Yleiset uutiset

Sähkönsiirtoyhtiö Caruna Oy ja Empower -konsernin Sähköverkkodivisioona (Empower PN Oy) ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Carunan Melo-Elovaara 110kV-voimajohdon toteutuksesta. Urakka sisältää 10 kilometriä pitkän, uuden 110 kV-johdon rakentamisen liityntäjärjestelyineen Nokialla sijaitsevalla Melon vesivoimalaitoksen lähellä olevalla sähköasemalla. Sopimuksen arvo on noin kolme miljoonaa euroa. Hankkeen rakennustyöt alkavat heinäkuussa 2015 ja voimajohto otetaan käyttöön vuoden 2016 kesäkuun alussa.

Urakka liittyy Carunan sähkönsiirtoverkossa meneillään olevaan investointiohjelmaan, joka mahdollistaa verkon häiriöttömän ja tehokkaan käytön pitkälle tulevaisuuteen. Caruna investoi vuosittain noin 150miljoonaa euroa sähköverkkoon.

Melo-Elovaara voimajohdon toteutus on Empowerin Voimajohdot -toimialan ydinosaamista. Empower työskentele tällä hetkellä myös muissa 110 kV:n voimajohtoprojekteissa, ja voi siten hyödyntää vahvaa osaamista ja resursseja.

”Olemme erittäin tyytyväisiä Caruna-yhteistyömme laajentuessa nyt tehtävistä jakeluverkkohankkeista myös voimajohtoprojekteihin, joissa voimme hyödyntää pitkäaikaisesta yhteistyöstämme jo kertynyttä kokemusta”, kertoo Voimajohdot -toimialasta vastaava johtaja Markku Holappa.

”Kehitämme sähköverkkoamme aktiivisesti ja Empowerin valinta kumppaniksi Melo-Elovaara hankkeeseen laajentaa voimajohtourakoinnin toimittajakenttäämme ja mahdollistaa osaltaan investointiohjelmamme tehokkaan ja onnistuneen toteutuksen”, toteaa Carunan Alueverkkopäällikkö Jukka Ihamäki.

Yara Suomi Oy ja Lujabetoni Oy ovat sopineet Yaran Siilinjärven kaivoksessa syntyvän kiviaineksen hyödyntämisestä betonin raaka-aineena. Yaran tuotantoprosessissa käyttämättä jäävä kiviaines eli sivukivi murskataan ja toimitetaan Lujabetonin tehtaille Siilinjärvelle ja Kuopioon käytettäväksi betonintuotantoon. Käytettävä sivukivi on korkealaatuista graniittigneissiä ja alkava kierrätys korvaa suoraan muuta Lujabetonin kiviaineskäyttöä.

Kalliomurskeella korvataan vastaava määrä luonnonsoraa tai neitseellistä kalliolouhintaa, joten soraharjujen kaivamisen tarve vähenee ja Yaralle tarpeeton louhe saadaan hyötykäyttöön. Luonnonsoran saatavuus on nykyisin heikkoa asutuskeskusten lähiympäristöissä ja jäljellä olevia harjuja halutaan suojella. Kalliosta valmistettu sora on siksi betoniteollisuudelle mielenkiintoinen tulevaisuuden raaka-aine. Toisin kuin soraharjuja, kalliota on Suomessa lähes ehtymätön määrä.

– Yaran Siilinjärven kaivos hyödyntää tällä hetkellä noin kolmasosan sivukivestään.  Suurista louhintamääristä jää myös hyödyntämättä runsaasti kiveä, jonka läjittäminen vaatii paljon tilaa ja energiaa. Yaran Siilinjärven kaivos pyrkii aktiivisesti etsimään uusia käyttökohteita sivukivelleen ja Lujabetonin kanssa tehty sopimus on uusi päänavaus kohti korkeampaa kierrätysastetta, toteaa Yaran kaivoksen tuotantopäällikkö Teija Kankaanpää .

