Tiiliteollisuus 85 vuotta: Tiili ansaitsee arvonsa

Punainen_silea_PT___1120659552567

Kotimainen tiiliteollisuus yhdistyi Suomen Tiiliteollisuusliitto ry:n perustamisella vuonna 1929. Tarkoituksena oli valvoa ja edistää yhteisiä, teknillisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja lainopillisia etuja.

Nyt Tiiliteollisuus ry on kolmen Suomessa edelleen toimivan tiilenvalmistajan, Wienerbergerin, Tiilerin ja Raikkosen yhteistyöelin, joka edistää oikeaoppista tiilirakentamista maassamme.

Suomessa myydään tänä vuonna arviolta 30 miljoonaa tiiltä, kun vielä 2000-luvun alussa määrä oli noin 80 miljoonaa.

– Jostain syystä tiili ei ole siinä arvossa, jossa sen kuuluisi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti olla. Menneelle emme voi mitään, mutta tulevaisuuteen voimme vaikuttaa, Tiiliteollisuuden puheenjohtaja, Raikkonen Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Raikkonen toteaa.

– On erittäin tärkeää, että Suomessa toimivat valmistajat kehittävät tiilirakentamista yhdessä. Osallistumme tiilirakentamisen standardien ja rakennustapaohjeiden laadintaan ympäristöministeriön edellytysten mukaisesti. Tällä varmistetaan, että tuotteet ovat ajantasaisten määräysten mukaisia ja testattuja, Jaakko Raikkonen jatkaa.

Rakentaminen saatava kasvuun

Tiiliteollisuuden merkkipäivää vietettiin marraskuun puolivälissä juhlaseminaarissa.

– Voimme olla ylpeitä tiilen historiasta, mutta emme tyytyväisiä tiilirakentamisen nykyiseen tasoon Suomessa, Raikkonen totesi.

Hänen mukaansa alan suurin haaste on rakentamisen vähäinen volyymi.

– Rakentaminen on saatava kasvuun. Ihmisten hyvinvointi, asumisen keskittyminen kasvukeskuksiin ja valtiovallan toimenpiteiden ennakoimattomuus ovat isoja asioita ratkaistavaksi.

– Perusasiat on saatava ensin kuntoon. Sen jälkeen voidaan tarttua muihin haasteiin kuten materiaalien väliseen kilpailuun. Rakentamisen laadun ja kohtuullisten asuinkustannuksien varmistamiseksi materiaalien tasapuolinen kohtelu on olennaista. Puun käytön edistäminen julkisin varoin ei ole tätä päivää, Raikkonen toteaa.

Seminaarissa julkistettiin Tiiliteollisuusliiton historiikki. Fil.kand. Lauri Seppäsen kirjoittama ”Tiilenpäitä laskemassa” kartoittaa tiiliteollisuutta 1970-luvun energiakriisistä nykypäiviin. Kirjassa kerrotaan, miten energiakriisistä alkanut voimakas rakennemuutos myllersi koko tiiliteollisuuden.

Vahva materiaali kestävään rakentamiseen

Jaakko Raikkonen muistuttaa, että tiili on ympäristön kannalta ylivoimainen rakennusmateriaali niin puhtaaksimuurattuna kuin rappausalustana.

– Tiilenvalmistuksen osuus Suomen kokonaispäästöistä on vain 0,04 prosenttia vuodessa. Bionova Oy:n tekemän selvityksen mukaan jo reilun 50 vuoden käytön jälkeen energiaa säästävä tiilijulkisivu kääntää hiilijalanjäljen positiiviseen suuntaan, Jaakko Raikkonen kertoo.

Julkisivun osuus rakentamisen kokonaiskustannuksista on vain muutama prosentti, mutta materiaalia valittaessa tulee aina kiinnittää huomiota sen elinkaareen ja hoitokustannuksiin. Tiilijulkisivu on lähes huoltovapaa, se ikääntyy kauniisti ja on lisäksi täydellisesti kierrätettävä materiaali. Tämä puoltaa tiilen valintaa julkisivuksi myös tulevissa rakennuksissa.

www.tiili-info.fi

Lemminkäisen rakentamalle Kastellin monitoimitalolle RIL-palkinto

kastelli-outside

Lemminkäisen rakentama Kastellin monitoimitalo Oulussa voitti RIL-palkinnon Rakennusinsinöörien liiton vuotuisessa kilpailussa.

