RAKENNUSPARKKI

SRV toteuttaa merkittävän hankkeen Aalto-yliopistokiinteistöille Otaniemeen

February 18, 2016 by kerttuvali

SRV osallistuu Aalto-yliopiston kampuksen ytimen kehittämiseen rakentamalla Otaniemeen uuden kampusrakennuksen sekä Metrokeskuksen liiketilat. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muuttaa Verstas Arkkitehdit Oy:n suunnittelemaan rakennukseen sen valmistuttua vaiheittain huhti-kesäkuussa 2018. Helmikuussa käynnistyvän hankkeen kokonaisarvo on noin 101 miljoonaa euroa.

“Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle toteutettava hanke herättää syystäkin innostusta SRV:ssä. Olemme saaneet rakentaa ja peruskorjata tieteen kehtoja ympäri Suomen – muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareenan, Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talon sekä Jyväskylän yliopiston kampusrakennuksia. Otaniemen kampuksen ytimeen nouseva rakennus on hieno lisä tähän joukkoon”, SRV:n Suomen liiketoiminnasta vastaava Juha Toimela kertoo.

Otakaari 1:n ja Tietotie 1:n väliselle alueelle valmistuvaan rakennukseen tulee neljä kerrosta, yhteensä 33 000 neliömetriä. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun käyttöön rakennetaan monikäyttöisiä opetus- ja työtiloja sekä Metrokeskukseen tilat päivittäistavarakaupalle, erikoisliikkeille ja ravintoloille. Tiloille tavoitellaan kunnianhimoista A-energialuokkaa hyödyntämällä sekä geo- että aurinkoenergiaa.

“Uudisrakennus on investointi, joka tehostaa tilankäyttöämme ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Meillä on käytössä paljon vuokratilaa, josta voimme luopua uuden rakennuksen valmistuttua, ja kampusrakenteen tiivistymisen myötä voimme vähentää myös erilaisten palvelupisteiden lukumäärää”, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Antti Tuomela.

Hanke toteutetaan Suomessa yleistyvällä allianssimallilla, jossa hankkeen suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan yhdessä ja riskit ja hyödyt jaetaan allianssin muodostavien SRV:n ja Aalto-yliopistokiinteistöjen välillä.

Lemminkäinen urakoi Tyksin T3-sairaalan kansirakenteen

February 17, 2016 by kerttuvali

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kiinteistöjaosto valitsi tänään (17.2.2016) Tyksin T3-sairaalahankkeen kannenrakentamisprojektin urakoitsijaksi Lemminkäinen Infra Oy:n. Urakkamuotona on tavoitehintainen projektinjohtourakka, jonka urakkasumma on 24 993 000 euroa.

Urakkasopimus allekirjoitetaan maaliskuun alussa, jonka jälkeen työt käynnistyvät. Urakka sisältää Tyksin alueen läpi kulkevan Helsinginkadun ja rautatien yläpuolelle rakennettavan kannen perustuksineen ja kantavine pystyrakenteineen sekä rakentamisen aiheuttamat muutokset rata- ja katualueella.

Työ suoritetaan kahdessa päävaiheessa ja se vaikuttaa katualueen liikenteeseen väliaikaisina liikennejärjestelyinä.

Kansiurakka on kokonaisuudessaan valmis 30.11.2017. Sairaalan rakentaminen kansirakenteen päälle alkaa hankkeen yleisaikataulun mukaan elokuussa 2017. Kannen laajuus on 9 000 neliömetriä.

Kannen projektinjohtourakka kilpailutettiin neuvottelumenettelyllä, johon osallistui viisi yritystä.

Tutkimustietoa rakenteiden tiivistysten kestävyydestä

February 16, 2016 by kerttuvali

Sisäilmakorjausten yhteydessä tehtävällä rakenteiden tiivistämisellä pyritään estämään maaperästä tai rakenteista peräisin olevan epäpuhtaan ilman virtaaminen sisätiloihin. Kun työ tehdään oikein, on rakenteiden tiivistämisellä niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa suotuisat vaikutukset sisäilmaston laadulle, energiatehokkuudelle sekä rakenteiden lämpö- ja kosteustekniselle toiminnalle.

