Yleiset uutiset

Senaatti-kiinteistöt on myynyt Hallin varuskunnan NxtVn Jämsä Oy:lle.  Kauppahinta on 450 000 euroa. Kaupan myötä uusi omistaja ottaa vastuulleen myös varuskunta-alueen mittavat hoito-, ylläpito-, korjaus- ja kehityskulut.

Hallin varuskunta tyhjeni osana puolustusvoimauudistusta vuoden 2013 lopussa, minkä jälkeen varuskunnan tilat vapautuivat muuhun käyttöön. Alueella toimi aikaisemmin Ilmavoimien teknillinen koulu.

Myytyjen maa-alueiden pinta-ala on yhteensä noin 60 ha. Rakennuksia alueella on noin 25 kpl (mm. koulurakennus, asuntola, ruokala ja kasarmi) ja niiden bruttoala on noin 30 000 m2.  Rakennukset ovat pääosin 1970-luvulta.  Myytävän alueen viereen jää edelleen valtion omistukseen lentokenttä sekä Patrialle lentokoneitten sekä helikoptereiden huoltotoiminnat.

Hallin varuskunta-alue sijaitsee Jämsän kaupungissa, noin 25 kilometrin päässä Jämsän keskustasta. Tampereelle on matkaa noin 85 kilometriä ja Jyväskylään noin 80 kilometriä. Kohteen lähiympäristössä sijaitsee Hallin lentoasema, maa- ja metsätalousalueita sekä pientaloasutusta.

Suomen suurimman kaupunkirakentamisen kohteen REDIn peruskivi muurattiin tiistaina 1. syyskuuta Helsingin Kalasatamassa. Kauppakeskuksesta, kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista sekä 2 000 auton pysäköintilaitoksesta koostuvan REDIn rakennustyöt saatiin käyntiin huhtikuussa. Alkuvaiheessa alueelta on louhittu jo kaikkiaan lähes eduskuntatalon verran kiviainesta, ja louhintatyöt jatkuvat edelleen. Myös ensimmäiset valutyöt alueella on aloitettu.

Vuonna 2018 valmistuvan kauppakeskuksen tiloista yli 20 prosentista on tehty lopullinen tai alustava vuokrasopimus ja yli 70 prosentista tiloista käydään parhaillaan neuvotteluja. Kaikkiaan kaksi kertaa Kampin kauppakeskuksen kokoisessa REDIssä nähdään ainakin yli 4 000 neliömetrin K-supermarket, johon tulee monipuolinen ja runsas, erityisesti tuoretuotteisiin painottuva valikoima.

Lisäksi REDIin tulee Suomen ensimmäinen kauppakeskuksessa sijaitseva kiipeilyseinä. Kiipeilyareenan 1 000 neliön kokoiseen harjoitteluhalliin toteutettavan seinän korkeus on 20 metriä. Kauppakeskukseen tulee kaikkiaan liiketiloja ja ravintoloita lähes 200, ja sen odotetaan tavoittavan jopa yli 12 miljoonaa kävijää ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotenaan.

”Kalasataman REDI on tämän päivän kauppakeskus, joka sijoittuu joukkoliikenteen tärkeän aseman yhteyteen ja keskelle tiivistä ja tiivistyvää asutusta”, REDIn peruskiven muuraustilaisuudessa puhunut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki totesi. Hänen lisäkseen tilaisuudessa puhuivat juhlapuheen pitänyt elinkeinoministeri Olli Rehn, Keskinäinen Eläkevakuutus Ilmarisen sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti, ja SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila.

”REDIn rakentaminen tapahtuu aikana, jolloin uusia investointeja aloitetaan vähän, mikä korostaa projektin monipuolista taloudellista merkitystä. Hankkeen aloituksen siirtyminen usealla vuodella yhden valituksen takia oli luonnollisesti iso kustannus sekä yhteiskunnalle että myös SRV:lle. Työt on kuitenkin saatu nyt hienosti alkuun ja haluamme yhtiönä olla omalta osaltamme mukana rakentamassa uutta Helsinkiä. REDIn alueesta tulee aikanaan moderni, ympäristöystävällinen ja energiatehokas ”city”, missä elinympäristö, palvelut ja asuminen kohtaavat uudella tavalla”, SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila sanoi.

Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakennuttamisen taustalla on sijoittajaryhmä, jonka muodostavat SRV, Ilmarinen, OP-Pohjola-ryhmä sekä Lähi-Tapiola. SRV:n osuus on 40 prosenttia, Ilmarisen 30 prosenttia, OP-Pohjola-ryhmän ja ryhmän hallinnoiman rahaston osuus on 15 prosenttia sekä LähiTapiolan osuus 15 prosenttia. Lisäksi SRV on myöntänyt rakentamista varten 15 miljoonan euron vakuudettoman projektiluoton. REDI-hankkeen kauppakeskus- ja pysäköintilaitososien rakentamiseksi on allekirjoitettu pankkiryhmittymän kanssa 225 miljoonan euron projektiluottoa koskeva sopimus. Projektiluoton myöntäneen ryhmittymän muodostavat Pohjola Pankki, Nordea Pankki ja Helaba Landesbank Hessen-Thüringen pääjärjestäjinä sekä Danske Bank ja Swedbank ryhmittymän muina jäseninä.

Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan REDIin arvioiden mukaan samoihin aikoihin kauppakeskuksen avaamisen kanssa. Ensimmäisten tornien asuntojen ennakkomarkkinointi käynnistyy suunnitelman mukaan tämän vuoden lokakuussa. REDIn arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoteen 2023 mennessä, ja koko hankeen arvo on yli miljardi euroa.

”REDI on yksi merkittävimmistä rakennushankkeista, ei vain SRV:n vaan myös koko pääkaupunkiseudun historiassa. Ei vain siksi, että sen korkein torni tulee kohoamaan reilusti yli kaupungin nykyisen silhuetin, 131,7 metriin. On ilo olla toteuttamassa ainutlaatuista ja vaativaa kaupunkirakentamisen kohdetta uudelle asuinalueelle. Kauppakeskuksen yläpuolelle kohoavat asunnot yli 2 000 ihmiselle, ja tiivis joukkoliikenneverkosto sekä erinomaiset maantieyhteydet takaavat, että REDIstä tulee todellinen idän ja lännen solmukohta Helsingissä”, sanoo SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala.

 

Kuva Arkkitehtitoimisto K2S

Tavanomaiseen rakennukseen verrattuna monitoimikeskuksen suunnittelussa tarvitaan vieläkin enemmän erikoistietoa. Rakennustiedon tietopalveluista löytyy monipuolisesti ohjeita ja säännöksiä monitoimitilojen suunnittelijoille ja rakentajille. Siitä on ollut suuri apu mm. rakenteilla olevan Maunulan monitoimitalon suunnittelussa.

Monitoimitiloja rakennetaan nykyisin yhä enemmän, sillä käyttötehokkuuden kannalta ei ole järkevää seisottaa rakennuksia tyhjillään pitkiä aikoja vuodesta tai vuorokaudesta. Useimmille uusille monitoimikoulurakennuksille on käyttöä lähes 24/7 ja vuoden ympäri. Helsingin Maunulaan syksyllä 2016 valmistuva monitoimitalo muodostuu kirjastosta, työväenopistosta ja nuorisotalosta.

Toimintaa koko yhteisölle

Kirjasto on luonteva osa monitoimitaloa, samoin muut kulttuuri- ja harrastetilat, sillä juuri niiden ansiosta kiinteistössä voidaan järjestää toimintaa aamusta iltaan käyttöasteen maksimoimiseksi. Muunneltavuus mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön. Monikäyttöisyys on myös Maunulan monitoimitalossa avainasia. Kirjaston, nuorisotalon ja työväenopiston toiminnot tulevat lomittumaan ja rakennuksesta tulee kaikille avoin, yhteisöllisyyttä, kotoutumista ja kansalaisaktiivisuutta edistävä talo.

