Yleiset uutiset

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy ja Empower ovat tehneet sopimuksen lähellä Turkua sijaitsevan, Humppilan ja Jokioisten kuntien rajalle rakennettavan tuulivoimapuiston pääurakoinnista. Puistoon rakennetaan neljä Nordex N131-voimalaa, jotka ovat teholtaan 3 megawattia. Tuulipuiston teho on noin 42 000 megawattituntia vuodessa, joka vastaa noin 3000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.

Sopimuksen arvo on yli 4 miljoonaa euroa ja se sisältää sähköaseman, tarvittavien teiden, nostoalustojen, perustusten sekä 20 kV:n sisäverkon suunnittelun ja rakentamisen. Lisäksi Empower vastaa tuulivoimapuiston käytönaikaisista palveluista ja kunnossapidosta.

Hankkeen suunnittelu on käynnistynyt ja voimaloiden sekä rakennustöiden on määrä valmistua alkukesän 2016 aikana.

”Tuulivoima-liiketoiminta on yksi merkittävistä kasvualueistamme. Sopimus Tyrinselkä Oy:n kanssa on tärkeä virstanpylväs asiakaspohjamme laajentamisessa”, toteaa Empower-konsernin Sähköverkkodivisioonasta vastaava johtaja Timo Kiiveri (President).

Empower on johtava tuulivoimapalveluiden tuottaja Suomessa. Konsernin palvelut kattavat koko tuulipuistojen elinkaaren kehityksestä rakentamiseen ja ylläpitoon sekä 24/7 operointi-ja valvontapalveluihin.

Juha Sipilän hallitukseen on kohdistunut suuria odotuksia erityisesti elinkeinoelämän suunnalta. Kivirakentajat näkevät esimerkiksi sääntelyn keventämisen tavoiteltavana asiana. Rakentaminen on hyvä esimerkki toimialasta, jossa sääntelyä on enemmän kuin tarpeeksi.

– Rakennusteollisuuden tavoitteena on juuri ollut turhia kustannuksia aiheuttavien rakentamisen määräysten karsiminen rakentamismääräyskokoelman uusimisen yhteydessä vuosina 2015–2017. Rakentamisen mahdollisuudet koko kansantalouden vauhdittajana ovat merkittävät. Työllistäähän kiinteistö- ja rakentamisala suoraan tai välillisesti joka viidennen suomalaisen, toteaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Kivirakentajat haluavat kiinnittää erityistä huomiota biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin keskittyneeseen kärkihankkeeseen. Sen puitteissa on päätetty edistää puurakentamisen tukemista säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla.

– Tahtotila säätelyn vähentämiseen on aivan oikean suuntainen. Kirjaukseen sisältyy kuitenkin arvaamaton riski, jota hallitus ei todennäköisesti ole tullut ajatelleeksi. Koska lainsäädäntömme ohjaa rakentamista materiaalineutraalisti, asettaen määräyksiä tietyn laatutason saavuttamiseksi, puurakenteille ei voitane tasapuolisuuden nimissä asettaa muita materiaaleja kevyempiä vaatimuksia. Onkin siis vaara, että puurakentamista ”haittaavien” säädösten purkaminen laskee rakentamisen laatutasoa läpi koko rakentamisen kentän, varoittaa Mattila.

Mattila muistuttaa myös, että vaikka turhaakin sääntelyä on, niin likimain kaikki puun käyttöä vaikeuttavat säädökset itse asiassa suojelevat asukkaita. Ne liittyvät asumisviihtyvyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

– Arkeen tuotuina nämä tarkoittavat muun muassa vaatimuksia koskien rakenteiden kosteusturvallisuutta, huoneistojen välisten rakenteiden ääneneristävyyttä ja rakenteiden palonkestävyyttä. On myös muistettava, että vasta vuonna 2011 uudistettiin puurakentamisen palomääräykset. On vaikea uskoa, että hallitus todella haluaa suomalaisen asujan kustannuksella lähteä juuri näitä säädöksiä karsimaan.

Mattila edellyttää, että hallituksen on jatkovalmistelussa turvauduttava alan asiantuntemukseen ja haettava talouskasvun eväitä koko rakentamista vauhdittamalla.

http://www.kivifaktaa.fi/

Seurantaloavustuksilla kunnostetaan tiloja kansalaistoimintaan – ylläpito- ja korjauskulut uhkia seurantalojen säilymiselle

Suomen Kotiseutuliitto on julkaissut selvityksen seurantalojen korjausavustusten käytöstä ja vaikutuksista. Valtion jakamalla avustuksella on kolmen vuosikymmenen aikana korjattu yhteensä 1930 seurantaloa. Monilla paikkakunnilla seurantalo on ainoa kulttuuriin ja vapaaseen kansalaistoimintaan soveltuva julkinen tila.