Tiivistäminen ei ole pelkästään korjaustoimenpide, vaan osa sisäilman teknistä korjausta, johon liittyy yleensä muun muassa ilmanvaihtojärjestelmän säätötyö sekä kosteusvaurioiden korjaaminen. Tiivistämisellä pyritään korjaamaan ulkovaipparakenne vastaamaan alkuperäistä suunnitelmaa sekä varmistetaan hyvä sisäilman laatu. Menetelmän käytöstä on saatu hyviä kokemuksia usean vuoden ajan. Rakenteiden tiivistäminen onkin nykyään usein tärkeä osa sisäilman laadun parantamiseen tähtääviä korjauksia.

Tiivistyksissä käytetään muun muassa vedeneristemassoja, epokseja ja butyyliteippejä. Näillä materiaaleilla saavutettavan tiiviyden pitkäaikaiskestävyydestä oli vain vähän tutkimustietoa, joten aiheesta teetettiin Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:ssä diplomityö otsikolla Toteutustavan vaikutus ulkovaipparakenteen sisäpinnan ilmavuototiivistysten pysyvyyteen (Heli Hakamäki 2015). Työssä tutkittiin yleisimpien tiivistysmateriaalien ominaisuuksia sekä avattiin 26 vanhaa tiivistystä seitsemässä eri rakennuksessa.

Kompastuskivinä huolimattomuus ja suunnittelun puute

Vanhoja tiivistyksiä tutkittaessa havaittiin, että lähes kaikki väärin tehdyt tiivistykset olivat irronneet alustastaan ja menettäneet ilmatiiviytensä. Tyypillisimmissä virheissä tiivistys oli kiinnitetty pölyiselle, likaiselle tai epätasaiselle alustalle. Puhtaalle, tasaiselle ja oikeaoppisesti valmistellulle alustapinnalle kiinnitetyt tiivistykset olivat puolestaan hyväkuntoisia ja tiiviitä. Ongelmia ilmeni myös siinä, että tiivistys oli tehty liian pienelle alueelle, väärään kohtaan rakennetta tai väärillä materiaaleilla.

Suurin osa aineiston tiivistyksistä oli väärin tehty. Epäonnistuneiden tiivistysten suuri määrä oli odotettavissa, sillä suurimman osan tutkittaviksi valituista kohteista tiedettiin olevan korjauksista huolimatta edelleen sisäilmaongelmaisia. Epäonnistumisprosentti ei siten kerro korjaustavan käyttökelpoisuudesta tai siitä, miten vaikeaa tiivistämisessä onnistuminen on: havaitut puutteet olivat yksinkertaisia osaamattomuudesta, huolimattomuudesta ja suunnittelun puutteesta aiheutuneita virheitä, jotka olisivat olleet helposti estettävissä.

Oikein toteutettu tiivistys kestää

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tiivistykset ovat kestäviä, kun niiden toteutus on tehty oikein. Koska tutkimuksessa tutkittiin vain 1-4 vuotta vanhoja tiivistyksiä, sijoittuvat kestävyyspäätelmät näihin vuosiin. Tutkimuksen vanhimmissakaan tiivistyksissä ei mikään viitannut siihen, että niiden käyttöikä olisi ollut lähiaikoina kulumassa loppuun.

Tiivistystyö onnistuu, kun se on ammattitaitoisesti suunniteltua ja ohjeistettua. Lähtökohtana suunnittelussa on rakennuksen ja siihen tehtävien korjausten käsittely kokonaisuutena. Tiivistysten asentajan tulee ymmärtää tiivistämisen tarkoitus ja työn edellyttämä tarkkuus.

Tiivistykset asennetaan huolellisesti puhdistetuille pinnoille tiivistysmateriaalivalmistajien ohjeita noudattaen. Tiivistysten laatu sekä pitkäikäisyys varmistetaan tarkistamalla, että alustapinnat on käsitelty oikein ennen tiivistysten asentamista. Tiivistysten ilmatiiviys varmistetaan myös merkkiainekokein.

Heli Hakamäen diplomityö Toteutustavan vaikutus ulkovaipparakenteen sisäpinnan ilmavuototiivistysten pysyvyyteen on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201511205218.

Lujabetoni toimittaa betonielementit Itäkeskuksen uuteen kauppakeskukseen

February 16, 2016 by kerttuvali

Kuva i3-työmaalta

Lujabetoni Oy toimittaa betonielementit Keskon uuteen kaupunkikeskukseen uudistuvassa Itäkeskuksessa. Keskukseen tulee 50 000 m2 liiketilaa ja 2000 autopaikkaa. Vaiheen I urakan arvo on lähes 12 milj. euroa ja se koostuu yli 5700:sta asennettavasta tuotteesta.