– Monitoimitalo voikin merkitä alueen asukkaille paljon tavallista rakennusta enemmän. Monikäyttöisine sisä- ja ulkotiloineen se tarjoaa parhaimmillaan kaikenikäisille ihmisille mahdollisuuksia oppia, työskennellä, osallistua ja toimia. Monitoimitalossa voisi hyvin olla esimerkiksi työtiloja itsensä työllistäjille ja start up-yrityksille, sanoo tuotepäällikkö Jukka Jaatinen Rakennustieto Oy:stä.

Näin monitoimitaloista muodostuu yhteisössään merkittäviä kyläkeskuksia, jonkalaista Maunulan monitoimitaloakin toivotaan. Siksi jo sen suunnittelussa alueen asukkaiden toivomukset on otettu tavanomaistakin tarkemmin huomioon.

Alueellisen osallistumisen pilottihanke

Maunulan monitoimitalon suunnittelussa tulevien käyttäjien käsityksiin ja ideoihin on paneuduttu tavanomaistakin perusteellisemmin, sillä se on yksi Helsingin kaupungin alueellisen osallistamisen pilottihankkeista.

Asukkaat ovat olleet konkreettisesti mukana talon suunnittelussa keväästä 2013 alkaen. – Jo ennen kuin ensimmäistäkään viivaa oli piirretty paperille, arkkitehti SAFA Mikko Summanen arkkitehtitoimisto K2S:stä kertoo.

Vuoden mittaan järjestetyissä suunnittelukokouksissa maunulalaiset ovat istuneet neljäntenä osapuolena Tilakeskuksen pitämissä suunnittelukokouksissa yhdessä kirjaston, nuorisoasiankeskuksen ja työväenopiston kanssa.

Maunulalaiset pääsivät mm. vaikuttamaan tilaohjelmaan lisäämällä monitoimitaloon tyttöjen huoneen. Asukkaiden toivomuksesta myös talon ympärillä oleva puisto peruskorjataan. – Näin siitä tulee toiminnallinen osa kokonaisuutta ja arkkitehtonisesti tilat avautuvat puiston suuntaan, Summanen sanoo.

Maunulan-talon osallistuvan suunnittelun prosessi muokkautui toimintamalliksi, jota tullaan Helsingissä hyödyntämään laajemminkin.

Haasteellisia suunnitella

Monitoimitilojen rakentaminen on kaikin puolin järkevää, mutta suunnittelijoille se ei ole helppoa. Kun yhdessä hankkeessa voi olla tavanomaiseen rakennukseen verrattuna viiden tai kuudenkin eri projektin toiminnot yhdessä paketissa, vaadittava tietotaito on jotakin sellaista, jota yksi suunnittelija tai toimisto harvoin suoralta kädeltä hallitsee.

Kysymyksessä eivät ole ainoastaan erikoistilojen, kuten esimerkiksi musiikkisalien tai uimahallien asettamat vaatimukset, vaan erilaisten tilojen vaatimusten ja lukuisten käyttäjien tarpeiden ja toiveiden yhteensovittaminen. Tilojen muunneltavuus tuo oman haasteensa, puhumattakaan luonteva siirtyminen tilasta toiseen sekä sisä- ja ulkotilojen hyödyntäminen nykyisin usein suhteellisen pienillä tonteilla.

– Kokonaiskäsityksen muodostaminen käyttäjien tarpeista ja toiveista voi olla joskus hankalaa, Summanen myöntää. – Käyttäjiltä saa mahdottoman hyviä ideoita, mutta kyllä myös sellaisia, joita syystä tai toisesta on mahdotonta toteuttaa, hän pahoittelee.

Koska monitoimitilojen rakentaminen on vielä suhteellisen uutta, asiaa käsitteleviä oppaita tai ohjeita vielä ole ehditty laatia. – Tosin monitoimikeskukset muodostuvat erilaisiin toimintoihin tarkoitetuista erikoistiloista, joten sinänsä niihin liittyvät ohjeet, ajantasaiset määräykset ja oppaat ovat tietysti jo olemassa. Ne löytyvät Rakennustiedon tietopalveluista, kuten RT Netistä, Jaatinen huomauttaa.

