Yleiset uutiset

Rakennustietosäätiön hallitus myönsi vuoden 2015 RAKEVA-palkinnon Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivelle . RAKEVA-palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle, yritykselle tai järjestölle, joka on rakennusalalla edistänyt uusien toimintatapojen tai menetelmien soveltamista suunnittelussa tai rakentamisessa.

Palkinto myönnettiin seuraavin perusteluin: ” Teppo Salmikivi on ennakkoluulottomasti kehittänyt ja soveltanut hankkeen osapuolten yhteistoimintaan pohjautuvia toteutusmuotoja (mm. allianssi- ja yhteistoimintasopimukset). Teppo on myös ollut aktiivisesti mukana kehittämässä toimialan yhteisiä tietopalveluja ja sopimusmalleja Rakennustiedon toimikunnissa.”

RAKEVA-palkinnon ovat viimeksi saaneet

–        2013 Rakennusvalvonnan johtaja Tapani Mäkikyrö, Oulun kaupunki, rakennusvalvonta

–        2011 Toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes

–        2009 Skanska Oy, toimitusjohtaja Juha Hetemäki

–        2007 Konsernijohtaja, DI Risto Vahanen, Vahanen-yhtiöt

Lisäksi jaettiin kaksi ElämäntyöRAKEVA-palkintoa:

Arkkitehti Alpo Halme

ElämäntyöRAKEVA-palkinto myönnettiin ansioista akustiikkasuunnittelun suomalaisen perustan luomiselle, pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä sen tunnetuksi tekemiselle osana rakennussuunnittelua.

Arkkitehti Martti Jokinen

ElämäntyöRAKEVA-palkinto myönnettiin Jokiselle tunnustuksena kansallisten arvorakennusten huolehtimisesta sekä keskiaikaisten kirkkojen kunnostuksen ansiokkaasta ohjaamisesta hänen toimiessaan museoviraston yliarkkitehtina.

Rakennustietosäätiö RTS:n hallituksen perustamaan palkintolautakuntaan kuuluivat tekninen johtaja Ilpo Peltonen, RAKLI ry; toimitusjohtaja Kim Kaskiaro, Talonrakennusteollisuus ry sekä arkkitehti Pauno Narjus, LPR-arkkitehdit Oy.

Kuva: Arkkitehtitoimisto H M V Oy.

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman työryhmä on saanut Rakennustietosäätiön Rakennustiedon ga-palkinnon Gunnel Adlercreutzin rahastosta. Palkinto myönnetään henkilölle tai henkilöille, jotka ennakkoluulottomalla ja avoimella yhteistyöllään alan hyväksi ovat edistäneet hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen hankesuunnitelman. Rakentamiskustannusten enimmäishinta on 12,5 miljoonaa euroa. Rakennustyön on määrä alkaa tammikuussa 2017 ja sen arvioidaan valmistuvan elokuussa 2018.

Kuvaaja: Antti Huhtamäki/  SJK 

SJK:n tulevan kotistadionin rakennus on edennyt siihen vaiheeseen, että tänään tiistaina 25.8.2015, suoritettiin stadionin pääkatsomon perustuksien ensimmäinen betonivalu.

Seinäjoen kaupunki on jo aiemmin saanut valmiiksi alueen raivaustyöt ja vetänyt viemäriputket alueelle. Kentän sekä valot rakentaa kaupunki, mutta varsinaisen stadionin ja sen lämpimien tilojen rakentamisesta vastaa stadionyhtiö jossa SJK on mukana.

SJK:lle stadionprojekti on valtava harppaus eteenpäin ja ensimmäistä valua oli paikanpäällä seuraamassa myös SJK johtoa.

– Tämä on ollut koko ajan iso osa koko tätä SJK projektia, että oma kotistadion pitää olla. Nyt siitä tulee todellisuutta ja iso kiitos siitä kaikille jotka ovat olleet tässä osallisina. Kyllä moni tulee vielä haukkomaan henkeään kun stadion alkaa tähän nousemaan, sillä tästä tulee aika massiivinen ja mahtava stadion, sanoo SJK:n toimitusjohtaja Janne Kotamäki.