– Graniittigneissilouheen jalostus betonin raaka-aineeksi vaatii kehittämistä ollakseen kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Meillä on nyt hyvä tilaisuus tehdä tätä kehitystyötä yhdessä Yaran kanssa, kun merkittävien volyymien raaka-ainelähde on löytynyt, kertoo hankintajohtaja Tapio Voutilainen Lujabetonilta.

Tuotantomäärät ovat viime vuosien aikana kasvaneet Yaran Siilinjärven toimipaikalla. Vuonna 2014 kaivoksella tuotettiin apatiittia enemmän kuin koskaan aiemmin, lähes miljoona tonnia. Sivukiven määrä vaihtelee, viime vuonna sivukiveä syntyi kaivoksen louhoksilta yhteensä noin 20 miljoonaa tonnia.

Lujabetoni tuottaa Siilinjärvellä valmisbetonia, rakennuselementtejä, maatalouden tuotantorakennusten erikoiselementtejä sekä ratapölkkyjä. Siilinjärven tehdas on Lujabetonin suurin tehdas ja se käyttää noin 100.000 tonnia kiviainesta vuodessa. Kuopion tehtaalla tuotetaan valmisbetonia ja se käyttää noin 40.000 tonnia kiviainesta vuodessa.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) yhtiökokous on päättänyt yhtiön hallituksen esityksen mukaisesti, ettei Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikölle haeta rakentamislupaa vuonna 2010 tehdyn periaatepäätöksen voimassaoloaikana.

TVO kertoi pörssitiedotteessaan 13. toukokuuta, että yhtiön hallitus on päättänyt esittää koolle kutsuttavalle ylimääräiselle yhtiökokoukselle, ettei Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikölle haeta nyt rakentamislupaa. Esityksen taustalla on Olkiluoto 3 -laitosyksikön valmistumisen viivästyminen.

Yhtiökokous on kokouksessaan 24. kesäkuuta tehnyt hallituksen esityksen mukaisen päätöksen. Näin ollen valtioneuvoston tekemä ja eduskunnan vahvistama periaatepäätös raukeaa kesäkuun lopussa 2015.

TVO ylläpitää valmiutta uuden periaatepäätöksen hakemiseksi OL4-laitosyksikölle. Hakemuksen jättämisestä päätetään erikseen.

Pyhännällä sijaitseva LapWall Oy on kohonnut vauhdilla Suomen suurimmaksi puuelementtitehtaaksi niin tuotantokapasiteetilla kuin valmistettavien neliöiden määrällä mitattuna. Kuluvan vuoden liikevaihto tulee olemaan noin 20 miljoonaa euroa, mikä on kymmenkertainen määrä parin vuoden takaiseen verrattuna. Kasvun taustalla on puurakentamisen kuluvalla vuosikymmenellä räjähdysmäisesti kasvanut suosio.

Puurakentaminen on lyönyt läpi erityisesti julkisessa rakentamisessa. Yhä useampi hoiva- ja päiväkoti, liiketila tai teollisuusrakennus rakennetaan nykyisin puuelementeistä. Ympäristöystävällisen puun suosio näkyy myös rivi- ja kerrostalorakentamisessa.

– Puurakentamisen merkittävin etu on nopeus. Puun työstämiseen käytettävä teknologia on kehittynyt huimasti, minkä ansiosta puurakentamisesta on tullut entistäkin laadukkaampaa ja kustannustehokkaampaa. Olemme vastanneet puurakentamisen kysyntään LapWall-elementtiratkaisulla, jolla laadun, nopeuden ja kannattavuuden parantaminen on tehty ammattirakentajille äärimmäisen helpoksi. Tarjoamme aidon ekologisemman vaihtoehdon betonirakentamiselle, LapWall Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kertoo.

Suomalainen puurakentaminen kiinnostaa myös maailmalla.

– Erityisesti puukerrostalot ovat nouseva trendi. Kasvavan arkkitehtuuri- ja suunnitteluosaamisen sekä tehokkuutta tuovan elementointimenetelmän myötä puurakentaminen on nousemassa yhdeksi Suomen erityisosaamisalueeksi sekä merkittäväksi vientituotteeksi. LapWall on toimittanut puuelementtejä kotimaan lisäksi esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan, Saksaan sekä Venäjälle, sanoo Pekkarinen.