Suunnittelijat ovat tietysti tottuneet metsästämään tarvitsemaansa tietoa eri lähteistä. – RT Net on tärkeä tietolähde, Summanen sanoo. – Selkeät portaalit ja koosteet nopeuttavat tiedon keräämistä ja ovat hyödyllisiä. Arkkitehdin työssä on totuttava siihen, että tieto on fragmentteina maailmalla, hän huomauttaa.

Keskustakirjasto. Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA.

Ensimmäinen kaivinkoneen kauhaisu tehdään keskustakirjaston rakennustyömaalla 1. syyskuuta.

Delete on yksi Pohjoismaiden johtavista ympäristöpalveluyrityksistä, joka palvelee eri teollisuudenaloja, kiinteistöjä ja rakentamista. Nyt Delete vahvistaa läsnäoloaan suomalaisen teollisuuden puhtaanapidon osaajana ostamalla eteläkarjalaisen Puhtaanapito J. Kuisma Oy:n. Kaupan myötä Deleten asema valtakunnallisena teollisuuden prosessipuhdistuspalveluiden kokonaisvaltaisena toimittajana vahvistuu entisestään.

– Olemme ylpeitä siitä, että Puhtaanapito J. Kuisma on nyt osa Deleteä – se vahvistaa asemiamme entisestään. Kauppa yhdistää Kuisman pitkäaikaiset asiakassuhteet ja Deleten laajan henkilöstö- ja kalustokapasiteetin. Voimme siis tarjota jatkossa molempien yritysten asiakkaille varsin kokonaisvaltaisesti prosessipuhdistustyöt yksittäisistä töistä aina vuotuisiin huoltoseisokkeihin, tiivistää Deleten Teollisuus- ja Kiinteistöpalveluiden liiketoimintajohtaja Tommi Kajasoja.

– Me Kuismalla saamme vastaavasti käyttöömme Deleten kokemuksen sekä osaamisen palvelu- ja projektiliiketoiminnasta sekä mahdollisuuden kehittää toimintaa esimerkiksi uusia teknologioita ja digitalisointia hyödyntämällä. Asiakkaillemme tämä tarkoittaa jatkossa laajempia palvelukokonaisuuksia ja valmiutta ottaa vastaan suuriakin teollisuuden puhdistusprojekteja. Asiakkaamme saavat käyttöönsä koko Deleten palveluvalikoiman aina sisäilmatutkimuksista jätteenkäsittelyyn sekä purkuprojekteihin. Palvelemme siis yhden luukun –periaatteella ja entistä laajemmalla palveluvalikoimalla, linjaa toimitusjohtaja Juha Kuisma kaupan etuja asiakaskunnassa.

– Teemme aktiivisesti töitä kasvaaksemme Pohjoismaissa. Delete on yritysostojen ja orgaanisen kasvun myötä kasvanut nopeasti kolmen viime vuoden aikana ja kehittynyt merkittäväksi toimijaksi sekä Suomessa että Ruotsissa, summaa Delete Group Oy:n toimitusjohtaja Jussi Niemelä lopuksi yrityskauppaa.

Hengitysliitto ja Rakennuskartio ovat 31.8. tehneet esisopimuksen Intiön puukasarmialueella sijaitsevasta neljästä rakennuksesta. Rakennuskartio ostaa sopimuksen mukaan radanvarressa sijaitsevat talot A8, A9, A10 ja A11 ja peruskorjaa ne vanhaa kunnioittaen erikokoisiksi asunnoiksi. Rakennustyöt on tavoitteena aloittaa vielä tämän vuoden puolella.

– Rakennukset ovat aikoinaan toimineet upseerien asuinrakennuksina, joten kaupan myötä niiden alkuperäinen käyttötarkoitus palautetaan. Sijainti lähellä keskustaa puistomaisen rauhallisella alueella on todella hieno, toteaa Rakennuskartion toimitusjohtaja Pasi Kokko.

