asiakasyrityksen kuormausnostureille ilman hänelle myönnettyä sertifikaattia.

Toimitusjohtajan mukaan määräaikaistarkastuksia oli tehty vakiintuneesti jo pitemmän aikaa osana nostureiden huolto- ja korjaustoimintaa eikä määräaikaistarkastuksista oheispalveluina ollut edes laskutettu erikseen. Toimitusjohtajan mielestä hän ei ollut tiennyt kyseisestä lainmuutoksesta eikä hänelle ollut siitä tiedotettu. Saatuaan tiedon asiasta hän oli lopettanut tarkastusten tekemisen kyseisille laitteille.

Inspecta Sertifiointi Oy myöntää Suomessa sertifikaatit nostolaitetarkastajille, jotka se on todennut päteviksi. Pätevyystodistuksen saadakseen hakijan, jolla on oltava nostolaitteista useiden vuosien kokemus, on käytävä Ammattienedistämislaitoksen AEL:n järjestämä kolmen päivän pituinen tarkastajakurssi ja suoritettava tarkastajan tutkinto. Todistajana kuullun asiantuntijan mukaan AEL:n kurssin ja tutkinnon suorittamisen ja sen jälkeisen sertifioinnin hinta on nykyisin 2.900 euroa. Sertifiointi on uusittava kolmen vuoden välein ja uusintamaksu on noin 300 euroa.

Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi, että teko oli tehty huolimattomuudesta ja että yritys oli säästänyt kustannuksia kun tarkastuksia oli suoritettu ilman vaadittavaa lupaa. Vaadittavan pätevyystodistuksen hankkimisen laiminlyönnillä yritykselle oli aiheutunut 2.900 euron suuruinen kustannussäästö.

Kuva: Kansalliskirjasto