Itäkeskuksen uuden kaupunkikeskuksen ensimmäisen vaiheen työt on aloitettu syksyllä 2015 osin poispuretun vanhan K-citymarketin ja sen pysäköintialueen tilalle.

Lujabetoni valittiin kohteen runkourakoitsijaksi heinäkuussa 2015. Urakkakilpailun voittamisessa oli hinnan lisäksi merkittävää Lujabetonin tarjoama laaja toteutusvastuu. Urakkaan sisältyvä suunnittelu alkoi syyskuussa ja betonielementtiasennukset aloitettiin tammikuun 2016 alussa. Urakka valmistuu kuluvan vuoden lokakuussa. Lujabetoni toimittaa kohteen kaikki betonielementit sekä runkoon liittyvät teräsrakenteet suunniteltuna ja asennettuna. Kaupunkikeskuksen ensimmäinen vaihe avautuu syksyllä 2017.

Elementtien koko ja suuri määrä sekä kohteen sijainti liikenteen solmupisteessä Itäkeskuksessa vaatii logistiikan tarkkaa hallintaa. Lujabetoni hyödyntää 3D-tietomallia suunnittelun lisäksi kohteen aikatauluseurannassa ja raportoinnissa varmistamaan, että toimitukset sekä siihen liittyvät muut työvaiheet hoituvat asianmukaisesti.

– Olemme harjoitelleet tietomallin hyödyntämistä laajasti useissa merkittävissä kohteissa, sanoo Lujabetonin elementtiyksikön johtaja Kari Turunen. Turusen mukaan suunnittelutyökaluna toimivaa mallia voidaan hyödyntää projektissa laajasti vaihtoehtosuunnittelusta työmaan toteutuksen seurantaan. – Jokainen projekti tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa mallia hyödyntäen, hän sanoo.

– Kesko edellyttää valituilta urakoitsijoilta valmiutta ja halua mallin hyödyntämiseen, kertoo Ruokakeskon rakennuspäällikkö Matti Tapio. Mallin kautta tapahtuvan raportoinnin avulla saamme havainnollisessa muodossa tiedon projektin edistymisestä, Tapio jatkaa.

– Olemme saaneet olla mukana useissa Keskon K-citymarket -hankkeissa, joista Itäkeskus on suurin. Hanke on Lujabetonille merkittävä, sen työllistävä vaikutus on noin 40 miestyövuotta.

SRV valittiin kehittämään 500 miljoonan euron arvoista Tampereen Kansi ja Areena -hanketta

February 15, 2016 by kerttuvali

SRV:n muodostama yritysryhmittymä on valittu kehittämään edelleen Tampereen kaupungin Kansi ja Areena -hanketta. Monitoimiareenan, toimisto-, liike- ja hotellitilaa sekä asuntoja käsittävän hankkeen arvo on yhteensä 500 miljoonaa euroa.

“Tämä on hieno päivä SRV:lle ja lähdemme ilolla sekä ylpeydellä viemään Kansi ja Areena -hanketta eteenpäin. Nyt käynnistyy kehittämisvaihe, jossa neuvotellaan rahoitus ja keskeiset vuokrasopimukset lopullista investointipäätöstä varten ja kartoitetaan tärkeimmät yhteistyökumppanit. Ainutlaatuinen hanke keskeisten liikenneyhteyksien varrella vastaa strategiaamme kasvukeskusten kehittäjänä ja toisaalta osaamisemme vaativissa hybridihankkeissa pääsee oikeuksiinsa”, sanoo SRV:n Suomen hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen.

Neuvottelut useiden hankkeesta kiinnostuneiden sijoittajatahojen kanssa jatkuvat, ja lopullinen toteutuspäätös tehtäneen kesällä 2016. Toteutuessaan Kansi ja Areena -hanke tulee muodostamaan Tampereen keskustaan kokonaan uuden kaupunginosan, uudenlaisen asumisen, viihtymisen ja työpaikkojen keskuksen. Ensimmäisessä vaiheessa eteläisen henkilöratapihan päälle rakennettavalle kannelle on suunniteltu monitoimiareena, kolme tornitaloa sekä harjoitushalli. Toisessa vaiheessa radan päälle nousee pohjoinen kansi sekä kolme tornitaloa. Kokonaisuudessaan hankkeeseen tulee 120 000 kerrosneliömetriä ja arviolta yli tuhat asuntoa. Lisäksi sopimukseen kuuluu optiona 17 000 kerrosneliömetriä asuinrakennusoikeutta Ranta-Tampellasta. Eteläisen kannen ja Areenan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä 2017. Aikataulusuunnitelman mukaan ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä 2020, ja kokonaisuus komeilee valmiina vuonna 2023.