Myytävät rakennukset ovat tällä hetkellä Hengitysliittoon kuuluvan Ammattiopisto Luovin hallinnassa.

– Rakennukset eivät tällä hetkellä ole koulutuskäytössä eikä niille ole tarvetta. Sen vuoksi niistä nyt luovutaan, toteaa Hengitysliiton toimitusjohtaja Veikko Korpela.

Kaupan toteutuessa sen osapuolet aloittavat myös yhteisen projektin, jonka tarkoituksena on miettiä Ravintola Upseerikerholle julkista, sen perinteitä jatkavaa toimintaa.

 

Arkkitehti Jyrki Jääskeläisen uusi havainnekuva stadionista

Seinäjoen stadion nousee ensi kevääksi

Arkkitehti Jyrki Jääskeläinen on suunnitellut Seinäjoelle nousevan, noin 6000 katsojan jalkapallostadionin. Stadion on suunniteltu jalkapallon ja katsojien ehdoilla, noudattaen tarkasti UEFA:n määrityksiä.

Ensi kaudella SJK:n peleistä pääsee nauttimaan eurooppalaisella huippustadionilla, jossa peli on katsojaa lähellä ja tunnelma nousee entistä kovemmaksi oman kannattajapäädyn laulaessa.

Myös sijainti on hyvällä paikalla, aivan SJK:n omistaman Wallsport Areenan vieressä. Seinäjoen keskustasta on stadionille linnuntietä alle kilometri.

Stadionin kaksi isoa ravintolamaailmaa palvelee asiakkaita kahdessa kerroksessa ja lisäksi myyntipisteitä tulee olemaan katsomoiden takana ympäri stadionin. Stadionin takaseinät sekä katteet pitävät tuulen ja sateen poissa, yleisön pauhun noustessa entistä kovemmaksi.

Stadionin suunnittelussa on otettu huomioon myös muut tapahtumat, kuten isot konsertit. Kentän pinnoitteena toimiva, viimeisimpien kehittelyiden mukainen lämmitetty tekonurmi, mahdollistaa stadionin suuren käyttöasteen ja takaa aina ensiluokkaiset olosuhteet laadukkaalle jalkapallolle.

Stadionin pohjakerroksissa on joukkueille omat tilat kaikkine palveluineen. Median ammattailaisille tulee viimeisimpien vaatimusten mukaiset kunnolliset työskentelytilat ja stadionin kolmannessa kerroksessa pidetään huolta VIP-katsojista sekä kutsuvieraista. Pääkatsomon ylimmästä kerroksesta on taatusti loistavat näkymät kentälle.

Tavoitteena on että SJK pelaa ensi kaudella Euro-otteluita omalla stadionilla ja taistelee siellä Suomen mestaruudesta.

Maljalahden myynnissä olleista kahdesta rantakerrostalotontista tuli tarjouksia määräaikaan mennessä kolmelta rakennusliikkeeltä. Kaupunki hyväksyi parhaimpina tarjouksina Lujatalo Oy:n ja Rakennusliike Lapti Oy:n tekemät tarjoukset.

Lujatalo Oy:n ja Rakennusliike Lapti Oy:n kanssa edetään esisopimusvaiheeseen. Esisopimusvaiheen aikana tonteista laaditaan toteutussuunnitelmat ja lopulliset tonttikaupat tehdään vuoden loppuun mennessä.

Tonttikauppojen toteuduttua ensimmäisen rantakerrostalokorttelin kaikki tontit on myyty. Tulevina vuosina Maljalahdesta tulee rantakerrostalotontteja myyntiin viereisestä korttelista.

– Maljalahteen saadaan lisää uusia koteja. Rakentajille tällä on työllistävä vaikutus ja kaupungille ovat tärkeitä myös tonteista saatavat myyntitulot, sanoo kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen.

– Maljalahden rantakerrostalotonttien ensimmäinen Lujatalo Oy:n rakentama Asunto Oy Kuopion Majakka on jo valmistunut ja toinen Asunto Oy Kuopion Reimari on rakenteilla. Kolmannen kohteen suunnittelu käynnistyy pian ja tuo jatkoa laadukkaiden ja korkeatasoisten Luja-kotien sarjaan alueella, kertoo Lujatalo Oy:n aluejohtaja Heikki Jalkanen.