Vauhdilla kansainvälistyvä LapWall nostaa tuotantokapasiteettiaan heinäkuussa Pyhännälle valmistuvan uuden tuotantolaitoksen myötä.

– Kyseessä on uudella LapWall Oy:n kehittämällä hybridihallitekniikalla valmistettu 4000 m² tuotantolaitos, jonne tulee kaksi tuotantolinjaa. Hybridihallitekniikka mahdollisti ennätysnopean rakennusaikataulun ja kustannusten puolittamisen vanhoihin rakennusmenetelmiin verrattaessa. Uusien tehdasinvestointien valmistuttua voimme tuottaa jopa 1 km verran puuelementtiä päivässä, Pekkarinen esittelee.

Pyhännällä sijaitseva LapWall Oy on Suomen suurin ja Euroopan modernein puuelementtitehdas. Puuelementoinnin edelläkävijä tarjoaa ammattirakentajille kustannustehokkaan tavan rakentaa puusta. LapWall vie puuelementtejä Pohjoismaiden lisäksi Eurooppaan ja Venäjälle.

Turun hovioikeus pysytti loppelaisen rakennusliikkeen toimitusjohtajalle Pirkanmaan käräjäoikeudessa tuomitun 15 päiväsakon eli 930 euron sakkorangaistuksen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta.

Käsiteltävänä oli Mänttä-Vilppulassa paperitehtaalla tammikuussa 2012 sattunut työtapaturma. Tehtaalla tehtiin muutostöitä. Paperikoneen tuotanto oli päätetty pitää käynnissä valvomon muutosrakennustöistä huolimatta. Valvomon työntekijät joutuivat kulkemaan rakennustöiden vaikutuspiirissä olevalla alueella. Valvomon oviaukon edustaa ei ollut suojattu mahdollisilta putoavilta esineiltä, vaikka sen yläpuolella tehtiin rakennustöitä. Valvomon katolla noin 3,5 metrin korkeudella työskennelleeltä työntekijältä putosi noin kahden metrin pituinen profiiliteräs, joka osui valvomoon menossa olleeseen paperitehtaan työntekijään aiheuttaen tälle vammoja.

Työsuojeluviranomainen totesi, että paperitehdas käyttää pääasiallista määräysvaltaa tehdasalueella. Paperikone oli käynnissä ja yhtiön työntekijät työtehtäviensä takia joutuivat kulkemaan valvomossa. Yhtiön edustajien olisi tullut varmistua siitä, että työntekijöiden kulkureitti valvomoon olisi järjestetty turvalliseksi. Toisaalta rakennustöitä tehneen yrityksen edustajien olisi tullut huolehtia siitä, että työmaan vaikutuspiirissä ollut kulkutie valvomoon olisi suojattu putoavilta esineiltä rakentamista koskevien työturvallisuusmääräysten mukaisesti.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi sekä paperitehtaan projektiorganisaation edustajan että rakennusliikkeen toimitusjohtajan sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Toimitusjohtaja valitti tuomiosta Turun hovioikeuteen. Hän vetosi mm. siihen, ettei ko. kulkureittiä olisi voinut suojata.

Hovioikeus piti uskottavana, ettei kulkutietä olisi voinut suojata. Näin ollen toimitusjohtajan velvollisuutena olisi ollut huolehtia, että pääsy kulkutielle olisi estetty teknisin järjestelyin ja viime kädessä keskeyttämällä työ, kunnes olosuhteet ovat turvalliset. Työkohteeseen asetettu lippusiima ei ollut estänyt kulkua ovelle eikä rakennusliikkeen työntekijän muiden töiden ohella suorittama vartiointi oven ulkopuolella ollut ollut riittävä järjestely estämään pääsyä vaara-alueelle. Näin käräjäoikeuden päätöstä ei muutettu.