Ensimmäinen ottelu uudella ja täysin valmiilla stadionilla tullaan pelaamaan näillä näkymin kesäkuussa 2016. Projektiaikatauluun vaikuttaa oleellisesti muun muassa tuleva talvi ja säätilat.

– Voi olla että avausottelu on jopa aikaisemmin tai hieman myöhemminkin, sillä vielä on paljon asioita jotka tarkentuu tässä syksyn aikana. Tärkein tavoite on että ainakin europelit tullaan pelaamaan täällä. Tietenkin meidän pitää vielä ensin niihin selvitä, mutta eiköhän Simo ja joukkue hoida sen homman, jatkaa Kotamäki.

Kaupunki ei siis ole stadionyhtiössä mukana, mutta stadionyhtiö on tehnyt kaupungin kanssa kustannusten jakosopimuksen. Kaupunki vastaa rakentamisen osalta itse kentästä ja sen valaistuksesta. Stadionyhtiö vastaa rakenteista, lämpimistä tiloista ja stadionin ylläpidosta. Stadionyhtiö on myös vuokrannut kentän ja maa-alueen kaupungilta. Perustusurakoitsijana toimii Conline Oy, mutta varsinaista pääurakoitsijaa ei ole vielä valittu.

Stadionin kapasiteetti on noin kuusituhatta katettua katsomopaikkaa ja palvelut siellä tulevat olemaan huippuluokkaa.

– Meille tulee pääkatsomoon kaksi ravintolamaailmaa. Kolmanteen kerrokseen mahtuu noin 400 ihmistä ja toisessa kerroksessa olevaan 500 ihmistä. Lisäksi tulee myyntipisteitä ympäri kenttää. Stadionia on mietitty myös sen mukaan, että se on myös tapahtuma areena. Varmasti konsertteja tullaan ainakin järjestämään ja avajaiskonsertista on jo keskustelut käynnissä tällä hetkellä, kertoo Kotamäki.

Toimitilojen saatavuus, liikenne ja yhteydet ovat Espoossa asioita, joihin yrittäjät ovat tyytyväisimpiä. Tyytyväisyys toimitilojen saatavuuteen on parantunut verrattuna vuoteen 2014. Tärkeimpiä kehittämiskohteita yrittäjien mielestä ovat lupakäytännöt, kaavoitus ja hankintakäytännöt. Tyytyväisyys julkisiin hankintoihin ja kaavoitukseen on hieman laskenut edellisvuodesta. Kaavoituksessa ja lupakäytänteissä suurimpia tyytymättömyyden aiheuttajia ovat hitaus ja byrokraattisuus. Kilpailutuksista ei yrittäjien mielestä kerrota tarpeeksi.

Suosituin yrityksen sijaintialue Espoossa on Leppävaara. Yrittäjien mielestä tärkein tietyn sijainnin valintaan vaikuttava tekijä on hyvät yhteydet. Hyvät kulku- ja liikenneyhteydet ovat yrittäjien mielestä heidän toimintaedellytystensä kannalta tärkein asia, johon Espoon tulee panostaa.

Espoon kaupunki selvitti kesällä 2015 toista kertaa yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten kaupungin tulisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2014.

Toimenpiteet yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi jatkuvat

Yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan ja vahvistamaan erityisesti tutkimuksen esiin nostamiin kehittämiskohteisiin liittyen.

-“Olemme lähes vuoden ajan tarjonneet yrittäjille hankintoihin liittyvää neuvontapalvelua, Kaupungin hankintaneuvoja antaa tietoa hankintakäytännöistä ja neuvoo sähköisen kilpailutusjärjestelmän käytössä. Palvelu on saanut yrittäjiltä hyvää palautetta”,kertoo elinkeinojohtaja Tuula Antola.

“Samaan aikaan pienten yrittäjien osallistuminen kilpailutuksiin on helpottunut uuden pienhankintajärjestelmän käyttöönoton myötä.”

Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen on keskeinen osa kaupungin strategiaa, Espoo-tarinaa. Kilpailukykyä, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä tukevassa poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on panostettu muun muassa yhteydenpitoon yrityksiin päin.

Kehitysohjelman puheenjohtajan Saija Äikäksen mukaan edellisessä tutkimuksessa nousi vahvasti esiin yrittäjien toive yhteydenpidon lisäämisestä.