Neljästä lohkosta koostuvassa rakennuksessa toimivat päiväkoti, peruskoulu, lukio, aikuislukio ja kirjasto. Lisäksi siinä sijaitsevat auditorio, neljä liikuntasalia ja tilat nuorisotoiminnalle. Tiloissa asioi päivittäin yli 2 000 käyttäjää. Yhteenlaskettu bruttoala on noin 24 000 neliömetriä, huoneistoala vajaat 16 000 neliömetriä.

Tilojen suunnittelussa ajanmukaisiksi ja muunneltavaksi oppimisympäristöiksi on hyödynnetty pedagogiikan erikoisasiantuntemusta.

Monitoimitalo on Oulun kaupungin ensimmäinen tilahanke, joka on toteutettu elinkaarimallilla. Hankkeeseen sisältyivät monitoimitalon suunnittelu, paikalla olleiden vanhojen rakennusten purkaminen sekä monitoimitalon rakentaminen. Lisäksi Lemminkäinen vastaa monitoimitalon hoidosta, ylläpidosta, käyttäjäpalveluista ja sopimuksen aikaisista perusparannuksista seuraavat 25 vuotta vuoteen 2039 asti.

”Energia- ja ympäristötehokkuuden varmistaminen integroitiin tiiviisti hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen luonnosvaiheesta lähtien”, sanoo elinkaariliiketoiminnan johtaja Esa Kemppainen Lemminkäiseltä.

Kohteessa on suosittu energiatehokkaita, helposti ylläpidettäviä ja riskittömiä ratkaisuja, joiden avulla on pyritty varmistamaan elinkaarikustannusten pysyminen edullisina.

Palkinnon luovuttanut Tekesin pääjohtaja Pekka Soini kiittelee kokonaisuuden hyvää hallintaa, mikä heijastuu myös kohteen ympäristöluokitukseen. Kastelli on saanut ensimmäisenä kouluna Pohjoismaissa Gold-tason LEED for Schools -sertifikaatin.

RIL-palkinto on Suomen rakennusinsinöörien liiton vuosittainen tunnustus rakennuskohteille, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa on osoitettu erinomaista rakennusalan osaamista. Tekniikan ohella valinnassa on kiinnitetty huomiota taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristönäkökohtiin. Palkinto on jaettu vuodesta 1972.

Göstan Paviljonki Vuoden projekti –kilpailun voittaja

lauriblom3
Projektijohtaja Lauri Blom Ramboll CM Oy:sta
Göstan Paviljonki valittiin vuoden 2014 projektiksi Projektiyhdistyksen Vuoden projekti –kilpailussa. Palkinto jaettiin Projektipäivillä Espoon Dipolissa tiistaina 11.11.2014. Palkinto myönnettiin projektin rakennuttajakonsultti Ramboll CM Oy:lle. Kesällä 2014 valmistunut puurakenteinen paviljonki moninkertaisti Gösta Serlachiuksen taidemuseon näyttelytilat ja toimii museon uutena sydämenä.

Mäntässä sijaitsevan kokonaisalaltaan 5 700 neliömetrin suuruisen Göstan Paviljongin rakentamista pidettiin vaativana projektina. Paviljonki on ainutlaatuinen puurakenteinen rakennus, joka toteutettiin pitkälti paikallisin voimin. Ramboll CM Oy onnistui tuomariston mielestä erinomaisesti rakennuttajakonsulttina.

– Työskentely osittain kansainvälisessä suunnitteluryhmässä opetti projektin tekijöille ennen kaikkea menettely- ja toimintatapoja, kertoo Projektiyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Saros. Projektissa opittiin myös, kuinka vaativan kohteen rakentamisessa voidaan perinteisellä jaetulla urakalla, hieman sopimusrajoja rikkomalla, tehdä yhteistyötä ja saavuttaa lopputulos ilman ristiriitoja.

Tuomaristo arvioi muuan muussa projektin haasteellisuutta innovatiivisuuden ja sidosryhmien yhteistyön kannalta sekä sisällön laadullista, ajallista ja taloudellista onnistumista. – Göstan paviljongissa arvostimme erityisesti projektin erinomaista onnistumista tavoitteiden, aikataulun ja kustannusten osalta. Luova muutos- ja ristiriitatilanteiden johtaminen vaikutti myös valintaan, perusteli tuomaristo yksimielistä päätöstään.