Vuosina 1978–2014 seurantalojen korjausavustusta on jaettu yhteensä 56,5 miljoonaa euroa. Avustussumma on vakiintunut 2000-luvulla noin 1,5 miljoonaan euroon vuosittain, jonka arvioitu työllistämisvaikutus on vähintään 20,4 henkilötyövuotta. Avustusten työllistämisvaikutus painottuu erityisesti haja-asutusalueille.

Seurantalojen korjausavustuksien merkitystä talojen säilymiselle voi pitää suurena. Talojen määrä on pysynyt lähes samana 1980-luvulta tähän päivään. Selvitykseen liittyneeseen kyselyyn vastanneista yhdistyksistä 88 % piti korjausavustusta ratkaisevan tärkeänä talon säilymisen kannalta.

Seurantalojen korjausavustus on valtion jakamista rakennusperinnön hoidon avustuksista ainoa, jolla on mahdollista tehdä myös talojen käytettävyyttä parantavia taloteknisiä korjauksia. Näitä töitä tehdään noin 20 %:lla myönnetyistä avustuksista. Yleisimpiä ovat wc-tilojen sekä lämmitysjärjestelmän muutos- ja korjaustyöt.

Selvityksen mukaan tyypillisintä toimintaa taloilla ovat kokoukset, kerhot ja yksityiset juhlat. Tanssiin, liikuntaan, näytelmiin ja musiikkiin liittyvä toiminta on myös yleistä. Kyselyn mukaan puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, missä ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa.

Talojen käyttäjämäärät vaihtelevat tuhansista käyttäjistä hiipuvien yhdistysten ylläpitämien talojen muutamaan kävijään, ja monen seurantalon tulevaisuus on epävarma. Ylläpito- ja korjauskustannukset ovat selvityksen mukaan suurimpia uhkia talon säilymiselle. Toisaalta seurantalojen ympärille perustetaan jatkuvasti myös uusia yhdistyksiä. Vuosittaisista hakijoista noin 10 % hakee korjausavustusta ensimmäistä kertaa. Korjaustarpeiden odotetaan säilyvän ennallaan lähivuosina. Niihin vaikuttavat myös viranomaisten asettamat jätevesien käsittelyn, esteettömyyden ja energiatehokkuuteen liittyvät vaatimukset.

Taustaa

Avustustoiminnan tarkoituksena on edistää seurantalojen rakennusperintöä kunnioittavaa korjaustapaa sekä kehittää taloja paikallisen toiminnan keskuksina koko Suomessa. Valtio on jakanut avustuksia vuodesta 1978 lähtien. Vuonna 2004 avustusten jako siirtyi Suomen Kotiseutuliittoon opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä.

Kotiseutuliton tekemässä selvityksessä arvioidaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä avustusten vaikutuksia talojen kulttuurihistorialliseen arvoon vuosina 1978–2014. Selvityksessä tarkastellaan lisäksi taloissa tapahtuvaa kansalaistoimintaa.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Taloja ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies- ja urheiluseurat, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Myös vanhoja kansakouluja ja muita rakennuksia on muutettu seurantalokäyttöön. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin 2500.

Selvitys “Seurantalojen korjausavustukset – Selvitys valtionavustusten käytöstä ja vaikutuksista”on saatavilla Kotiseutuliiton sivuilla:

http://kotiseutuliitto.us5.list-manage2.com/track/click?u=a76c3fb996ae99bbc87d203e8&id=ecb47ab9f6&e=ccbab3fea2

Suomen suurimmaksi puuelementtitehtaaksi parissa vuodessa kasvanut LapWall Oy on avannut uuden Skandinavian toimipisteen Ruotsin Borlängeen. Kotimaassa kahden viime vuoden aikana liikevaihtonsa kymmenkertaistanut yritys hakee muista Pohjoismaista 10 miljoonan euron kasvua jo ensi vuodelle.

