SALPAUSSELÄN RAKENTAJAT OY PERUSTAA ALUEYHTIÖN PÄÄKAUPUNKISEUDULLE – ARTO JOKINEN RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELASTA SIIRTYY JOHTAMAAN SSR UUSIMAA OY:N TOIMINTAA

SSR Uusimaa aloittaa toimintansa 4.1.2016 ja yhtiön avainhenkilöstö on valittu. SSR Uusimaa Oy:n toimisto sijaitsee Vantaalla.

Uuden alueyhtiön SSR Uusimaa Oy:n toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi on kutsuttu RI Arto Jokinen, 44. Hän siirtyy tehtäväänsä Rakennusosakeyhtiö Hartelan varatoimitusjohtajan paikalta vuoden 2016 aikana. Jokinen on työskennellyt aiemmin myös Lemminkäisellä vastaten pääkaupunkiseudun asuntorakentamisesta. Emoyhtiön toimitusjohtaja Tapani Pöyry vastaa toiminnasta, kunnes Jokinen aloittaa työnsä yhtiössä. SSR Uusimaa Oy:n varatoimitusjohtajaksi on nimitetty RI Kalevi Holopainen.

Hän siirtyy tehtäväänsä Vahanen Oy:n liiketoimintajohtajan tehtävästä, jossa hän on vastannut mm. hankekehityksen ja rakennuttamisen tehtävistä. Tätä ennen Holopainen on työskennellyt mm. VVO Rakennuttaja Oy:ssä omaperustaisen asuntotuotannon johtajana.

Pasilan Triplan pysäköintilaitos sai rakennusluvan

yg6uxuea1o5lycv8erwg

Triplan maanrakennustyöt ovat käynnissä. Maata kaivetaan pois kolmen eduskuntatalon verran.

Rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvan Keski-Pasilan keskuksen Triplan ensimmäistä toteutusvaihetta eli pysäköintilaitosta varten. Tuleva pysäköintilaitos tarjoaa pysäköintipaikkoja sekä autoiluun liittyviä palveluita noin 2 300 autolle viidessä kerroksessa. Sen kokonaislaajuus on 130 000 neliömetriä. Pysäköintilaitos tulee palvelemaan päälle rakentuvan Triplan kauppakeskuksen asiakkaita, hotelleita, toimistoja ja asukkaita sekä Triplan eteläpuolelle myöhemmin rakentuvaa tornialuetta. Pysäköintilaitoksen lisäksi Triplaan tulee Suomen suurin ja modernein pyöräpysäköinti noin 3 000 polkupyörälle sekä varaus 400 sähköauton latauspisteelle.

Maanrakennustyöt alueella ovat jo käynnissä. Maata kaivetaan kesään 2016 asti kaiken kaikkiaan noin 450 000 m3, ja kalliota louhitaan samanaikaisesti noin 150 000m3. Louhintatyöt pysäyttävät liikennettä ajoittain.

Maa-aineksen poiskuljetuksesta johtuen liikenne Pasilassa kasvaa. Samaan aikaan alueella tehdään muitakin maanrakennukseen liittyviä töitä, kuten paalutuksia, kallion injektointeja ja maanlujitustöitä. Melua aiheuttavia töitä tehdään pääasiassa maanantaista perjantaihin klo 7.00–18.00 välisenä aikana, mutta melutason sallimissa rajoissa myös iltaisin klo 22.00 saakka ja lauantaisin klo 9.00 -18.00 välisenä aikana..

Maan kuljetusta ja kaivutöitä tehdään maanantaista sunnuntaihin ympäri vuorokauden. Tällä pyritään välttämään ruuhka-aikana kuljetuksesta aiheutuvat haitat liikenteelle.

NCC toteuttaa 113 asuntoa SATOlle

NCC ja SATO ovat allekirjoittaneet sopimukset 113 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisesta Tampereelle.