– Tähän yrittäjien toiveeseen olemme vastanneet järjestämällä yrittäjille keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tavata kaupungin asiantuntijoita. Viestimme yrittäjille myös aiempaa aktiivisemmin Espoon kehittämiseen liittyvistä yleisistä infotilaisuuksista ja osallistumismahdollisuuksista.

Lisätietoja:

Tutkimuksen raportti: Espoo yritysten toimintaympäristönä 2015 (TNS Gallup Oy)

Lisätietoa Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys – kehitysohjelmasta

Uudenmaan ELY-keskus on laatinut yhdessä Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY) kanssa julkaisun, johon on kehitetty ja koottu suosituksia ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen minimoimiseksi kaavoituksella. Julkaisun tavoitteena on auttaa kaavoittajia ja liikennesuunnittelijoita vähentämään työllään ihmisten altistumista.

Maankäytön suunnittelu tarvitsee ilmanlaadun turvaamiseksi hyviä ratkaisumalleja: Vaikka Suomessa on yleensä hyvä ilmanlaatu, pääkaupunkiseudun kaavoituksessa on viime vuosina törmätty toistuvasti ilmanlaatuongelmiin. Tärkein ilman pilaaja on tie/katuliikenne. Mutta myös talokohtaiset tulisijat voivat olla paikallisesti merkitseviä. On arvioitu, että niistä tulee 38 % maamme pienhiukkaspäästöistä. Kaavoituksen keinot savukaasuhaittojen torjumiseksi ovat kuitenkin rajalliset.

Ilmanlaatuongelmat lisääntynevät jatkossa niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin – erityisesti kasvavien taajamien sisääntuloväylien lähialueilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että Suomessa kuolee vuosittain ennenaikaisesti 1800 ihmistä elinympäristön pienhiukkasille altistumisen seurauksena. Lievempiä terveyshaittoja aiheutuu vielä tätä suuremmalle joukolle. Kaavoituksella voidaan osaltaan vähentää pienhiukkasista aiheutuvaa terveysriskiä esimerkiksi

• vähentämällä autoliikennettä asuntoalueilla liikennejärjestelyjen avulla
• parantamalla pyöräilyn, kävelyn ja raideliikenteen toimintaedellytyksiä kaava-alueella
• sijoittamalla asuintalot, päiväkodit, alakoulut ja hoitolaitokset riittävän kauas vilkkaista kaduista ja teistä
• kaavamääräyksellä koneellisesta ilmanvaihdosta, jossa tuloilma otetaan korkealta rakennuksen puhtaimmalta puolelta ja suodatetaan tehokkaasti.

Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa (www.doria.fi)

Tampereen kansi ja Areena -hankkeeseen jätti osallistumishakemuksen kaksi yritysryhmittymää. Yhteen yritysryhmittymään kuuluvat Lemminkäinen Talo Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Restamax Oyj ja Eppu Normaali Oy ja toiseen SRV-Yhtiöt Oyj ja SRV-Rakennus Oy.

Osallistumishakemusten arvioinnin jälkeen todettiin molempien yritysryhmittymien täyttävän hankintailmoituksessa esitetyt osallistumisehdot, joita ovat oikeudelliset, taloudelliset, rahoitukselliset tiedot sekä tekninen suorituskyky. Hankintalain mukaista neuvottelumenettelyä jatketaan molempien yritysryhmittymien kanssa.

Neuvottelut aloitetaan saman tien, ja tavoitteena on tehdä varsinaiset tarjouspyynnöt yritysryhmittymille lokakuussa viikolla 44 ja saada ryhmittymien tarjoukset marras-joulukuun vaihteessa.

Toteuttajan valinnasta päättää kaupunginvaltuusto alkuvuoden 2016 aikana.

Arabianranta. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy.

Helsingin Arabianrannasta on tullut 8 000 asukkaan koti 15 vuoden rakentamisen jälkeen. Arabianranta on merellinen alue luonnon helmassa ja samalla osa kantakaupunkia. Se on toiminnoiltaan moninainen kaupunginosa: asuntoalue, kampus sekä työpaikkakeskittymä.