Puurakentaminen on yleistynyt Ruotsissa nopeasti. Puun työstämiseen käytettävä teknologia on kehittynyt harppauksin, minkä ansiosta puurakentamisesta on tullut entistä laadukkaampaa ja kustannustehokkaampaa. Myös puurakentamisen ekologisuus puhuttelee.

– Uusi toimipisteemme palvelee asiakkaita ympäri Skandinaviaa, minkä lisäksi haemme markkinoita myös Tanskasta. LapWall tuo pohjoismaisille markkinoille nopeuden lisäksi tarkkuutta, laatua ja toimitusvarmuutta. Uusi 4000 m² tuotantolaitoksemme valmistui Pyhännälle heinäkuussa, joten olemme valmiita vastaamaan voimakkaastikin kasvavaan kysyntään, kertoo LapWallin vientipäällikkö Gunnar Puhakka.

LapWall on toimittanut ja asentanut parin viime vuoden ajan Suomesta käsin puuelementtejä eri puolille Ruotsia ja Norjaa, erityisesti Tukholman ja Oslon alueille sekä pohjoisen hiihtokeskuksiin. Uuden Skandinavian toimipisteen avaamisella haetaan tuloksia heti, sillä tavoitteena on 10 miljoonan euron liikevaihto vuodelle 2016.

– Kasvunäkymät ovat merkittävimmät erityisesti rivitalojen, 2–3-kerroksisten pienkerrostalojen sekä isossa aluerakentamiskohteissa pari- ja omakotitalojen puolella. Meillä on kovat, mutta realistiset odotukset kasvusta, toteaa LapWallin Skandinavian toimipisteen johtaja Arto Gabrielsson.

Kasvavan arkkitehtuuri- ja suunnitteluosaamisen sekä tehokkuutta tuovan elementointimenetelmän myötä puurakentaminen on nousemassa yhdeksi Suomen erityisosaamisalueeksi sekä merkittäväksi vientituotteeksi.

Tänään Nesteen Rotterdamin jalostamolla järjestetty peruskiven muuraustilaisuus on lähtölaukaus maailman ensimmäisen Bio-LPG (uusiutuva nestekaasu) -tuotantolaitoksen rakennustöille. Arvoltaan 60 miljoonan euron tuotantolaitos rakennetaan Nesteen uusiutuvia NEXBTL-tuotteita valmistavan jalostamon yhteyteen, ja tuotannon on tarkoitus alkaa vuoden 2016 lopussa. Bio-LPG:n markkinoinnista ja myynnistä vastaa SHV Energy.

Bio-LPG:n avulla fossiilisten polttoaineiden käyttäjät voivat pienentää hiilijalanjälkeään ilman, että heidän tarvitsee tehdä muutoksia kaasukäyttöisten sovellustensa tekniikkaan. Bio-LPG:tä voidaan käyttää kattavasti nykyisissä nestekaasun käyttökohteissa liikenteestä ja lämmöntuotannosta kaasupulloihin.

“Rakennushankkeen käynnistyminen tekee uuden uusiutuvan tuotteen hankkeemme todelliseksi. Meille se merkitsee myös merkittävää askelta uusiutuvien tuotteiden strategiamme toteuttamisessa. Bio-LPG on uusin tulokas omaan NEXBTL-teknologiaamme perustuvien innovatiivisen uusiutuvien tuotteiden valikoimassa”, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala kertoo.

“Yhteistyö SHV Energyn kanssa on ollut saumatonta. Yhdessä voimme varmistaa, että eurooppalaiset asiakkaamme hyötyvät uuden uusiutuvan tuotteen ympäristöeduista ja muista ainutlaatuisista ominaisuuksista”, Hietala jatkaa.

“Bio-LPG on loistava lisäys tuotevalikoimaamme, ja kaikki asiakkaamme voivat hyötyä siitä”, SHV Energyn johtoryhmän jäsen Fulco van Lede sanoo. “Bio-LPG:tä voidaan käyttää kattavasti nykyisissä nestekaasun käyttökohteissa liikenteestä ja lämmöntuotannosta kaasupulloihin. Tämä osoittaa tuotteen monikäyttöisyyden ilman, että laitteistoihin tarvitsee tehdä muutoksia. Monet asiakkaamme erityisesti harvaan asutuilla alueilla ovat riippuvaisia runsashiilisistä polttoaineista ja voimme nyt tarjota heille puhtaamman energiavaihtoehdon.”