47 asunnon rakentaminen Tampereen Kalevassa alkaa välittömästi, ja kohde valmistuu helmikuussa 2017. Linnainmaalla alkaa 66 asunnon rakentaminen keväällä 2016 ja ne valmistuvat keväällä 2017.

– Tampere on vireä ja kehittyvä kaupunki, jossa asukasmäärän odotetaan kasvavan. SATO haluaa omalta osaltaan olla tukemassa kasvuedellytyksiä tarjoamalla pitkän tähtäimen tarvetta vastaavia vuokra-asuntoja. Nyt rakenteille lähtevät SATO VuokraKodit ovat sijainniltaan ja pinta-alaltaan asiakkaidemme toiveita vastaavia, kertoo Tampereen aluejohtaja Mikko Nevalainen .

– Yhteistyö SATOn kanssa on jatkunut useita vuosia ja olemme iloisia, että pääsemme jälleen toteuttamaan kohteita, jotka vastaavat hyvin SATOn tavoitteita. Tulemme jatkossakin panostamaan monipuoliseen asuntotuotantoon strategiamme mukaisissa kasvukeskuksissa, kommentoi yksikön johtaja Hanna Marttila .

Skanska toteuttaa Helsingin Kalasatamaan Verkkosaaren eteläosaan 400 asunnon korttelialueen

verkkosaaren-korttelikuva_2015_12_03

Helsingin Kalasatamaan nousee lähivuosien aikana uusi, persoonallinen ja moni-ilmeinen Verkkosaaren asuinalue. Skanska toteuttaa alueen eteläosaan korttelialueen, johon valmistuu yhteensä noin 400 uutta kotia.  Rakentaminen käynnistyy vuonna 2017, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa vuonna 2018 tai 2019.

Skanskan suunnittelema kuuden yhtiön kokonaisuus sijoittuu merenrannan läheisyyteen, Verkkosaarenkadun, Verkkosaarenrannan ja Capellan puistotien muodostaman kolmion keskelle. Itäisessä kantakaupungissa sijaitseva Verkkosaari kytkeytyy lännen puolella olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, itäpuolella vastassa ovat meri ja Kulosaari. Verkkosaaren eteläpuolelle rakentuu Redi-hanke runsaine palveluineen.

Skanska, SATO ja Helsingin kaupunki ovat tehneet sopimuksen tonttien luovutuksesta. Skanska ostaa kolme tonttia ja vuokraa neljännen sitä mukaa kun rakentaminen etenee.

Helsingin kaupunki on toteuttanut kaupunkisuunnittelua kumppanuuskaavoituksena, eli alueen asemakaavan laatimisessa ovat olleet mukana myös tonttien tulevat rakennuttajat. Skanska on yksi toteuttajakumppaneista yhdessä SATOn kanssa. Verkkosaaren asemakaava on saanut lainvoiman elokuussa 2015.

”Kalasataman rakentuminen etenee hyvin. Verkkosaari on Kalasataman kannalta merkittävä alue ja uusi kortteli tärkeä osa Kalasatamaa”, toteaa projektinjohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupungilta.

”Verkkosaari sijaitsee vain noin kuuden minuutin metromatkan päässä Helsingin keskustasta ja Kalasataman uuden keskuksen tuntumassa. Julkinen liikenne on helposti käytettävissä ja palvelut vaivattomasti saavutettavissa, välimatkat ovat lyhyet ja samalla luonto ja meri ovat vahvasti läsnä”, sanoo Skanskan hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen.

Korttelialueen asunnoista yli puolet on Skanska Kotien myytävää tuotantoa. SATO tuo alueelle muun muassa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

”Tarkoitus on aloittaa ensimmäisen kohteen ennakkomarkkinointi loppuvuodesta 2016. Verkkosaareen tulee koteja yksiöistä tilaviin perheasuntoihin. Ylimpiin kerroksiin rakennetaan useita kattosaunoja, jolloin myös alemmissa kerroksissa asuvat pääsevät nauttimaan merellisistä näköaloista”, sanoo Ryynänen.