Projektijohtaja Lauri Blom Ramboll CM Oy:sta (kuvassa) on myös tyytyväinen hankkeessa olleen monen eri toimijan yhteistyöhön. – Puurakentaminen toi jo suunnitteluvaiheessa haasteen pitää rungon ja vesikaton rakenteet kuivina asennusvaiheessa, kertoo Blom. Kaikki liimapuurakenteet suojattiin tiiviillä muovisuojauksella jo tehtaalla vettä, aurinkoa ja kolhuvahinkoja vastaan. Vanerielementtirakenteinen vesikatto tehtiin vesitiiviiksi laajan suojakatoksen alla.

Blom korostaa myös aliurakoitsijoiden roolia vaativien rakenteiden kuten vesikaton ja puurakenteisen julkisivun onnistuneessa toteuttamisessa.

Göstan Paviljongin rakennuttaminen käynnistyi joulukuussa 2010 avoimella suunnittelukilpailulla, mistä tuli osallistujamäärältään suurin Suomessa koskaan järjestetty kilpailu. Uudesta museosta saatiin kaikkiaan 579 ehdotusta 42 maasta. Laajennusosan rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2012. Vanhan arvokkaan puiston suojeluun kiinnitettiin rakennusaikana erityistä huomiota. Uudistunut taidemuseo avattiin yleisölle 14.6.2014. Hankkeen kustannukset olivat 19 miljoonaa euroa, ja se toteutettiin Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omin varoin.

– Espanjalaisen suunnittelutoimiston suunnitelmien toteutus suomalaisten määräysten ja olosuhteiden mukaisesti tarjosi kokonaisuutena haasteellisen tavoitteen koko suunnitteluryhmälle, kertoo Saros.

Voittajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Veikko Välilä, Projektiyhdistyksen kunnianjäsen, Antti Joensuu, strategiajohtaja , Työ- ja elinkeinoministeriö, Rasmus Roiha, toimitusjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry, Matti Mannonen, toimitusjohtaja, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Hannu J. Mäkinen, aluepäällikkö, Talonrakennusteollisuus ry ja Timo Saros, toimitusjohtaja, Projektiyhdistys ry. Kisan voittaja palkittiin 1 800 euron stipendillä.

Uudistunut Tampereen Stockmann valmistuu viikonlopuksi

Tampereen Stockmannin yli 2 vuotta kestäneet remontti- ja laajennustyöt saadaan päätökseen tällä viikolla. Tavarataloon on tullut muutoksien myötä lisätilaa 4 000 neliötä, ja myyntipinta-alaa on nyt yhteensä 15 000 neliömetriä. Merkittävimmät uudistukset näkyvät erityisesti naisten ja miesten muodissa sekä kosmetiikka- ja Herkku-osastoilla. Tavaratalossa on panostettu myös asioinnin helppouteen ja sujuvaan liikkumiseen selkeillä tuoteryhmäkohtaisilla esillepanoilla sekä uusien rullaportaiden ja hissien avulla.

Naisten muoti on jaettu uudistuksen myötä kahteen kerrokseen. ”Asiakkaiden pyynnöstä valikoimaan on otettu uusia merkkejä. Myös ostoskokemukseen on panostettu, esimerkiksi Hugo Bossilla, Lauren Ralph Laurenilla, Marc O’Pololla, Michael Korsilla ja Tommy Hilfigerillä on raikkaat ja tilavat shop-in-shop-myymälät”, Tampereen tavaratalon johtaja Eija Vartila kertoo.

Miesten muoti on keskitetty 2. kerrokseen ja se on jaettu eri tyylien mukaan. Miestenosaston valikoimat ovat vahvistuneet uusilla kansainvälisillä merkeillä kuten Armani Collezioni, Burberry, Paul Smith, Versace ja Guess Jeans.

Tavaratalon Stockmann Herkku sijaitsee -1. kerroksessa ja se tarjoaa hyvän ruoan ystäville runsaan valikoiman laadukkaita tuotteita. Herkun vetonaulat ovat asiantuntevat palvelulinjastot ja uusi luomuosasto.