Laitoksen tuotantokapasiteetti on 40 000 tonnia Bio-LPG:tä vuodessa. SHV Energyllä on yksinoikeus tuotteen jakeluun ja markkinointiin neljän vuoden ajan. Tuotteen päämarkkinat ovat Euroopassa.

Bio-LPG:llä voi vähentää tehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjä ja täyttää kestävän kehityksen tavoitteet. Ison-Britannian liikenneministeriö on myöntänyt bionestekaasulle Renewable Transport Fuel Obligation (RTFO) -akkreditointijärjestelmän mukaiset Renewable Transport Fuel Certificate (RTFC) -sertifikaatit, ja SHV työskentelee asiakkaiden ja viranomaisten kanssa vastaavien hankkeiden parissa Ranskassa, Saksassa, Benelux-maissa, Pohjoismaissa ja Irlannissa.

Nesteen Rotterdamin jalostamo tuottaa pääasiassa huippulaatuista uusiutuvaa dieseliä erilaisista jätteistä, tähteistä ja kasviöljyistä. Bio-LPG:n tuotantoon ja varastointiin Rotterdamissa tehtävästä 60 miljoonan euron investoinnista kerrottiin syksyllä 2014. Uusi yksikkö puhdistaa ja erottaa Bio-LPG:n jalostamon sivutuotekaasuista. Teknologia-, suunnittelu- ja projektinhallintayritys Neste Jacobs on suunnitellut Bio-LPG:n tuotantoprosessin.

 

Kuva: Lassila & Tikanoja

L&T:n tavoitteena on minimoida sekalaisen rakennusjätteen määrä ja yhtiö pyrkii jatkuvasti löytämään uusia tapoja rakennus- ja purkutyömailla syntyvän jätteen kierrätyksen eli materiaalihyödyntämisen lisäämiseksi. Tänä vuonna L&T:n kierrätyspalvelut laajenivat kattohuovan, purkukipsin, ikkunalasin ja valkoisen posliinin erilliskeräykseen. Lisäksi yhtiö on pilotoinut sähköistä vaihtolavojen tilaus- ja hallinnointipalvelua.

Vuonna 2020 70 prosenttia rakennusjätteestä pitäisi saada kierrätykseen. Meillä on vielä pitkä matka kuljettavana, sillä tilastojen mukaan kierrätykseen ohjautuu vain alle kolmannes rakennus- ja purkujätteestä.

”Rakennusjätteen kierrätyksen lisäämisen edellytys on vaivaton ja toimiva syntypaikkalajittelu. Eli tavoitteena on saada mahdollisimman suuri määrä kierrätyskelpoisia materiaaleja talteen jo työmaalla”, sanoo liiketoimintapäällikkö Vesa Launo L&T:n Ympäristöpalveluista.

Ensisijaisesti kierrätykseen

”Useilla työmailla yli puolet jätteistä pystytään jo tänä päivänä ohjaamaan suoraan työmailta hyödynnettäväksi ensisijaisesti uusien tuotteiden raaka-aineena”, hän jatkaa.

Erilliskerätty pahvi paalataan L&T:n kierrätyslaitoksilla ja toimitetaan lähinnä hylsykartongin raaka-aineeksi. Kattohuovat toimitetaan asvaltin raaka-aineeksi ja kipsilevyt hyödynnetään uusien kipsituotteiden valmistuksessa. Ikkunalasista tehdään muun muassa lasivillaa tai vaahtolasia.

Betoni ja tiilet hyödynnetään maantäytöissä ja puu toimitetaan toistaiseksi lähinnä hyödynnettäväksi energiana. Myös puun kierrätysmahdollisuuksia kartoitetaan jatkuvasti.

Raksanappi helpottaa lavojen hallintaa

L&T toimittaa rakennus- ja purkutyömaille tuhansia vaihtolavoja vuosittain. Helpottaakseen eri materiaaleille sopivien lavojen tilausta ja sujuvoittaakseen noutopalvelua, yhtiö on kevään ja kesän aikana pilotoinut aivan uudenlaista sähköistä hallinnointijärjestelmää, jonka avulla asiakkaat pystyvät mobiililaitteitaan hyödyntäen näppärästi tilaamaan juuri omiin tarpeisiinsa sopivat lavat työmailleen.

”Raksanappi-palvelu on saanut todella innostuneen vastaanoton ja tavoitteenamme on saada se laajamittaiseen käyttöön porrastetusti loppuvuoden ja ensi vuoden alun aikana”, lupailee L&T:n digimentalisti Ville Simola.