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP tekee ensimmäisiä elinkaarimallilla toteutettavia suunnittelu- ja rakennushankkeita Mäntsälän kunnalle. Kyse on Riihenmäen yhtenäiskoulun alakouluosan uudisrakennuksesta, Hyökännummen alakoulun laajennusosasta sekä Hyökännummen päiväkodin laajennuksesta. Sopimusten arvo 66 miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaislaajuus on 11.533 m².

Elinkaarimallissa on oleellista, että palveluntuottaja vastaa kohteiden uudisrakentamisesta, korjaamisesta, kunnossapidosta ja käytettävyydestä seuraavat 20 vuotta. NCC Rakennus Oy on valittu Mäntsälän kohteiden ylläpitopalveluntuottajaksi.

Elinkaarimallilla saadaan kohteisiin optimaalista mitoitusta sekä pedagogista, innovatiivista ja monikäyttöistä toiminnallisuutta, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta.

”Elinkaarimalli on Mäntsälän kunnalle kustannustehokas ja laadukas investointipäätös, jossa korostuvat innovatiiviset ratkaisut muun muassa energiatehokkuudessa sekä tilojen toiminnallisuudessa”, kertoo Mäntsälän kunnan tekninen johtaja Hannu Seppälä.

”WSP on tarjonnut kunnalle hankintakonsultointia, johon kuuluu taloudellinen, juridinen sekä tekninen konsultaatio. Elinkaarimallin tarkoituksena on helpottaa kunnan talouden ennustettavuutta ja toisaalta varmistaa, että kohteiden kunto ja käytettävyys pysyvät vaaditulla tasolla koko niiden elinkaaren. Jos näin ei tapahdu, niin siitä seuraa sanktioita palveluntuottajalle. Kunta saa myös tilat, jossa ei ole sopimuskauden jälkeen korjausvelkaa”, kertoo WSP:n johtaja Jari Kaukonen.

Kuntalaisten kuuleminen yhä tärkeämpää

Mäntsälän kunnassa huomattiin hankkeen aikana, kuinka tärkeää on neuvottelu- ja sopimusosaaminen monimutkaisissa hankintaneuvotteluissa. Elinkaarihankkeen aikana lisääntyi kuntapäättäjien markkinatietoisuus sekä ymmärrys kuntalaisten vuorovaikutuksen tärkeydestä. Kunta odottaa myös laadukasta ja ammattitaitoista rakentamista, jossa palveluntuottaja huolehtii sopimuksen mukaisesti kiinteistöistä.

”Tätä osaamista voidaan jatkossa hyödyntää myös kunnan perinteisten kohteiden suunnittelussa ja rakennuttamisessa”, muistuttaa Seppälä.

”Suomessa ensimmäinen kunnallinen elinkaarikonsultoinnilla toteutettu hanke tehtiin vuonna 2003 Espoon Kuninkaantien lukioon ja siitä lähtien elinkaarihankkeiden määrä on kasvanut vuosittain”, kertoo Kaukonen.

Riihenmäen yhtenäiskoulu
Suunnittelualue on reilut 49 000 m², ja sillä sijaitsee nykyinen vuonna 1998 valmistunut tiilipintainen ja kivirakenteinen koulurakennus. Koulu palkittiin 2000 -luvun alussa Suomen parhaana kouluna. Siinä toimivat luokat 7-9.

Hyökännummen yhtenäiskoulu ja päiväkoti
Puurunkoinen ja puuverhoiltu koulu- ja päiväkotirakennus sijaitsevat 28 000 m² m tontilla. Koulun laajennusta varten on hankittu 3,7 ha:n tontti, jota asemakaavoitetaan parhaillaan. Lisäksi kasvavan koulun tarpeisiin vuokrattiin vuonna 2014 viiden luokan tilaelementtikoulu neljäksi vuodeksi. Koulussa on vuosiluokat 1-6 ja esikoulu, yhteensä 198 oppilasta.

Päiväkotia laajennettiin vuonna 2008. Päiväkodissa on tällä hetkellä 6 ryhmää ja noin 100 lasta. Päiväkoti on toiminnassa läpi vuoden ja toimii alueensa päivystävänä päiväkotina.

Lohiapajanlahden etelärantaan on suunnitteilla kuusi asuinkerrostaloa. Talot olisivat 5–6-kerroksisia, ja ne tulisivat nykyisin venekerhojen käytössä olevalle alueelle Vattuniemenrannan varteen.