Tampereen tavaratalo on uudistettu viimeisimmän Stockmann-konseptin mukaisesti. Pinta-alaltaan se on Stockmann-tavarataloketjun 3. suurin tavaratalo Helsingin keskustan ja Pietarin jälkeen.

“Taival kohti uudistettua Tampereen tavaratalo on ollut pitkä. Olemme remonttivuosien aikana tehneet lukuisia muutoksia osastojemme sijainneissa, ja upea tavaratalomme on valmistunut pala palalta. Suuret kiitokset joustavuudesta ansaitsevat asiakkaamme, yhteistyökumppanit ja henkilökuntamme”, Eija Vartila sanoo.

Jätkäsaaren ekologiseen kortteliin ensimmäinen rakennuslupa

JätkäsaareiAirut450

Kuva: Sisäpiha, Sauerbruch Hutton

Jätkäsaaren Airut-korttelin ensimmäinen kohde sai rakennusluvan Helsingin rakennuslautakunnalta. Rakennuksen energiatehokkuusluokka on B. Asumisen lisäksi kortteliin on tulossa yhteisöllistä ja ekologista elämäntapaa tukevia tiloja ja palveluita.

Talo on kahdeksankerroksinen ja siihen tulee 55 Hitas-asuntoa. Katolle asennetaan aurinkopaneeleja. Oma sähköntuotanto kohottaa talon B-energiatehokkuusluokkaan, joka kerrostaloissa saavutetaan vain harvoin.  Huoneistoihin asennetaan myös monipuolinen automaatiojärjestelmä, joka mahdollistaa asukkaille energiaa säästävän elämäntyylin.

Suunnittelussa on tutkittu tarkkaan julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan jakoa. Asukkaiden oleskelu- ja leikkipihat sijoittuvat toiseen kerrokseen liike- ja yhteistilojen päälle. Keskelle korttelia katutasoon sijoittuva puolijulkinen piha mahdollistaa kevyen liikenteen kulun korttelin läpi. Pihalta pääsee myös katutason liiketiloihin.

Airut-korttelin kadunpuoleiset muuratut julkisivut ovat hillityn harmaan väriset, koska Välimerenkadun puolella vastapäiset rakennukset ovat jo melko värikkäitä. Pihan puolella polveilevat värikkäät julkisivut ”imaisevat” värimaailmansa Hyväntoivonpuiston vihreistä ja keltaisista sävyistä. Kortteliin rakennetaan kaikkiaan kuusi kerrostaloa.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi kesä-elokuussa 1,3 prosenttia vuotta aiemmasta

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden kesä-elokuussa 1,3 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto 1,5 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Vuoden 2013 vastaavalla ajanjaksolla koko toimialan liikevaihto väheni 1,1 prosenttia.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008):

rlv_2014_08_2014-11-12_tie_001_fi_001

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi kesä-elokuussa 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen myynnin määrä kasvoi 1,2 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 1,1 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä väheni 1,1 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2014, elokuu, Tilastokeskus

Caverion toimittaa kiinteistötekniikkaa yli 15 miljoonan arvosta Saksan eläkevakuutusliitolle

DRV_Germany

Caverion on sopinut Saksan eläkevakuutusliitto Deutsche Rentenversicherung Bundin kanssa lämmitys-, jäähdytys-, viemäröinti-, ilmanvaihto- sekä turvallisuus- ja palontorjuntajärjestelmien toimittamisesta Berliinissä sijaitsevaan hallintorakennukseen. Hankkeen arvo on 15,6 miljoonaa euroa ja se sisältää projektin toteutuksen ja johtamisen. Työt kohteessa on jo aloitettu ja ne valmistuvat vuoden 2016 alkupuolella.

Deutsche Rentenversicherung Bund (DRV) on aloittanut laajat kunnostustyöt kaikissa Berliinin hallintorakennuksissaan. Noin 100 metriä korkea tornitalo valmistui vuonna 1977. Rakennukseen asennetaan muun muassa yli 14 000 sprinkleriä sekä savunpoiston painejärjestelmät palomieshisseihin ja turvaportaisiin. Konferenssitiloihin asennetaan savun- ja lämmönpoistojärjestelmät. Kattavaan tekniseen laitteistoon sisältyy erilaisia erityisominaisuuksia kuten jäähdytyskatot sekä keskusilmastointilaitteiden lämmön- ja sadeveden talteenotto.