Sekalainen jäte kierrätyspolttoaineeksi

Jos rakennusjätettä ei ole huolellisesti lajiteltu työmaalla, pystytään siitä vielä L&T:n kierrätyslaitoksilla erottelemaan materiaalikierrätykseen soveltuvaa materiaalia teollisuuden käyttöön. Jäljelle jäävä sekalainen rakennusjäte prosessoidaan kierrätyspolttoaineeksi, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita teollisissa prosesseissa ja energiantuotannossa.

Pirkanmaan käräjäoikeus on 4.9.2015 tuominnut betonituotetehtaan toimitusjohtajan 20 päiväsakon eli 900 euron sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan korvauksia työtapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta sekä oikeudenkäyntikuluista lähes 10.000 euroa.

Käsiteltävänä oli Virroilla elokuussa 2013 sattunut työtapaturma. Elementtitehtaan pihalla olleita betonielementtejä oltiin lastaamassa kuorma-autoon. Tehtaalla tehtiin tilojen laajennusta ja työt olivat vielä kesken. Pihalla varastoituina olleita elementtejä ei ollut tuettu niin, etteivät ne olisi päässeet kaatumaan. Työntekijä oli maassa laittamassa nostokoukkuja kiinni lastattaviin elementteihin. Yksi noin metrin korkuinen 2.000 kg painoinen elementti kaatui ja työntekijä jäi osittain elementin alle loukkaantuen.

Työsuojeluviranomainen katsoi, että työturvallisuusmääräyksiä oli rikottu työympäristön suunnittelun ja toteutuksen sekä elementtien varastoinnin osalta, koska elementtien kaatumista ei ollut estetty.

Käräjäoikeus totesi, että työntekijän päälle kaatunut betonielementti oli ollut matala. Esitetyn näytön perusteella matalampia elementtejä ei ollut lainkaan tuettu. Betonielementit olivat olleet epätasaisen maan päällä puujuoksujen päällä. Tällaisessa tilanteessa velvoite huolehtia elementtien tukemisesta kaatumisen estämiseksi on korostunut. Kahden tonnin elementti kaatuu helposti, jos sen juoksut pettävät vähääkään. Se, että toimitusjohtaja oli kieltänyt elementtien väliin menemisen, kertoo hänen ymmärtäneen elementtien kaatumisvaaran. Tästä huolimatta työntekijän työtehtäviksi oli osoitettu muun muassa elementtien puhdistaminen ja lastaukseen liittyvät työt.

Käräjäoikeus katsoi, että elementit olisivat olleet helposti tuettavissa tukirakentein, kuten korkeiden elementtien osalta oli jo tehtykin. Näin ollen käräjäoikeuden mielestä selvää on, ettei pelkästään työntekijöiden ohjeistaminen kielloilla ole riittävä varotoimenpide työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi.

Metso ja Lassila & Tikanoja ovat solmineet kiinteistöpalvelusopimuksen, jolla yhtiöiden yhteistyö laajenee kaikkiin Metson päätoimipisteisiin Suomessa. Tavoitteena on organisoida ja johtaa kiinteistöpalveluita nykyistä kustannustehokkaammin yhden pääkumppanin kanssa, jolloin varmistetaan palveluiden jatkuva kehittyminen yhteisten päämäärien mukaisesti.

L&T on tuottanut kiinteistöpalveluita mm. Metson Pirkanmaan kohteisiin jo usean vuoden ajan ja yhteistyö laajenee 1.1.2016 alkaen koskemaan kiinteistöpalvelukokonaisuutta myös Metson pääkaupunkiseudun toimipisteissä. Kokonaisuus sisältää mm. kiinteistöhuolto-, kiinteistötekniikka-, korjausrakentamis-, siivous-, tuki-, vahinkosaneeraus, vartiointi ja ympäristöhuoltopalvelut.

”Tuotamme Metsolle palvelukokonaisuuden, joka ylläpitää kiinteistöjen ja tehdasalueiden arjen toimivuutta, kehittää tilojen käytettävyyttä ja energiatehokkuutta sekä tarjoaa tilojen käyttäjille viihtyisät ja turvalliset työskentelytilat. Vaihtoehtona yksittäisten palvelusuoritteiden ja useiden kumppaneiden kanssa toimimiseen, palvelukokonaisuuden hoitaminen yhden kumppanin kautta mahdollistaa tehokkaat arjen toimintamallit ja jatkuvan palveluiden kehittämisen yhdenmukaisesti Metson toimipisteissä”, sanoo Asiakkuusjohtaja Juha-Matti LaurilaL&T:ltä.