Fennovoima on tänään allekirjoittanut mittavan urakkasopimuksen Graniittirakennus Kallio Oy:n kanssa. Sopimus käsittää laitosalueen, työpaikka-alueen sekä majoituskylän maa- ja tienrakennustyöt. Urakka pitää sisällään myös vesi- ja talousviemäriputkistojen ja sähkökaapeleiden suojaputkien rakentamisen sekä esimerkiksi pysäköintialueiden rakentamisen.

Graniittirakennus Kallio Oy vastaa urakan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tehdyn sopimuksen arvo on noin 8 miljoonaa euroa. Suunnittelutyöt alkavat vielä kesäkuun aikana ja rakennustyöt heinäkuussa. Urakka on kokonaan valmis syyskuuhun 2016 mennessä.

Laitospaikalle johtava yhdystie on jo saanut asfalttipinnoitteen ja on työmaaliikenteen käytössä heinäkuuhun mennessä. Myös aitaurakka etenee: laitosalueelle rakennetaan aitaa yhteensä noin kahdeksan kilometriä.

Tämänhetkiset rakennustyöt valmistelevat aluetta tulevaa voimalaitoksen rakentamista varten. Voimalaa voidaan alkaa rakentaa, kun valtioneuvosto on myöntänyt ydinenergialain mukaisen rakentamisluvan. Ydinvoimalaa rakentaa enimmillään noin 4000 ihmistä.

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy käynnistää 18.6. yhteistoimintaneuvottelut. Syynä on tilauskannan voimakas heikentyminen sekä raskaat kulurakenteesta johtuvat syyt.

Yt-neuvottelujen toimenpiteiden kohteena on koko henkilökunta ja mahdolliset irtisanomiset ja lomauttamiset koskevat noin 50 henkilöä. Yhtiössä on 104 työntekijää.

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy on Turun kaupunkikonsernin omistama yhtiö, joka aloitti toimintansa 1.1.2012.

Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijat esittävät huolensa maamme rakennuskannan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Asiantuntijaryhmä on arvioinut kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen tilaa osana Korjausrakentamisen strategian seurantaa. Ryhmä esittää myös joukon toimenpiteitä, joilla kansallisomaisuus saadaan tehokkaammin kuntoon.

Rakennuskannan asianmukainen ylläpito ja korjaaminen palvelevat kansalaisten terveyttä, kestävää kehitystä, kansantaloutta ja Suomen kilpailukykyä. Vuonna 2007 valmistunut Korjausrakentamisen strategia on vienyt asioita oikeaan suuntaan. Tästä huolimatta suomalaisia kiinteistöjä ei vielä ylläpidetä, korjata ja kehitetä yhteiskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaavalla tavalla. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana korjausvajetta on kertynyt noin 25 miljardia euroa. Merkittävä haaste on löytää tavat korjata talot asukkaiden maksukyvyn puitteissa. Korjaus- ja ylläpitovaje koskee erityisesti asuinrakennuksia, mutta myös julkisen sektorin kiinteistöjä.

Suomen rakennuskannassa on käynnissä laaja korjausvaihe, kun 1960–80 -lukujen kerros- ja rivitalokanta on tullut putkistojen ja julkisivujen korjausikään.  Asiantuntijoiden mukaan tilanne tulee nähdä mahdollisuutena kehittää rakennuskannan palvelukykyä, kiinteistö- ja rakennusalan toimintaa ja Suomen kilpailukykyä.

Suunnitelmallisuus, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja koulutus

Korjausvajeen taittamiseksi asiantuntijat ehdottavat toimia erityisesti kolmella alueella:

• Korjauskulttuuriin muutos syntyy viime kädessä kiinteistönomistajista, joten on tärkeää saada omistajat tiedostamaan suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitys. Tätä voidaan tukea hyödyntämällä työkaluja ja välineitä, jolla kiinteistönpidosta tulee pitkäjänteisempää, ymmärrettävämpää ja läpinäkyvämpää.