”Vaihteleva rakennuskorkeus tekee alueesta moni-ilmeisen ja mielenkiintoisen. Talojen keskellä avautuu suojaisa korttelipiha, jossa on tilaa ja toimintoja kaiken ikäisille asukkaille. Lisäksi korttelin keskelle rakennetaan puistomainen piha-alue ja kevyen liikenteen väylä. Rakennusten korkeus vaihtelee 12-kerroksisesta tornista kahdeksan- ja kuusikerroksisiin taloihin sekä kolmikerroksisiin pientaloihin ja rivitaloihin. Matalampia taloja peittävät viherkatot”, Ryynänen kertoo.

YIT käynnistää kerrostalohankkeen Prahassa, Tšekissä

YIT käynnistää Koivu Zlicin nimisen kerrostalohankkeen rakentamisen Prahan 5. kaupunginosaan. Hanke koostuu noin 150 asunnosta, jotka rakennetaan kahdessa vaiheessa. Nyt käynnistettävä hankkeen ensimmäinen vaihe käsittää noin 70 asuntoa viidessä nelikerroksisessa rakennuksessa runsaine viheralueineen, ja sen on määrä valmistua vuonna 2017. Ensimmäisen vaiheen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Tontti hankittiin syksyllä 2015 ja se maksetaan osissa kehittämisen ja rakentamisen aikana.

Hanke rakennetaan yhdelle kaupungin suosituista asuinalueista. Seudun erinomaiset joukkoliikenneyhteydet sekä monipuolisten palveluiden kuten usean suuren ostoskeskuksen läheisyys tekevät siitä houkuttelevan alueen asua.

Cramo toimittaa merkittävän työmaatila- ja kalustoerän Metsä Groupin biotuotetehtaalle

Cramo Finland toimittaa Äänekoskelle rakennettavan Metsä Groupin biotuotetehtaan työmaalle noin 7 300 neliömetriä työmaatiloja ja suuren määrän kalustoa. Äänekosken biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa Cramon avulla Äänekoskelle maailman ensimmäistä uuden sukupolven biotuotetehdasta. Rakennuskonevuokraamo Cramo huolehtii pääasiallisesti työmaan kalusto- työmaatila- ja palvelutarpeista.

– Toimitamme työmaalle kokonaisuudessaan noin 7 300 neliömetriä työmaatiloja, joista paikallaan on jo yli puolet. Toimitus pitää sisällään kaikki työntekijöiden toimisto- ja sosiaaliset tilat, projektiruokalan sekä palvelukeskuksen, jossa työntekijät suorittavat työmaata varten tarvittavan perehdytyksen. Olemme perustaneet työmaalle myös projektipisteen koneiden vuokrausta varten, kertoo Cramon myyntipäällikkö Mertsi Pesonen.

Biotuotetehtaan rakennuspäällikkö Pekka Salomaa kertoo, että Cramo valikoitui työmaapalveluiden toimittajaksi urakkakilpailun perusteella.

– Työmaatilojemme tulee täyttää viranomaismääräysten lisäksi modernin ja suuren projektityömaan tarpeet. On erityisen tärkeää, että tiloissa käytetyt materiaalit ovat kulutusta kestäviä ja helposti huollettavia. Tilojen muunneltavuus oli meille myös iso plussa, hän sanoo.

2 500 työntekijää rakentaa kotimaista biotuotetehdasta

Biotuotetehtaan rakentaminen käynnistyi toukokuun puolivälissä 2015 ja se valmistuu vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Cramon projektitiimi palvelee työmaalla koko projektin keston ajan. Asennuspalveluiden tiimi vastaa muun muassa työmaan sähköistyksestä ja valaistuksesta ja tukee myös muun muassa tilojen, aitojen ja porttien asennuksessa sekä muissa tyypillisissä työmaan tarpeissa.