Tapparan ja Ilveksen uutena kotihallinakin toimiva areena tulee olemaan Suomen suurin urheilun ja tapahtumien monitoimiareena. Monitoimiareenan yhteyteen rakentuu hotelli, ravintoloita ja muita viihtymiselle varattuja tiloja, mikä mahdollistaa yhteistyön erilaisten kumppaneiden kanssa.

“Kansi ja Areena on valtakunnallisesti merkittävä hanke, jolla on huomattavia vaikutuksia työllisyyteen ja verotuloihin Pirkanmaalla ja muualla Suomessa. Hanke tuo toteutuessaan Tampereelle rakennusvuosina 2017–2025 noin 3 600 työpaikkaa, noin 440 työpaikkaa vuodessa. Valtakunnallisesti rakentamisen aikana syntyy 6 300 työpaikkaa. Valmistuttuaan hankkeen vaikutuksesta arvioidaan syntyvän Suomeen jopa 3 600 uutta työpaikkaa. Valmistuneen areenan mahdollistamien tapahtumien kävijät toisivat huippuvuosina Tampereelle jopa 25 miljoonaa euroa arvonlisäystä. Kansi ja Areena on ensimmäinen ja tärkeä vaihe, joka käynnistää laajemman Tampereen rautatieaseman alueen kehittämiskokonaisuuden”, Tero Tenhunen, Tampereen kaupungin hankejohtaja kertoo.

Kaksi kohtuuhintaista asuntorakentamista vauhdittavaa säädösehdotusta lausuntokierrokselle

February 15, 2016 by kerttuvali

Ympäristöministeriö on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi luonnosta hallituksen esityksiksi, joiden tavoitteena on lisätä kohtuuhintaista asuntorakentamista. Toisella esityksistä luotaisiin uusi kymmenen vuoden korkotukimalli valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, ja toisella muutettaisiin valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavien yhteisöjen toimintaa rajoittavia yleishyödyllisyysvaatimuksia. Esitykset ovat osa hallituksen kärkihanketta asuntorakentamisen lisäämisestä.

Uudella korkotukimallilla lisää kohtuuvuokraisia asuntoja kasvukeskuksiin

Ensimmäisen esitysluonnoksen tarkoituksena on monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa ottamalla käyttöön uusi lyhytaikaisempi korkotukimalli vuokratalojen rakentamista varten. Uusi tukimalli tulisi nykyisen 40 vuoden korkotukijärjestelmän rinnalle. Malliin liittyisi valtion takaus ja se olisi avoin kaikille tukiehdot täyttäville toimijoille.

Uusi korkotukimalli olisi nykyistä korkotukijärjestelmää joustavampi ja hallinnollisesti kevyempi. Asuntoja koskevat rajoitukset, kuten asuntojen kohtuullinen vuokrataso ja asukasvalinnassa noudatettava tuloraja, kestäisivät 10 vuotta. Rajoitusaikaa ja korkotuen maksuaikaa voitaisiin kuitenkin toimijan halutessa pidentää 10 vuotta kerrallaan enintään kaksi kertaa. Joustavuutensa ansiosta uusi tukimalli sopisi hyvin erilaisille toimijoille.

Esitysluonnos pohjautuu pitkälti selvitysmies, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahden laatimaan ehdotukseen, jonka hän luovutti marraskuussa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Esitykseen on kuitenkin tehty muutamia muutoksia, joilla varmistetaan mallilla rahoitettavien asuntojen kohtuullinen vuokrataso, mallin valtiontaloudellinen toimivuus sekä sen EU-oikeuden mukaisuus.