• Kiinteistöjen ylläpito- ja korjauspalvelujen tuottavuutta tulee tehostaa. Kasvava korjaustarve luo hyvät edellytykset uudenlaisten korjausmenetelmien, -toimintatapojen ja -prosessien käyttöön. Korjauspalveluja voidaan kehittää yhä asiakaslähtöisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi, jolloin myös kiinteistönomistajien kynnys suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon madaltuu.

• Hyvä osaaminen tukee laadukasta toimintaa ja kohottaa rakennusalan ammattiylpeyttä. Jatkossa tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota mm. koulutuksen ja työelämän vuorovaikutukseen, lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin sekä koulutuksen kokonaisvaltaisuuteen.

Asiantuntijaryhmän toimenpidesuositukset tukevat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamista.

• Korjataan kansallisomaisuus kuntoon! Korjausrakentamisen strategian seuranta ja esitykset jatkotoimenpiteiksi (pdf)

• Korjausrakentamisen strategia (ym.fi)

Rakennusalan harmaan talouden valvontaan liittyvä ilmoitusmenettely on ollut voimassa kohta vuoden. Menettelyn tuloksista saadaan selvä kuva vasta sitten, kun ilmoituksissa esiintyvät virheet saadaan korjattua. Verohallinnon linja on kiristynyt vuodenvaihteesta ja jatkossa ilmoitusvirheistä annetaan herkemmin laiminlyöntimaksu.

Verottajan tietoon nousee kuukausittain noin 9 000 tapausta, jotka vaativat tarkempaa selvittelyä. Merkittävä osa tapauksista on noussut selvittelyyn, koska ilmoitus on täytetty puutteellisesti tai väärin. Virheitä tehdään esimerkiksi siinä, että ilmoitus urakasta annetaan vain, kun urakka on aloitettu, vaikka ilmoitus pitäisi antaa jokaiselta toimintakuukaudelta. Urakoitsijat antavat myös ilmoituksia urakoista, jotka he ovat suorittaneet, vaikka heidän pitäisi raportoida nimenomaan urakat, jotka he ovat tilanneet. Työntekijäilmoituksissa virheitä tehdään eniten siinä, että työntekijä ilmoitetaan kuukausittain kulkuluvan voimassaolon perusteella, eikä todellisen työskentelyajan mukaan.

–        Pidän tätä kovin harmillisena, sillä kokonaiskuvan saaminen menettelyn vaikuttavuudesta on mahdotonta, niin kauan kuin ilmoitustietojen laatu ei ole kunnossa, sanoo ylitarkastaja Kristiina Virmajoki Verohallinnosta.

Osa yrityksistä jättänyt kokonaan ilmoittamatta

Menettelyn toteutumista valvotaan tavanomaisen verotarkastustoiminnan lisäksi maanlaajuisesti erillisessä projektissa. Työmaille ja yrityksiin tehtävissä tarkastuksissa onkin paljastunut yrityksiä, jotka eivät ole antaneet ollenkaan rakentamisilmoituksia.

–        Jopa puolessa tarkastuksista on havaittu työntekijöitä, joita ei ole ilmoitettu ja neljänneksessä urakkasopimuksia, joista ei ole ilmoitettu. Kokonaistilanne ei kuitenkaan onneksi ole näin huono, sillä tarkastukset kohdennetaan työmaille rakennusilmoituksista saatujen erilaisten vertailutietojen perusteella, toteaa ylitarkastaja Perttu Puukko.

Verottajan linja tiukentumassa

Verohallinto antoi menettelyn alussa yrityksille mahdollisuuden ilmoittaa osan tiedoista puutteellisina. Poikkeusmenettely päättyi kuitenkin vuoden 2014 lopussa, joten nyt ilmoituksiin täytyy merkitä kaikki pyydetyt tiedot.

–        Vaikka painopiste menettelyssä on yhä vahvasti asiakasohjauksessa, on linjamme muuttunut vuodenvaihteesta siten, että olemme ryhtyneet antamaan yrityksille laiminlyöntimaksuja. Näin teemme erityisesti, jos ohjauksen tai korjauskehotuksen jälkeen saamme edelleen virheellisiä tietoja, toteaa Virmajoki.