”Useiden 70-luvun lopulla ja 80-luvulla rakennettujen tornitalojen tekniikka on ylittänyt puoliintumisaikansa, ja rakennukset ovat kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa. Lisäksi palontorjuntajärjestelmät ovat kehittyneet suuresti viime vuosikymmeninä”, kertoo Caverionin Saksan suurhankkeista vastaava johtaja Manfred Kölbl. ”Rakennusten keskimääräinen kokonaiskäyttöikä laskee jatkuvasti. Tornitalojen kunnostus ja remontointi on siksi entistä tärkeämpää.”

Tahko Spa Oy rakentaa uuden huoneistohotellin Tahkon keskustaan

Tahko_Red

Uusi huoneistohotelli mahdollistaa yhä suurempien ryhmien tasokkaan majoittumisen. Myös perheet ja aktiivilomailijat arvostavat majoitusta keskeisellä sijainnilla Tahkon palvelujen ja tapahtumien välittömässä läheisyydessä.

Talvikaudella 2015-2016 rakennushankkeen myötä Tahkolle saadaan lisää kaivattua tasokasta majoituskapasiteettia. Uusi neljäkerroksinenrakennus nousee Tahko Spa Hotellin kolmen olemassa olevan rakennuksen viereen. Rakennustyöt alkavat marraskuussa 2014.

Tahko Spa Oy on osa kuudella paikkakunnalla toimivaa Vanajanlinna Groupia, joka panostaa vahvastiyritysten ja yksityishenkilöiden laatumatkailuun.

Vanajanlinna Groupin toimitusjohtaja Pekka Vihma lupaakin uusien tuulien puhaltavan Tahkolla:

“Kokous- ja tapahtumavieraidenlisäksi Tahko Spa Hotel on jatkossa myös lapsiperheiden ja aktiivisten ihmisten suosiossa. Tahkolle juuri valmistunut Aktiviteettipuisto ja valmisteilla olevat Tahko Spa:n kehityshankkeet lisäävät kohteen vetovoimaa.

Alkava rakennusprojekti on suurin Tahkolle vuosiin tehty investointi. Huhtikuussa 2014 alkanut valmistelu eteni mutkitta ja yhteistyö Kuopion elinkeinotoimiston kanssa varmistui ennätysajassa. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 5 miljoonaa euroa ja siihen saadaan tukea Etelä-Savon Ely-keskukselta. ”Kuopion kaupungin ainutlaatuinen ilmapiiri ja aktiivinen asenne olivat ratkaisevassa asemassa hankkeen liikkeelle saamisessa”, kiittää Tahko Spa Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Vienola kuopiolaista ketterää tapaa toimia. Uusi hotellihanke työllistää jo rakennusvaiheessa 25 henkilöä.

A-Insinööreiltä uusi menetelmä betonirakenteiden kuntokartoitukseen

cylvision

(CylVision): Uusi menetelmä on jo käytössä A-Insinöörien tekemissä kuntotutkimuksissa.

Betoninäytteiden perustutkimus on tähän asti ollut pitkälle käsityötä. A-Insinööreissä kehitetty menetelmä betonirakenteiden kuntokartoituksen tehostamiseksi saa hyödyllisyysmallisuojan 11.11.

Betonilieriönäytteiden ottaminen ja tutkiminen on korjausrakentamiseen liittyvä hyvin yleinen menetelmä, jolla arvioidaan rakenteen kuntoa. Betoni ns. karbonisoituu ajan myötä ja betonin sisällä olevat raudat ovat tämän myötä vaarassa ruostua. Muuttunut kerros mitataan näytekappaleesta useammasta eri kohdasta ja eri mittauspisteistä lasketaan keskiarvo. A-Insinööreillä käsitellään tällaisia näytteitä useita satoja vuodessa.

Aiemmin näyte mitattiin käsityönä. ”Silloin tällöin inhimilliset tulkinnat saattoivat vääristää tuloksia. Laitteen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin nopeuttaa kuntotutkijoiden työtä ja vakioida analysointimenetelmä.”, kertoo tuotekehityshankkeen projektipäällikkönä toiminut Risto Tulenheimo.