Yleishyödyllisyysvaatimus hankekohtaiseksi

Toisella esitysluonnoksella luovuttaisiin nykylainsäädäntöön sisältyvästä vaatimuksesta, jonka mukaan pitkää 40 vuoden korkotukilainaa vuokra-asuntojen rakentamiseen voivat saada vain ARAn yleishyödyllisiksi nimeämät yhteisöt. Jatkossa yleishyödyllistä toimintaa koskevat vaatimukset toteutettaisiin hankekohtaisesti. Muutoksella lisättäisiin toimijoiden kiinnostusta 40 vuoden korkotukijärjestelmää kohtaan. Olemassa olevien korkotuki- ja aravalainansaajien osalta yleishyödyllisyysvaatimus säilytettäisiin jatkossakin, ja halutessaan korkotukilainansaajat voisivat edelleen tuottaa valtion tukemia vuokra-asuntoja yleishyödyllisyyssäännösten piirissä.

Samalla korkotuki- ja aravalainansaajia koskevia rajoituksia kiristettäisiin. Näin korostettaisiin valtion tukeman asuntotuotannon sosiaalista ja pitkäjänteistä luonnetta. Omistajan lainansaajayhteisöön sijoittamille varoille laskettu kohtuullinen tuotto alennettaisiin puoleen nykyisestä eli kahdeksasta neljään prosenttiin. Yleishyödyllisten yhteisöjen valvontaa koskevia säännöksiä tarkennettaisiin, jotta ARA voisi entistä tehokkaammin puuttua säännöstenvastaiseen toimintaan.

Esitysluonnoksista voi antaa lausuntoja 24.3.2016 asti. Hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa valtion lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Tällöin lait voisivat tulla voimaan elokuun alussa.

Peikko toimittaa perustukset Jouttikallion tuulivoimapuistoon Lapualle

February 15, 2016 by kerttuvali

Peikko Finland Oy toimittaa perustukset Lapualle rakennettavaan Jouttikallion tuulipuistoon. Tilaus on kokonaistoimitus sisältäen perustusten suunnittelun, perustuskomponentit sekä asennuksen betonointitöineen. Toimitukset ja asennukset alkavat huhtikuun puolivälissä ja perustukset valmistuvat toukokuun loppuun mennessä.

Jouttikallion tuulivoimapuiston rakennuttajana toimii OX2. Rakentamisesta ja suunnittelusta kokonaisuudessaan vastaa pääurakoitsija Empower, jolle Peikko toteuttaa perustukset. Vestas toimittaa Jouttikallioon 6 kappaletta 3,45 MW turbiinia, joiden napakorkeus on 147 metriä. Turbiinit asennetaan syksyllä ja voimalat ovat tuotantokäytössä vuoden 2016 lopussa.

“Olemme iloisia siitä, että Peikko pääsee jälleen tekemään yhteistyötä Empowerin kanssa tuulivoimahankkeessa. Olemme jatkaneet ainutlaatuisen perustusratkaisumme optimointia teräksen ja betonin määrän sekä projektikohtaisten muuttuvien maaperäkantavuuksien mukaisesti. Kustannustehokkuus yhdistettynä nopeaan ja joustavaan suunnittelu-tuotanto-toimitus-asennus-ketjuumme oli ratkaisevaa tämän hankkeen kohdalla,” kertoo Peikko Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Rusila.

Puutuoteteollisuus ry:n kasvu jatkuu: kaksi uutta jäsentä

February 12, 2016 by kerttuvali

Suomalaisten puutuoteteollisuusyritysten edunvalvoja Puutuoteteollisuus ry on saanut kaksi uutta jäsentä, Lämpöpuuyhdistys ry:n sekä Puuteollisuusyrittäjät ry:n. Puuteollisuusyrittäjät ry:n jäsenet koostuvat huonekalu- ja puusepänteollisuuden yrityksistä ja Lämpöpuuyhdistyksen jäsenten tuotteisiin kuuluvat ThermoWood -prosessilla lämpömodifioidut puutuotteet ja ThermoWood -lämpömodifiointiteknologia.

Puutuoteteollisuus ry:n hallitus hyväksyi 11.2.2016 pidetyssä kokouksessa Lämpöpuuyhdistys ry:n sekä Puuteollisuusyrittäjät ry:n jäseniksi.

”Vuosi on käynnistynyt hienosti, kun saimme Lämpöpuuyhdistyksen ja Puuteollisuusyrittäjät osaksi yhteistä edunvalvontaa. Jäsenkunnan kasvun myötä pystymme entistä voimakkaammin vaikuttamaan määräys- ja lainsäädäntötyössä sekä tehostamaan toimintaa alan standardisointityössä ja tutkimuksessa,” Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola toteaa.