– Vastaamme myös työmaan kulunvalvonnasta ja turvapalveluista: projektityömaalla tarvittavat aidat ja kulkuportit autoille ja työntekijöille sekä niihin liittyvä kulunvalvontalaitteisto- ja automatiikka tulevat meiltä. Työmaalla ahkeroi huippuvaiheessa noin 2 500 työntekijää, joten sujuva ja toimiva kulunvalvonta on erittäin tärkeää, Pesonen selvittää.

Biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 1,2 miljardia euroa.

Valmis biotuotetehdas edistää uusiutuvan energian käyttöä Suomessa, sillä tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan tuottaa kaiken tarvitsemansa energian puusta. Tehdas tuottaa korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biosähköä ja puupolttoainetta. Tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin kymmenellä prosentilla vuodessa.

Seuraa biotuotetehtaan rakennustyömaan edistymistä web-kameroiden kautta suorana lähetyksenä täältä:biotuotetehdas.fi

Skanska on aloittanut Nurmijärven monitoimitalon rakennustyöt

Skanska ja Nurmijärven kunta ovat allekirjoittaneet lokakuussa sopimuksen Nurmijärven monitoimitalon rakentamisesta. Klaukkalan urheilualueelle nousevan talon rakennustyöt ovat jo käynnissä ja talo valmistuu elokuussa 2017. Skanskan urakan kokonaissumma on noin 9,5 miljoonaa euroa.

Nurmijärven monitoimitalosta rakentuu monikäyttöinen kuntalaisten yhteinen olohuone tuhansien ihmisten käyttöön. Taloon rakennetaan 380-paikkainen ammattitason konsertti- ja esiintymissali sekä toimitilat Nurmijärven musiikki- ja tanssiopistoille. Lisäksi rakennukseen tulee nuorisotilat, bänditiloja, kuntosali sekä puku- ja huoltotilat viereiselle urheilualueelle.

”Nurmijärven monitoimitalo rakentuu pääosin kahteen kerrokseen. Talon bruttopinta-ala on yli 5 000 neliömetriä, joten tilaa riittää hyvin kunnan lukuisille harrastajille. Talon julkisivut verhoillaan kuitusementtilevyillä sekä puurimoilla, jotka tuovat taloon tyylikkään ja uniikin ilmeen. Talosta ei kuitenkaan rakenneta kulttuurimonumenttia, vaan se tulee nimenomaan palvelemaan käyttäjiään – ja etenkin lapsia ja nuoria”, kertoo Skanska Talonrakennuksen työpäällikkö Niku Hartikainen.

“Nurmijärven monitoimitalon rakentamisesta uutisoitiin paikallislehdistössä ensimmäisen kerran jo keväällä 1990. Lukuisten tarveselvitysten ja investointiesitysten jälkeen ikuisen lykkäyksen maineen saanutta hanketta päästiin todenteolla käynnistelemään alkuvuodesta 2013. Tulevasta toimitilatarjonnasta kiinnostui viitisenkymmentä harrasteseuraa ja toimijaa, joista lopulta viisi jäi päävuokralaisiksi muiden tyytyessä kertaluonteiseen käyttöön. Rakennuksen suunnittelu vietiin läpi tiiviissä yhteistyössä tulevien käyttäjien kanssa. Odotukset uudelta monitoimitalolta ovat korkealla, joten avajaisissa laulettaneen kovaa ja korkealta”, kertoo Nurmijärven kunnan hankeinsinööri Ossi Kauppila.

Nurmijärven monitoimitalon on suunnitellut Linja Arkkitehdit Oy. Hanke on kauaskantoinen investointi, ja monitoimitalon hyödyntämisajaksi on laskettu vähintään 50 vuotta.