Kehitetty laite pyörittää näytettä kahden rullan välisessä kehdossa ja kuvaa sen eri suunnista. Tietokone muodostaa kuvista tasokuvan, jota voidaan sitten mitata ja analysoida ja käsityötä ei enää tarvita.

”Ratkaisu parantaa tutkimuksen tarkkuutta ja luotettavuutta. Näytteet ovat dokumentoituna digitaalisessa muodossa ja analyysiin voidaan tarvittaessa palata” esittelee CylVision-laitteen keksinyt Mikko Tarri.

Ennen yhden näytteen analysointiin saattoi kulua 10-20 minuuttia. Uudella laitteella analysointiaika on saatu puristettua muutamaan minuuttiin ja analysointitapa on laadullisesti yhdenmukaistettu. Ajankäytön tehostaminen tarkoittaa vuodessa useiden päivien työpanoksen säästymistä muihin tehtäviin.

A-Insinööreissä korjaussuunnittelun yksikönjohtajana toimivan Tarrin mukaan julkisivusaneerausten tarve alkaa yleensä viimeistään 30 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. ”Valtaosa tutkimuskohteena olevasta Suomen rakennuskannasta on 60-80-luvulta, jolloin betoni oli uusi suosittu materiaali. Koska kaikki eivät ole olleet mukana ensimmäisessä rintamassa tutkimassa ja uusimassa, on markkinoille kertynyt painetta. Prosessin tehokkuus korostuu tällaisessa tilanteessa ja nyt käyttöön saatu uusi menetelmä on osa tehostamisratkaisua.”

Keksintö tulee A-Insinöörien omaan käyttöön tukemaan kuntotutkimuksia. Julkisuudessa laitetta on tarkoitus esitellä ainakin korjausrakentamiseen liittyvissä tapahtumissa.

HTJ osti turkulaisen A. Suikkari Oy:n

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy on 10.11.2014 solmitulla osakekaupalla ostanut turkulaisen A. Suikkari Oy:n osakekannan Ari Suikkarilta ja Toni Pöntiseltä. A. Suikkari Oy on rakennusalan konsulttitoimisto, jonka toimialaan kuuluvat talonrakennus- ja infrahankkeitten projektinjohto ja rakennuttaminen, alan asiantuntijatehtävät ja työmaavalvonta. Yhtiön toimitilat sijaitsevat Kaarinassa ja pääasiallinen toiminta-alue on Varsinais-Suomi, Satakunta ja Itäinen Uusimaa. Työsuhteisia henkilöitä on tällä hetkellä kuusi.

A. Suikkari Oy tunnetaan osaavana asiakasprojektiensa hoitajana ja sen henkilöstöllä on laaja kokemus teollisuus-, liike- ja toimitilarakennusten sekä korjaus- ja erikoiskohteiden rakennuttamisesta. Tehdyllä kaupalla ei ole vaikutusta A. Suikkari Oy:n henkilöstöön eikä yhteystietoihin. A. Suikkari Oy jatkaa toimintaansa HTJ:n tytäryhtiönä omalla nimellään ja Ari Suikkari toimitusjohtajana.

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy on rakennuttamista, työmaavalvontaa, projektinjohtopalvelua, projekti- ja kiinteistökehitystä, energia- ja ympäristökonsultointia sekä muuta alaan liittyviä konsultti- ja edunvalvontapalveluita suorittava rakennuttajatoimisto. HTJ:n laskutusennuste vuodelle 2014 on 11 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa on lähes 100 henkilöä. Rakennuttajatoimisto HTJ:n päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla ja aluetoimistot Hämeenlinnassa sekä Tampereella.

”Tehty yrityskauppa perustuu HTJ:n strategiaan laajentua valtakunnallisesti ja Turun talousalue katsottiin tässä kohdin perustelluksi. Tarkoituksenamme on laajentaa toimintaamme ja tulla myös Turun talousalueella merkittäväksi alan toimijaksi hyödyntämällä HTJ:n valtakunnallista asiakasverkostoa. Lähdemme HTJ:n leveillä hartioilla ja resursseilla hakemaan uusia toimeksiantoja Turusta ja koko Länsi-Suomesta” kertoo toimitusjohtaja Martti Reijonen.