Tavoitteena alan edunvalvonnan yhtenäistäminen

Puutuoteteollisuuden toimitusjohtajan Matti Mikkolan mukaan Puutuoteteollisuus haluaa yhtenäistää alan varsin hajanaista edunvalvontaa. Hän korostaa, että edunvalvonnan saaminen nykyistä tiiviimpiin käsiin helpottaa kaikkien alalla toimivien puutuotealan yrityksien liiketoimintaa.

”Lämpöpuun tuotantomäärien kasvun myötä oli varsin luontevaa, että myös Lämpöpuuyhdistys ry liittyi Puutuoteteollisuus ry:n jäseneksi. Jäsenyritystemme tuotteet päätyvät pääosin Suomen rajojen ulkopuolelle, mikä osaltaan lisää haasteita toimintaympäristössä ja tarvetta pitkäjänteiselle työlle t&k:n ja edunvalvonnan parissa. Yhteistyöllä pystymme tehokkaammin vastaamaan kohtaamiimme haasteisiin ”, kertoi Lämpöpuuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jukka Ala-Viikari.

”Puutuoteteollisuus ry:n jäsenyys mahdollistaa Puuteollisuusyrittäjät ry:n jäsenien paremman vaikuttamismahdollisuuden puutoimialaa koskevissa asioissa. Kun me yhdessä muodostamme puutoimialalle yhden vahvan tekijän, toimillamme saamme vaikuttavuutta koko alan parhaaksi,” kuvailee Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias.

”Puutuoteteollisuuden näkökulma tulee jatkossa huomioida entistä tiiviimmin biotalouteen liittyvissä päätöksissä. Tähtäämme turhien esteiden poistamiseen, joita tällä hetkellä vielä puutuotteiden käyttöönottamiseen liittyy. Meidän tehtävänä on myös aktiivisesti kertoa uusista puutuotteiden tuomista mahdollisuuksista kohti kestävää, uusiutuvaa ja ympäristöä säästävää tulevaisuutta”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Mikkola muistuttaa.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2015 syys-marraskuussa lähes 8 prosenttia

February 12, 2016 by kerttuvali

Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi viime vuoden syys-marraskuussa 7,6 prosenttia ja myynnin määrä 6,4 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin liikevaihto kasvoi 0,9 prosenttia.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008)

Liikevaihto kasvoi edelleen jokaisella rakentamisen toimialalla. Voimakkainta kasvu oli talonrakentamisessa, jossa liikevaihtoa kertyi 9,9 prosenttia enemmän kuin syys-marraskuussa vuotta aiemmin. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto 4,9 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi maa- ja vesirakentamisen toimialalla 12,0 prosenttia. Talonrakentamisessa kasvua oli 8,5 prosenttia ja erikoistuneessa rakennustoiminnassa 3,6 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2015, marraskuu, Tilastokeskus

Rakentajien työttömyys sulaa nopeasti

February 11, 2016 by kerttuvali

Rakentajien työttömyys on sulanut alkutalven aikana kaikkialla Suomessa. Viime vuoden yli 22.3 prosentin työttömyydestä tipahdettiin tammikuun aikana jo 19.7 prosenttiin.

Rakentajien työllisyys on parantunut Rakennusalan työttömyyskassan uusien tilastojen mukaan tammikuun aikana kaikkialla tasaisesti. Alimmillaan työttömyys oli Uudellamaalla 12.4 %, jossa on vähennystä viime vuoden tammikuuhun 1.8 prosenttiyksikköä.

Kaikkiaan tammikuussa sai ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 10791 rakentajaa. Viime vuoden vastaavana aikana saajia oli 12592 eli ansiosidonnaisella oli 1800 rakentajaa vähemmän.

Kovimmin työttömyys on tipahtanut suurtyöttömyyden vaivaamassa Kainuussa, jossa tultiin ala peräti 5,9 %. Tammikuun työttömyys oli Kainuussa kuitenkin edelleen 33.5 %.

Alle 20 prosentin työttömyyslukuihin päästiin nyt Uudenmaan lisäksi Hämeessä (17.7 %), Pohjanmaalla (19.6%) ja Turussa (15.4 %).