– Haluamme olla rakentamassa Kuopioon monipuolisesti koteja ja urakkakohteita. Olemmekin saaneet vankan jalansijan täällä Kuopiossa ja jatkamme suunnitelman mukaisesti kasvu-uralla. Tämä tontinhankinta vahvistaa osaltaan valoisia tulevaisuuden näkymiämme. Jatkosuunnittelu Maljalahden osalta käynnistetään heti. Tähän tulee tasokkaita koteja todella hyvälle paikalle, kertoo Rakennusliike Lapti Oy:n aluejohtaja Risto Pekkarinen.

Tulevissakin kohteissa toteutetaan korkealaatuista arkkitehtuuria ja rakentamista. Suunnittelua tehdään tiiviissä yhteystyössä kaupungin suunnitteluohjaustyöryhmän ja rakennuttajien kesken.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja Rakennusosakeyhtiö Hartela ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen asumisoikeusasuntojen rakentamisesta Lahteen.

Monikerroksinen kaupunkimaista pientaloasumista tarjoava talotyyppi tarjoaa uudenlaisia asumismahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin.

Tähän asti townhouse-asumista on pidetty pääkaupunkilaisena vaihtoehtona perheiden pientaloasumiselle. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Uusi suomalainen unelmakoti? -tutkimuksen mukaan townhouse on kuitenkin toimiva vaihtoehto myös muunlaisissa elämäntilanteissa ja kerrostalossa asuville.

– Townhouse kiinnostaa lapsiperheiden lisäksi yksin- ja kaksinasuvia ja toimii vaihtoehtona kerrostaloasumiselle. Townhouse joustaa asumistarpeiden ja -toiveiden erilaistuessa, sanoo tutkija Eija Hasu.

Tutkijat ehdottavatkin yhden sijasta kolmea erilaista townhouse-talotyyppiä – Mini, Flexi ja Kaks+. Pienten asuntojen Mini mahdollistaa yksin asumista keskellä kaupunkia kun taas Flexi joustaa elämän eri tilanteissa ja sopii isommallekin uusioperheelle. Kaks+ vastaa hyvin ikääntyvän pariskunnan tarpeisiin ja kasvaa nuoren perheen mukana.
Townhouse asumismuotona puhuttelee myös edelläkävijäasukasryhmää, joka olisi valmis tinkimään asuinneliöistä ympäristösyistä. Muunneltavuuden lisäksi edelläkävijät painottivat asunnon energiatodistusta, uusiutuvien energialähteiden käyttöä lämmityksessä sekä passiivi- ja nollaenergiataloratkaisuja.

Tiiviimpää rakentamista

Townhouse-taloa on kaavailtu yhdeksi ratkaisuksi pääkaupunkiseudun mittavissa kaavoitushankkeissa.

– Talotyyppi sopii olemassa olevan rakennuskannan tiivistämiseen. Townhouse uutena urbaanina talotyyppinä monipuolistaa asuntotarjontaa perinteisen pientalon, rivitalon ja kerrostalon rinnalla, sanoo Aallon townhouse-tutkimuksesta vastaava professori Hannu Huttunen.

– Townhouse-talotyypin kehittämisen rinnalla on samalla hyvä keskustella rakennusmääräysten joustavasta soveltamisesta muun muassa esteettömyyden ja kiinteistön jaettavuuden näkökulmasta.

Tutkimusaineisto koostui asiantuntijahaastatteluista, yli 1200 vastaajan kyselyaineistosta ja sitä syventävistä työpajoista. Suhtautumista ympäristö- ja energia-asioihin selvitettiin osana townhouse-talotyypin energiatehokkuustutkimusta Envi-kyselyssä, johon vastasi yli 1000 25-80-vuotiasta pääkaupunkilaista.

Aalto_yliopisto_Uusi_suomalainen_unelmakoti_tutkimusraportti_2015.pdf-tutkimusraportti.