SRV:n Koivusaaren metroasema -hanke Vuoden Työmaa 2015

NIKU näkymä yläviistosta_päivitetty

SRV:n toteuttama Länsimetron Koivusaaren metroasema -hanke on valittu Rakennuslehden järjestämässä kilpailussa Vuoden Työmaaksi 2015. Raati kiitti sopimus- ja rakenneteknisesti vaativaa hanketta hyvin johdetuksi projektinjohtourakaksi, jossa sekä toteutuksen suunnittelu että ohjaus hoidettiin mallikkaasti ja aikatauluhaasteet selätettiin innovatiivisilla ratkaisuilla, muun muassa kekseliäällä runkoratkaisulla. SRV toimii vuoden 2013 lopulla käynnistyneen ja maaliskuussa 2016 valmistuvan Koivusaaren metroaseman projektinjohtourakoitsijana.

“Rakentaminen 30 metriä meren pinnan alapuolella sekä tiukka aikataulu takasivat sen, että hanke on ollut meille todellinen näytön paikka. Juuri hankkeen haastavuus tekee työssä onnistumisesta ja siitä palkitsemisesta entistäkin hienompaa. Uskon, että ratkaisimme kilpailun eduksemme innovatiivisuudella ja erinomaisella suunnittelunohjauksella, kiitos projektinjohtourakkamallin”, tuotantojohtaja Antti Raunemaa toteaa.

Koivusaaren metroasemahanke käynnistyi hallinnollisten ja teknisten syiden vuoksi yhtenä viimeisistä Länsimetron ykkösvaiheen asematyömaista. Maanalainen rakentaminen sekä veden paineen asettamat vaatimukset lisäävät hankkeen haastavuutta.

“Kokonaisaikataulua pystyttiin nopeuttamaan ratkaisevat kolme kuukautta korvaamalla suuri osa paikallavalettaviksi suunnitelluista pystyrakenteista elementeillä. Hissi on poikkeuksellisesti 45 asteen kulmassa ja Suomen pisimmät, 70 metrin mittaiset liukuportaat 30 asteen kulmassa. Työmaapäällikkö Reima Liikamaa joukkoineen on selättänyt myös arkkitehtoniset haasteet erinomaisesti, ja koko hanke on johdettu turvallisesti, aikataulussa ja ammattitaitoisesti”, kertoo projektipäällikkö Juho Varelius

Koivusaaren metroasema palvelee sekä läntistä Lauttasaarta että Koivusaareen suunniteltua uutta, noin 4 000 asukkaan ja noin 2 000 työpaikan asuinaluetta. Lähes kaikkien rakenteiden, myös betonirakenteiden, suunnittelukäyttöikä on sata vuotta. Aseman teemana on meri, mikä näkyy ylösalaisin käännetyn veneen muotoa mukailevana ulkokattona ja valaan hetulan muotoisena seinä- ja kattoverhoiluna asemalaiturilla.

Rakennuslehti on valinnut vuoden työmaan jo vuodesta 1986. Tänä vuonna raatiin kuuluivat RKL:n toimitusjohtaja Hannu Järveläinen, A-Insinöörien toimialajohtaja Juhani Karhu, Indepron toimitusjohtaja Matti Kruus, AVI:n työturvallisuustarkastaja Jukka Hietavirta, Aalto-yliopiston rakentamistalouden tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen sekä TTY:n rakentamistalouden professori, Rakennusteollisuus RT:ssä tutkimusjohtajana työskentelevä Jukka Pekkanen.

Kivirakentajat: Rakentaminen mukaan kasvun työkalupakkiin

Suomalainen kiviainespohjainen rakentaminen työllistää kymmeniätuhansia huippuammattilaisia. Alan edunvalvontatoimija Kivirakentajat järjesti keskiviikkona 2.12. keskustan eduskuntaryhmän kanssa yhteistilaisuuden ”Suomea rakentamassa”. Kivirakentajat haluaa Juha Sipilän hallituksen hyödyntävän entistä paremmin toimialan kasvupotentiaalin.