”Kilpailutuksen tuloksena keskitämme Metson kiinteistöpalvelut yhdelle toimijalle 2016 alusta. L&T on meille tuttu yhteistyökumppani vuosien takaa ja odotamme, että entistä laajempi yhteistyö varmistaa meille laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut myös tulevaisuudessa. Palveluiden kehittäminen ja johtaminen yhtenä kokonaisuutena on meille tärkeää, jotta pystymme keskittymään omaan ydinliiketoimintaamme”, kertoo Hankintapäällikkö Ann-Mari Mattila Metsolta.

Vuokra-asuntojen omistuksia johtava ja hallinnoiva Avara Oy on uudistumisen kynnyksellä. Nykyisten hallinnoitavien salkkujen rinnalle perustetaan asuinkiinteistörahasto.

“Olemme nykyisen asuntokannan hoitajina nousseet tunnusluvuiltamme kaikilla tärkeimmillä mittareilla mitalisijoille, ja jopa kärkipaikalle, kun tarkastellaan asuntosijoitusten tuottoja sekä henkilökunnan tehokkuutta.”

”Nyt käännämme katseen tulevaisuuteen, ja saimme juuri äskettäin Finanssivalvonnalta luvan uuden rahaston tuomiseksi markkinoille. Tavoitteemme on kerätä noin 100-120 miljoonan euron sijoitussitoumukset, joiden avulla pystymme vaikuttamaan vuokra-asuntokannan kasvattamiseen maan tärkeimmissä kasvukeskuksissa,” toteaa Avaran uusi toimitusjohtaja Mika Savolainen. Savolaisen mukaan sijoitussitoumusten kerääminen on jo hyvässä vauhdissa.

Uudistumisen myötä Avara haluaa myös aktiivisesti avata keskustelua asumisen, ja etenkin vuokra-asumisen, nykytilanteesta ja herättää kysymyksiä sen tulevaisuudesta. Avara järjesti 3.9. asumisen tulevaisuutta visioineen tilaisuuden, jonka alustajina puhuivat Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ja Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki linjaa tulevaisuutta

Sinnemäki näki Helsingin kaupungin tulevaisuudessa tarpeen 250.000 hengen uusille asunnoille vuoteen 2050 mennessä. Sinnemäen visiossa moottoriteiden bulevardisointi toisi asunnot 70.000 ihmiselle, Malmin lentokentän alueen rakentaminen 25.000 asukkaalle ja mahdollinen Östersundomin alueen kaavoittaminen myös noin 70.000 asukkaalle.

Sinnemäki toi esille sen, että mm. autopaikkanormien uudistamiselle on tilaus. Helsingissä autojen määrä ei ole kasvanut kahdeksaan vuoteen, vaikka asukasluku on samanaikaisesti kasvanut 60.000 asukkaalla.

Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty haastoi rakentajat ja viranomaiset 20 %:n tuottavuusloikkaan

Veijo Käyhty toi esille rakennusalan terveisinä kolme pääkohtaa: sääntelyä purettava, innovaatioille saatava tilaa ja kaavoituksen ongelmat muutettava mahdollisuuksiksi. Käyhtyn mukaan pääkaupunkiseudulla kaupunkien välinen kilpailu on kovaa. Vantaa erottautuu dynaamisuudella, nopeudella ja kasvuhalukkuudella. Ellei Espoo käännä metroa voimavaraksi, Espoo meinaa jäädä jalkoihin, vanhenee ja luuserin leima voi iskeä. Mediaihmisen näkökulmasta Helsingissä on eriarvoisuuden illuusio. Ranta-alueet saavat kaiken huomion ja muut kehittyvät alueet jäävät varjoon.

Gasum ja Biotehdas rakentavat yhteistyössä jalostetun biokaasun tuotantolaitoksen Riihimäelle Ekokemin Kiertotalouskylään, liitynnän kaasuverkkoon ja noin 10 kilometriä pitkän kaasuputken. Vuonna 2016 valmistuvan Riihimäen biokaasulaitoksen vuotuinen tuotantopotentiaali 50 GWh:ta vastaa 4 500 auton tai 2 000 omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Kiertotalouskylässä tuotettu uusiutuva ja kotimainen biokaasu on käytettävissä helposti kaasuverkoston alueella.