– Rakentaminen kokonaisuudessaan kannattelee tällä hetkellä haurasta taloutta. Vahvemman kasvun eteen on nyt tehtävä kaikki mahdollinen, koska hitaan kasvun vaihtoehdossa Suomi juuttuu vaikeiden päätösten ja suuren työttömyyden uralle, Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila linjasi.
Hallitus on käynnistänyt kasvua tukevina toimina kärkihankkeet. Niissä ei kuitenkaan käytännössä huomioida rakentamista, vaikka sen merkitys koko kansantaloudelle on suuri. Rakennus- ja kiinteistöala työllistää noin joka viidennen suomalaisen. Kivirakentajat perää konkreettisia toimia, joilla koko suomalaisen rakentamisen kenttää voitaisiin vauhdittaa.

– Meidän on tuettava talouden elpymistä ottamalla rakentaminen vahvemmin mukaan hallituksen kasvun työkalupakkiin. Se tarkoittaa rakentamisen sääntelyn järkeistämisestä, hallituksen kärkihankkeiden panostuksia sekä esimerkiksi asuntorakentamisen rahoituksen järjestämisestä, Mattila vaati.
Oikein kohdennettujen kasvutoimien lisäksi on tärkeää huolehtia ennakoitavasta ja vakaasta toimintaympäristöstä. Ennakoitavuus antaa yritykselle mahdollisuuden investoida ja palkata uusia työntekijöitä. Päätösten peruminen ja muuttaminen tai saman toimialan toimijoiden epätasa-arvoinen kohtelu puolestaan nostavat investointikynnystä.

– Sääntelijä ei saa asettaa saman toimialan toimijoita eli kilpailijoita erilaiseen asemaan. Sellainen ei kuulu länsimaiseen markkinatalouteen. Nykyiselle hallitukselle onkin annettava kiitos siitä, että se on omalla toiminnallaan lisännyt reilua kilpailua rakentamisessa lopettamalla metsäalan strategisen ohjelman, joka oli käytännössä yhden materiaalin suora budjettituki, Mattila muistutti.

PEIKKO TOIMITTAA 6,2 KILOMETRIÄ DELTAPALKKEJA SUUREEN SAIRAALAHANKKEESEEN TANSKASSA

2015-12-02 12_38_50-DNV_FI.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Peikko Group Oy:n tanskalainen tytäryhtiö Peikko Danmark ApS on saanut merkittävät Deltapalkki-tilaukset Herningin lähelle Tanskan länsiosaan rakennettavaan suureen sairaalakompleksiin DNV – Det Nye Hospital I Vest.

Ensimmäinen tilaus käsittää 3,2 kilometriä Deltapalkkeja sairaalan kahdeksan rakennusta käsittävään pohjoiseen osaan. Toinen tilaus käsittää 3,1 kilometriä Deltapalkkeja sairaalan viisi rakennusta käsittävään eteläiseen osaan. Toimitukset pohjoisosaan ovat käynnissä ja jatkuvat maaliskuuhun 2016 saakka. Eteläisen osan toimitukset ajoittuvat huhtikuu–lokakuu 2016 välille. Deltapalkkien lisäksi Peikko toimittaa kohteeseen myös betonielementtien liitososia.

Kokonaisuudessaan sairaala-ale on suuruudeltaan 135 000 m2. Rakennustyöt ovat käynnistyneet jo vuonna 2012 ja kokonaisuudessaan sairaala valmistuu vuosien 2019–2020 aikana. Kohteen rakennesuunnittelusta vastaa Sweco Danmark A/S ja arkkitehtisuunnittelusta CuraVita-yhteenliittymä. Rakennustyöstä vastaa yhteisyritys Max Bögl & JFP I/S.

“Olemme erittäin iloisia siitä, että Deltapalkki valittiin tähän suureen sairaalahankkeeseen. Palkeissa on sisäänrakennettu R120 palosuojaus ja palkit eivät näin ollen tarvitse erillistä palosuojausta työmaalla. Palonkeston lisäksi Peikon osaaminen ja kokemus matalien välipohjien värähtelyanalyysien tekemisessä oli ratkaisevassa asemassa tilauksen saamiselle. Tämä projekti on erinomainen referenssi tulevaisuuden sairaalahankkeille Tanskassa”, toteaa Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.